Talousarvioesitys 2010
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Selvitysosa:Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa vahvistettiin Suomen vahva sitoutuminen globaalien kehityshaasteiden ratkaisuun. Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtioneuvoston hyväksymä vuoden 2007 kehityspoliittinen ohjelma perustuu kokonaisvaltaiseen kehityspolitiikkaan. Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2000 asetettujen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Toiminta perustuu kestävän kehityksen kaikille kolmelle pilarille, eli taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseen. Kehityspolitiikassa painotetaan aiempaa vahvemmin ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä ja rauhanprosessien tukemista sekä suomalaisen lisäarvon hyödyntämistä kehitysyhteistyössä. Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia sekä HIV/AIDSin vastaista työtä.
Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja temaattisesti, EU-tasolla, monenkeskisesti, yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa sekä humanitaarisena apuna. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Suomi tukee yhteistyökumppanien omia kehityssuunnitelmia suunnaten yhteistyönsä aloille, joilla suomalaista asiantuntemusta ja kokemusta voidaan parhaiten hyödyntää.
Hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen saavuttaa 0,51 prosentin minimitavoite vanhoille jäsenmaille vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2010 kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,55 prosenttiin. Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti kohdentaa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta vähintään 50 % Afrikkaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden kasvattamiseen 0,15 prosenttiin BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 prosenttia. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kahdenvälisen ja alueellisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista mitataan säännöllisesti.
Vaikuttavuus
Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta, ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Suomen avun vaikuttavuuden mittaaminen erikseen ei ole tarkoituksenmukaista. Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita eikä kehityksen eri ulottuvuuksiin vaikuttamiselle ole olemassa luotettavia ja yksiselitteisiä mittareita. Päämäärinä on myös vaikeasti tai ei-mitattavia asioita. Kattava tavoitteiden asettaminen ja edistymisen seuranta edellyttävät sekä määrällisen että laadullisen tiedon monipuolista hyödyntämistä ja analyyttistä arviointia. Kehityspolitiikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta seurataan käyttämällä sekä yhteistyömaan kehityksestä kertovaa että kansainvälistä tietoa.
Kehityspoliittisessa ohjelmassa korostetaan entistä voimakkaammin tukea luonnontaloudellisesti kestävälle kehitykselle ja ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle. Näiden uusien painotusten edellyttämää seurantaa tullaan kehittämään edelleen hyödyntäen sekä kansainvälistä seurantaa että yhteistyömaiden tuottamaa tietoa mm. ympäristö-, energia-, metsä- ja vesisektorilla sekä ilmastokysymyksissä selkeän tavoiteasetannan perustaksi. Lisäksi hyödynnetään edustustojen arviointeja. Ruokakriisiin vastaaminen välittömästi ja pidemmän aikavälin toimilla on välttämätöntä kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ruokakriisiin vastaamiseen ohjattavia määrärahoja lisätään sekä monenkeskisessä että maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä ja kriisin vaikutuksia painotetaan myös humanitaarisessa avussa. Myös kansainvälisen talouskriisin vaikutuksia kehittyvissä maissa pyritään lieventämään kaikkien olemassa olevien instrumenttien johdonmukaisella käytöllä.
Vuosituhattavoitteiden saavuttamista seurataan edelleen YK:ssa ja maakohtaisesti kerätyn seurantatiedon pohjalta. Arviot tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2015 mennessä Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa osoittavat, että lisäponnisteluja tarvitaan. Erityisesti nälän ja köyhyyden poistaminen, tautien vastainen taistelu ja ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen edellyttävät lisäpanostusta. Seurantatiedon mukaan Suomen pitkäaikaisista yhteistyömaista Vietnamissa, Etiopiassa ja Nepalissa arvioidaan valtaosan tavoitteista olevan saavutettavissa.
Kehityspoliittinen johdonmukaisuus toteutuu, kun kaikkien köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kannalta merkittävien politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Periaate merkitsee velvollisuuksia myös teollistuneille maille (mm. kestävät tuotanto- ja kulutustavat). Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden toteutumista seurataan muun muassa Commitment to Development Indexin avulla, joka arvioi kehitysyhteistyön määrää ja laatua, kauppaa ja investointeja, maahanmuutto-, ympäristö-, turvallisuus- ja teknologiapolitiikkaa.
Tuloksellisuus
Toiminnan tuloksellisuuden kehittämisessä ja seurannassa hyödynnetään sekä kansainvälisiä sitoumuksia ja raportointia että seurantaa maatasolla. Pariisin julistus/Accran toimintaohjelma kehitysyhteistyön tuloksellisuuden edistämiseksi on yksi keskeinen seurannan perusta.
