Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2008

1. YhteenvetoPDF-versio

Suomen talouden kuten maailmantaloudenkin kasvu on jatkumassavahvana. Maailman tuotannon kasvu pysyi viime vuonna nopeana ennätyskorkeastaraakaöljyn hinnasta huolimatta, ja viiden prosentin kasvuvauhdinodotetaan jatkuvan kuluvana ja ensi vuonna. Yhdysvaltojen talouskasvunhidastuminen näkyy kansainvälisen talouden kasvussa vain lievänä,sillä Aasiassa nopea tahti jatkuu ja Suomen viennille tärkeässäEuroopassa talouskasvu on vahvistuvalla pohjalla.

Euroalueella kasvun ennakoidaan jatkuvan viimevuotisella tasolla2½ prosentissa myös kuluvana ja ensi vuonna. Erityisesti investoinnitlisääntyvät nopeasti, ja työllisyyden elpyminen jatkuu. Euron vahvistuminenon lievittänyt tuontihinnoista aiheutuvaa kustannuspainetta.

Kotimaassa kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan työvoimakapeikkojenyleistymisestä huolimatta tänä vuonna 4,4 %. Kasvu hidastuu3,3 prosenttiin v. 2008, sillä hinta- ja kustannuspaineetsekä kansainvälisen talouden lisääntyneet epävarmuudet lisääväthuolta toimintaedellytysten säilymisestä. Talouden kasvu on saanuttukea sekä ulkomaisesta kysynnästä että etenkin kotimaisesta kulutus-ja investointikysynnästä. Yritysten ja kuluttajien luottamus talouskehitykseenon vahvaa ja perustekijät kasvua tukevia, joten kysyntänäkymät tukisivatnopeampaakin tuotannon lisäystä.

Työllisyyden vahva kohentuminen jatkuu tänä vuonna ja työllisyysastekohoaa 70 prosenttiin. Vuonna 2008 työllisyys paranee edelleen muttahidastuen. Vaikka suuri osa työllisyyden paranemisesta on seuraustatyövoiman tarjonnan kasvusta, laskee työttömyysaste kuluvana vuonna 6,7prosenttiin ja ensi vuonna 6,3 prosenttiin. Työvoimakapeikot ovatalkaneet yleistyä ja rajoittavat jatkossa enenevässä määrin tuotannonkasvua monella toimialalla. Samaan aikaan kustannus- ja hintapaineetovat lisääntyneet ja uhkana on, että teollisuuden hintakilpailukykyalkaa heiketä. Kuluttajahintojen nousu on nopeutunut yli 2 prosenttiin.

Talouspolitiikan linja

Hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointiaparantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohentumiselleja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Tavoitteena on vahvan talouskasvunylläpitäminen, joka määrätietoisen työllisyyspolitiikan tukemanavoi aikaansaada 80 000—100 000 uuttatyöpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Näin voimakas työllisyydenkasvu edellyttää työvoiman tarjontaa tukevia ja tuottavuutta vahvistaviatoimenpiteitä sekä suotuisaa kansainvälistä talouskehitystä. Tässätalousarvioesityksessä erityinen painopiste on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmanlievittämisessä.

Julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi tavoitteena onyhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaava rakenteellinen valtiontaloudenylijäämä vaalikauden lopussa. Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteenaiheutuvaa painetta pyritään rajoittamaan talouden kantokykyä vahvistavillatoimilla ja vastuullisella vero- ja menopolitiikalla. Merkittävimmätveronkevennykset pyritään ajoittamaan vaalikauden myöhemmille vuosilleniin, ettei vakaa suhdannekehitys vaarannu. Kokonaisuutena finanssipolitiikkaon ensi vuonna kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa. Julkiset investoinnitkasvavat voimakkaasti, ja kotitalouksien ostovoima lisääntyy palkankorotusten,työllisyyden kasvun ja tuloveroratkaisujen yhteisvaikutuksesta.

