Talousarvioesitys 2010

60. Energiapolitiikka

Selvitysosa:Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös talous- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikan tavoitteet, työllisyystavoitteet ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen, johon liittyvät Kioton pöytäkirjan toimeenpano sekä energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa.

Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite nousee 30 prosenttiin, jos keskeiset muut maat sitoutuvat vähennystoimiin. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energian säästössä on myös 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä.

Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen tulisi komission ehdotuksen mukaan vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maanpäällisen liikenteen ja maatalouden) päästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä samana aikana uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun viimeistään ensi vuosikymmenellä.

Hallitus toteuttaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuoden 2008 lopulla valmistuneen strategian mukaisesti siten, että edellä mainitut velvoitteet voidaan Suomen osalta täyttää. Strategiassa esitetään keinot, joilla samaan aikaan turvataan energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen.

Energiamarkkinavirasto toimii sähkö- ja kaasumarkkinoita sekä päästökauppajärjestelmää valvovana viranomaisena sekä hoitaa Kioton pöytäkirjan ja päästökauppadirektiivin toimeenpanon tarvitsemat rekisterit. Virastolla on tehtäviä myös uusiutuvan energian alkuperätakuita koskevassa järjestelmässä ja sähköntuotantokapasiteetin seurannassa.

Energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun tueksi tehtäviä tutkimuksia, selvityksiä ja arviointeja rahoitetaan momentilta 32.01.01.

Talousarvion valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2010:

• Uusiutuva energia on hinnaltaan kilpailukykyistä ja yritysten on kannattavaa ottaa sitä käyttöön.
• Suomesta muodostuu merkittävä toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistusmaa.
• Rahoitusmarkkinat ja investointituet tarjoavat riittävän rahoituksen investoinneille uusiutuvaan energiaan.
• Panostukset uusiutuvan energian t&k&i-toimintaan, sovellusten kehittämiseen ja demonstraatiolaitoksiin tehostuvat.
• Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta.
• Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana.
• Energiamarkkinat toimivat hyvin.
• Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia.

Energiapolitiikan määrärahoiksi esitetään runsaat 67 miljoonaa euroa, josta energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen sekä energiatiedotukseen osoitetaan 3,4 miljoonaa euroa ja energiatukeen 52,6 miljoonaa euroa. Energiatuen myöntövaltuus on 44,1 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vuonna 2010 saa tehdä sitoumuksia 20 miljoonan euron arvosta siten, että niistä saa aiheutua menoja aikaisintaan vuonna 2012. Talousarvioesityksen lähtökohtana on, että hallitus toteuttaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuonna 2008 valmistuneen strategian mukaisesti siten, että Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta.

Asetetut tavoitteet ovat erittäin vaativia, etenkin uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskeva tavoite, jonka mukaan Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian osuutta 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on vaikeutunut entisestään metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin supistuessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö onkin aivan hiljattain todennut, että Suomi ei saavuta uusiutuvan energian käyttöä koskevaa tavoitetta ilmastostrategian mukaisilla toimilla. Metsäteollisuuden vähenevä bioenergian tuotanto sekä uusiutuvan energian käyttövelvoitteiden mukainen lisäys on kyettävä uudessa tilanteessa kattamaan muualla kuin metsäteollisuudessa.

Valiokunta toteaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suuria muutoksia sekä energian tuotannon rakenteisiin että lisääntyviä ja pitkäjänteisiä tutkimus- ja kehityspanostuksia. Käytettävissä oleva aika on varsin lyhyt, mikä edellyttää määrätietoisia ja tehokkaita toimia uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiatehokkuutta parantavien teknologioiden edistämiseksi.

Valiokunta korostaa myös viestinnän, neuvonnan ja koulutuksen merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Yritykset, kunnat ja kuluttajat tarvitsevat helposti saatavilla olevaa puolueetonta tietoa hyvistä energiankäyttöä tehostavista ja uusiutuvan energian käyttöä lisäävistä toimenpiteistä. Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioon sisältyy erikseen myös materiaalitehokkuuden edistämiseen osoitettu 500 000 euron määräraha. Materiaalitehokkuutta parantamalla voidaan saada säästöjä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 901 000 euroa.

Selvitysosa:Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä luoda edellytyksiä päästökauppajärjestelmälle.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010:

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvään informaatiotoimintaan ja selvityksiin

2) uuden säästöteknologian markkinoiden edistämiseen

3) energiasäästöä koskevien direktiivien toimeenpanoon

4) kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen liittyvään tiedottamiseen

5) muuhun energia-alan tiedottamiseen ja tietohuollon järjestämiseen

6) kansainväliseen yhteistyöhön sekä

7) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen.

Selvitysosa:Energian käytön tehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä toteutetaan syksyllä 2008 valmistuneen hallituksen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti. EU:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Strategian mukaisesti energian säästöä ja energiatehokkuutta koskevia käytännön toimenpiteitä valmistellut laajapohjainen toimikunta identifioi suuren joukon toimenpiteitä käynnistettäväksi nopealla aikataululla.

