Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi
   Yleisperustelut
        Talouden näkymät
        Tuloarviot
        Tasapaino ja valtionvelka
        Vaalikauden kehys
        Toimenpiteet työllisyyden parantamiseksi
        Sotilaallinen kriisinhallinta
        Tuomioistuimet
        Poliisitoimi
        Suomen Erillisverkot Oy
        Pakolaisista kunnille maksettavat korvaukset
        Rajavartiolaitos
        Korkeasti koulutettujen työllistäminen
        Suomen Akatemia
        Aalto-yliopisto
        Kiinteisövarallisuuden hoito
        Petoeläinten aiheuttamat vahingot
        Puuntuotannon kestävyyden turvaaminen
        Liikenneverkko
        Äkillinen rakennemuutos ja työllisyyden edistäminen
        Maailman designpääkaupunki 2012
        Bisnesenkelitoiminta
        Suomen Vientiluotto Oy
        Talous- ja velkaneuvonta
        Työmarkkinatuen tulorajojen muutos
        Selkämeren kansallispuisto
        Eräiden menoarvioiden tarkentuminen
   Numerotaulu
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2010

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Maailmankauppa on jo lähes saavuttanut taantumaa edeltäneen tason, joten kapasiteettirajoitteet alkavat vaatia uusinvestointeja vilkkaimmilla kaupan alueilla Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kasvun painopiste onkin kehittyvissä maissa joissa yksityinen kysyntä on vahvaa, mutta toisaalta voimakkaat politiikkatoimet vahvistavat julkista kysyntää kehittyneissä maissa ja maailmantalous kasvaa tänä vuonna noin 4 %.

Suomen talous on palannut kasvu-uralle ulkomaisen kysynnän vetämänä. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan vuonna 2010 runsaan kaksi prosenttia. Talouden toimeliaisuuden piristyminen on kohentanut työmarkkinoita ja palkkasumman kasvu lisää kotitalouksien kulutusta yhdessä matalan korkotason mahdollistamien edullisten kulutusmahdollisuuksien kanssa. Suomen talouden lievästä elpymisestä huolimatta resurssit ovat edelleen vajaakäytössä: työttömyysaste on korkealla tasolla ja kapasiteetin käyttöasteet ovat tavallista alempana.

Vaikka talous kääntyy kuluvana vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Alijäämän arvioidaan olevan hiukan suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on kuluvana vuonna talouskasvua tukevaa.

Tuloarviot

Varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi nettomääräisesti 25 milj. eurolla. Verotuloarvioita ehdotetaan alennettavaksi nettomääräisesti 375 milj. eurolla. Vaikka palkka- ja pääomatulojen arvioidaan kääntyvän kasvuun kuluvana vuonna, arviota valtiolle kertyvistä ansio- ja pääomatuloveroista ehdotetaan alennettavaksi 500 milj. eurolla. Muutos aiheutuu pääosin vuoden 2009 verotuksen valmistumisesta saaduista ennakkotiedoista, jotka osoittavat, että talouskriisi alensi valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoa verovuonna 2009 enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Valtion arvioidaan tämän seurauksena menettävän verovuosien 2009 ja 2010 jako-osuuksien oikaisuissa yhteensä noin 450 milj. euroa ja muiden veronsaajien saavan vastaavan määrän lisää verotuloja.

Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 172 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Tuloarvion alentaminen on pääosin seurausta vuoden 2009 verotuksen valmistumisesta saaduista tiedoista.

Korkotulojen lähdeveron tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 115 milj. eurolla kertymätietojen perusteella.

Kotitalouksien luottamuksen vahvistuminen ja työmarkkinoiden elpyminen tukevat yksityisen kulutuksen kasvua, mikä näkyy välillisten verojen toteutuneissa kertymissä. Arvonlisäveron tuloarviota ehdotetaankin korotettavaksi 127 milj. eurolla kertymätietojen perusteella. Autoveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi 108 milj. eurolla uusien henkilöautojen myynnin ja käytettyjen autojen tuonnin kasvaessa aikaisemmin oletettua enemmän. Varainsiirtoveron tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 120 milj. eurolla kertymätietojen perusteella.

Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti 362 milj. eurolla. Korotuksesta 292 milj. euroa selittyy siirrettyjen määrärahojen peruutuksilla.

