Talousarvioesitys 2010

40. (29.40, 50 ja 60) Korkeakouluopetus ja tutkimus

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2010 hyväksyä sitoumuksia 361 464 000 euron arvosta.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
• Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja, sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti vahvistuvat.
• Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
• Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita tehostetaan maan eri osissa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Korkeakoulujen rooli kansainvälisinä toimijoina vahvistuu.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt sekä lisääntynyt kansainvälinen huippututkimus.

Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Työurien pidentämiseksi ja osaamisen päivittämiseksi kehitetään opintoprosesseja, opiskelijavalintaa ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa.

Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa nopeuttamaan siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehittämällä tehostetaan opintojen läpäisyä ja nopeutetaan tutkintojen suorittamisen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.

Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen.

Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia.

Tiedepoliittisin instrumentein tuetaan luovien tutkimusympäristöjen ja huippuyksikköjen syntymistä ja kehittymistä, profiloitumista ja kansainvälistä menestymistä sekä strategisten huippuyksikköjen toimintaan osallistumista yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja yksityisen sektorin kanssa.

Edistetään tutkimustiedon käyttöä ja hyödyntämistä talouden, työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi. Parannetaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tehostamalla ja kehittämällä tieteen tutkimuksen arviointi- ja ennakointimenetelmiä. Vahvistetaan tieteen tunnettuutta yhteiskunnassa ja parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia ymmärtää ja hyödyntää tutkimustietoa.

Kehitetään tutkijanuraa yhteistyössä yliopistojen ja Suomen Akatemian kanssa. Tohtorikoulutuksen laatua kehitettäessä ja laajuutta mitoitettaessa otetaan nykyistä paremmin huomioon yksityisen, julkisen ja korkeakoulusektorin tarpeet. Tutkimuksen infrastruktuureja vahvistetaan ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla.

Tutkimusaineistojen saatavuutta ja näkyvyyttä parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Myöntämisvaltuuden lisäys on 102,9 milj. euroa. Lisäyksestä 90 milj. euroa aiheutuu tutkijavirkamuutoksesta ja 12,9 milj. euroa valtuuden tasokorotuksesta. Aikaisemmin Suomen Akatemian toimintamenomomentilta palkatut tutkijan virat on siirretty myöntämisvaltuuden piiriin osaksi tutkimusrahoitusta.

Luvun nimike on muutettu.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä sopimuksissa vuosille 2010—2012 on sovittu ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärästä koulutusaloittain, mikä on perusrahoituksen lähtökohtana. Sovitulle opiskelijamäärälle muodostaa pohjan vuoden 2009 yksikköhintapäätösten opiskelijamäärä. Laskennallisen opiskelijamäärän lisäksi suoritettavat tutkinnot vaikuttavat merkittävästi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen määrään. Ammattikorkeakoulut voivat siten toimimalla tehokkaasti ja huolehtimalla opintoprosessien sujuvuudesta vaikuttaa rahoituksensa tasoon.

Hankerahoituksessa on siirrytty ammattikorkeakoulujen kannalta strategisten hankkeiden sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen aiempaa vahvemmin. Tämän seurauksena vuoden 2010 osalta on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuutta hankerahoituksesta nostettu huomattavasti vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2009 tutkimus- ja kehitystyöhön kohdennettava hankerahoitus on yhteensä seitsemän miljoonaa euroa, kun vuodelle 2010 vastaava summa on yli 13 miljoonaa euroa.

Tutkimusinfrastruktuurihankkeet. Opetusministeriön johdolla on laadittu vuonna 2009 valmistunut kartoitus merkittävistä tutkimusinfrastruktuurihankkeista sekä tiekartta uusien hankkeiden kehittämiseksi. Tiekartalle on priorisoitu 20 tutkimusinfrastruktuurihanketta, joista 13 liittyy Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) priorisoimiin eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Kansallisen tiekartan hankkeiden rakentamiskustannusten on arvioitu olevan 230 miljoonaa euroa, ja näiden rahoitusta on ehdotettu lisättävän keskitettynä kilpailtuna rahoituksena, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2010 on osoitettu yhteensä 3 miljoonaa euroa kansallisen tiekartan kiireellisimpien hankkeiden valmisteluun ja käynnistämiseen (kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä ICOS ja biotieteiden infrastruktuurit EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). Myös tutkimus- ja innovaationeuvoston tiede- ja koulutusjaosto on todennut päätöksessään (26.5.2009), että kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa valmistellaan kansalliseen tiekartta-hankkeeseen (2009) perustuen.

