Talousarvioesitys 2012

Haun tulokset

Haku tuotti 7 osumaa.

Pääluokka 24 » 10.Kriisinhallinta » 20.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 49 982 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen 4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu. Käyttösuunnitelma € 03. Liberian kriisinhallintaoperaation menot (UNMIL-operaatio) 260 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon meno...

Pääluokka 24 » 10.Kriisinhallinta
Kriisinhallinta Suomi on mukana EU:n ja keskeisten kriisinhallintaa toteuttavien kansainvälisten järjestöjen työssä osallistuen toiminnan ja sen edellyttämien valmiuksien kehittämiseen samoin kuin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa. Kriisinhallintaosallistumista kehitetään sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa toiminnan painopistealueiden ollessa Afganistan, Libanon, Afrikka ja Kosovo. Tavoitteena on aktiivinen toiminta kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa sekä siviilikriisinhallinnassa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Pyrkimyksenä on myös saada lisää suomalaisia merkittäviin siviilikriisinhallinnan johtotehtäviin kansainvälisiin operaatioihin ja j...

Pääluokka 27 » 30.Sotilaallinen kriisinhallinta » 20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 63 092 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin 2) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen 3) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen 4) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen 5) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen kehittämisohjelmasta aiheutuviin menoihin 6) ...

Pääluokka 27 » 30.Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallinen kriisinhallinta Määrärahat suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin budjetoidaan ulkoasiainministeriön pääluokassa momentille 24.10.20 (sisältää EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot sekä operaatioihin lähdettäessä palkkausmenot). Määrärahat sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin budjetoidaan puolustusministeriön pääluokassa momentille 27.30.20. Kriisinhallinta on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeinen keino, jolla edistetään Suomen turvallisuutta ja maailman konfliktialueiden vakautta. Suunnittelukaudella 2012—2016 puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vakiinnutetaan osaksi puolustusvoimi...

Pääluokka 24 » 30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö » 66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 883 684 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan unioniin tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta 3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laaj...

Pääluokka 24
Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Toiminta-ajatus Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. Ministeriö edistää Suomen...

Pääluokka 24 » 30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Kansainvälinen kehitysyhteistyö Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen, YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen. Suomi tukee yhteistyökumppanien omia kehityssuunnitelmia ja pyrkii kohdistamaan toimintaansa toimialoille, joilla Suomen vahvuuksia ja osaamista sekä lisäarvoa ja kokemusta voidaan parhaiten hyödyntää. Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia sekä HIV/AIDSin vastaista ...