Arviota valtion saamista korkotuloista ehdotetaan alennettavaksi nettomääräisesti 13 milj. eurolla.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 25 milj. euron vähennykset ja määrärahojen 737 milj. euron vähennykset huomioon ottaen vuoden 2010 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää nettolainanoton tarvetta 711 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2010 ehdotetaan 11,3 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan n. 75 mrd. euroa, mikä on 42½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
 2009
Tilinpäätös
2010
Hyväksytty
talousarvio (TA+LTA:t)
2010
Hallituksen
esitys
2010
Yhteensä
     
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
46 89752 482-73751 745
— Valtionvelan korot (pääluokka 36)1 8721 976-561 920
     
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
37 53440 499-2540 473
— Verotulot31 53432 726-37532 351
— Muut tulot6 0006 4183496 767
— Kumulatiivisen ylijäämän käyttö-1 355-1 355
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
10 26411 983-71111 272
— Nettolainanotto10 42612 033-71111 172
— Siirto valtionvarastosta valtion ydinjätehuoltorahastoon-180---
— Velanhallinta18-50-100

Vaalikauden kehys

Vuoden 2010 kehystasoa korotetaan hinta- ja rakennemuutoksia sekä teknistä korjausta vastaavasti yhteensä 321,6 milj. eurolla jäljempänä olevan taulukon mukaisesti. Tarkistusten jälkeen vuoden 2010 menokehys on 37 232 milj. euroa.

Lisätalousarvioesityksessä kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi nettomääräisesti 150 milj. eurolla. Suurin osa lisäyksistä johtuu peruutettavien määrärahojen uudelleenbudjetoinneista, jotka on otettu huomioon kehystasossa rakennemuutoksina. Toisaalta muun muassa EU:n jäsenmaksu on tarkentunut alaspäin. Vuoden 2010 kehysmenojen tasoksi yhteensä ehdotetaan siten 36 970 milj. euroa, jolloin jakamattomaksi varaukseksi jää 262 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa
MomenttiAsia2010
   
24.30.66Kehitysyhteistyömomentille lisätään 5,792 milj. euroa yhteistoimintahankkeen menoja, jota vastaavat tulot ovat momentilla 12.24.99.5,8
27.01.23Hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen vuoden 2009 määrärahan osittainen peruuttaminen ja 165,01 milj. euron uudelleenbudjetointi vuodelle 2010.165,0
27.10.18Tekninen korjaus LTA III 2010 kehyskorjaukseen: puolustusmateriaalihankintojen maksatusvaikutukset myöhentyvät 34,076 milj. euron osalta seuraavalle vaalikaudelle.34,1
28.99.96Puolustustarvikkeiden taannehtivien tuontitullien maksamisen vuoden 2009 määrärahasta peruutetaan 112 milj. euroa ja se uudelleenbudjetoidaan vuodelle 2010.112,0
30.01.40Bioenergiatuotannon avustuksien maksatusten viivästymisen vuoksi vuoden 2008 määrärahasta peruutetaan 3,069 milj. euroa ja se uudelleenbudjetoidaan vuodelle 2010.3,1
30.20.46Markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen kansallisen rahoitusosuuden vuoden 2009 määrärahasta peruutetaan 0,943 milj. euroa ja se uudelleenbudjetoidaan vuodelle 2010.0,9
28.40.01, 32.01.02, 33.02.05 33.70.01Aluehallintovirastojen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston palkkausjärjestelmät, 0,695 milj. euroa.0,7
Yhteensä321,6

Toimenpiteet työllisyyden parantamiseksi

Työllisyyden parantamiseksi ehdotetaan yhteensä 25,7 milj. euron lisäystä sisäasianministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön pääluokassa sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoja vähennetään 2 milj. eurolla. Vähennys johtuu Suomen vetäytymisestä YK:n MINURCAT II-operaatiosta Tshadista. Kriisinhallintamenoissa on huomioitu Suomen osallistuminen Atalanta-operaatioon vuonna 2011 ja siitä kuluvan vuoden lopussa aiheutuvat rotaatiokoulutuksen menot.

Tuomioistuimet

Tuomioistuinten toimintamenoja ehdotetaan lisättäväksi 1,1 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu toiminnan turvaamisesta, Helsingin hovioikeuden uusien tilojen kalustus- ja turvateknisistä menoista ja tuomioistuinten kasvaneista it-lisenssimaksuista.