01. (29.60.01) Suomen Akatemian toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 333 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemia on rahoittajaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää korkeatasoista tutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksella, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella sekä monipuolisella ja globaalilla yhteistyöllä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen Akatemian tavoitteena on tutkimuksen laadun vahvistaminen, tutkijanuran kehittäminen, tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistaminen sekä strategisten kumppanuuksien vahvistaminen.

Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta, tutkimusalojen laajan osaamispohjan vahvistamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä.

Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Suomen Akatemia edistää yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tutkimusrahoituksen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista, toimii aktiivisesti eurooppalaisen ja pohjoismaisen tutkimusalueen vahvistajana sekä sitoutuu valittujen kohdemaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Akatemia arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, jotta se pystyy mahdollisimman hyvin toteuttamaan toiminta-ajatustaan ja strategisia tavoitteitaan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon neljän henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi ja hallituksen esitykseen laiksi Suomen Akatemiasta (HE 27/2009) viitaten 321 henkilötyövuoden vähennys (akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat) ja henkilötyövuosia vastaavan määrärahan siirto momentille 29.40.51.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (783/2006).

02. (29.60.02) Arkistolaitoksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 465 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen ja

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen toiminta varmistaa asiakirjallisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja käytettävyyden, sekä tukee hallinnon julkisuusperiaatteen toteutumista ja viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Tavoitteena on, että viranomaisten asiakirjoista säilytetään pysyvästi keskimäärin 10—15 %.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Arkistolaitos määrittelee, mitkä julkiset asiakirjat säilytetään pysyvästi.
• Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
• Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa, maksutonta ja maksullista tietopalvelua.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, jotta se pystyy mahdollisimman hyvin toteuttamaan toiminta-ajatustaan ja strategisia tavoitteitaan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1259/2007).

¹⁾ Luvuissa on mukana Sota-arkiston ja Valtioneuvoston väliarkiston aineistot ja htv-luku sisältää 34 htv:tä Sota-arkiston ja 3 htv:tä Valtioneuvoston arkiston liittämisestä arkistolaitokseen.

²⁾ Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.

03. (29.60.03) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 530 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suoritteiden maksuista (1260/2007).

04. (29.60.04) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 615 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön.

05. (29.50.04) Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin 29.01.88 perusteluihin viitaten Yliopistojen palvelukeskus Certia on tarkoitus yhtiöittää 1.5.2010 lukien. Yhtiöittäminen liittyy yliopistouudistukseen. Vuonna 2009 Certia toimii budjettirahoitteisena ja vuonna 2010 se toimii yhtiöittämiseen saakka nettobudjetoituna maksullista palvelutoimintaa harjoittavana virastona.

20. (29.40.20, 21, 50.20, osa ja 60.20) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 21 436 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen ja

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia.

Momentin nimike on muutettu.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 403 546 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) enintään 11 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen sekä

3) enintään 10 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoitukseen, tietoyhteiskuntahankkeisiin ja ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.

¹⁾ Vuodet 2004 ja 2006 sisältävät vain ammattikorkeakoulututkintoon johtavan nuorten koulutuksen

Tuottavuutta lisätään siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa sopimuskaudella nopeammin kuin käytettävissä oleva yksikköhintarahoitus.

Opetusministeriö tukee kansallisen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulujen tavoitteiden toteutumista hankerahoituksella.

Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta vuosina 2010—2012 tuloksellisuuden palkitsemiskriteerien perusteella ja lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella. Palkitsemiskriteereinä on kuusi asiakokonaisuutta: 1) korkeakoulurakenne, 2) opiskelijarekrytointi, 3) opintoprosessien tehokkuus ja laatu, 4) kansainvälistyminen, 5) tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä 6) aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 736 000 euroa talousarvioesityksen 402 810 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta.

