Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 lisätalousarvioksi
   Yleisperustelut
        Talouden näkymät
        Tuloarviot
        Tasapaino ja valtionvelka
        Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus
        Virka- ja työehtosopimukset
        Etelä-Aasian luonnonkatastrofi
        Rauhanturvaaminen
        Yleisurheilun MM-2005 kilpailut
        Puolustusmateriaalihankinnat
        Oppisopimuskoulutus
        Liikenneväylät
        Luotsaus
        Rakennerahastot ja maaseudun kehittäminen
        Yritys- ja omistajapolitiikka
        Muutosturva
        Starttiraha
        Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
        Valtionvelan korot
   Numerotaulu
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2005

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2005 lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Kansainvälinen talouskasvu jatkuu varsin vahvana, vaikka nopein kasvun vaihe on jo ohitettu. Kulutusmahdollisuuksia heikentää mm. raaka-aineiden hintojen nousu. Kiinassa ja Intiassa talouskasvu jatkuu ripeänä. Euroalueen talouskasvu pysyy hitaana, ja Yhdysvaltojen talouden näkymiä hämärtävät julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet.

Suomessa kokonaistuotannon kasvu jää kuluvana vuonna hieman viime vuotta hitaammaksi, mutta yltänee silti runsaaseen kolmeen prosenttiin. Kotitalouksien kulutuksen kasvu hidastuu, sillä ostovoiman kasvu on viime vuotta heikompaa. Investoinneissa kasvu säilynee lähes viime vuoden kaltaisena asuinrakentamisen hidastumisesta huolimatta. Nettoviennin vaikutus kasvuun lisääntyy kuitenkin selkeästi. Työttömyysaste supistuu 8,4 prosenttiin ja työllisyysaste nousee, sillä työpaikkojen ennakoidaan lisääntyvän palvelualoilla ja teollisuuden työpaikkojen supistuminen pysähtyy. Inflaatio nousee ennustetusti viime vuoden ennätysmatalalta tasolta runsaaseen prosenttiin. Kokonaisuutena talouden näkymät vastaavat melko hyvin varsinaisen talousarvion pohjana ollutta näkemystä.

Tuloarviot

Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota nostetaan aiemmin budjetoidusta 314 milj. eurolla johtuen tulo- ja varallisuusveron sekä varainsiirtoveron ennakoitua suuremmista kertymistä.

Sekalaisten tulojen arviota nostetaan nettomääräisesti 160,2 milj. eurolla. Puolustusministeriön hallinnonalan muiden tulojen arviota korotetaan 15,1 milj. eurolla, mikä aiheutuu ilmavoimien Hornet -torjuntahävittäjäkaluston hankintoihin liittyvistä FMS -järjestelmän mukaisten arviohintojen ja toteutuneiden kustannusten välisistä eroista kertyneistä määrärahan palautuksista. Valtiontakuurahastosta esitetään tuloutettavaksi 50 milj. euroa budjettitalouteen rahaston hyvän maksuvalmiuden johdosta. Arviota osakemyynneistä saatavista nettotuloista nostetaan 55,1 milj. eurolla alkuvuonna toteutuneiden osakemyyntien johdosta.

Arviota korkotuloista ja voiton tuloutuksista korotetaan nettomääräisesti 134,4 milj. eurolla. Osinkotuloarviota nostetaan toteutuneiden kertymätietojen perusteella 175,4 milj. eurolla. Lisäyksestä noin puolet aiheutuu Fortumin arvioitua korkeammista osingoista. Suomen Pankin voiton tuloutus valtiolle vuonna 2005 toteutuu 44 milj. euroa talousarvion tuloarviota pienempänä. Valtion liikelaitosten voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän 2,9 milj. euroa talousarvion tuloarviota enemmän.