Poliisitoimi

Työttömien poliisien työllistämiseen ehdotetaan 3 milj. euron määrärahaa.

Poliisin toimintamenoihin ehdotetaan 1 milj. euron määrärahalisäystä AFIS-PRÜM -sormenjälkijärjestelmän käyttöönoton vaatimiin muutostöihin.

Poliisin maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin ehdotetaan 1,5 milj. euron lisäystä. Menojen lisäys aiheutuu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden maasta poistamisen tehostumisesta.

Suomen Erillisverkot Oy

Suomen Erillisverkot Oy:n tai sen tytäryhtiön oman pääoman maksuun ehdotetaan 90 milj. euron lisäystä.

Pakolaisista kunnille maksettavat korvaukset

Sisäasiainministeriölle ehdotetaan 7 milj. euron lisämäärärahaa kunnille maksettaviin laskennallisiin ja muihin korvauksiin. Määrärahan lisätarve johtuu kuntiin muuttaneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden arvioitua suuremmasta määrästä, paluumuuttajien lisääntyneestä omaehtoisesta muutosta sekä vuoden 2009 kustannusten siirtymisestä osittain vuodelle 2010.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitokselle osoitetaan 3 milj. euroa toisen Dornier-lentokoneen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen. Hankinta rahoitetaan lopullisesti Öljysuojarahastosta.

Korkeasti koulutettujen työllistäminen

Avustuksia korkeakouluille ja ammattikorkeakouluille ehdotetaan lisättäväksi 2 milj. eurolla korkeasti koulutettujen työllistämiseen.

Suomen Akatemia

Suomen Akatemian tutkimushankkeiden myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 2,9 milj. eurolla. Lisävaltuus suunnataan kansallisen tiekartan mukaisten tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen. Hankkeella vahvistetaan tutkimuksen laatua ja kansainvälistymistä, tutkijankoulutusta ja liikkuvuutta sekä teknologian kehittämistä ja teollisuusyhteistyötä.

Aalto-yliopisto

Valtio varautuu toteuttamaan yhteensä 500 milj. euron osuutensa Aalto-korkeakoulusäätiön pääomittamisesta, minkä edellytyksenä on, että muiden rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 200 milj. euroa. Tästä johtuen vuodelta 2009 käyttämättä jäänyt valtion rahoitus 154,1 milj. euroa ehdotetaan budjetoitavaksi uudelleen vuodelle 2010. Lisäksi määräaikaa muiden rahoittajatahojen sijoituksille jatketaan 30.6.2011 saakka.

Kiinteisövarallisuuden hoito

Olavinlinnan muurien ja keittiön kunnostamiseen sekä Helsingin Tamminiemessä sijaitsevan Urho Kekkosen museon peruskorjaukseen ehdotetaan 3,1 milj. euron lisämäärärahaa.

Petoeläinten aiheuttamat vahingot

Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ehdotetaan 1,5 milj. euron määrärahalisäystä.

Puuntuotannon kestävyyden turvaaminen

Metsänhoito- ja perusparannustöihin ehdotetaan 8 milj. euron valtuutta ja määrärahaa, joissa on huomioitu myrskytuhoista kärsineiden yksityismetsien uudistamisen tukeminen.

Liikenneverkko

Perusväylänpidon määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 11,2 milj. eurolla EU:n TEN-avustusten tuloutusmäärää vastaavasti. Kokkola-Ylivieska 2. raiteen rakennustöiden edistämiseen ehdotetaan 2,7 milj. euron määrärahalisäystä. Haminan meriväylä -hankkeen sopimusvaltuus ehdotetaan kustannusten nousun johdosta muutettavaksi 19,8 milj. euroksi ja määrärahaa lisättäväksi 1,5 milj. eurolla. Liikenneväylien maahankintoihin ehdotetaan lisättäväksi 1,45 milj. euroa. Liikennevirastolle ehdotetaan valtuutta tehdä enintään 125 milj. euron määräinen sopimus viideksi vuodeksi viiden jäänmurtajan jäänmurtopalveluista.

