Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2010 talousarvioesityksen (HE 138/2009 vp) täydentämisestä
   Yleisperustelut
        Talouskehitys
        Kuntatalous
        Tuloarviot
        Määrärahat ja tasapaino
        Vaalikauden kehys
        Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuus
        Kuntien valtionosuudet
        Certian yhtiöittämiseen liittyvät järjestelyt
        Tunnustuspalkinnot luovalle työllistäytymiselle
        Pohjois-Suomen kaivoshankkeisiin liittyvien liikennehankkeiden suunnittelu
        Laivanrakennuksen innovaatiotuki
        RAY:n tuottoarvion alentaminen
        Eräiden työttömyysetuuksien rahoitus
        Muutoksia eräisiin toimintamenomäärärahoihin
        Eräiden menoarvioiden tarkentuminen
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2010

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan vuoden 2010 talousarvioesitystä (HE 138/2009 vp) täydentävä hallituksen esitys. Täydentävä esitys voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut mietintöään 15.9.2009 annetusta hallituksen esityksestä vuoden 2010 talousarvioksi.

Talouskehitys

Maailmankaupan ja -talouden vuosia jatkunut noususuhdanne taittui syksyllä 2008 ja alamäki on sen jälkeen ollut jyrkkä. Viime kuukausina maailmantalouden taantuma on osoittanut lientymisen merkkejä, mutta toistaiseksi on ennenaikaista sanoa taantuman olevan ohi. On syytä olettaa, että maailmantalouden elpyminen tulee olemaan hidasta, sillä mm. työttömyyden kasvu teollistuneissa maissa pitää kotitaloudet varovaisina. Elpymisen ajoittuminen ja vahvuus vaihtelevat maittain ja alueittain — Euroopassa toipuminen voi ajoittua hieman myöhemmäksi kuin muualla. Kansainvälisessä taloudessa on myös edelleen vallalla riskejä. Luottotappioiden kasvu ja pankkien tasepuhdistusten keskeneräisyys etenkin Euroopassa voivat kärjistää rahoitusmarkkinoiden kriisiä uudelleen.

Maailmantalouden taantuma on vaikuttanut voimakkaasti viennistä riippuvaisen Suomen taloudelliseen aktiviteettiin. Tuotannon supistuminen oli vuoden 2009 alkupuolella voimakasta eikä se ole vielä päättynyt, toisin kuin Euroopassa näyttää tapahtuneen. Alustavia arvioita taantuman pohjan lähestymisestä on kuitenkin saatu kotimaastakin. Jos Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet elpyvät, vientiteollisuuden ennakoidaan vetävän kansantuotteemme vuonna 2010 pieneen, noin puolen prosentin kasvuun.

Työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisen mutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Vuonna 2010 työllisyysaste alenee 66 prosentin tuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Työttömyysaste nousee keskimäärin 10½ prosenttiin ja työttöminä on n. 280 000 henkilöä. Vakavaksi ongelmaksi nousee työttömyysaikojen pidentyminen ja sitä kautta myös rakenteellinen työttömyys alkaa lisääntyä.

Kuluttajahintojen lasku on pääosin pysähtynyt, vaikka joinakin kuukausina indeksi vielä alenee edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi ennustetaan noin yhtä prosenttia.

Elvytystoimet Suomessa ja monessa muussa maassa ovat olleet mittavia ja laaja-alaisia. Julkisen elvytyksen tehokkuuden arviointi on vielä ennenaikaista, mutta on uskottavaa, että elvytystoimenpiteillä on ollut vaikutusta viimeaikaisiin rohkaiseviin tietoihin taloudellisesta aktiviteetista sekä ulkomailla että kotimaassa. Lähivuosina finanssipolitiikkaa joudutaan kiristämään julkisten talouksien suuren velkaantumisen takia, ja elvyttävän finanssipolitiikan teho myös heikkenee ajan kuluessa. Kestävälle kasvu-uralle palautuminen edellyttää luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisen kasvun käynnistymistä. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että julkisen vallan toimet eivät johda protektionismiin eivätkä myöskään syrjäytä yksityisen sektorin toimeliaisuutta ja sitä kautta tulevaa kasvupotentiaalia.