50. (29.50.01, 02, 03, 20, osa ja 21) Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 678 576 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisen valtionrahoituksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Yliopistolain mukaisesti yliopistoista tulee itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Uudistuksen tavoitteena on luoda yliopistoille nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä vahvistaa opetus- ja tutkimustoimintansa laatua ja vaikuttavuutta. Yliopistolain voimaanpanolain mukaisesti yliopistolaki tulee voimaan 1.1.2010.

Yliopistolain uudistuksen yhteydessä on tavoitteena muodostaa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun pohjalle rakentuva Aalto-yliopisto, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pohjalle rakentuva Turun yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistojen pohjalle rakentuva Itä-Suomen yliopisto.

Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus (60,4 %), laatu ja vaikuttavuus (14,6 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %).

Toiminnan laajuudessa tutkintotavoitteilla ja toteutumilla on edelleen keskeinen asema. Laadun ja vaikuttavuuden perusteella kohdennettavassa rahoituksessa laskentakriteerit liittyvät koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, opiskeluprosessien toimivuuteen, koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymiseen, kansalliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen ja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset erityistehtävät, koulutus- ja tieteenalarakenteen, tutkijakoulut, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategisen kehittämisen rahoitus, jota kohdennetaan yliopistojen strategiatyön ja profiloitumisen perusteella.

Valtion rahoituksella turvataan kaikille yliopistoille kohtuulliset taloudelliset edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen kannustaen samalla profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Tavoitteena on, että muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu ja että pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan rahoitukseen. Tarkoitus on, että yliopistojen, harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston vuodelta 2009 varainhoitovuodelle 2010 siirtyvät määrärahat kohdennetaan uudessa oikeushenkilömuodossa toimivan yliopiston käyttöpääomaan käytettäväksi ao. toimintaan.

Yliopistojen valtion rahoituksen (perusrahoitus) lähtötasoon sisältyvinä pysyvinä lisäyksinä pidetään vuosille 2010—2012 kehyspäätökseen sisältyviä yliopistojen toimintaedellytysten turvaamisen lisärahoitusta, Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitusta ja muille kuin Aalto-yliopistolle kohdentuvaa toimintarahoituksen lisäystä.

Valtion rahoituksen vuoden 2010 lähtötasoa korotetaan valtionhallinnon keskustason työmarkkinasopimuksiin perustuvien mahdollisten palkankorotusten vuoden 2010 määrärahavaikutuksia vastaavasti. Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti ensimmäisen kerran määriteltäessä yliopistojen valtion rahoitusta vuodelle 2011.

Kustannustason muutoksen huomioon ottamisen lisäksi yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista. Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen keskimääräisen arvonlisäverokertymän perusteella. Uusimuotoisille yliopistoille syntyvän työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa.

Vuoden 2010 alusta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmästä siirretään kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuuden piiriin muun muassa esi- ja perusopetusta koskevat valtionosuudet ml. yliopistojen yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen vastaava valtionrahoitus. Kuntien valtionosuuslaissa säädetään kotikunnan maksuosuuden perusteista, maksuvelvollisuudesta ja yliopistojen mahdollisuudesta laskuttaa esi- ja perusopetuksen oppilaiden perusteella näiden kotikuntia.

¹⁾ Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2010 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2010—2012.

²⁾ Ylemmissä korkeakoulututkintojen määrän merkittävä kasvu vuonna 2008 selittyy tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä.

³⁾ Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tieto on vuodelta 2007.

⁴⁾ Toteutuma on vuodelta 2007.

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 753 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Vähennys 68 000 euroa talousarvioesityksen 1 672 394 000 euroon nähden aiheutuu laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun hallituksen esityksen (HE 174/2009 vp) mukaisten kotikuntakorvausten määräytymisperusteiden tarkentumisesta siirtona momentille 28.90.30.

