Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2008

6. PeruspalvelubudjettitarkasteluPDF-versio

6.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä

Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisistaopetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista,verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä yleisestävaltionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustustilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa olevillekunnille. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiinja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen.

Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien valtion ja kuntien välistäkustannustenjakoa koko maan tasolla kuvaava valtionosuusprosenttiv. 2008 on opetustoimessa ja kirjastotoimessa 41,89 %, jolloinkunnan rahoitusosuus on 58,11 %, sekä muussa kulttuuritoimessa29,70 %, jolloin kunnan rahoitusosuus on 70,30 %.Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti on 31,77 %, elikunnan rahoitusosuus on 68,23 %.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet määräytyvät siten, että laskennallistenkustannusten (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja yksikköhintojen (opetus-ja kulttuuritoimi) perusteella kummallekin hallinnonalalle erikseenlasketusta valtionosuuden perusteesta vähennetään kunnan rahoitusosuus.Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet maksetaan kunnille,mutta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta maksetaan myös kuntayhtymilleja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Kunnan rahoitusosuuson valtionosuustehtävissä kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri.Sen sijaan valtionosuuden määräytymisperusteissa otetaan huomioonkuntien erilaista palvelutarvetta kuvaavat tekijät sekä olosuhdetekijät,mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevatkunnittain. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta myönnettäessä otetaanasukaskohtainen rahoitusosuus vähentävänä tekijänä huomioon kuntienosalta, mutta kuntayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäjienvaltionosuus myönnetään täyden rahoitusperusteen mukaisesti.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntienverotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Valtionosuuksientasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukastakohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maankeskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisestitasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuudentasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennyksenmäärä on 37,0 % tasausrajan ylittävästä osasta. Tasaustenmäärä muuttuu vuosittain verotustietojen perusteella.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä perustamis- ja kehittämishankkeidenvaltionosuudet ja -avustukset on budjetoitu asianomaisille hallinnonaloille.Valtionosuuksien tasaus jakautuu opetusministeriön, sosiaali- jaterveysministeriön sekä vuodesta 2008 lukien valtiovarainministeriönhallinnonaloille myönnettyjen laskennallisten valtionosuuksien suhteessa.

Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntienmahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissamaata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohjaon riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Kunnanperimillä maksuilla ei ole vaikutusta verotuloihin tai valtionosuuksiin.

6.2. Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan 23.2.2007 voimaan tulleenja vuoden 2012 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksestaannetun lain (puitelaki) ja lain perusteella annettujen valtioneuvostonasetusten mukaisesti.

Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta,kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntienrahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien javaltion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevienpalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseenon vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksenaon siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvuasekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksenkehittämiselle.

Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämälläosia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinensekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymistä tuetaan kuntajakolainmukaisesti vuosien 2008—2013 alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissauusimuotoisella yhdistymisavustuksella puitelain kanssa samanaikaisestivoimaan tulleiden kuntajakolain uusien yhdistymisavustussäännöstenmukaisesti. Yhdistymisavustukset kannustavat kuntia monikuntaliitoksiinja selvästi nykyistä suurempien kuntien muodostamiseen. Avustuson porrastettu siten, että se kannustaa yhdistymisiin erityisestivuoden 2009 alusta. Lisätukea maksetaan eräin edellytyksin kunnasta,joka on saanut harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Kuntien yhdistyessämahdolliset valtionosuuksien menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisestikuntajakolain mukaisesti viiden vuoden ajan kuntajaon muutoksen voimaantulosta.Talouden tunnuslukujen perusteella käynnistetään erityisen vaikeassataloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelutuotannon arviointikahdeksassa uudessa kunnassa.

Palvelurakenteita vahvistetaan kuntaliitosten lisäksi kokoamallakuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämälläkuntien yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaatja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen onoltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojentehokas käyttö. Varmistetaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästiliittyvien sosiaalitoimen tehtävien sekä ammatillisen peruskoulutuksenjärjestämiselle puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen.Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaanpuitelaissa säädetyllä tavalla erikoissairaanhoitolaissa lueteltuihinkuntayhtymiin. Varmistetaan, että mitään kuntaa ei jätetä puitelainedellyttämien järjestelyiden ulkopuolelle.

Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntientoimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamallapääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmistakärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Puitelain mukaistentoimenpiteiden toteutumisen arvioinnissa tullaan kiinnittämään erityistähuomiota kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseensekä yhdyskuntarakenteen eheytymiseen.

Peruspalveluohjelma

Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelmalakisääteistetään vuoden 2008 alusta.

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi jaläpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaansuuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon.Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamatongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä oleviakuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muutavaltion ja kuntien välistä kustannustenjakoa.

Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttäminpoikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisenkoulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta. Valtionosuuksien yhdistäminenkoskee ainakin kuntien yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaavaltionosuuksien tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisialaskennallisia valtionosuuksia sekä esiopetuksen, perusopetuksen,kirjaston, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksenvaltionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden korkeampi valtionosuussäilytetään, kun ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvattarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntienveropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuuson vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunniltavaltiolle siirrettävien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjentehtävien osalta. Menettely otetaan käyttöön vuoden 2010 alustaosana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta.

6.3. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2011

Hyvä talouskasvu on vauhdittanut kuntien verotulojen kasvuaja parantanut kuntatalouden tilaa sekä viime että kuluvana vuonna.Vuonna 2006 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate koheni selvästi edellisvuodestaja riitti kattamaan sekä käyttöomaisuuden poistot että nettoinvestoinnit. Vuonna2007 vuosikate paranee 2,6 mrd. euroon ja ylittää selvästi käyttöomaisuudenpoistot. Nettoinvestointien arvioidaan olevan hieman vuosikatettasuuremmat. Kuntien velan määrä kasvaa viime vuosia hitaammin. Yksittäistenkuntien tilanteet eroavat merkittävästi kokonaiskehityksestä.

Vuonna 2008 palkkojen sopimuskorotusten arvioidaan kiihdyttävänkuntien toimintamenojen kasvua lähes 6 prosenttiin. Tässä kehitysarviossakunta-alan ansiotason on oletettu kehittyvän yleisen ansiotasonmukaisesti. Ns. tasa-arvoerää ei ole laskelmissa ennakoitu. Kuntienverotulojen kasvu jatkuu nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvanvahvana ja ansiotason nousu koko kansantalouden tasolla kasvattaakunnallisveropohjaa. Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät merkittävästimm. lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksenmyötä. Valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus lisää kuntien tulojalähes 340 milj. euroa, kun ansiotason ja kuluttajahintojen nousukohottavat valtionosuusindeksiä. Vuosikate nousee 3,1 mrd. euroon,ja ylittää selvästi poistot. Mikäli nettoinvestoinnit ja kunta-alanpalkankorotukset ovat tehtyjen oletusten mukaisia, vuosikate kattaanettoinvestoinnit. Lainakannan arvioidaan olevan 8,9 mrd. euroavuoden 2008 lopussa.

Vuosina 2009—2011 kuntien ja kuntayhtymien vuosikateylittää poistot, jolloin tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi.Kehitysarvio perustuu toimintamenojen keskimäärin 5,1 prosentinkasvuun. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensäkeskimäärin 4,3 % vuodessa. Vuosikate kattaa nettoinvestoinnit,mikäli ne pysyvät arvioidulla 2,7—2,8 mrd. euron tasolla.Tällöin kuntien yhteenlasketun velan kasvu pysähtyisi, ja lainakantapysyisi 9 mrd. euron tuntumassa.

Kuntatalouden arvioitu tasapainottuminen riippuu ratkaisevastitoimintamenojen ja verotulojen kasvusta. Kunnat rahoittavat verotuloillamenoistaan noin puolet. Vastaavasti palkkauskustannukset ovat menoistanoin puolet ja ostopalvelut, jotka koostuvat pääosin palkkauskustannuksista,vajaa viidennes. Tässä kehitysarviossa kuntien ja kuntayhtymientoimintamenojen kasvuennuste vuosille 2008—2011 on peräti0,6 prosenttiyksikköä toukokuun kehyspäätöksen arviota ja 1½ prosenttiyksikköävuoden 2006 peruspalvelubudjetin arviota korkeampi. Tämä on lähesyksinomaan seurausta meneillään olevaan korkeasuhdanteeseen liittyvästähintojen voimakkaasta noususta, joka heijastuu kuntien menoihinsekä palkkojen että ostojen hintojen kautta. Kuntien menokehityssaattaa muodostua vielä tätäkin nopeammaksi, jos palkkapaineet purkautuvatoletettua suurempina.