Suhdannenäkymien hienoisesta kohenemisesta huolimatta julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkenee edelleen vuonna 2010 ja alijäämä suhteessa kokonaistuotantoon ylittää kolmen prosentin rajan ensimmäisen kerran Suomen EMU-jäsenyyden aikana.

Kuntatalous

Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea. Työllisyyden heikkenemisen ja veronkevennysten seurauksena kunnallisveron tuotto supistuu. Veronkevennykset kompensoidaan valtionosuuksien kautta. Vaikka kunta-alan ansiotason nousun hidastuminen sekä kansaneläkemaksun poisto keventävät kuntien menopaineita, kuntien vuosikatteet uhkaavat heikentyä selvästi ilman menoja ja tuloja tasapainottavia toimenpiteitä.

Kuntatalouden tulojen ja ennakoidun menotason välille on talouskriisin seurauksena syntymässä vakava epätasapaino. Vuoden 2010 ja tämän jälkeinen tasapainokehitys riippuu kansantalouden toipumisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien tulevista verotukseen ja menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä sekä erityisesti kunta-alan työmarkkinaratkaisusta. Ainoastaan erittäin maltillinen palkkaratkaisu luo edellytykset työvaltaisen kuntatalouden vakaan kehityksen turvaamiselle.

Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavan suuret. Kiinteistöveroa nostamalla kunnat kykenevät pienentämään kunnallisveroasteen nousupaineita.

Kuntien verotulojen arvioidaan alenevan tänä ja ensi vuonna. Lähitulevaisuudessa talouskasvun ja sitä kautta kuntien verotulojen kasvun oletetaan jäävän pysyvästi viime vuosia hitaammaksi. Peruspalvelujen kysynnän kasvu ja työmarkkinoiden kiristyminen lisäävät kuntien kustannuspaineita. Myös kuntien peruskorjaus- ja uusinvestointitarpeet ovat mittavat. Kuntatalouden menojen kasvun jatkuminen viime vuosien tapaan nopeana johtaisi kuntatalouden pysyvään velkakierteeseen. Peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistuksien merkitys korostuukin entisestään.

Taulukko 1. Kansantalouden kehitys

 20062007*2008*2009**2010**
      
Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa167,0179,7184,7175177
Bruttokansantuote, määrän muutos, %4,94,21,0-6½
Työttömyysaste, %7,76,96,4910½
Työllisyysaste, %68,969,970,66866
Kuluttajahintaindeksi, muutos, %1,62,54,101
Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), %3,84,34,34 4

Taulukko 2. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

 2005200620072008*2009**2010**
 suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia
       
Verot ja sosiaaliturvamaksut43,943,442,943,041,641,0
Julkisyhteisöjen menot50,348,747,349,054,655,8
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto2,63,95,24,4-2,7-4,5
  Valtionhallinto0,40,92,10,9-4,6-6,1
  Paikallishallinto-0,7-0,3-0,1-0,2-0,5-0,5
  Työeläkelaitokset3,03,23,03,72,72,5
  Muut sosiaaliturvarahastot0,00,20,30,1-0,3-0,4
Perusjäämä2,43,54,63,3-3,9-5,6
Julkisyhteisöjen velka (EMU)41,839,335,234,241,448,2
Valtionvelka38,235,331,229,436,943,9

Tuloarviot

Varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 245 milj. eurolla. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 259 milj. eurolla, josta 224 milj. euroa muodostuu yhteisöveron tuottoarvion korottamisesta kertymätietojen sekä Verohallinnon yhteisöjen ennakkoverojen maksuunpanoarvion perusteella. Verovuoden 2009 maksuunpanoarviota on korotettu yhteensä 225 milj. eurolla, jonka vuoksi verovuoden 2010 maksuunpanoarviota on perusteltua korottaa 240 milj. eurolla. Verovuosien 2009 ja 2010 ennakon täydennysmaksujen ja verovuoden 2011 ennakoiden määriä on myös täsmennetty.