Tasapaino ja valtionvelka

Valtion kassaa ehdotetaan pienennettäväksi ja valtionvelkaa vastaavasti vähennettäväksi tulouttamalla valtion vuoden 2004 tilinpäätöksen osoittamasta kumulatiivisesta ylijäämästä talousarvion kattamiseen 2 700 milj. euroa. Lisätalousarvion varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 608,6 milj. euroa ja määrärahojen lisäyksiksi ehdotetaan 171,9 milj. euroa.

Valtion budjettitalous kääntyy alijäämäisestä ylijäämäiseksi siten, että valtion velkaa voidaan lyhentää 2 112 milj. eurolla. Valtionvelan määräksi vuoden 2005 lopussa arvioidaan 61,7 mrd. euroa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen alenee vuoden 2004 lopun 42,6 prosentin tasolta hieman alle 40 prosenttiin vuonna 2005.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
 2004
Tilinpäätös
2005
Hyväksytty
talousarvio
2005
Hallituksen
esitys
2005
Yhteensä
     
Määrärahat yhteensä 36 32037 85517238 027
— Valtionvelan korot (pääluokka 36)2 3812 447-532 394
Valtionvelan vähentäminen
(pääluokka 37)
--2 1972 197
— Nettokuoletukset--2 1122 112
— Velanhallinta--8585
     
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
38 49336 9163 30940 224
— Verotulot31 19131 06531431 379
— Muut tulot7 3035 8512 9958 845
Nettolainanotto ja velanhallinta32940-940-
— Nimellisarvoinen nettolainanotto74948-948-
— Velanhallinta-42-88-

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vuoden 2005 talousarviossa kuluvan vuoden määrärahakehyksen taso oli 28 848 milj. euroa. Lisätalousarviossa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuokrakuluja ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kehyksen ulkopuolisista menoista 0,7 milj. euroa opetusministeriön hallinnonalalle kehykseen sisältyviin menoihin, joten vastaava rakennekorjaus tehdään määrärahakehykseen. Lisäksi uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta aiheutuu kehykseen noin miljoonan euron kustannustasokorjaus, jota ei aiemmissa kehystarkistuksissa ole huomioitu. Edellä mainitut muutokset mukaan lukien tarkistettu vaalikauden kehys vuodelle 2005 on 28 850 milj. euroa vuoden 2005 hinta- ja kustannustasossa.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kehykseen luettavien määrärahojen lisäykseksi 202 milj. euroa. Vuoden 2005 talousarviossa ja nyt ehdotettavassa lisätalousarvioesityksessä kehysmäärärahoja on budjetoitu yhteensä 28 733 milj. euroa. Loppuvuoden määrärahatarpeita varten ns. jakamattomaksi varaukseksi jää 117 milj. euroa.

Lisätalousarvioesityksessä on suhtauduttu torjuvasti harkinnanvaraisiin menotarpeisiin. Hallitus pyrkii asettamaan kaikki menotarpeet yhtäläiseen asemaan ja samalla kertaa arvioitavaksi syksyn lisätalousarvion yhteydessä. Tällöin vuoden 2005 budjettitalouden kokonaistilanne on paremmin nähtävissä ja voidaan varmistua siitä, että vuoden kuluessa ilmeneviin välttämättömiin ja ennalta arvaamattomiin menoihin on riittävästi kehysväljyyttä. Viime vuonna vastaavasta menettelystä saatiin hyviä kokemuksia, ja syksyn lisätalousarvion yhteydessä voitiin vastata moniin kertaluonteisiin tarpeisiin määrärahalisäyksin.

Virka- ja työehtosopimukset

Sopimuskaudelle 2005—2007 tehdyistä valtion virka- ja työehtosopimuksista sekä uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottamisesta aiheutuvat henkilöstömenot ehdotetaan otettavaksi huomioon toimintamenojen lisäyksenä yhteensä 92,2 milj. eurolla.