Tämänhetkisten hyvien talousnäkymien vallitessa on painotettava,että kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseenliittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestönikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksikuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnanvähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmänaikavälin tulokehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautuatalouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloinverotulot tasaisen kasvun sijaan voivat jopa supistua. Tällöin sopeutuminenon sitä hankalampaa, mitä korkeampi menotaso on. Kunnissa ja kuntayhtymissätulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksienlisäys varautumalla tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaaja uudistamalla palvelurakenteita.

Taulukko 18. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2006—2011, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa(käyvin hinnoin)1)

  2006 2007 2008 2009 2010 2011
             
Tuloksen muodostuminen            
1. Toimintakate -18 711 -19 569 -20 701 -21 802 -22 880 -23 994
2. Verotulot 15 167 16 280 17 255 18 195 18 975 19 655
3. Valtionosuudet,käyttötalous 5 498 5 751 6 399 6 645 6 913 7 174
4. Rahoitustuototja -kulut, netto 152 145 142 134 136 136
5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) 2 105 2 606 3 095 3 172 3 144 2 971
6. Poistot -1 782 -1 844 -1 909 -1 976 -2 045 -2 116
7. Satunnaiseterät, netto 761 300 300 300 300 300
8. Tilikaudentulos 1 084 1 062 1 486 1 496 1 399 1 155
             
Rahoitus            
9. Vuosikate 2 105 2 606 3 095 3 172 3 144 2 971
10. Satunnaiseterät 761 300 300 300 300 300
11. Tulorahoituksenkorjauserät -988 -450 -450 -450 -450 -450
12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) 1 878 2 456 2 945 3 022 2 994 2 821
13. Käyttöomaisuusinvestoinnit -3 574 -3 900 -3 900 -3 800 -3 700 -3 700
14. Rahoitusosuudetja myyntitulot 1 789 1 200 1 000 1 000 1 000 1 000
15. Investoinnit,netto (=13.+14.) -1 785 -2 700 -2 900 -2 800 -2 700 -2 700
             
Rahoitusjäämä(=12.+15.) 94 -244 45 222 294 121
             
17. Lainakanta 8 408 8 800 8 900 8 850 8 800 8 800
18. Kassavarat 4 122 4 120 4 115 4 137 4 230 4 201
19. Nettovelka(=17.-18.) 4 286 4 680 4 785 4 713 4 570 4 599

1) Kuntatalouden kehitystäarvioitaessa tulee ottaa huomioon, että Espoon kaupunki sai vuonna2006 sähkölaitosmyynnistä myyntituloa 364 milj. euroa.Tämä kertaluonteinen erä on kirjattu vuoden 2006 laskelmissa vastaavansuuruisenasatunnaisiin tuottoihin (7,10), tulorahoituksen korjauseriin (11)sekä käyttöomaisuuden myyntituloihin (14). Kirjauksella on positiivinenvaikutus tilikauden tulokseen ja rahoitusjäämään. Lisäksi on otettuhuomioon vaikutukset lainanottotarpeeseen ja kassavaroihin.

Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin

Vuodesta 2006 vuoteen 2008 kuntien vuosikate paranee sisäasiainministeriönkuntaosaston ennakointimallin mukaan kaikissa kuntaryhmissä. Ennakointimallissakuntatalouden kehitysarvion oletukset siirretään kuntatasolle. Useiltavuosilta kertynyttä, kumulatiivista alijäämää oli vuoden 2006 lopussa166 kunnalla yhteensä n. 407 milj. euroa eli 26 milj. euroa vähemmänkuin v. 2005. Kertynyt alijäämä kohdistui yli 80-prosenttisestialle 10 000 asukkaan kuntiin.

Kuntien lainakanta kasvaa vuodesta 2006 vuoteen 2008, muttavuoteen 2007 verrattuna lainakannan kasvu on vähäistä v. 2008ja kasvu painottuu pieniin kuntiin.


