Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2009 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2009

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Valtiovarainvaliokunta:

(HE 116/2008 vp, HE 199/2008 vp)

Talouskehitys

Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt talouskriisi on levinnyt laajasti kansainväliseen talouteen ja suhdanteet ovat heikentyneet voimakkaasti eri puolilla maailmaa. Euroalue on ensimmäisen kerran kohta kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana taantumassa, sillä talous on supistunut 0,2 prosenttia kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana. Laskusuhdanne on levinnyt myös nopeasti kehittyvän talouden maihin.

Maailmantalouden jyrkkä laskusuhdanne on heijastunut nopeasti myös Suomen talouskehitykseen. Vielä talousarvioesitystä laadittaessa talouskasvun arvioitiin olevan ensi vuonna 1,8 prosenttia ja työttömyysasteen arvioitiin laskevan 5,9 prosenttiin. Suhdanteiden heikennyttyä ennusteita korjattiin talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä siten, että ensi vuoden talouskasvun ennustetaan jäävän 0,5 prosenttiin ja työttömyyden arvioidaan nousevan 7 prosenttiin.

Ensi vuoden talousnäkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat ja talouskehitys voi olla vielä ennustettua heikompaa ja työttömyys arvioitua suurempaa. Tilastokeskuksen 8.12.2008 julkaisemien tietojen mukaan bruttokansantuotteen kasvu pysähtyi lähes kokonaan jo kesällä, sillä vuoden 2008 heinä—syyskuussa talous kasvoi vain 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kansantuotteen kasvua hidasti varsinkin pienentynyt ulkomaankauppa. Syksyn aikana irtisanomiset ja lomautukset ovat lisääntyneet; työ- ja elinkeinoministeriön 5.12.2008 laatiman arvion mukaan lomautukset koskevat jo noin 36 000 henkilöä.

Yleisen laskusuhdanteen myötä julkisen talouden tila on heikkenemässä, mikä näkyy selvimmin verotulojen supistumisena. Valtion rahoitusasema muuttuu vuonna 2009 kansantalouden tilinpidon käsittein alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä ja valtio ottaa uutta velkaa 2,4 mrd. euroa. Koko julkisen talouden rahoitusasema pysyy vuonna 2009 kuitenkin vielä ylijäämäisenä, mutta ylijäämä pienenee ja se on pelkästään työeläkerahastojen varassa. Talouden heikkenemisestä huolimatta Suomen julkisen talouden rahoitusasema on euromaiden ja koko EU:n vahvimpia. Velanoton lisääntymisestä huolimatta valtionvelan arvioidaan edelleen jäävän alle 30 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Valiokunta pitää tässä tilanteessa erittäin tärkeinä niitä toimia, joihin hallitus on jo ryhtynyt talouden elvyttämiseksi. Vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa finanssipolitiikkaa kevennetään määrällä, joka vastaa noin yhtä prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta. Sen lisäksi talousarviota täydentävään esitykseen sisältyy useita elvyttäviä toimia, mm. asunto- ja korjausrakentamiseen suunnattuja panostuksia. Ensi vuoden alusta toteutettavat veronkevennykset parantavat työnteon kannattavuutta ja ylläpitävät kotimaista kulutuskysyntää. Yhdessä inflaation hidastumisen kanssa niiden arvioidaan lisäävän kotitalouksien ostovoimaa noin 4 prosentilla.

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan lisäämällä riskipääoman saamista ja viennin edistämiseen tarvittavaa rahoitusta. Valiokunta on myös tyytyväinen tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan suunnattuihin lisäpanostuksiin, jotka ovat tärkeitä tieto- ja osaamispohjan vahvistamiseksi ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi.

Valiokunta korostaa, että odotettavissa olevien talousnäkymien valossa on kuitenkin selvää, että jatkossa tarvitaan vielä lisää elvyttäviä toimenpiteitä. Työttömyyden kasvun hillitsemiseksi onkin välttämätöntä, että hallitus toimii nopeasti ja määrätietoisesti taloutta ja työllisyyttä parantavien toimien lisäämiseksi.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että yritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan. Yrityksillä oli aiemmin runsaasti vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, mutta finanssikriisin seurauksena rahoituksen saatavuus on vaikeutunut, yritysten tarvitseman rahoituksen ehdot ovat tiukentuneet ja lainanhoitokustannukset ovat nousseet. Yritysten toimintamahdollisuuksien turvaamisella on keskeinen merkitys työllisyyden ja talouden kasvun edistämisessä.

Tuottavuusohjelma

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimenpiteet johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuoteen 2011 mennessä noin 9 600 henkilötyövuodella. Lisäksi maaliskuun 2008 kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, jotka edelleen vähentävät henkilöstötarvetta yhteensä 4 800 henkilötyövuodella vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2009 tuottavuustoimenpiteet pienentävät valtion henkilöstötarvetta noin 1 940 henkilötyövuodella.

Valiokunta toteaa, kuten aiemminkin, että tuottavuusohjelma on perusteltu ja tarpeellinen. Väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen edellyttävät julkisen hallinnon sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä.

