Talousarvioesitys 2010

30. Aikuiskoulutus

Selvitysosa:Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40 ja 29.90 määrärahoihin tässä luvussa jäljempänä esitettävän taulukon mukaisesti.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutusta suunnataan taantuman vaikutusten lieventämiseen, maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukemiseen sekä opetushenkilökunnan osaamisen varmistamiseen.

Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Tämä edellyttää osallistumispohjan laajentamista ja vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamista. Tässä tarkoituksessa lisätään erityisesti vailla ammatillista koulutusta tai vanhentuneen koulutuksen varassa olevien, yrittäjien ja pk-yritysten henkilöstön, maahanmuuttajien sekä yli 55-vuotiaiden koulutusmahdollisuuksia.

Vapaan sivistystyön edellytyksiä vastata muuttuviin koulutustarpeisiin sekä vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiä parannetaan. Painopisteenä on maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien, työttömien ja senioriväestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä koulutuksen alueellisen saavutettavuuden varmistaminen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Koko työikäisen aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa parantamiseen lisätään jatkamalla ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (Akku) toimeenpanoa. Painopisteenä ovat työelämässä tapahtuvan oppimisen vahvistaminen, eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen ja joustavat koulutuksen yhdistelymahdollisuudet, oppisopimustyyppisen koulutuksen ja erityispätevyyksien käyttöönotto korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa, avoimen korkeakouluopetuksen suuntaaminen työikäisen aikuisväestön tarpeisiin, aikuisopiskelun osuvuutta parantavien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tehostaminen, vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksien parantaminen sekä aikuisopiskelun etuusjärjestelmien selkiyttäminen ja rahoituspohjan laajentaminen.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua ja tehokkuutta parannetaan ottamalla käyttöön ammatillisessa lisäkoulutuksessa tuloksellisuusrahoitus sekä lisäämällä työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan avustuksia. Liikenneopettajakoulutus järjestetään erikoisammattitutkintoon johtavaksi.

Korkeakoulutasoista aikuisopiskelua tehostetaan osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen sekä korkeakoulu-uudistuksen toimeenpanoa. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tarjonta laajennetaan vuonna 2010 vähintään 1 000 opiskelijaan. Työelämän osaamistarpeista johdettavat erityispätevyydet otetaan käyttöön ja määritellään tutkintojen ja osaamisen kansallisen viitekehyksen yhteydessä. Aikuisväestön mahdollisuuksia suorittaa osaamistarpeisiinsa vastaavia tutkintojen osia lisätään. Korkeakoulut voivat periä tästä koulutuksesta maksuja. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa suunnataan vastaamaan monipuolisesti työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin ja sen saavutettavuutta parannetaan tehostamalla yhteistyötä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Hyödynnetään aiempaa suunnitelmallisemmin työvoimapoliittisen koulutuksen tarjontaa korkeakoulutasoisessa aikuiskoulutuksessa.

Vapaan sivistystyön tavoitteet ja tehtävät määritellään uudistettavassa lainsäädännössä niin, että ne vastaavat muuttunutta kysyntää sekä määrittelevät julkisen rahoituksen piiriin kuuluvan toiminnan. Ylläpitämisluvat uusitaan. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan vuoden 2010 alusta niin, että se muodostuu laskennallisesta perusrahoituksesta sekä toiminnan keskeisiä tavoitteita tukevasta avustusmuotoisesta laatu- ja kehittämisrahoituksesta, jonka osuus on enintään 15 prosenttia. Avustuksilla tuetaan myös vuosina 2009—2012 toteutettavaa vapaan sivistystyön ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittämisohjelmaa. Opintoseteliavustusten määrää lisätään ja avustuksia suunnataan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutuksen aktivoimiseen. Neuvontajärjestöjen voimavaroja lisätään pienyritystoiminnan tukemiseksi.

Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia lisätään. Rahoitusperusteita uudistetaan vuoden 2010 alusta niin, että osana aineopintoja lukiot voivat vastata myös maahanmuuttajien kasvavaan aikuisten perusopetuksen kysyntään. Yleistä kielitutkintojärjestelmää kehitetään sekä valmistavan koulutuksen tarjontaa suunnataan niin, että ne palvelevat monipuolisesti maahanmuuttajia koulutuksessa, työelämässä ja kansalaisuuden saamisessa tarvittavan kielitaidon hankkimisessa ja osoittamisessa. Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetusta koskevat tehtävät ja voimavarat siirretään työ- ja elinkeinoministeriöltä opetusministeriölle. Maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien opetuksessa toimivan opetushenkilökunnan SPECIMA-tyyppistä täydennyskoulutusohjelmaa jatketaan.

Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan käynnistämällä Osaava -täydennyskoulutusohjelma hallitusohjelman tavoitteiden ja työryhmän (OPM 2009:16) ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on, että vuonna 2010 osaamista parantavaan täydennyskoulutukseen osallistuu 34 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa.

Aikuisopiskelun osuvuutta ja vaikuttavuutta parannetaan tehostamalla opetushallinnon sekä työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyönä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä toimeenpanemalla valtakunnallinen ESR-ohjelma. Sähköiset tietopalvelut Opintoluotsi ja Koulutusnetti yhdistetään vuonna 2010 ja sijoitetaan Opetushallitukseen niin, että ne muodostavat työ- ja elinkeinohallinnon hoitamien tietopalveluiden kanssa toimivan kokonaisuuden. Aikuisväestön osaamisesta hankitaan kansainvälistä vertailutietoa osallistumalla OECD:n koordinoimaan aikuisten taitotasomittaukseen (PIAAC), jonka kansallinen tiedonkeruu ajoittuu vuosille 2010—2012.