Tuottavuuden edistäminen

Ikärakenteen muutoksesta johtuva tuleva palvelutarpeen kasvuja menopaineiden hallinta edellyttävät julkisen hallinnon ja palveluidentuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Tämä tarkoittaa julkisentoiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamistauudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuviatarpeita. Kunta- ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelmaovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. Valtion tuottavuusohjelmaansisältyvillä tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä tavoitellaanvaltion henkilöstötarpeen vähenemistä vuoteen 2011 mennessä n. 9 600henkilötyövuodella. Vuonna 2008 vähennys on n. 2 200 henkilötyövuotta.

Tuloarviot

Budjettitalouden varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 45,1 mrd.euroa v. 2008. Tuloista n. 85 % on verojaja veronluonteisia tuloja, joiden kertymäksi arvioidaan 38,0 mrd.euroa. Verotulot kasvavat 8,4 % vuoden 2007 varsinaiseentalousarvioon nähden. Ripeä kasvu johtuu talouskasvun jatkumisestalaaja-alaisena. Muiden tulojen kuin verotulojen arvioidaan kasvavan1,6 mrd. euroa verrattuna vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon.Kasvusta suuri osa selittyy sillä, että tuloutus valtion eläkerahastostatoteutetaan kahden välivuoden jälkeen täysimääräisenä eli se vastaa40 % valtion eläkemenosta. Arviota valtion osinkotuloistakorotetaan 500 milj. eurolla ja EU:lta saatavat tulot kasvavat 163milj. euroa.

Työn verotusta kevennetään v. 2008 maltillisesti 330milj. eurolla tuloveroasteikon kahden prosentin inflaatiotarkistuksenlisäksi. Palkankorotusten turvatessa palkansaajien ostovoiman kasvunveronkevennysvaraa siirretään tuleville vuosille. Samalla hillitääntalouden ylikuumenemisriskiä. Kevennykset kohdistetaan tasaisestikaikkiin tuloluokkiin.

Eläketulojen verotusta kevennetään korottamalla valtionverotukseneläketulovähennystä, mikä vähentää verotuottoa 200 milj. eurolla.Perintöverotusta muutetaan siten, että verotettavan perintöosuudenalarajaa korotetaan, puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä kasvatetaanja perintöveroasteikkoa tarkistetaan. Muutosten arvioidaan vuositasollavähentävän perintöveron tuottoa n. 165 milj. eurolla.

Alkoholi- ja energiaveroja korotetaan yhteensä 340 milj. eurolla.Alkoholijuomaveron keskimäärin 10 prosentin korotus painotetaanväkeviin alkoholijuomiin. Tavoitteena on vähentää alkoholin kokonaiskulutustaja alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja turvaten kuitenkin alkoholiveronveropohja. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi energiaveroja korotetaansiten, että korotukset painottuvat erityisesti päästökaupan ulkopuoliseensektoriin. Tavoitteena on lisätä energian säästöä, parantaa energiatehokkuuttaja edistää uusiutuvan energian käyttöä.

Määrärahat

Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2008 ehdotetaanilman valtionvelan vähentämistä 43,1 mrd. euroa, mikä on 6,5 %enemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa. Hinta- jarakennemuutokset huomioiden määrärahat kasvavat reaalisesti 3,7 %.Suuri osa kasvusta aiheutuu jo aiemmin tehdyistä päätöksistä, silläedellisen hallituksen viimeisen kehyspäätöksen mukainen vastaavakasvu oli silloisin hintaennustein 2,7 %. Hallinnonalojenmenot kasvavat reaalisesti 3,8 % ja valtionvelan korkomenojenennakoidaan kasvavan 3,2 % yleisen korkotason nousun seurauksena.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa

  2006
tilinpäätös
2007
varsinainen
talousarvio
2008
esitys
Muutos,%
2007—2008
         
Tulovero 12 901 12 721 14 243 12
Arvonlisävero 13 150 13 558 14 496 7
Muut verot 8 642 8 813 9 308 6
Muuttulot 6 287 5 426 7 033 30
Yhteensä 40 979 40 517 45 080 11
Nettolainanottoja velanhallinta1) - - -  
Tuloarviot yhteensä 40 979 40 517 45 080 11
         
Kulutusmenot 12 685 12 836 13 371 4
Siirtomenot 24 058 24 859 26 519 7
Sijoitusmenot 370 400 639 60
Muutmenot pl. valtionvelan nettokuoletukset 2 271 2 388 2 598 9
Yhteensä 39 384 40 483 43 127 7
Nettokuoletuksetja velanhallinta1) 1 486 35 1 953  
Määrärahat yhteensä 40 871 40 517 45 080 11
         
Tilinpäätösylijäämä 109      

1) Sisältää nettoutettuna56 milj. euroa velanhallinnan menoja vuonna 2006, 48 milj. euroavuonna 2007 ja 48 milj. euroa vuonna 2008.