Valiokunnan mielestä tuottavuusohjelman toteuttamisessa on pyrittävä ottamaan huomioon suhdannetilanne ja sen mukaan mahdollisesti muuttuvat henkilöstötarpeet. Henkilöstöresurssit ovat jo tällä hetkellä monin paikoin niukat ja heikentyvä taloustilanne voi johtaa joidenkin hallinnonalojen tehtävien lisääntymiseen. Valiokunta painottaa, että ohjelman toteuttamisessa tulee käyttää tarvittaessa myös hallinnonalakohtaista harkintaa.

Valiokunta korostaa, että tuottavuusohjelman toteuttamisessa on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista ja uudistettava työhön liittyviä prosesseja ja toimintatapoja. Ohjelman onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä muutosjohtamista ja hankkeiden hallintaan liittyvää osaamista. Valiokunta pitää tärkeänä myös riittävän hankerahoituksen turvaamista toiminnan kehittämiseksi ja muistuttaa, että kehittämishankkeiden kautta on löydettävissä todellisia tuottavuutta lisääviä keinoja.

Tuomioistuinten ja sosiaalietuuksien käsittelyajat

Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat pysyneet kohtuullisina, mutta ongelmana ovat alueelliset käsittelyaikaerot sekä liian pitkät käsittelyajat muun muassa vaativissa rikosasioissa ja veroasioissa. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita, joiden käsittely vie runsaasti aikaa ja jotka samalla hidastavat muiden asioiden käsittelyä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut Suomen rikkoneen oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevaa velvoitetta 26 tapauksessa vuosina 2000—2007.

Valiokunta toteaa, että pitkät käsittelyajat heikentävät kansalaisten oikeusturvaa ja vähentävät myös kansalaisten tuntemaa luottamusta oikeuslaitosta kohtaan. Valiokunta korostaa toimia, joilla käsittelyaikoja voidaan lyhentää sekä alueellisia käsittelyaikaeroja supistaa. Hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle.

Samat ongelmat korostuvat myös sosiaalietuuksia koskevien valitusten käsittelyaikojen jatkuvasti pidentyessä. Pitkät käsittelyajat aiheuttavat kansalaisille myös taloudellisia ongelmia.

Eduskunnan tekemät budjettilisäykset

Eduskunta on tehnyt talousarvioesitykseen vuosittain lisäyksiä, joista eräitä voidaan pitää pysyväisluonteisina, eikä pelkästään yhteen budjettivuoteen kohdistuvina. Valiokunta toteaa, että samoille momenteille ja samaan tarkoitukseen osoitettavia toistuvia määrärahalisäyksiä on esimerkiksi opetusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen pääluokissa. Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että hallitus ottaa aiempaa paremmin huomioon eduskunnan tekemät määrärahalisäykset.

Valiokunta pitää turhauttavana, että se joka vuosi joutuu korjaamaan samoja talousarvioesityksen puutteita ja ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 1:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon eduskunnan pysyväisluonteisiksi tarkoittamat määrärahalisäykset ja vakiinnuttaa ne sellaiselle tasolle, ettei eduskunnan tarvitse korjata tilannetta vuosittain talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Tällaisia määrärahoja ovat ainakin maatalousmuseo Saran, metsämuseo Luston, 4H-toiminnan, harjoittelukoulujen ja yliopistokeskusten määrärahat.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tuloarviot että määrärahat päätyvät 46 291 482 000 euroon.

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 68 780 000 euroa, joka on vastaavasti lisätty momentille 15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta.

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

TunnusOsastoEsitys €Valiokunta €
    
Os. 11Verot ja veronluonteiset tulot37 294 799 00037 294 799 000
Os. 12Sekalaiset tulot4 410 869 0004 410 869 000
Os. 13Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset1 940 500 0001 940 500 000
Os. 15Lainat2 576 534 0002 645 314 000
Yhteensä 46 222 702 00046 291 482 000

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

TunnusPääluokkaEsitys €Valiokunta €
    
Pl. 21Eduskunta125 070 000125 070 000
Pl. 22Tasavallan presidentti13 038 00013 038 000
Pl. 23Valtioneuvoston kanslia79 167 00079 167 000
Pl. 24Ulkoasiainministeriön hallinnonala1 175 109 0001 176 309 000
Pl. 25Oikeusministeriön hallinnonala796 971 000797 371 000
Pl. 26Sisäasiainministeriön hallinnonala1 185 161 0001 188 161 000
Pl. 27Puolustusministeriön hallinnonala2 777 221 0002 777 521 000
Pl. 28Valtiovarainministeriön hallinnonala7 293 444 0007 293 444 000
Pl. 29Opetusministeriön hallinnonala7 553 058 0007 560 258 000
Pl. 30Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala2 836 473 0002 844 523 000
Pl. 31Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala2 122 125 0002 159 525 000
Pl. 32Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala2 681 961 0002 684 011 000
Pl. 33Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala15 074 516 00015 080 196 000
Pl. 35Ympäristöministeriön hallinnonala336 388 000339 888 000
Pl. 36Valtionvelan korot2 173 000 0002 173 000 000
Yhteensä 46 222 702 00046 291 482 000

Eduskunnan lausuma 1:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon eduskunnan pysyväisluonteisiksi tarkoittamat määrärahalisäykset ja vakiinnuttaa ne sellaiselle tasolle, ettei eduskunnan tarvitse korjata tilannetta vuosittain talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Tällaisia määrärahoja ovat ainakin maatalousmuseo Saran, metsämuseo Luston, 4H-toiminnan, harjoittelukoulujen ja yliopistokeskusten määrärahat.