Etelä-Aasian luonnonkatastrofi

Etelä-Aasian luonnononnettomuudesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi ehdotetaan yhteensä 14,1 milj. euron määrärahojen lisäystä. Lisäyksestä 8 milj. euroa ehdotetaan kohdistettavaksi kehitysyhteistyön humanitaarisen avun menoihin, noin 1,2 milj. euroa kunnille onnettomuudesta aiheutuneiden menojen korvaamiseen ja 0,8 milj. euroa pelastus- ja evakuointitoimiin sekä sairaanhoitoon. Poliisin toimintamenomäärärahoja ehdotetaan lisättäviksi noin 4,1 milj. eurolla, joka on tarkoitettu Aasian luonnonkatastrofista poliisille aiheutuviin menoihin.

Lisäksi varsinaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 20 milj. eurolla. Lisäys on tarkoitettu Aasian luonnonkatastrofin tuhoista aiheutuvaan jälleenrakentamiseen.

Rauhanturvaaminen

Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitoon osoitettuja määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 0,6 milj. eurolla, mikä johtuu mm. Sudanin UNMIS -operaatiossa 7.4.2005 aloittaneen YK:n suomalaisen osaston aiheuttamista menoista.

Yleisurheilun MM-2005 kilpailut

Hallitus ehdottaa, että poliisin toimintamenomäärärahoja lisätään 3 milj. eurolla ja Rajavartiolaitoksen toimintamenoja korotetaan noin 0,8 milj. eurolla yleisurheilun MM-2005 kilpailujen aiheuttamista turvakustannuksista johtuen. Lisäksi kilpailujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin ehdotetaan 0,6 milj. euron lisäystä.

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien maksatusten ajoituksia muutetaan, jotta maksatusmäärärahat saadaan vastaamaan paremmin tilausvaltuuksien hankintojen toimituksia. Samalla ehdotetaan myönnettäväksi raskasta raketinheitinjärjestelmää varten tilausvaltuus, josta saa aiheutua menoja vuosina 2005—2010 enintään 57,6 milj. euroa.

Oppisopimuskoulutus

Tutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen ehdotetaan 0,5 milj. euron korotusta, joka aiheutuu lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäyksestä 165 opiskelijalla.

Liikenneväylät

Jämsänkoski—Saakoski -radan korjaamiseen ehdotetaan käytettäväksi 4 milj. euroa. Suhangon kaivosalueen tieyhteyden rakentamiseen ehdotetaan enintään 3,5 milj. euron sopimusvaltuutta. Saimaan kanavan vuokra-alueen tien kunnostamiseen osoitetaan 1 milj. euroa. Vuosaaren sataman liikenneväylien kustannusarvion nousun johdosta hankkeen sopimusvaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 30 milj. eurolla 237,4 milj. euroon. Tuloarvioissa on huomioitu Helsingin kaupungin osuutena puolet Vuosaaren sataman liikenneväylien kustannuksista.

Liikenteen määrärahoja lisätään EU:n avustustuloja vastaavasti ratojen yli-ikäisten päällysrakenteiden uusimiseen ja korvausinvestointeihin, perustienpitoon, joukkoliikenteeseen sekä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteensä 6,8 milj. euroa.

Luotsaus

Saimaan alueen luotsauksen palvelutason säilyttämiseksi luotsauksen hintatukeen ehdotetaan lisättäväksi 0,9 milj. euroa.

Rakennerahastot ja maaseudun kehittäminen

Osa rakennerahasto-ohjelmien ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) hankkeista on toteutunut tehtyjä sitoumuksia pienempänä siten, ettei myöntämisvaltuuksia ole voitu sitoa uusiin hankkeisiin. Tämän vuoksi osa vuosien 2000—2003 talousarvioissa päätettyjen myöntämisvaltuuksien nojalla tehdyistä sitoumuksista on purkautunut. Rakennerahastojen ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) käyttämättä jääneitä myöntämisvaltuuksia on vuosina 2003—2004 yhteensä 36,3 milj. euroa ja samana aikana valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä yhteensä 41,5 milj. euroa. Myöntämisvaltuudet ehdotetaan budjetoitaviksi kunkin ministeriön hallinnonalalle uudelleen tässä lisätalousarvioesityksessä. Myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnin tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi ohjelmakehysten mukaisten sitoumusten tekeminen. Vastaava vuosia 2000—2002 koskenut uudelleen budjetointi toteutettiin vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Yritys- ja omistajapolitiikka

Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksia ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 20 milj. eurolla, josta 10 milj. euroa esitetään myönnettäväksi alueellisen korkotuen piirissä oleville investointi- ja käyttöpääomalainoille ja toinen 10 milj. euroa erityiskorkotuen piirissä oleville lainoille.