Jo toteutusvaiheessa oleva energiapalveluita ja energian loppukäytön tehokkuutta koskeva direktiivi asettaa jaksolla 2008—2016 yhdeksän prosentin indikatiivisen säästötavoitteen päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Myös uusiutuvien energialähteiden käytössä tavoitellaan EU:ssa huomattavaa lisäystä eli direktiiviehdotus uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi määrittää Suomelle velvoitteen uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Meneillään olevia toimenpidekokonaisuuksia ovat muun muassa energiapalveludirektiivin toimeenpano, EU-laajuisten laitteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen suurelle joukolle laiteryhmiä, uusien energiatehokkuussopimusten tehokas toimeenpano, energiakatselmusjärjestelmän laadukas toiminta, uusiutuvan energian edistäminen sekä asenteisiin, käyttötottumuksiin ja valintoihin vaikuttaminen. Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille käyttäjäryhmille suunnatussa energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvässä opastus-, neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kuluttajille suuntautuvaa neuvontatoimintaa vahvistetaan.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Energian käyttö tehostuu.
• Uusiutuvan energian käyttö kasvaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kertaluonteisen erän 500 000 euroa poistuminen.

28. Materiaalitehokkuuden edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu- ja informaatiotoimintaan. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahoittamien hankkeiden osarahoitukseen.

Selvitysosa:Materiaalien tehokkaampi käyttö niin kulutuksessa kuin tuotannossakin säästää luonnonvaroja ja lisää myös energiatehokkuutta. Samalla parannetaan paitsi ympäristön tilaa myös kilpailukykyä ja luodaan kysyntää uusille innovaatioille.

Neuvonta- ja palvelutoimintaa energia-alalla harjoittavan Motiva Oy:n yhteyteen käynnistettiin vuonna 2007 materiaalitehokkuuden palvelukeskus, joka kokoaa tietoa materiaalinsäästöstä ja parhaista käytännöistä sekä kehittää työkaluja muille organisaatioille niiden omiin tehostamistoimiin. Julkisten ympäristöteknologiahankintojen neuvonta ja materiaalitehokkuuskatselmuksien kehittäminen on jo aloitettu. Materiaalitehokkuus liittyy myös kestävien julkisten hankintojen ohjelmaan, kuluttajapoliittiseen ohjelmaan ja kansalliseen luonnonvarastrategiaan.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 52 600 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2010 saa sitoumuksia tehdä enintään 44 100 000 euron arvosta. Lisäksi vuonna 2010 saa tehdä sitoumuksia enintään 20 000 000 euron arvosta siten, että niistä saa aiheutua menoja aikaisintaan vuonna 2012. Mikäli vuoden 2009 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2010.

Määrärahaa saa käyttää:

1) energiatalouden kehittämiseen ilmasto- ja ympäristömyönteisemmäksi tukemalla uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä taikka energian tuotannon tai käytön tehostamista edistäviä investointeja ja selvityksiä

2) uuden teknologian käyttöönottoon liittyvien investointien ja selvityshankkeiden tukemiseen

3) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin

4) energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseen tukemalla kotimaisten energialähteiden tuotantoon ja käyttöön liittyviä investointeja ja selvityksiä

5) energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien tai energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien selvitysten tukemiseen sekä

6) selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin, sekä osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin.

Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12—13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos hanke kuuluu päästökauppalain (683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain rajoitetusti.

Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % kokonaisrahoituksesta.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten (625/2002) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaimpiin sekä ilmaston ja ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Samalla lisätään energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. EU:n komission esittämien päästötavoitteiden sekä uusiutuvan energian lisäys- ja energiatehokkuustavoitteiden vaatimat toimenpiteet on määritelty valtioneuvoston marraskuussa 2008 hyväksymässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa. Erityisesti uusiutuvan energian tavoite on Suomelle vaativa. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan lämmöntuotannon lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiolaitoksiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutusten arviointiin ja EU-yhteistyönä tehtävään vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointi- ja sertifiointityöhön. Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli vuonna 2007 käynnistetyn liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.

Valtuudesta 20 000 000 euroa on jälkirahoitteista siten, että valtio maksaa avustuksen hankkeen toteuduttua, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2012. Tällä valtuuden osalla pyritään aikaistamaan vireillä olevia työllisyyttä parantavia ja uudistuvaa energiaa hyödyntäviä hankkeita.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö kasvavat sekä energian käyttö tehostuu ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti.
• Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä.
• Energiahuollon varmuus ja monipuolisuus säilyvät hyvinä.

Vuonna 2010 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 59,1 milj. euroa.

43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008—2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013—2020

2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin

3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen sekä

4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Valtuus. Vuonna 2010 saa tehdä sitoumuksia enintään 5 000 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2009 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2010.

Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä.

Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja Kioton kauden jälkeen vuodesta 2013 eteenpäin on vahvistunut, joten päästöyksiköiden hankinnan painopiste on suunnattu kaudelle 2013—2020.

Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka suuri osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua.

Päästöyksiköiden hintaa on vaikea arvioida, sillä mekanismeilla hankittavien päästöyksiköiden hintakehitykseen vaikuttaa olennaisesti myös vaikeasti arvioitavissa oleva EY:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hintataso. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa.

Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Päästöyksiköiden hankinta edellyttää konsultin tuottamia tukipalveluita. Vuosina 2006—2009 konsulttina on toiminut Suomen ympäristökeskus. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä.

Vuonna 2010 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 4,6 milj. euroa.

50. Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen yhdistyksille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan sellaista toimintaa, jolla edistetään energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä turpeen tuotantoa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti pienet taloudelliset resurssit omaaville yhdistyksille. Avustusta voidaan myöntää yleisavustuksena yhdistyksien sääntömääräisen toiminnan tukemiseen.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.

Selvitysosa:Avustuksilla edistetään hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa. Avustusten käytön painopiste on taloudellisilta resursseiltaan pienten yhdistysten toiminnan tukemisessa.

Momentin nimike on muutettu.