Uusimuotoiset yliopistot aloittavat taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisinä vuoden 2010 alusta lukien. Yliopistojen valtion rahoitus lisääntyy vuoden 2010 talousarvioesityksessä edelliseen vuoteen nähden noin 98 miljoonalla eurolla. Valiokunta pitää valitettavana, että vertaaminen edelliseen vuoteen on hankalaa, koska talousarvioesityksen sisällä on runsaasti teknisiä muutoksia. Yliopistojen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävimmät lisäykset ovat Aalto-yliopiston toimintaan 56,1 miljoonaa euroa ja muiden yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseen 17,3 miljoonaa euroa. Yliopistoilla on edelleen myös yhteensä 19,3 miljoonan euron vähennys tuottavuustoimien ja aiempien tuottavuuspalautusten poistumisen perusteella. Hallituksen tavoitteena on, että muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu ja että pitkällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan rahoitukseen.

Yliopistolain mukainen kustannustason nousun tarkistaminen tapahtuu ensimmäisen kerran määriteltäessä yliopistojen valtion rahoitusta vuodelle 2011. Vuoden 2010 lisätalousarviossa tullaan kuitenkin ottamaan huomioon lisämäärärahatarpeet, jotka vastaavat valtionhallinnon keskustason työmarkkinasopimuksiin perustuvien mahdollisten palkankorotusten vuoden 2010 määrärahavaikutuksia. Myös arvonlisäverokompensaatiota tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen keskimääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan yliopistojen julkista perusrahoitusta lisätään kauttaaltaan ja yliopistojen perusvoimavaroja lisätään. Yliopistolainsäädännön uudistamisen johdosta yliopistoille tulee monia muita muutoksia, jotka vaikuttavat niiden perusvoimavaroihin. Muutoksia tulee mm. verosääntelyyn ja työttömyysvakuutusmaksuihin.

Valiokunta toteaa, että yliopistojen rahoitukseen jää edelleenkin ongelmia, koska ratkaisu työttömyysvakuutusmaksun osalta on väliaikainen. Yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksua koskevan hallituksen esityksen mukaan menot yliopistoille olisivat vuosina 2010 ja 2011 vuositasolla noin 10,5 miljoonaa euroa. Ilman hallituksen esittämää alennusta yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määrä vuoden 2009 alun palkkasummalla laskettuna olisi vuonna 2010 noin 40 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että näihin perusvoimavaroja vähentäviin tekijöihin saadaan pysyvä ratkaisu niin, että yliopistojen perustoiminta ei heikenny. Tärkeää on, että voimavarat turvataan tasapuolisesti eri yliopistoille.

Momentille lisätään 6 000 000 euroa lisäyksenä yliopistojen valtion rahoitukseen.

Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin rahoitus. Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksella on vuosien ajan rakennettu erilaisen hankerahoituksen turvin perustaa eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmiä kehittävälle keskukselle. Keskus aloitti varsinaisen toimintansa loppuvuodesta 2008 Pirkanmaan TE-keskuksen ja Tampereen kaupungin käynnistämisrahoituksen turvin. Tämä rahoitus loppuu huhtikuussa 2010. Eläinkokeiden kansalliselle vaihtoehtomenetelmäkeskukselle on selkeä tarve johtuen mm. EU-tason sopimuksista ja tulevasta lainsäädännöstä, eläinkokeiden kalleudesta sekä eettisistä syistä. Tämä tarve on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Suomessa on korkeatasoinen eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävä ja testaava keskus. Tampereen yliopisto on toiminnallaan osoittanut, että se on sopivin ja pätevin sijaintipaikka keskukseksi. Tampereen yliopistossa on myös keskuksen toimintaa tukevaa solu- ja kudosteknologiaosaamista.

Valiokunta pitää vaihtoehtomenetelmäkeskuksen toiminnan turvaamista erittäin tärkeänä. Sen vuoksi momentille lisätään 250 000 euroa Tampereen yliopistolle lisäyksenä vaihtoehtomenetelmiä kehittävän keskuksen rahoitukseen.