Suomen tavoitteena on parantaa toiminnan tuloksellisuutta edelleen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Suomi keskittyy erityisesti rahoituksen ennakoitavuuden parantamiseen sekä avunantajien välisen täydentävyyden ja työnjaon edistämiseen. Näiden merkitys on entisestään korostunut talouskriisitilanteessa. Lisäksi edistetään yhteistyömaiden omien järjestelmien käyttöä.
Suomi suuntaa tukensa erityisesti niille monenkeskisille toimijoille, joiden painoarvo ja toiminnan lisäarvo kestävän kehityksen edistämisessä on laajalti tunnustettu sekä avunantajayhteisössä että kehitysmaissa. Arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt mm. OECD DAC:in, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamaa aineistoa monenkeskisten organisaatioiden tuloksellisuudesta samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin.
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | |
Määrärahat yhteensä | 479,2 | 506,8 | 545,6 | 600,1 | 670,8 | 746,1 | 830,4 | 915,6 |
Maksatukset | 490,4 | 494,3 | 547,3 | 721,8 | 658,6 | 711,1 | 789,7 | |
%-osuus BKTL:sta | 0,34 | 0,34 | 0,36 | 0,46 | 0,39 | 0,40 | 0,43 |
Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat v. 2010 hallinnonaloittain (1 000 euroa) | |
---|---|
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 | 734 874 |
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla | 86 584 |
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla | 39 000 |
Puolustusministeriön hallinnonalalla | 2 600 |
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla | 98 290 |
Opetusministeriön hallinnonalalla | 356 |
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla | 1 089 |
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla | 1 273 |
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla | 1 300 |
Ympäristöministeriön hallinnonalalla | 255 |
Yhteensä | 965 621 |
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtuus
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
2010 talousarvio | — |
2009 talousarvio | — |
2008 tilinpäätös | — |
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 737 504 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin
3) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan yhteisöön tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta
4) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää sekä
5) ministeriön ja Iso-Britannian kehitysyhteistyöosaston (DFID) ja Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) kanssa toteuttamien yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Käyttösuunnitelma | € | |
---|---|---|
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 205 383 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 264 383 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | 49 605 000 |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 43 000 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 69 688 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 4 745 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 000 000 |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 83 700 000 |
9. | Korkotuki | 15 000 000 |
Yhteensä | 737 504 000 |
1) Sisältää 1 630 000 euroa ministeriön ja Iso-Britannian kehitysyhteistyöosaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja ja 1 000 000 euroa ministeriön ja Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) yhteistoimintahankkeen menoja.
Valtuus
Vuoden 2010 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2010 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 105 237 000 euron ja hyväksyä enintään 100 000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 32 000 000 euroa korkotukea.
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen | € | |
---|---|---|
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 679 600 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 262 877 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 23 260 000 |
5. | Humanitaarinen apu | - |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 7 050 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 100 450 000 |
9. | Korkotuki | 32 000 000 |
Yhteensä | 1 105 237 000 |
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014— | Yhteensä vuodesta 2010 lähtien |
|
Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
Ennen vuotta 2010 tehdyt sitoumukset | 444 965 | 383 383 | 224 047 | 139 716 | 448 210 | 1 640 321 |
Vuoden 2010 sitoumukset | - | 182 786 | 288 868 | 282 139 | 351 444 | 1 105 237 |
Yhteensä | 444 965 | 566 169 | 512 915 | 421 855 | 799 654 | 2 745 558 |
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 205 383 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2010 jälkeisille vuosille yhteensä 679 600 000 euroa.
Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena.
Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio) | |
---|---|
YK-järjestöt | 94 540 |
YK:n kehitysohjelma (UNDP) | 19 100 |
YK:n lastenrahasto (UNICEF) | 16 000 |
YK:n väestörahasto (UNFPA) | 25 000 |
Muut | 34 440 |
Maailmanpankkiryhmä | 65 050 |
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) | 51 100 |
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) | 9 500 |
Muut | 4 450 |
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset | 30 288 |
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) | 23 038 |
Muut | 7 250 |
Muut monenkeskiset järjestöt | 15 505 |
Maailman terveysrahasto (GFATM) | 3 500 |
Muut | 12 005 |
Yhteensä | 205 383 |
Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio) | |
---|---|
YK-järjestöt | 251 700 |
YK:n kehitysohjelma (UNDP) | 48 700 |
YK:n lastenrahasto (UNICEF) | 40 000 |
YK:n väestörahasto (UNFPA) | 75 000 |
Muut | 88 000 |
Maailmanpankkiryhmä | 263 000 |
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) | 263 000 |
Muut | - |
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset | 160 900 |
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) | 130 000 |
Muut | 30 900 |
Muut monenkeskiset järjestöt | 4 000 |
Maailman terveysrahasto (GFATM) | 4 000 |
Muut | - |
Yhteensä | 679 600 |
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 264 383 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2010 jälkeisille vuosille yhteensä 262 877 000 euroa.
