Talousarvioesitys 2010

Haun tulokset

Haku tuotti 7 osumaa.

Pääluokka 24 » 10.Kriisinhallinta » 20.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 59 774 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen ja 4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu. Käyttösuunnitelma € 01. EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot 8 280 000 03. Liberian kriisinhallintaoperaation menot (UNMIL...

Pääluokka 24 » 10.Kriisinhallinta
Kriisinhallinta Suomi on mukana EU:n ja keskeisten kriisinhallintaa toteuttavien kansainvälisten järjestöjen työssä osallistuen toiminnan ja sen edellyttämien valmiuksien kehittämiseen samoin kuin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa. Kriisinhallintaosallistumista kehitetään sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa toiminnan painopistealueiden ollessa Afganistan, Afrikka ja Länsi-Balkan. Tavoitteena on aktiivinen toiminta kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa sekä siviilikriisinhallinnan osallistumisen laajentaminen hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Pyrkimyksenä on myös saada lisää suomalaisia merkittäviin siviilikriisinhallinnan johtotehtäviin kansainväl...

Pääluokka 27 » 30.Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallinen kriisinhallinta Määrärahat suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin budjetoidaan ulkoasiainministeriön pääluokassa momentille 24.10.20 (sisältää EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot sekä operaatioihin lähdettäessä palkkausmenot). Määrärahat sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin budjetoidaan puolustusministeriön pääluokassa momentille 27.30.20. Vaikuttavuustavoite 2008 toteutuma 2009 tavoite 2010 tavoite Kriisinhallintaoperaatioihin osallistutaan valtiojohdon päätösten mukaisesti ja ylläpidetään valmiutta osallistua operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla 4 4 4 Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1—5, jossa 1=huono, 2=väl...

Pääluokka 27 » 30.Sotilaallinen kriisinhallinta » 20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 53 473 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin 2) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen 3) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen 4) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen 5) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen kehittämisohjelmasta aiheutuviin menoihin 6) k...

Pääluokka 24 » 30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Kansainvälinen kehitysyhteistyö Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa vahvistettiin Suomen vahva sitoutuminen globaalien kehityshaasteiden ratkaisuun. Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valtioneuvoston hyväksymä vuoden 2007 kehityspoliittinen ohjelma perustuu kokonaisvaltaiseen kehityspolitiikkaan. Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2000 asetettujen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Toiminta perustuu kestävän kehityksen kaikille kolmelle pilarille, eli taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseen. Kehityspolitiikassa painotetaan aiempaa vahvemmin ympäristö- ja...

Pääluokka 24 » 30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö » 66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 737 504 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin 3) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan yhteisöön tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta 4) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan...

Pääluokka 24
Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Toiminta-ajatus Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleensä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä oikeutta ja huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. U...