Jakamaton varaus

Hallitus ehdottaa, että talousarvioesityksen kehykseen kuuluvatmäärärahat ovat 33,4 mrd. euroa. Niin sanottu jakamaton varaus vuodelle2008 on 247 milj. euroa 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen lisäksi.

Työllisyyttä tuetaan ja työvoiman kohtaanto-ongelmialievennetään

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön sijoittumisen edistämiseksityöllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitusta lisätään 30,5milj. eurolla. Lisäksi työmarkkinatukea koskevia säädöksiä muutetaansiten, että työmarkkinatukea voidaan myöntää palkkatukena yrityksille nuorentyöttömän työllistämiseen jo kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeennykyisen kuuden kuukauden sijaan. Vajaakuntoisten palkkatuki kaksinkertaistetaan36 milj. euroon.

Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpidemäärärahoja suunnataanuudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömientyöllistymistä avoimille työmarkkinoille ja helpotetaan työmarkkinoidenkohtaanto-ongelmaa. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan ammatilliseen työvoimapoliittiseenkoulutukseen, erityisesti yritysten kanssa toteuttavaan koulutukseen,sekä yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Osaamista edistetäänlisäämällä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja 2 000opiskelijalla ja oppisopimuskoulutusta 2 100 opiskelijalla. Nuortentyöpajatoimintaa tuetaan ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen kohdennetaanlisämääräraha.

Työvoiman liikkuvuutta edistetään uudella työasuntovähennyksellä.Vähennys koskee vuokra-asumista ja on enimmillään 250 euroa työssäkäyntikuukauttakohden. Liikkuvuutta on tuettu jo vuoden 2007 alusta harkinnanvaraisellamuuttoavustuksella, korottamalla liikkuvuusavustuksen kilometrikorvausta,pidentämällä harkinnanvaraisen matka-avustuksen enimmäiskestoa sekäkorottamalla työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärää.

Panostuksia hyvinvointiin ja osaamisen edistämiseen

Kansaneläkkeisiin tehdään vuoden 2008 alussa 20 euron tasokorotus.

Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitetaanlisämääräraha, jolla turvataan kaikkien halukkaiden pääsy veteraanikuntoutukseen.Samalla uudistetaan kuntoutuksen sisältöä ja parannetaan puolisoidenja sotainvalidien leskien asemaa. Toimenpidekokonaisuuteen osoitetaanv. 2008 n. 10 milj. euroa, joka rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksentuotolla.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa1.1.2008 alkaen. Hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksentaso nousee ensi vuoden alussa 40 prosenttiin korvausperusteesta.

Opintoraha nousee 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden2008 alussa, ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentillaensi vuoden alussa.

Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 milj. eurolla. Opetustoimessaikäluokkien pienenemisestä aiheutuva n. 18 milj. euronsäästö kohdennetaan koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteenamm. opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksenvahvistaminen.

Suurimpien väylähankkeiden eteneminen

Kehä I Turunväylä—Vallikallio -tiehanke muutetaan jälkirahoitushankkeeksi,joka on tarkoitus toteuttaa Espoon kaupungin kanssa tehtävällä jälkirahoitussopimuksella.Hankkeiden kustannusarvioiden ylittäessa hyväksytyt valtuudet Tiehallintosiirtää hankkeen Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahtitarjouskyselyn ja keskeyttää hankkeen Vt 14 Savonlinnankeskusta tarjouskilpailun. Lappeenranta—Imatra ja Keminkohta ja sillat -tiehankkeet sekä Vuosaaren liikenneväylät toteutetaannousseiden kustannusarvioiden mukaisesti.

Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan Vaalimaan rekkaparkki24 milj. euron määrärahalla. Puuhuollon varmistamiseksi toteutetaanHuutokoski—Savonlinna -radan perusparannus 42 milj. euronmäärärahalla. Lisäksi puuhuoltoa turvataan 20 milj. euron määrärahallaperustienpitoon.

Länsimetron suunnittelua jatketaan 6,75 milj. eurolla. Ratahallintokeskusjatkaa Kehäradan suunnittelua ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2009.Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmä arvioiE 18 Helsinki—Vaalimaa -tieosuuksien toteutusedellytyksiäja aikataulua ja valmistelee asiasta ehdotuksen.

Saariston yhteysalusliikennepalveluiden ostoon ja kehittämiseenvarattuihin määrärahoihin tehdään 0,1 milj. euron tasokorotus.

Kuntatalous

Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana v. 2008, kun talouskasvunennakoidaan jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu kasvattaa kunnallisveropohjaa.Samanaikaisesti valtionosuudet kasvavat merkittävästi valtion jakuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksienindeksikorotuksen myötä. Vaikka menojen kasvun arvioidaan kiihtyvänlähes 6 prosenttiin, kuntatalous on kokonaisuutena tasapainossa.Yksittäisten kuntien tilanne vaihtelee kuitenkin merkittävästi.

Tämänhetkisten hyvien talousnäkymien vallitessa on painotettava,että kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseenliittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestönikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksikuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnanvähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Kunnissaja kuntayhtymissä tulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet jasamanaikainen valtionosuuksien lisäys ja varautua tulevaisuudenuhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita.

Talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaankokonaisuudessaan parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2006verrattuna nettomääräisesti 221 milj. euroa. Merkittävin toimenpideon valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka kasvattaakunnille maksettavia valtionosuuksia 248 milj. euroa. Lisäksi indeksikorotuksetlisäävät kuntien valtionosuuksia 339 milj. euroa.

Asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollonmaksu-uudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat 1.8.2008alkaen. Kuntien maksutulot nousevat vuoteen 2007 verrattuna 25 milj.eurolla v. 2008. Vuositasolla uudistuksen vaikutus on 60milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetäänvastaavasti, mikä on osa hallitusohjelmassa päätettyä menojen uudelleenkohdentamista.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 on 2 mrd. euroa ylijäämäinen.Ylijäämä käytetään valtionvelan vähentämiseen.

Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ylijäämäksiv. 2008 arvioidaan 0,9 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino,milj. euroa

  2006
tilinpäätös
2007
budjetoitu1)
2008
esitys
Muutos,% 2007—2008
         
Budjettitalous        
Tulot 40 979 41 573 45 080 8,4
Menot 39 384 40 828 43 127 5,6
Varsinainen ylijäämä 1 595 745 1 953  
Velanhallinnanmenot (-) -56 -48 -48  
Nettorahoitusylijäämä 1 538 697 1 905  
         
Rahastotalous        
Tulot 4 466 4 775 4 788 0,3
Menot 2 984 2 699 3 720 37,8
Nettorahoitusylijäämä 1 482 2 076 1 068  
         
Budjetti-ja rahastotalous yhteensä2)        
Tulot 44 420 45 257 47 501 5,0
Menot 41 343 42 436 44 479 4,8
Nettorahoitusylijäämä 3 020 2 773 2 973  

1) Ml. vuoden 2007 I ja II lisätalousarvio.

2) Budjettitaloudenja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteenkeskinäisten siirtojen vuoksi.

Valtionvelka

Talousarvioesityksessä valtionvelkaa esitetään lyhennettäväksi2 mrd. euroa. Vuoden 2008 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan55,7 mrd. euroa, mikä vastaa runsasta 29 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.Velan lyhentämisestä huolimatta budjettitalouden velan korkomenojenarvioidaan yleisen korkotason nousun johdosta kasvavan vuoden 2007varsinaiseen talousarvoon verrattuna 74 milj. eurolla 2,4 mrd. euroon.Valtionvelan lyhentäminen alentaa jatkossa korkomenojen tasoa n. 100milj. eurolla vuosittain.


Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % BKT:sta

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino,milj. euroa Budjetti-ja rahastotalous yhteensä Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % BKT:sta