Lisäksi Finnvera Oyj:lle ehdotetaan myönnettäväksi 11,5 milj. euron pääomalaina siirrettäväksi edelleen tytäryhtiölleen Veraventure Oy:lle valtakunnallisen pääomarahaston perustamiseen. Rahasto tulisi tekemään sijoituksensa pääasiassa aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin palveluyrityksiin, joilla on potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi.

Muutosturva

Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä sovitun työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin rahoitukseen ehdotetaan 1.7.2005 lukien määrärahoja yhteensä 24,7 milj. euroa.

Starttiraha

Aloittavan yrittäjän tukemiseen tarkoitettua starttirahaa ehdotetaan lisättäväksi 2 milj. eurolla starttitukien ja -selvityksien määrän kasvusta johtuen.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ehdotetaan lisämäärärahaa 9,9 milj. euroa, mistä 8,3 milj. euroa aiheutuu vastaanoton piirissä olevien turvapaikanhakijoiden arvioitua suuremmasta määrästä.

Valtionvelan korot

Valuuttamääräisen velan korkomenoihin ehdotetaan 53 milj. euron vähennystä. Vähennys johtuu valuutanvaihtosopimuksista, joilla jäljellä ollut valuuttavelka on muunnettu valtaosin euromääräiseksi.

Eduskunnan vuodelle 2005 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
 PääluokkaHyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
21.Eduskunta97 461 000-97 461 000
22.Tasavallan presidentti8 505 00078 0008 583 000
23.Valtioneuvosto49 137 000383 00049 520 000
24.Ulkoasiainministeriön hallinnonala825 524 00010 891 000836 415 000
25.Oikeusministeriön hallinnonala662 312 0008 993 000671 305 000
26.Sisäasiainministeriön hallinnonala1 507 074 00027 852 0001 534 926 000
27.Puolustusministeriön hallinnonala2 148 871 00023 783 0002 172 654 000
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala5 553 242 00019 904 0005 573 146 000
29.Opetusministeriön hallinnonala6 197 420 00024 801 0006 222 221 000
30.Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 724 504 0004 354 0002 728 858 000
31.Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
1 774 464 00038 170 0001 812 634 000
32.Kauppa- ja teollisuusministeriön
hallinnonala
976 243 00017 486 000993 729 000
33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala10 028 354 0006 897 00010 035 251 000
34.Työministeriön hallinnonala2 164 015 00038 626 0002 202 641 000
35.Ympäristöministeriön hallinnonala691 248 0002 723 000693 971 000
36.Valtionvelan korot2 447 000 000-53 000 0002 394 000 000
37.Valtionvelan vähentäminen-2 196 854 0002 196 854 000
Yhteensä37 855 374 0002 368 795 00040 224 169 000

Eduskunnan vuodelle 2005 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
 OsastoHyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
11.Verot ja veronluonteiset tulot31 064 908 000314 000 00031 378 908 000
12.Sekalaiset tulot4 569 013 000160 201 0004 729 214 000
13.Korkotulot ja voiton tuloutukset929 280 000134 377 0001 063 657 000
15.Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)352 390 0002 700 000 0003 052 390 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)36 915 591 0003 308 578 00040 224 169 000
     
Nettolainanotto ja velanhallinta (mom.15.03.01)939 783 000-939 783 000-
Yhteensä37 855 374 0002 368 795 00040 224 169 000