Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä
   Yleisperustelut
        Talouden näkymät
        Tuloarviot
        Määrärahat ja tasapaino
        Vaalikauden kehys
        Työllisyyden tukeminen
        Apteekkimaksu
        Pääomasijoitukset julkisoikeudellisiin yliopistoihin
        Pienpuun energiatuki
        Työmarkkinatuen tulorajojen ja työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajan muutokset
        Muutoksia toimintamenomäärärahoissa
        Eräitä muita muutoksia
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2011

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan vuoden 2011 talousarvioesitystä (HE 126/2010 vp) täydentävä hallituksen esitys. Täydentävä esitys voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut mietintöään 10.9.2010 annetusta hallituksen esityksestä vuoden 2011 talousarvioksi.

Talouden näkymät

Hallituksen talousarvioesitys perustuu valtiovarainministeriön syyskuun suhdanne-ennusteeseen, jota ei ole tarpeen muuttaa talousarvioesitystä täydentävää esitystä annettaessa.

Maailmankauppa on saavuttanut lähes taantumaa edeltäneen tason. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa joissa yksityinen kysyntä on vahvaa. Politiikkatoimet ovat lisäksi vahvistaneet julkista kysyntää kehittyneissä maissa, ja maailmantalous kasvaa tänä sekä ensi vuonna noin 4 %. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin epävarmuuksia. Negatiiviset riskit liittyvät talouskasvun haurauteen, julkisen sektorin nopeaan velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyslukujen hitaaseen korjautumiseen. Positiiviset mahdollisuudet liittyvät ulkoisen rahoituksen riskilisien mahdollisesti alhaisiksi jääviin tasoihin sekä julkisen vallan vakautustoimien yksityisen kysynnän kasvulle luomiin edellytyksiin.

Suomen talous on palannut kasvu-uralle ulkomaisen kysynnän vetämänä. Vuonna 2011 myös kotimainen kysyntä voimistuu ja kokonaistuotannon kasvun arvioidaan nopeutuvan vajaaseen kolmeen prosenttiin. Taloudellisen aktiviteetin laaja-alainen vahvistuminen johtaa myös työllisyyden lisääntymiseen. Suomen talouden lievästä elpymisestä huolimatta resurssit ovat edelleen vajaakäytössä: työttömyysaste on korkealla tasolla ja kapasiteetin käyttöasteet ovat tavallista alempana. Inflaatio arvioidaan maltilliseksi ennustejaksolla.

Talouskasvun viriäminen ja vuoden 2011 talousarvioesityksen veronkorotukset lisäävät julkisen talouden kokonaistuloja. Menojen kasvua rajoittavat mm. verrattain maltilliset palkankorotukset ja menopuolen elvytystoimien asteittainen purkaminen. Täten julkisen talouden tila kohenee ensi vuonna mutta pysyy silti selvästi alijäämäisenä.

Tuloarviot

Varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 528 milj. eurolla, josta verotuloarvion osuus on 337 milj. euroa. Arvonlisäveroennustetta nostetaan 355 milj. eurolla kuluvan vuoden kertymien kasvaessa enemmän kuin elokuussa arvioitiin. Autoveroarviota ehdotetaan korotettavaksi 25 milj. eurolla käytettyjen henkilöautojen tuontiennusteen korotuksen seurauksena. Sen sijaan arviota valtiolle kertyvästä yhteisöverosta ehdotetaan alennettavaksi 59 milj. eurolla perustuen siihen, että vuoden 2009 verotuksen valmistumisesta saatujen tietojen mukaan yhteisöveron taso jäi vuonna 2009 ennustettua pienemmäksi ja tämän muutoksen arvioidaan heijastuvan myös seuraavien vuosien verotasoon.

Valtion saamien osinkotulojen ja osakemyyntitulojen arvioidaan nousevan 1 300 milj. euroon. Arvio perustuu yritysten tuloskehityksen perusteella tarkistettuun osinkotuloennusteeseen.

Määrärahat ja tasapaino

Talousarvioesityksen määrärahoihin ehdotetaan 199 milj. euron nettolisäystä. Yhdessä tuloarvioihin ehdotettavan 528 milj. euron nettolisäyksen kanssa täydentävä esitys on n. 330 milj. euroa ylijäämäinen ja alentaa nettolainanoton tarvetta. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2011 ehdotetaan siten 8,0 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2011 lopussa arvioidaan n. 84 mrd. euroa, mikä on n. 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Vuoden 2011 kehystaso oli talousarvioesityksen tarkistusten jälkeen 38 072 milj. euroa. Täydentävässä esityksessä kehystasoa tarkistetaan 18,2 milj. eurolla jäljempänä olevassa taulukossa esitettyjä hinta- ja rakennemuutoksia vastaavasti. Tarkistusten jälkeen menokehys vuodelle 2011 on 38 090 milj. euroa.