Äkillinen rakennemuutos ja työllisyyden edistäminen

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta sekä yritysten kansainvälistymisavustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 5 milj. eurolla. Lisämäärärahalla käynnistetään toimialakohtainen äkillisen rakennemuutoksen hoitomalli, joka ei rajoitu yksittäiselle alueelle. Toimenpiteitä kohdistetaan meriteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden rakennemuutoksista aiheutuvien ongelmien hoitamiseen ja korvaavien työpaikkojen luomiseen parantamalla yritysten kilpailukykyä. Kainuun kehittämismäärärahaa ehdotetaan lisättäväksi 1,85 milj. eurolla. Lisämäärärahasta 1,7 milj. euroa käytetään Kajaanin seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen seurausten lieventämiseen. Kajaanin seutukunnan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi jatketaan vuoden 2011 loppuun. Lisäksi hallitus tehostaa Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä erityisesti voimakkaan rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla. Näille alueille tullaan kuluvan syksyn ja ensi vuoden kuluessa kohdistamaan 6 milj. euroa erityisesti meriteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden toimintalinja 1 (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen ja yrittäjyyden lisääminen) ja TL 2 (Työllistyminen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy) hankkeisiin. Yritysten kansainvälistymisavustusten lisäämisellä edistetään ympäristöliiketoiminnan, hyvinvoinriklusterin, puutuoteteollisuuden, puurakentamisen ja matkailun kansainvälistymistä.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamista lisätään 5 milj. eurolla. Tarkoituksena on lisätä riskisijoituksia mm. innovaatioiden kaupallistamishankkeisiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoja lisätään 1 milj. eurolla.

Maailman designpääkaupunki 2012

Valtio osallistuu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti maailman designpääkaupunki (World Design Capital) 2012 -hankkeen rahoittamiseen 5 milj. eurolla, josta työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista ehdotetaan rahoitettavaksi 3 milj. euroa. Tarkoituksena on, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusosuus, 2 milj. euroa, toteutetaan vuosina 2011—2012.

Bisnesenkelitoiminta

Finnvera Oyj:n tytäryhtiön, Veraventure Oy:n hallinnoiman bisnesenkelitoiminnan ja bisnesenkeliverkoston markkinapaikan kehittämiseen ehdotetaan 0,2 milj. euroa. Tavoitteena on lisätä erityisesti aloittavien ja innovatiivisten yritysten riskipääomamarkkinoita.

Suomen Vientiluotto Oy

Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan varattuja maksatusmäärärahoja ehdotetaan vähennettäväksi 1 mrd. eurolla johtuen jälleenrahoitusluottojen vähäisestä käytöstä.

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvontaan ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä. Lisäyksellä mahdollistetaan vuonna 2009 aloittaneiden tilapäisten lisäresurssien jatko vuoden ajan.

Työmarkkinatuen tulorajojen muutos

Työmarkkinatukeen ehdotetaan 0,3 milj. euron lisäystä, mikä aiheutuisi työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajojen tarkistamisesta 15.12.2010 lukien.

Selkämeren kansallispuisto

Selkämeren kansallispuiston perustamiseen ehdotetaan 0,5 milj. euroa.

Eräiden menoarvioiden tarkentuminen

Saamelaiskäräjille vuonna 2008 osoitettua Saamelaiskulttuurikeskuksen uudisrakennuksen vuokraamiseen tarkoitettua 1,2 milj. euron valtuutta korotetaan 1,37 milj. euroon rakennuskustannusten nousun vuoksi. Tarkoitus on, että hankkeen kohonneisiin rakennuskustannuksiin saataisiin lisäksi EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta niiden alkuperäisen rahoitusosuuden verran.

Valtioneuvoston vuonna 2007 asettaman hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen määräaikaa pidennetään vuoden 2012 loppuun. Vuonna 2009 tähän tarkoitukseen myönnetyn määrärahan käyttämättä jäänyt osuus, 165 milj. euroa, ehdotetaan peruutettavaksi ja uudelleenbudjetoitavaksi siten, että määräraha on käytettävissä myös vuonna 2012.

Eläkkeisiin ehdotetaan 14,5 milj. euron määrärahalisäystä, koska uusien alkavien valtion eläkelain mukaisten eläkkeiden lukumäärä ja keskimääräinen eläke ovat olleet ennakoitua suurempia.

Maksuja Euroopan unionille ehdotetaan vähennettäväksi 145 milj. euroa maksuperusteiden tarkistusten ja vuoden 2009 ylijäämän palautusten johdosta. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuutta EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 50 milj. eurolla aiemmin arvioitua pienempien maksatusten vuoksi.