Kuvio 7. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2006 tilinpäätöksessä

Taulukko 18. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2006—2011, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa(käyvin hinnoin)1) -18 711 -19 569 -20 701 -21 802 -22 880 -23 994 2 105 2 606 3 095 3 172 3 144 2 971 1 084 1 062 1 486 1 496 1 399 1 155 2 105 2 606 3 095 3 172 3 144 2 971 1 878 2 456 2 945 3 022 2 994 2 821 -1 785 -2 700 -2 900 -2 800 -2 700 -2 700 94 -244 45 222 294 121 Kuvio 7. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2006 tilinpäätöksessä Taulukko 19. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2006—2008 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin1) Taulukko 20. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2006—2011,mrd. euroa (käyvin hinnoin) 27,464 28,723 30,388 32,051 33,629 35,260 8,753 9,154 9,687 10,249 10,749 11,267 -18,711 -19,569 -20,701 -21,802 -22,880 -23,994 31,306 32,943 34,616 36,187 37,663 39,295 Taulukko 21. Kuntien verotulot vuosina 2006—2011,milj. euroa 15 166 16 280 17 255 18 195 18 975 19 655 6,4 7,3 6,0 5,4 4,3 3,6 Taulukko 22. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2006—2008 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2007—2008, % Taulukko 23. Valtionosuuksien tasaukset 2006—2008,milj. euroa Taulukko 24. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 25. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimenkäyttökustannuksiin, milj. euroa Taulukko 26. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2007 vuoteen 2008 Taulukko 27. Indeksikorotukset v. 2008, milj. euroa Taulukko 28. Oppilasmäärän, väestön määrän ja ikärakenteenmuutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2008,milj. euroa

Taulukko 19. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2006—2008 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin1)

Asukasluku Vuosikate 2006 Vuosikate 2007 Vuosikate 2008 Lainakanta 2006 Lainakanta 2007 Lainakanta 2008
             
alle 2 000 87 172 211 1 587 1 664 1 742
2 000—6 000 109 194 221 1 444 1 706 1 759
6 001—10 000 165 263 310 1 455 1 644 1 656
10 001—20 000 208 311 403 1 430 1 654 1 614
20 001—40 000 258 363 457 1 520 1 717 1 690
40 001—100 000 297 392 477 1 806 1 985 1 986
yli 100 000 675 739 850 1 270 1 487 1 415
             
Koko maa 327 434 517 1 461 1 675 1 653

1) Vuodet 2007 ja 2008 eivät sisällä harkinnanvaraistarahoitusavustusta ja toimintakatteen kasvu peruspalveluohjelman mukaan.

6.4. Kuntien menot

Vuonna 2006 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat4½ %, mikä oli selvästi hitaampaa kuin vuosien 2000—2005keskimäärin 5½ prosentin kasvu. Korkea investointiaste piti kuitenkinkokonaismenojen kasvun nopeana.

Vuonna 2007 toimintamenojen arvioidaan kasvavan 4,6 %.Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vajaat 4 % jaostojen 6½ %. Suurten kaupunkien mittavat investointihankkeet pitävätinvestointitason korkeana.

Vuonna 2008 kuntien toimintamenot kasvavat palkankorotustenvauhdittamana 5,8 %. Palkkasumman 6 prosentin kasvuun sisältyykuntien ansiotason osalta oletus yleisen ansiotason mukaisesta 5prosentin noususta. Tähän ei ole sisällytetty arviota mahdollisestans. tasa-arvoerästä. Henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan 4 000henkilöllä. Valtion toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan kunnillemenoja v. 2008 nettomääräisesti 44 milj. euroa. Sosiaali-ja terveystoimen menoja lisäävät mm. vanhuspalvelujen ja perusterveydenhuollonvahvistaminen, kalleusluokituksen poisto toimeentulotuesta sekälastensuojelun kokonaisuudistus. Opetustoimessa menoja lisäävätperusopetuksen laadun kehittäminen sekä ammatillisen peruskoulutuksenja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen laajennus.

Vuosina 2009—2011 toimintamenojen ennakoidaan kasvavankeskimäärin 5,1 % vuodessa. Kuntien henkilöstömäärän onoletettu lisääntyvän runsaalla 4 000 henkilöllä vuodessaja kohoavan 473 000 henkilöön v. 2011. Kunta-alanansiotason ennakoidaan nousevan muun talouden tavoin keskimäärin4,2 % vuodessa. Laskelmissa on oletettu, että kuntatyönantajanvälilliset työnantajamaksut alenevat n. 0,7 prosenttiyksiköllävuodesta 2008 vuoteen 2011. Ostojen arvioidaan kasvavan 6½ %vuodessa. Bruttoinvestointien oletetaan olevan 3,8 mrd. euroa v.2009 ja 3,7 mrd. euroa vuosina 2010—2011.

Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali-ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä.Lähivuosina ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen poistyömarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollonhenkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujenkokonaiskysyntää vuodesta 2008 vuoteen 2010 kokonaisuudessaan n. 2,1 %vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi 1 %vuodessa. Vuosina 2008—2011 sosiaali- ja terveystoimennettolisätarpeen on arvioitu olevan 4 000 henkilöä vuodessa.Palvelutarpeen arvioidaan kasvavan varsinkin vanhustenhuollossa.Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän 0,6 %vuosittain. Tuleviin opettajatarpeisiin vaikuttavat ne ratkaisut,joita oppilaitosverkostossa tullaan eri puolilla maata tekemään.Kuntatalouden kehitysarviossa opetuksen, yleisen hallinnon ja muidenpalveluiden henkilöstön määrän on oletettu pysyvän vuoden 2006 tasolla.

Jatkossa työvoiman tarjonnan kääntyminen laskuun vaikeuttaaaiempaa enemmän kuntien työvoiman saantia. Tilannetta kärjistääkuntahenkilöstön eläkepoistuman ja palvelujen kysynnän samanaikainenkasvu. Tämä saattaa lisätä sekä palkkaliukumia että äkillisinä pakkotoimenpiteinätehtyjä ostopalveluja, mikä uhkaa lisätä kuntien kustannuksia ennakoituaenemmän. Kuntien väliset taloudelliset erot huomioituna on painotettava,että kehitysarvion toimintamenojen kasvu koskee kuntatalouden kokonaisuutta(kunnat ja kuntayhtymät), eikä sitä sellaisenaan pidä yleistää yksittäisiinkuntiin.

Taulukko 20. Kuntien ja kuntayhtymien menot 2006—2011,mrd. euroa (käyvin hinnoin)

  2006 2007 2008 2009 2010 2011
             
1. Toimintamenot 27,464 28,723 30,388 32,051 33,629 35,260
Palkkausmenot 16,781 17,461 18,476 19,553 20,429 21,309
Palkat 12,798 13,288 14,089 14,922 15,652 16,338
Muut henkilöstömenot 3,983 4,173 4,387 4,632 4,777 4,971
Ostot 8,447 8,988 9,572 10,198 10,865 11,575
Avustukset 1,801 1,817 1,861 1,796 1,806 1,821
Muut toimintamenot 0,435 0,457 0,480 0,504 0,529 0,555
2. Toimintatulot 8,753 9,154 9,687 10,249 10,749 11,267
             
3. Toimintakate -18,711 -19,569 -20,701 -21,802 -22,880 -23,994
4. Korkomenot,brutto 0,268 0,320 0,328 0,336 0,334 0,334
5. Investoinnit,brutto 3,574 3,900 3,900 3,800 3,700 3,700
6. Menotyhteensä (1+4+5) 31,306 32,943 34,616 36,187 37,663 39,295
             
7. Bruttokansantuote 167 179 190 198 205 212
8. Bruttomenot,% BKT:sta 18,7 18,4 18,1 18,3 18,4 18,5
9. Kokonaistulot,% toimintamenoista 17,9 17,7 17,9 18,0 18,1 18,2
10. Toimintatulot,% toimintamenoista 31,9 31,9 31,9 32,0 32,0 32,0
Työlliset,1 000 henkilöä 452,7 456,7 460,7 464,7 468,7 472,7

6.5. Kuntien verotulot

Kuntien peruspalvelut rahoitetaan pääosin kuntien omilla verotuloilla.Verotuloja arvioidaan kertyvän v. 2008 n. 17,4 mrd. euroa.