Kehykseen kuuluvien määrärahojen yhteissummaksi vuodelle 2011 ehdotetaan 37 731 milj. euroa, jolloin jakamattomaksi varaukseksi vuodelle 2011 jää n. 59 milj. euroa 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen ohella.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa
MomenttiAsia2011
   
Kehyksen rakennemuutokset 
24.30.66Kehitysyhteistyömomentilla on 0,4 milj. euroa Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA), 8,08 milj. euroa Kanadan ja Tanskan Moputon suurlähetystöjen sekä 1,25 milj. euroa Norjan ulkoministeriön kanssa toteutettavien yhteistoimintahankkeiden menoja. Menoja vastaavat tulot ovat momentilla 12.24.99 (läpivirtauserä).9,7
25.10.01, 25.10.02, 25.30.01Siirtyminen nettobudjetointiin.-0,1
29.40.52Apteekkimaksuvapaudesta luopuminen kompensoidaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoille (vastaava tulovaikutus momentilla 11.04.03).26,1
   
Kehyksen hintakorjaukset 
Lakisääteisesti indeksisidonnaisten menojen hintakorjauksen tarkistus vahvistettujen KEL ja TyEL -indeksien mukaiseksi.-18,4
Aluehallintovirastojen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston palkkausjärjestelmät, 0,827 milj. euroa.0,8
Yhteensä 18,2

Työllisyyden tukeminen

Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja ehdotetaan tuloutettavaksi 30 milj. euroa. Tuloutuksesta 23,5 milj. euroa kohdennettaisiin työllisyyttä parantaviin kohteisiin tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Lisäksi 6,5 milj. euroa osoitettaisiin Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeelle.

Kestävän puuntuotannon tukemiseen ehdotetaan 7 milj. euron lisämäärärahaa.

Työllisyys-, koulutus- ja erityistoimiin ehdotetaan 5 milj. euron lisäystä erityisesti meriklusterin työllisyyden edistämiseen sekä mm. vajaakuntoisten työllistämiseen.

Kuluvan vuoden neljännen lisätalousarvioesityksen valtuusmuutoksista johtuen yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ehdotetaan 0,5 milj. euron ja kansainvälistymisavustuksiin 1,75 milj. euron määrärahalisäystä.

Viennin jälleenrahoituksen myöntämistä ehdotetaan jatkettavan vuoden 2011 kesäkuun loppuun.

Apteekkimaksu

Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuen Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekkien apteekkimaksuvapaudesta valtiolle luovutaan alkaen vuoden 2010 liikevaihdon perusteella määrättävästä maksusta. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoille ehdotetaan korvattavaksi muutoksen johdosta aiheutuvat tulonmenetykset, joiden arvioidaan vuonna 2011 olevan 26,1 milj. euroa. Apteekkimaksuarviota korotetaan vastaavalla määrällä.

Pääomasijoitukset julkisoikeudellisiin yliopistoihin

Valtio varautuu sijoittamaan pääomaa julkisoikeudellisiin yliopistoihin niiden hankkimia yksityisiä sijoituksia vastaavasti aiemman 5/2-jakosuhdelinjauksen mukaisesti. Julkisoikeudellisten yliopistojen varainhankinnalleen asettamana tavoitteena on saada yksityisiä pääomasijoituksia yhteensä 84,5 milj. euroa, mikä toteutuessaan edellyttäisi n. 211 milj. euron valtion vastinrahoitusta. Lisäksi määräaikaa muiden rahoittajatahojen sijoituksille jatketaan 30.6.2011 saakka.

Pienpuun energiatuki

Uutta pienpuun energiatukea varten ehdotetaan 13,5 milj. euron määrärahaa vuodelle 2011. Arviona on, että järjestelmä otetaan käyttöön huhtikuun 2011 alusta lukien. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetusta laista ehdotetaan kumottavaksi energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat tuet sekä samalla vähennettäväksi ns. Kemera-tuista 3,75 milj. euroa yhdeksän kuukauden energiapuutukien määränä. Lait voidaan saattaa voimaan vasta kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt uuden pienpuun energiatuen.

Työmarkkinatuen tulorajojen ja työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajan muutokset

Työmarkkinatukeen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä, mikä aiheutuisi työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajojen tarkistamisesta. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajaa ehdotetaan korotettavaksi.

Muutoksia toimintamenomäärärahoissa

Oikeusrekisterikeskukselle ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä virkamiehen sähköisen tunnistamispalvelun (VIRTU) käyttöönottoon. Tuomioistuimille ehdotetaan yhteensä 2,1 milj. euron lisäystä rikostuomiosovellushankkeeseen ja IT-vakiopalvelumenoihin. Lisäksi oikeusaputoimistoille ehdotetaan 0,33 milj. euroa tietojärjestelmien kohonneisiin käyttömenoihin.

Valtiovarainministeriölle ehdotetaan 60 000 euroa kattamaan mm. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauslakiesityksen aiheuttamia lisätehtäviä.

Verohallinnolle ehdotetaan 0,2 milj. euron määrärahalisäystä Harmaan talouden selvityskeskuksen resurssien lisäämiseksi.