EY:n tuomioistuin on antanut päätöksen vuonna 2009 koskien puolustustarvikkeiden taannehtivien tuontitullien maksamista 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2008 tähän tarkoitukseen myönnetyn määrärahan käyttämättä jäänyt osuus, 112 milj. euroa, ehdotetaan peruutettavaksi ja uudelleenbudjetoitavaksi. Menettelyllä varmistetaan määrärahan käytettävyys, mikäli Euroopan komission valmistelussa oleva Suomen maksuvelvollisuuden määräytyminen viivästyy vuoden vaihteen yli.

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuen määrärahaa korotetaan 4,4 milj. eurolla saajamäärän kasvusta, opiskelijoiden matkustustavoissa tapahtuneista muutoksista sekä matkalippujen hinnan noususta johtuen.

Korkotukeen julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille ehdotetaan 12,4 milj. euron lisäystä matalista markkinakoroista johtuvien suojausmenojen kasvusta johtuen. Markkinakorkojen matalan tason vuoksi myös korkotuen tuloarviota korjataan 19,9 milj. euroa ylöspäin.

Ennakoitua suurempiin palkkaturvamenoihin ehdotetaan 14,5 milj. euron lisäystä.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin ehdotetaan 0,7 milj. euron lisäystä tilapäisten käsiteltävien asioiden ruuhkien purkamiseen.

Lapsilisämäärärahaa ehdotetaan korotettavaksi 2 milj. eurolla syntyneiden lasten ennakoitua suuremman lukumäärän johdosta.

Työttömyysturvaan varattuja määrärahoja ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 130 milj. eurolla työttömyysastearvion alenemisen johdosta: valtionosuutta työttömyyskassoille ehdotetaan alenettavaksi 60 milj. eurolla, työttömyysturvalain mukaista perusturvaa 17 milj. eurolla ja työmarkkinatuen määrärahaa 53 milj. eurolla.

Valtion osuutta sairausvakuutuslaista johtuvista menoista ehdotetaan vähennettäväksi 39 milj. eurolla tarkentuneiden etuusmeno- ja tuloarvioiden johdosta. Valtion osuutta yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan vähennettäväksi 14 milj. eurolla vakuutusmaksutuottoarvion, avoimien maksujen määrän sekä etuusmenoarvioiden tarkentumisen johdosta. Määrärahan tarvearviota perustoimeentulotuen valtionosuuden osalta ehdotetaan korotettavaksi 31 milj. eurolla toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrän kasvun johdosta.

Eduskunnan vuodelle 2010 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
 PääluokkaHyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
21.Eduskunta122 249 000-122 249 000
22.Tasavallan presidentti15 423 000200 00015 623 000
23.Valtioneuvoston kanslia78 524 000-78 524 000
24.Ulkoasiainministeriön hallinnonala1 190 663 000-4 208 0001 186 455 000
25.Oikeusministeriön hallinnonala805 200 0006 715 000811 915 000
26.Sisäasiainministeriön hallinnonala1 313 333 000105 540 0001 418 873 000
27.Puolustusministeriön hallinnonala2 603 169 000162 690 0002 765 859 000
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala16 826 013 000-5 495 00016 820 518 000
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala6 295 322 000165 060 0006 460 382 000
30.Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 838 106 00014 643 0002 852 749 000
31.Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
2 253 743 00016 850 0002 270 593 000
32.Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala
4 292 189 000-1 001 278 0003 290 911 000
33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala11 549 574 000-146 570 00011 403 004 000
35.Ympäristöministeriön hallinnonala322 440 0005 100 000327 540 000
36.Valtionvelan korot1 976 000 000-56 000 0001 920 000 000
Yhteensä52 481 948 000-736 753 00051 745 195 000

Eduskunnan vuodelle 2010 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
 OsastoHyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
11.Verot ja veronluonteiset tulot32 725 649 000-374 756 00032 350 893 000
12.Sekalaiset tulot4 729 311 000361 862 0005 091 173 000
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset1 426 700 000-12 500 0001 414 200 000
15.Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)1 616 900 000-1 616 900 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)40 498 560 000-25 394 00040 473 166 000
     
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta11 983 388 000-711 359 00011 272 029 000
Yhteensä52 481 948 000-736 753 00051 745 195 000