Taulukko 21. Kuntien verotulot vuosina 2006—2011,milj. euroa

  2006 2007 2008 2009 2010 2011
             
Kunnallisvero 13 128 14 030 14 825 15 665 16 365 16 985
Yhteisövero 1 249 1 400 1 540 1 600 1 640 1 670
Kiinteistövero 789 850 890 930 970 1 000
Verotulotyht. 15 166 16 280 17 255 18 195 18 975 19 655
Verotulot,% BKT:sta 9,0 9,1 9,1 9,2 9,3 9,3
             
Muutos,%            
Kunnallisvero 6,2 6,9 5,7 5,7 4,5 3,8
Yhteisövero 7,5 12,1 10,0 3,9 2,5 1,8
Kiinteistövero 8,2 7,7 4,7 4,5 4,3 3,1
Verotulotyht. 6,4 7,3 6,0 5,4 4,3 3,6
             
Kunnallisveroprosentti,keskimäär. 18,39 18,46 18,46 18,46 18,46 18,46
Yhteisöveroprosentti 26 26 26 26 26 26
Kuntienosuus yhteisöverosta, % 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03

Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 6 % v. 2008.Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan palkkasumman kasvua vastaavasti.Osana työn verotuksen keventämistä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystäkorotetaan, mikä vähentää verotuloja 95 milj. euroa. Työvoiman liikkuvuudenedistämiseksi otetaan käyttöön uusi työasuntovähennys, jonka arvioidaanvähentävän kunnallisveron tuottoa 15 milj. eurolla. Eläketulojenverotusta kevennetään valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla,mikä vähentää kuntien verotuloa 9 milj. eurolla. Nämä verotulomenetykseton laskelmassa kompensoitu kunnille valtionosuusprosenttia korottamalla.

Kuntien yhteisöverosta erotettavan metsävero-osuuden määräytymisperustettaon tarkoitus uudistaa vuodesta 2008 lukien. Pinta-alaperusteinenmetsäverotus päättyi kokonaisuudessaan vuoden 2005 lopussa, jolloinmetsätalouden puhdasta tuottoa ei enää päivitetä eikä se siten sellaisenaanole käytettävissä metsävero-osuuden määräytymisperusteena. Yksittäistenkuntien metsäerän laskentaperusteet säilyvät ennallaan.

Keskimääräisen kunnallisveroprosentin oletetaan rahoituslaskelmassapysyvän vuosina 2008—2011 vuoden 2007 tasolla. Yhteisöverontuoton arvioidaan kasvavan 10 % ja kiinteistöveron 4,7 %v. 2008. Kuntien verotulot suhteessa bruttokansantuotteeseenkasvavat hieman edellisvuodesta.

6.6. Valtionavut

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kauttayhteensä 8,4 mrd. eurolla v. 2008. Kuntien valtionavut ovat pääosinlaskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiinehdotetaan 7,7 mrd. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan runsaat700 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä n. 720milj. eurolla v. 2008.

Taulukko 22. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2006—2008 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2007—2008, %

  2006 2007 2008 esitys 2007—2008,%
         
Valtionosuusjärjestelmänpiirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen        
   VM1) 200 185 175 -5,4
   OPM 2 461 2 491 2 647 6,4
   siitäkuntayhtymien yksikköhintarahoitus 1 107 1 121 1 191 6,2
   STM 4 022 4 307 4 885 13,4
Laskennallisetvaltionosuudet yhteensä 6 683 6 983 7 707 10,4
         
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut        
   SM,maahanmuuttajien korvaukset2) 53 51 46  
VM, harkinnanvarainenrahoitusavustus1) 29 15 20  
   VM,kuntien yhdistymisavustukset1) 25 55 44  
   OPM,harkinnanvaraiset avustukset 68 54 78  
   OPM,kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö 29 29 29  
   OPM,perustamishankkeet 72 54 63  
TEM, työllistämistukikunnille2) 68 69 49  
   STM,erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) 49 49 49  
   STM,lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) 87 89 94  
   STM,lasten ja nuorten psykiatria, hoitojonot 4 4 -  
   STM,perustamis- ja kehittämishankkeet 55 40 25  
   STM,perustoimeentulotuki 228 201 211  
   STM,kuntouttava työtoiminta2) 7 7 8  
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavutyhteensä 774 717 716 0,0
         
Peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä 7 457 7 700 8 423 9,4

1) Ennen vuotta 2008 kuuluneet sisäasiainministeriönhallinnonalalle.

2) Ennen vuotta2008 kuuluneet työministeriön hallinnonalalle.

Valtionosuuksien tasaukset

Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetäänkuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkinkunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2008 tasaus perustuuverovuoden 2006 tietoihin. Tasaus jaetaan kolmelle hallinnonalalle suhteessa:STM 57 %, OPM 37 % ja VM 6 %.