Ruotsinkielinen lastentarhanopettajakoulutus. Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarviokäsittelyssä määrärahoja pääkaupunkiseudulla toteutettavan ruotsinkielisen lastentarhanopetta-jien peruskoulutuksen suunnittelua varten.

Suunnitteluun on varmistettu rahoitus vuodelle 2010 ja valmistelutyö on edennyt niin, että koulutus on mahdollista aloittaa Helsingin yliopiston alaisuudessa vuonna 2011. Opetusministeriön tulee huomioida tehty valmistelutyö ja panostaa tähän seuraavassa talousarviossa. Valiokunta pitää välttämättömänä rahoituksen järjestämistä koulutuksen aloittamiseksi vuonna 2011.

Valiokunta viittaa myös sivistysvaliokunnan lausuntoon ja kiinnittää huomiota siihen, että pula ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista on erityisesti pääkaupunkiseudulla. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi Espoossa on jo yli puolet lastentarhanopettajista epäpäteviä.

51. (29.60.50) Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 209 099 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) enintään 1 000 000 euroa maksullisena toimintana Suomessa järjestettävien kansainvälisten tieteellisten konferenssien ja kansallisten tieteellisten seminaarien kuluihin ja

7) 2 000 000 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:Suomessa järjestettävien kansainvälisten tieteellisten konferenssien ja kansallisten tieteellisten seminaarien menoista rahoitetaan ensisijaisesti kutsuttujen ulkomaisten esitelmöitsijöiden matkakuluja, vuokra-, sihteeri- ja postituskuluja.

Momentin mitoituksessa on viitaten hallituksen esitykseen laiksi Suomen Akatemiasta (HE 27/2009) otettu huomioon yhteensä 321 akatemianprofessorin ja akatemiatutkijan tehtävään myönnettävä rahoitus.

52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 5 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoiminnan rahoittamiseen.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eräiksi yliopistojen verotusta koskeviksi säännöksiksi, jossa yhteydessä Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Yliopiston Apteekin tuloverovapaudesta luovuttaisiin. Yliopistouudistuksen rahoitusta koskevien periaatteiden mukaisesti yliopistojen oikeushenkilöaseman muutoksesta aiheutuva uusi verotuksellinen asema on tarkoitus ottaa huomioon yliopistojen rahoitusta mitoitettaessa. Määräraha on tarkoitettu Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan myönnettäväksi kompensaatioksi, jotta tämän toiminnan rahoitus ei heikentyisi Yliopiston Apteekin tuloverovapaudesta luopumisen vuoksi. Määrärahan taso vastaa arviolta sitä osuutta, jonka Yliopiston Apteekki tilittää nykyisin vero-osuutena Helsingin yliopistolle. Tarkoituksena on, että kompensaation määrä määritellään jatkossa erikseen vuosittain siten, että se vastaa Yliopiston Apteekin maksaman tuloveron todellista kehitystä.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

53. (29.60.53) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 89 964 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

7) 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä muiden kulutusmenojen ja apurahojen maksamiseen

8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen ja

12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta kymmenen korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan kymmenen, jonka määrärahan käyttötarkoituksiin on lisätty tutkimusetiikan edistämismenot.

66. (29.60.66) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 193 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

87. (29.50.87) Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Aalto-yliopiston säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että muut rahoittajatahot sijoittavat samanaikaisesti säätiön pääoman maksamiseen vähintään 40 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on valtion vuoden 2010 osuus Aalto-yliopiston säätiön perustamisen rahoituksesta. Säätiön perustamiseen osallistuu myös muita rahoittajatahoja. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2008—2010 siten, että valtion osuus on yhteensä 500 milj. euroa edellyttäen, että muiden rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 200 milj. euroa.

88. (29.50.88) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 50 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että yksityiset rahoittajatahot sijoittavat samanaikaisesti säätiön pääoman maksamiseen vähintään 20 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on valtion vuoden 2010 osuus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön perustamisen rahoituksesta. Säätiön perustamiseen osallistuu myös yksityisiä rahoittajatahoja. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2009—2011 siten, että valtion osuus on yhteensä 125 milj. euroa edellyttäen, että yksityisten rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 50 milj. euroa.