Helsingin yliopiston harjoittaman apteekkitoiminnan tuloverovapaus on tarkoitus poistaa, minkä arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa vuositasolla 5,5 milj. euroa. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan siten, että apteekkitoiminnan tuloverovapauden poistaminen ei lisää kuntien verotuloja. Valtio kompensoi Helsingin yliopistolle tuloverovapaudesta luopumisen vaikutuksen.

Autoveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi 35 milj. eurolla uusien henkilöautojen korkeamman myyntiennusteen vuoksi.

Valtion talletusten korkotuottojen arvioidaan vähenevän 17 milj. euroa talletuskorkojen ennakoitua suuremman alentumisen vuoksi. Senaatti-kiinteistöjen korot valtiolle pienenevät 11,4 milj. euroa ja takaisinmaksut valtiolle 36,6 milj. euroa, mikä johtuu yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovuttamisesta vastikkeetta yliopistoille. Tässä yhteydessä Senaatti-kiinteistöjen tasetta on tarkoitus järjestellä siten, että liikelaitoksen lainapääoma vähenee, jolloin liikelaitoksen omavaraisuusaste ei heikkene osakkeiden siirron seurauksena. Metsähallituksen tuloutusarviota korotetaan 29,2 milj. eurolla.

Määrärahat ja tasapaino

Talousarvioesityksen määrärahoihin ehdotetaan 248 milj. euron nettolisäystä ja tuloarvioihin 245 milj. euron nettolisäystä. Täydentävä esitys on siten 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2010 ehdotetaan 13,0 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan 78 mrd. euroa, mikä on n. 44 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Vuoden 2010 kehystasoa tarkistetaan vastaamaan hinta- ja kustannustasossa tapahtuneita muutoksia yhteensä 17,38 milj. eurolla, mikä johtuu valtionosuusindeksin arvion tarkentumisesta. Lisäksi kehystasoon tehdään talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia vastaavasti 2,65 milj. euron tarkistus. Tarkistusten jälkeen menokehys vuodelle 2010 on 36 996 milj. euroa. Kehykseen kuuluvien määrärahojen yhteissummaksi ehdotetaan 36 655 milj. euroa, jolloin jakamattomaksi varaukseksi vuodelle 2010 jää n. 41 milj. euroa 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen ohella.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 13 779 milj. euroa. Lomautusajan peruspäivärahojen kustannusvastuun siirtämisestä valtiolle aiheutuvat lisämenot 175 milj. euroa luetaan kehyksen ulkopuolisiksi, sillä kyse on työttömyysvakuutusmaksujen riittävästä korottamisesta pidättäytymisestä eli aktiivisesta veroperustemuutoksesta aiheutuvan kustannusvaikutuksen kompensoinnista työttömyysvakuutusrahastolle.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
MomenttiAsia20102011
    
24.30.66Kehitysyhteistyömomentille lisätään 1 milj. euroa Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) yhteistoimintahankkeen menoja, joita vastaavat tulot momentilla 12.24.99 (läpivirtauserä).1,0 
28.70.20Tietojärjestelmähankkeiden vuoden 2008 määrärahan peruuttaminen ja uudelleen budjetointi.4,5 
29.40.52Helsingin yliopistolle kompensoitava Yliopiston Apteekin tuloverovapaudesta luopuminen (vastaava vuositason tulovaikutus momentilla 11.01.02)5,55,5
33.20.50, 33.20.51, 33.20.52Työelämävalmennuksen ajalta maksettavien etuuksien ja eräiden ylläpitokorvausten siirtäminen momentilta 32.30.51 momenteille 33.20.50, 51 ja 52, eli siirto kehyksen ulkopuolisille momenteille.-8,35-8,35
Yhteensä 2,65-2,85

Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuus

Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 20 milj. eurolla sen eräiden kiinteistötytäryhtiöiden investointitarpeiden johdosta.

Kuntien valtionosuudet

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ehdotetaan 0,8 milj. euron lisäystä Savonlinnan kaupungin saaristolisän johdosta ja 2,4 milj. euron lisäystä kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan poistamiseen liittyen. Toisaalta valtionosuuksiin ehdotetaan 2,7 milj. euron vähennystä verotulotasausten täsmentymisestä johtuen.