Valtion IT-palvelukeskukselle ehdotetaan 0,5 milj. euroa kansalaispalvelujen tuottamista varten.

Eräitä muita muutoksia

Rikosvahinkokorvauksiin ja syyttömästi vangitulle tai tuomitulle maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton määrärahoista ehdotetaan siirrettäväksi 0,42 milj. euroa uuden kotouttamislain mukaisesta maahanmuuttajien alkukartoituksesta aiheutuviin menoihin.

Dornier-lentokoneen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen vuoden 2011 talousarvioesityksessä osoitettu 3 milj. euron määräraha poistetaan, koska hankinnan rahoitus sisältyy jo vuoden 2010 neljänteen lisätalousarvioesitykseen.

Uuden liikelaitoslain tultua hyväksytyksi Senaatti-kiinteistöt ei voi enää antaa lainaa tytär- ja osakkuusyhtiöilleen ja lainanantovaltuus poistetaan talousarviosta. Lisäksi Senaatti-kiinteistöille ehdotetaan valtuuden myöntämistä eräiden sen omistajahallinnassa olevien kohteiden myyntiin.

Pääasiassa valtion palveluksen perusteella myönnettävien eläkkeiden määrärahoihin ehdotetaan nettomääräisesti n. 40 milj. euron lisäystä. Uusien alkavien eläkkeiden lukumäärä ja keskimääräinen eläke ovat olleet ennakoitua suurempia. Toisaalta TyEL-indeksin vahvistaminen ennakoitua matalampana alentaa eläkemenojen määrärahatarvetta.

Maksuja Euroopan unionille ehdotetaan vähennettäväksi 10 milj. eurolla. Ahvenanmaan maakunnalle maksettavan verohyvityksen määrärahaa ehdotetaan alennettavaksi 10 milj. eurolla ja arpajaisveron tuoton palauttamisen määrärahaa 2 milj. eurolla.

Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttamiseen varattua määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 0,5 milj. eurolla taidehankintojen jatkuvuuden turvaamiseksi.

Uutta peltoalaa ehdotetaan otettavaksi ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen piiriin 18 300 hehtaaria.

Kemi—Äkäsjoki-radan perusparannus ja Muonionjoen silta -hankkeesta luovutaan ja sen 3 milj. euron määräraha poistetaan.

Lainoihin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ehdotetaan 2 milj. euron määrärahalisäystä johtuen kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa hyväksytystä riskiehtoisten lainojen valtuuden lisäyksestä.

Kansaneläkelaitokselle maksettavien sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulujen määrää ehdotetaan lisättäväksi 2,9 milj. eurolla toimintakuluarvion muutoksen ja yleisrahaston prosenttiosuuden tarkentumisen perusteella.

Valtion osuutta sairausvakuutuslaista johtuvista menoista ehdotetaan alennettavaksi 28 milj. eurolla menoarvion tarkentumisesta johtuen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoja ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 23,9 milj. eurolla johtuen arvioitua matalampina vahvistetuista KEL- ja TyEL-indekseistä.

Käsiteltävänä olevien ja nyt ehdotettujen määrärahamuutosten jakaantuminen pääluokittain, euroa
 PääluokkaHallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
     
21.Eduskunta133 253 000-133 253 000
22.Tasavallan presidentti21 882 000-45 00021 837 000
23.Valtioneuvoston kanslia79 285 000-79 285 000
24.Ulkoasiainministeriön hallinnonala1 257 442 0009 330 0001 266 772 000
25.Oikeusministeriön hallinnonala829 881 0004 539 000834 420 000
26.Sisäasiainministeriön hallinnonala1 323 799 000-2 863 0001 320 936 000
27.Puolustusministeriön hallinnonala2 852 993 000-2 852 993 000
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala15 273 339 00020 579 00015 293 918 000
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala6 557 588 000168 010 0006 725 598 000
30.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala2 805 139 00017 050 0002 822 189 000
31.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala2 042 559 000-3 000 0002 039 559 000
32.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala3 290 311 00023 598 0003 313 909 000
33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala11 552 033 000-38 679 00011 513 354 000
35.Ympäristöministeriön hallinnonala316 818 000-316 818 000
36.Valtionvelan korot1 933 000 000-1 933 000 000
Yhteensä50 269 322 000198 519 00050 467 841 000

Käsiteltävänä olevien ja nyt arvioitujen tuloarviomuutosten jakaantuminen osastoittain, euroa
 OsastoHallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
     
11.Verot ja veronluonteiset tulot35 493 074 000337 100 00035 830 174 000
12.Sekalaiset tulot4 641 913 00061 216 0004 703 129 000
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset1 622 080 000130 000 0001 752 080 000
15.Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)170 833 000-170 833 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)41 927 900 000528 316 00042 456 216 000
     
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta8 341 422 000-329 797 0008 011 625 000
Yhteensä50 269 322 000198 519 00050 467 841 000