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio) | |
---|---|
Afrikka ja Lähi-itä | 157 308 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 107 051 |
Etiopia | 13 458 |
Kenia | 11 520 |
Mosambik | 27 949 |
Sambia | 20 274 |
Tansania | 33 850 |
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat | 10 700 |
Sudan | 4 700 |
Palestiinalaisalueet | 6 000 |
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 31 367 |
Afrikan alueellinen yhteistyö (Afrikan Unioni) | 2 477 |
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka | 1 980 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 12 310 |
Eteläinen Afrikka | 14 600 |
Paikallinen yhteistyö | 8 190 |
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka | 990 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 3 400 |
Eteläinen Afrikka | 3 800 |
Aasia | 60 554 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 30 450 |
Nepal | 12 300 |
Vietnam | 18 150 |
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat | 10 300 |
Afganistan | 10 300 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 16 654 |
Mekongin alue | 13 754 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 2 900 |
Paikallinen yhteistyö | 3 150 |
Yhteistoimintahanke, NDF-osuus | 1 000 |
Latinalainen Amerikka | 26 121 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 11 050 |
Nicaragua | 11 050 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 11 961 |
Andien alue | 5 300 |
Keski-Amerikka | 5 000 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 1 661 |
Paikallinen yhteistyö | 1 480 |
Yhteistoimintahanke, DFID-osuus | 1 630 |
Länsi-Balkan | 7 250 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 9 650 |
Jakamaton | 2 500 |
Yhteensä | 264 383 |
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio) | |
---|---|
Afrikka ja Lähi-itä | 145 970 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 88 370 |
Etiopia | 15 000 |
Kenia | 28 825 |
Mosambik | 10 000 |
Sambia | 22 545 |
Tansania | 12 000 |
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat | - |
Sudan | - |
Palestiinalaisalueet | - |
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 57 600 |
Afrikan alueellinen yhteistyö (Afrikan Unioni) | - |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | 1 200 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 29 000 |
Eteläinen Afrikka | 27 400 |
Paikallinen yhteistyö | - |
Aasia | 66 700 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 28 500 |
Nepal | 15 500 |
Vietnam | 13 000 |
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat | 13 700 |
Afganistan | 13 700 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 24 500 |
Mekongin alue | 21 500 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 3 000 |
Paikallinen yhteistyö | - |
Latinalainen Amerikka | 25 500 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 11 000 |
Nicaragua | 11 000 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 14 500 |
Andien alue | 4 000 |
Keski-Amerikka | 10 500 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | - |
Paikallinen yhteistyö | - |
Länsi-Balkan | 6 907 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 17 800 |
Yhteensä | 262 877 |
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen käyttämällä eri yhteistyömuotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Tukea kohdennetaan väkivaltaisista kriiseistä toipuville yhteistyömaille, joiden tuen tarve on äkillisesti kasvanut. Tukea ohjataan myös määräaikaisille yhteistyömaille sekä alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohdalle osoitettuja määrärahoja voidaan käyttää myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.
3. Euroopan kehitysrahasto
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 49 605 000 euroa.
Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 43 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2010 jälkeisille vuosille yhteensä 23 260 000 euroa.
Tukea ohjataan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti ennen muuta kestävän kehityksen edistämiseksi, myös uusiin toimintatapoihin ja instituutioihin. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan ja aloitteisiin, joilla parannetaan yleismaailmallista valmiutta reagoida luonnonkatastrofeihin kehitysmaissa. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea DEMO ry:n harjoittamaan kehitysmaiden demokratiakehitystä edistävään toimintaan enintään 500 000 euroa sekä myöntö- ja sopimusvaltuuksia enintään 1 000 000 euroa vuoden 2010 jälkeisille vuosille. Käyttösuunnitelmakohtaan sisällytettyjä liikekumppanuusohjelman määrärahoja saa käyttää myös taloudellista, teollista ja teknologista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa koskevista päätöksistä aiheutuviin menoihin.
5. Humanitaarinen apu
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 69 688 000 euroa.
Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, kuten YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR), palestiinalaisia pakolaisia avustavan UNRWA:n ja Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) yleisavustukset. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös YK:n keskitettyä hätäapurahastoa CERF:iä, joka mahdollistaa YK:n nopean toiminnan vasteen.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla.