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpano edellyttää laajaa yhteistyötä eri ministeriöiden, työelämän järjestöjen sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kesken. Tässä tarkoituksessa opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään niin, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden. Osana aluehallintouudistusta tehostetaan eri ministeriöiden yhteistyötä koulutus- ja työvoimatarpeiden lyhyen aikavälin ennakoinnissa ja koulutuksen kohdentamisessa sekä yritysten ja muiden työpaikkojen tarvitsemien palvelukokonaisuuksien hoitamisessa.

Toiminnan laajuus

Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800 julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Erityyppiseen aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä eli 52 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Tavoitteena on nostaa työikäisen aikuisväestön vuotuinen osallistumisaste 52 prosentista 60 prosenttiin ja laajentaa osallistumispohjaa nykyistä kattavammaksi. Opetusministeriön pääluokan menoista noin 12 prosenttia kohdentuu aikuiskoulutukseen jäljempänä olevan taulukon mukaisesti. Koulutuksen tarjontaa lisätään niin, että sillä pystytään vastaamaan taantuman vaikutuksiin sekä varautumaan aikuisopiskelun etuuksien uudistamisen takia laajenevaan omaehtoisen koulutuksen kysyntään.

¹⁾ Luvut kuvaavat tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden määrää - eivät valtionosuuden perusteena olevaa laskennallista opiskelijatyövuosien määrää.

²⁾ Luvut sisältävät avoimen yliopistotoiminnan osana järjestetyn ikääntyvien yliopistotoiminnan.

³⁾ Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän toteutumatieto on vuodelta 2007.

¹⁾ Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25-vuotiaana aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 165 milj. euroa v. 2010.

Luvun nimike on muutettu.

20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 24 233 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen

2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen sekä virallisten kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen

3) lähialueyhteistyöhön ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön sekä erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin ja

4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 34 000 henkilöä vuonna 2010. Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus sisältää myös yhdessä Yleisradion kanssa toteutettavan Opettaja-TV-hankkeen.

Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamiseksi käynnistetään Osaava-ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää työurien pidentämistä sekä lisätä ammatillista kehittymistä ja parantaa työolosuhteita.

21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 010 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen ja vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoon liittyvään sekä muuhun aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä ja koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevaan valtakunnalliseen tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoimintaan, maahanmuuttajien koulutuksen tehostamiseen ja aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten taitotasomittauksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin ja

3) enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 163 359 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle ja

2) enintään 7 223 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen sekä laatupalkintoihin.

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta.

Valtionavustuksia käytetään vuodesta 2010 lähtien asteittain käyttöönotettavaan rahoitusmalliin sisältyvään laatu- ja kehittämisrahoitukseen sekä opintoseteliavustusten lisäämiseen. Laatu- ja kehittämisrahoituksen perusteena olevat tavoitteet sovitaan opetusministeriön sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja ylläpitäjiä edustavien valtakunnallisten järjestöjen kesken. Kehittämisohjelman toimeenpanolla ja avustuksia kohdentamalla parannetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia hoitaa maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien sekä opinnollista kuntoutusta tarvitsevien väestöryhmien koulutuspalveluja sekä vastata työllisyystilanteen ja ikärakenteen muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 293 000 euroa talousarvioesityksen 162 716 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta.

Kansanopistojen opintosetelit ovat maahanmuuttajien ja erityisryhmien aikuiskoulutukseen osallistumista lisäävä ja tasa-arvoa vahvistava rahoitustapa. Valiokunta ehdottaa lisäystä näihin avustuksiin.

Kansalaisopistojen moninaiset tehtävät ja toiminnallisen tuloksellisuuden vaatimukset edellyttävät kansalaisopistoilta toiminnan kehittämistä.

Momentille lisätään 150 000 euroa kansanopistoille lisäyksenä maahanmuuttajien ja erityisryhmien opintoseteliavustuksiin ja 200 000 euroa lisäyksenä kansalaisopistojen kehittämis-avustuksiin.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 147 240 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen ja

2) enintään 8 050 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin, opiskelijamaksujen perimättä jättämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 600, josta liikenneopettajakoulutukseen enintään 150 opiskelijatyövuotta. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta siten, että ammatillisessa lisäkoulutuksessa otetaan käyttöön tuloksellisuusrahoitus ja että liikenneopettajakoulutus siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulutuksen laskennallista valtionosuusjärjestelmää.

Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2010 noin 16 410 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 28 800. Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2012 mennessä.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 271 000 euroa talousarvioesityksen 146 969 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta.

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 135 151 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja enintään 4 850 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2010 on 29 160. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 223,16 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 327,84 euroa opiskelijaa kohden.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta siten, että ammatillisessa lisäkoulutuksessa otetaan käyttöön tuloksellisuusrahoitus.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 82 000 euroa talousarvioesityksen 135 069 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta.

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 195 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatunteja on enintään 350 830.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 58 euroa opetustuntia kohden.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 511 000 euroa johtuen kustannustason muutoksesta (2,6 %).

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 38 000 euroa talousarvioesityksen 20 157 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta.

52. Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2010 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

2) Vuonna 2010 saa edellisen lisäksi määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2011 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on yhteensä enintään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.

Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 150 oppilaalle.

Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 2011 aiheutuvan valtiolle menoja 308 000 euroa.

Momentin nimike on muutettu.

53. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 8 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin ja

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä Kriittiselle korkeakoululle ja

3) enintään 150 000 euroa avustusten maksamiseen kansallisen toimintaohjelman "Naiset, rauha ja turvallisuus" toimeenpanoon.

Selvitysosa:

Talousarvioaloitteen TAA 105/2009 vp perusteella momentille lisätään 150 000 euroa kansallisen toimintaohjelman "Naiset, rauha ja turvallisuus" toimeenpanoon.