Talousarvioesitys 2010

10. Kriisinhallinta

Selvitysosa:Suomi on mukana EU:n ja keskeisten kriisinhallintaa toteuttavien kansainvälisten järjestöjen työssä osallistuen toiminnan ja sen edellyttämien valmiuksien kehittämiseen samoin kuin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa. Kriisinhallintaosallistumista kehitetään sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa toiminnan painopistealueiden ollessa Afganistan, Afrikka ja Länsi-Balkan. Tavoitteena on aktiivinen toiminta kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa sekä siviilikriisinhallinnan osallistumisen laajentaminen hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Pyrkimyksenä on myös saada lisää suomalaisia merkittäviin siviilikriisinhallinnan johtotehtäviin kansainvälisiin operaatioihin ja järjestöihin.

Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2010 olevan noin 1 050 henkilöä.

20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 59 774 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen

2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin

3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen ja

4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu.

Selvitysosa:Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2010. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan vuonna 2010 olevan noin 900 sotilasta. YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset tuloutetaan momentille 12.24.99.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden käyttösuunnitelmakohdan 03. määrärahaa on lisätty 14 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdan 04. 729 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdan 06. 35 000 euroa, käyttösuunnitelmakohdan 07. 13 000 euroa ja käyttösuunnitelmakohdan 13. 210 000 euroa. Käyttösuunnitelmakohdan 08. SRJA:n menot (ISAF-operaatio), Afganistan nimeksi on muutettu 08. SKJA:n menot (ISAF-operaatio), Afganistan ja sen määrärahaa on lisätty 306 000 euroa talousarvioesitykseen nähden. Talousarvioesityksen käyttösuunnitelmakohta 14. Atalanta-operaation menot on muutettu käyttösuunnitelmakohdaksi 10. Atalanta-operaation menot ja sen määrärahaa on lisätty 225 000 euroa talousarvioesitykseen nähden.

Lisäykset yhteensä 1 532 000 euroa aiheutuvat pääosin sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelevien henkilöiden palkkojen korotuksista 1.10.2009 lähtien ja ne katetaan käyttösuunnitelmakohdasta 09.

21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 345 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen

2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen

3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen

4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen ja

5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu, menoihin.

Selvitysosa:Määräraha on mitoitettu siviilikriisinhallintatoimintaan osallistuvan 150 asiantuntijan mukaisesti ottaen huomioon ne siviilikriisinhallinnan operaatiot ja tukitoiminnot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan erityisesti Euroopan unionin laajentuvien siviilikriisinhallintatehtävien myötä. Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta viisi lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi viisi. Päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.

Siviilikriisinhallinnan kehittämistä ohjaa siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia (2008), joka asetti tavoitteeksi nostaa Suomen osallistumisen 150 asiantuntijaan vuositasolla. Tavoite saavutettiin lokakuussa 2009. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 1/2009 vp) mukaan asiantuntijoiden määrää tulee edelleen nostaa kansallisessa strategiassa esitetystä tavoitteesta.

Momentille esitetään 18,345 miljoonan euron määrärahaa, joka mahdollistaa operaatioissa palvelevien suomalaisten asiantuntijoiden määrän pitämisen 150 henkilön tasolla. Suurin osa suomalaisista asiantuntijoista (noin 120 henkilöä) työskentelee EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioissa, EU:n erityisedustajien toimistoissa tai neuvoston sihteeristössä. Eniten resursseja on kohdistettu Kosovon oikeusvaltio (EULEX)-, Georgian tarkkailu (EUMM)- ja Afganistanin poliisi (EUPOL) -operaatioihin. Asiantuntijoita työskentelee lisäksi mm. Lähi-Idässä, Länsi-Balkanilla ja Afrikassa. Valiokunta toteaa, että siviilikriisinhallintatehtävissä kustannuspaineita aiheuttavat lähinnä kasvavat varustemenot ja toimiminen aiempaa vaativammilla alueilla.

Momentin määrärahasta on tarkoitus osoittaa 400 000 euroa sellaisen rauhanvälittämistoiminnan vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu. Valiokunta pitää momentin käyttöperusteen laajennusta tarpeellisena ja toteaa, että rauhanvälitystoiminnalla voidaan pienin kustannuksin saada aikaan merkittäviä hyötyjä.