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 745 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2010 jälkeisille vuosille yhteensä 7 050 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: Kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen.
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 83 700 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2010 jälkeisille vuosille yhteensä 100 450 000 euroa.
Tuesta enintään 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea Suomen Unicefille, Suomen Unifemille ja Suomen Pakolaisavulle niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 1 000 000 euroa vuonna 2010.
Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin.
9. Korkotuki
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 15 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2010 hyväksyä enintään 100 000 000 euroa.
Korkotuen osuuden arvioidaan olevan yhteensä enintään 32 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan ns. konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty Suomen laissa (1114/2000).
Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin, hankkeisiin liittyvään tekniseen apuun ja erityisissä tapauksissa luottoon liittyvän takuumaksun tukemiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Yhteistoimintahankkeiden menot | 2 630 |
Päätetty tasokorotus | 3 887 |
Yhteensä | 6 517 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon käyttösuunnitelman kohdassa 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö lisäyksenä 1 630 000 euroa ministeriön ja Iso-Britannian kehitysyhteistyöosaston (DFID) yhteistoimintahankkeen ja 1 000 000 euroa ministeriön ja Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen. Vastaavat Iso-Britannian kehitysyhteistyöosastolta saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.
Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 736 504 000 euroon nähden aiheutuu käyttösuunnitelmakohtaan 2. Maa- ja aluekohtainen yhteistyö lisätyistä Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) yhteistoimintahankkeen menoista. Vastaavat Pohjoismaisen kehitysrahastolta saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.
Valtiovarainvaliokunta:Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan yhteensä 966,6 miljoonaa euroa vuonna 2010, mikä on noin 50 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009 ja vastaa noin 0,55 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaksi esitetään yhteensä 737,504 miljoonaa euroa.
Momentille esitetään lisäksi 1,1 miljardin euron myöntö- ja sopimusvaltuuksia. Valtuusesityksen suuruus liittyy IDAn (International Development Association) ja Afrikan kehitysrahaston yhtäaikaisiin lisärahoitusneuvotteluihin. Valtuudet ovat maa- ja aluekohtaisessa yhteistyössä välttämätön edellytys keskipitkän aikavälin (4—5 vuotta) ennakoitavuudelle ja sitoumusten tekemiselle. Niiden kasvava käyttö on linjassa Suomen kansainvälisten kehityspoliittisten sitoumusten kanssa.
Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi voidaan kehitysyhteistyöksi kirjata eräitä muita menoja (ns. muu ODA). Ulkoasiainhallinnon puolella tällaisia ovat mm. hallintokustannukset, siviilikriisinhallinta ja Finnfundin netto-ODA, sekä eräitä kansainvälisten organisaatioiden kautta kulkevia eriä. Muissa ministeriöissä suurin erä on valtiovarainministeriön Euroopan komission budjetin kautta kanavoima ODA-kelpoinen osuus (92,5 miljoonaa euroa).
Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomen kehitysyhteistyömenot ylittävät Eurooppa-neuvostossa asetetun tavoitteen 0,51 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2010 ja pitää välttämättömänä, että Suomi saavuttaa myös YK:ssa asetetun 0,7 prosentin tavoitetason viimeistään vuonna 2015. Pitkäjänteisen suunnittelun kannalta on perusteltua, että kehitys kohti tavoitetta tapahtuu tasaisesti ja riittävillä valtuuksilla.
Valiokunta kiinnittää huomiota pakolaismenojen kirjaamiseen kehitysyhteistyömenoiksi ja pitää tarkoituksenmukaisena selvittää, kuinka ne tulee jatkossa raportoida OECD:n kehitysapukomitealle. Valiokunta katsoo, että mahdolliset tarkistukset ODA-kelpoisuudessa eivät saa johtaa tosiasiallisiin heikennyksiin varsinaisen kehitysyhteistyön määrässä tai laadussa.
Valiokunta toteaa, että momentin selvitysosassa on mainittu harkinnanvaraisen tuen osoittaminen DEMO ry:lle ja pitää tärkeänä, että ulkoasianministeriö myös huomioi kyseisen tuen sekä valtuuksien myöntämisen.
Valtiovarainvaliokunta korostaa lisäksi ilmasto- ja energiapoliittisten linjausten huomioimista kehitysyhteistyössä ja sen rahoituksessa.
2010 talousarvio | 737 504 000 |
2009 II lisätalousarvio | — |
2009 I lisätalousarvio | 1 922 000 |
2009 talousarvio | 730 987 000 |
2008 tilinpäätös | 667 850 000 |
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkisemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
2010 talousarvio | 15 000 000 |
2009 talousarvio | 15 000 000 |
2008 tilinpäätös | 14 999 950 |