Arvio valtionosuuksissa huomioon otettavasta kustannustason muutoksesta on tarkentunut 0,2 prosenttiyksiköllä, minkä johdosta valtiovarainministeriön ja opetusministeriön hallinnonalojen valtionosuusmomenttien tasoa ehdotetaan tarkistettavaksi yhteensä n. 17,4 milj. eurolla.

Certian yhtiöittämiseen liittyvät järjestelyt

Yliopistojen palvelukeskus Certian yhtiöittämiseen liittyvää omistusjärjestelyä ja valtionrahoitusta ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että valtion osakkeista luopumiseen liittyvää siirtymäaikaa pidennetään kahdella vuodella vuoteen 2014 ja lisäksi valtion osakkeita koskevan lunastusvelvollisuuden kohde jätetään osakassopimuksessa sovittavaksi asiaksi.

Tunnustuspalkinnot luovalle työllistäytymiselle

Luovalla tavalla itsensä ja muita työllistäneille alle 29-vuotiaille nuorille myönnettäviä tunnustuspalkintoja varten ehdotetaan 0,5 milj. euroa vuodelle 2010.

Pohjois-Suomen kaivoshankkeisiin liittyvien liikennehankkeiden suunnittelu

Valtion ja Pohjois-Suomen kaivosyhtiöiden yhteistyönä toteutettavaan liikennehankkeiden suunnitteluun ehdotetaan perusväylänpidon määrärahaan 0,5 milj. euron lisäystä ja 6 milj. euron sopimusvaltuutta valtion 50 prosentin rahoitusosuuden maksamiseksi.

Laivanrakennuksen innovaatiotuki

Vaikeasta suhdannetilanteesta johtuen laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 10 milj. euron jälkirahoitteista valtuutta.

RAY:n tuottoarvion alentaminen

Raha-automaattiyhdistyksen odotettua heikomman tuottokehityksen vuoksi järjestön valtion talousarvioon tuloutettavan tuoton arviota ehdotetaan alennettavaksi 15 milj. eurolla. Vastaavan suuruinen määrärahan vähennys ehdotetaan kohdennettavaksi Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin yhteisöille ja säätiöille.

Eräiden työttömyysetuuksien rahoitus

Työelämävalmennuksen ajalta maksettavia etuuksia ja eräitä ylläpitokorvauksia ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan työttömyysturvamomenteilta maksettaviksi yhteensä 8,35 milj. euron verran.

Valtion osallistumiseksi lomautusajalta maksettavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen peruspäivärahan rahoitusta vastaavalla osuudella vuonna 2010 ehdotetaan 175 milj. euron lisäystä valtion osuuteen työttömyyskassoille.

Muutoksia eräisiin toimintamenomäärärahoihin

Itämeri-huippukokouksesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan 0,533 milj. euroa.

Tietosuojavaltuutetun toimistolle ehdotetaan 0,13 milj. euron kertaluonteista määrärahalisäystä johtuen nettobudjetoitujen valvontamaksutulojen alentuneesta tulokertymäarviosta.

Konnunsuon vankilan lakkauttamisesta ja Pelson vankilan toiminnan supistamisesta johtuvien henkilöstöpoliittisten toimenpiteiden aiheuttamiin kertaluonteisiin lisämenoihin ehdotetaan 0,25 milj. euroa.

Valtion aluehallintoviraston määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 0,4 milj. eurolla uuden viraston toimitilamuutosten johdosta.

Valtion koulukotien ja Eurooppa-koulujen perustoiminnan rahoituksen turvaamiseksi sekä Jyväskylän näkövammaisten koulun väliaikaisten tilojen vuokrakulujen kattamiseksi ehdotetaan 0,5 milj. euron lisämäärärahaa.

Ilmailulaitoksen yhtiöittämiseen ja sotilasilmailun maksujen muutokseen liittyen Puolustusvoimien toimintamenoista ehdotetaan siirrettäväksi 3 milj. euroa liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 9,4 milj. eurolla, jossa on otettu huomioon 1 milj. euroa lisäyksenä järjestelmämaksumenoihin sekä kertaluonteisina lisäyksinä 1 milj. euroa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten perustamisesta aiheutuviin menoihin, 4,7 milj. euroa palvelukeskukseen liittyviin menoihin sekä 2,7 milj. euroa aiemmin momentille ehdotetun uudelleenkohdentamistoimenpiteen osittaisena palautuksena. Samalla kuitenkin ehdotetaan vähennettäväksi 0,45 milj. euroa siirtona valtiovarainministeriön pääluokkaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialan tietotekniikan yhtenäistämiseen liittyvien TE-toimistojen työasemien lisenssimaksujen maksamiseen ehdotetaan 0,7 milj. euron lisäystä.

Kilpailuvirastolle ehdotetaan 0,32 milj. euron lisäystä virastolle korvattavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen viivästyskorkoineen.

Eräiden menoarvioiden tarkentuminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäinvestoinnin maksatusten tarkentumisen johdosta vuodelle 2010 ehdotetaan 4,5 milj. euroa, joka katetaan peruuttamalla ja uudelleen budjetoimalla ko. hankkeeseen vuodelle 2008 budjetoitua siirtomäärärahaa. Lisäksi uuden talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten valmistelua tukevan tietojärjestelmän sitoumuksiin tarkoitettua valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 0,4 milj. eurolla 3,5 milj. euroon. Korotustarve johtuu tietojärjestelmän aiemmin suunniteltua pidemmästä käyttöajasta.

Asumistukeen ehdotetaan 24 milj. euron ja työttömyyden perusturvaan 13,8 milj. euron lisämäärärahaa johtuen lähinnä ennakoidusta työttömyystilanteen kehityksestä. Talousnäkymien perusteella ehdotetaan myös 7 milj. euron määrärahan lisäystä yrittäjän eläkelaista johtuviin valtion menoihin. Sairausvakuutuslaista johtuvien menojen tarvearviota ehdotetaan alennettavaksi 14,4 milj. eurolla, jonka taustalla on 3,5 milj. euron tarvearvion korotus arvonlisäveron korottamisen vuoksi ja muista tekijöistä johtuva 17,9 milj. euron tarvearvion vähennys.

Käsiteltävänä olevien ja nyt ehdotettujen määrärahamuutosten jakaantuminen pääluokittain, euroa
 PääluokkaHallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
     
21.Eduskunta122 249 000-122 249 000
22.Tasavallan presidentti15 323 000-15 323 000
23.Valtioneuvoston kanslia78 127 000169 00078 296 000
24.Ulkoasiainministeriön hallinnonala1 187 594 0002 516 0001 190 110 000
25.Oikeusministeriön hallinnonala789 679 000351 000790 030 000
26.Sisäasiainministeriön hallinnonala1 266 682 000-257 0001 266 425 000
27.Puolustusministeriön hallinnonala2 703 905 0003 500 0002 707 405 000
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala14 859 567 0008 453 00014 868 020 000
29.Opetusministeriön hallinnonala6 186 419 00021 207 0006 207 626 000
30.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala2 825 811 0002 487 0002 828 298 000
31.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala2 195 042 00011 310 0002 206 352 000
32.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala4 222 491 0001 620 0004 224 111 000
33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala11 328 232 000198 755 00011 526 987 000
35.Ympäristöministeriön hallinnonala328 098 000-2 200 000325 898 000
36.Valtionvelan korot2 076 000 000-2 076 000 000
Yhteensä50 185 219 000247 911 00050 433 130 000

Käsiteltävänä olevien ja nyt arvioitujen tuloarviomuutosten jakaantuminen osastoittain, euroa
 OsastoHallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
     
11.Verot ja veronluonteiset tulot30 980 699 000259 000 00031 239 699 000
12.Sekalaiset tulot4 656 647 00022 287 0004 678 934 000
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset1 317 900 000800 0001 318 700 000
15.Lainat208 500 000-36 600 000171 900 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)37 163 746 000245 487 00037 409 233 000
     
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta 13 021 473 0002 424 00013 023 897 000
Yhteensä50 185 219 000247 911 00050 433 130 000