Taulukko 23. Valtionosuuksien tasaukset 2006—2008,milj. euroa

  2006 2007 2008
       
Tasauslisät 705 722 755
Tasausvähennykset -672 -698 -735
Erotus /netto 33 24 20

Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määräon n. 755 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteenon n. 33 milj. euroa. Tasauslisää saa 325 kuntaa. Valtionosuuksientasausvähennys tehdään 75 kunnalle, määrältään n. 735 milj.euroa.

Kuntien rahoitusosuudet

Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus-ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissakuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta,joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna2008 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa1 993 euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 778 euroaasukasta kohti.

Laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat nousevat vuoden2008 kustannustenjaon tarkistuksessa, jolloin ne määrätään toteutuneidenkustannusten mukaan ilman aiempien vuosien vajaita indeksikorotuksia.Nämä otetaan huomioon valtionosuusprosenttia alentavana tekijänä. Lisäksivaltionosuusprosenttia alentaa edellisen kustannustenjaon tarkistuksenviimeisen erän kompensoiminen kunnille valtionosuuden sijaan verojärjestelmänkautta vuodesta 2007 lukien. Näin ollen kuntien omarahoitusosuudetkasvavat voimakkaasti. Koska kuntien lisäksi myös yksityisten jakuntayhtymien yksikköhinnat nousevat, ylläpitäjämallin takia kuntienrahoitusosuudet kasvavat opetustoimessa ja kirjastossa prosentuaalisestiyksikköhintoja enemmän. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako säilyy nykyisellään.

Taulukossa 24 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisetkustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntienja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 25 esitettävätopetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavatkuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudetkattavat mainittujen palvelujen lisäksi rahoitusosuudet myös yksityistenja valtion järjestämään koulutukseen.

Taulukko 24. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannuksiin, milj. euroa

  2006 2007 2008 2007—2008,%
         
Sosiaali-ja terveydenhuolto        
   laskennallisetkustannukset 12 028 12 684 15 334 20,9
   kuntienomarahoitusosuudet 7 922 8 387 10 461 24,7
   valtionosuudet(ilman tasauseriä) 4 008 4 297 4 873 13,4

Taulukko 25. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset,kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimenkäyttökustannuksiin, milj. euroa

  2006 2007 2008 2007—2008,%
         
Opetus- jakulttuuritoimi        
   laskennallisetkustannukset 5 485 5 586 6 392 14,4
   kuntienrahoitusosuudet 3 266 3 362 4 085 21,5
   valtionosuudet(ilman tasauseriä) 2 479 2 499 2 655 6,2

Valtion toimenpiteet

Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muidennormien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin.

Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja44 milj. euroa v. 2008. Talousarvioesitykseen sisältyvienvaltion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutostenkokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2007verrattuna nettomääräisesti 221 milj. euroa.

Valtion vuoteen 2008 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksikuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseenvaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteidenmäärän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannustenja kustannustason kehitys.

Vuonna 2008 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavankuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2007 verrattuna seuraavasti:

Taulukko 26. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutoksetvuodesta 2007 vuoteen 2008

  menot tulot
     
1. Toiminnanmuutokset ja budjettipäätökset    
Vuoden 2006valtionosuusuudistukseen liittyvät siirtymätasaukset    
— siirtymätasaukset   +2
— OPM,nettouttaminen   -13
— OPM,teatterit, orkesterit, museot   +10
SM, korvauksetmaahanmuuttajista -5 -5
VM, työmarkkinatukiuudistuksensiirtymäkauden korvaukset -15 -15
VM, harkinnanvarainenrahoitusavustus   +6
VM, kuntienyhdistymisavustukset ja investointituki   -11
OPM, perusopetuksenlaadun kehittäminen +18 +18
OPM, ammatillisenperuskoulutuksen laajentaminen +16 +7
OPM, oppisopimuskoulutuksenlaajentaminen +5 +5
OPM, työpajatoiminta   +2
OPM, ammatillisenkoulutuksen näytöt +2 +1
OPM, perustamishankkeet   +9
OPM, ammatillinenlisäkoulutus -4 -4
OPM, ammattikorkeakoulujenhankerahoitus +1  
TEM, työllistämistukikunnille -20 -20
STM, laskennallinenvaltionosuus:    
— vanhustenpalvelut ja perusterveydenhuollon vahvistaminen +21 +21
— maksu-uudistukseenliittyvä valtionosuuksien vähennys (vuositasolla -60)   -25
— avo-ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen   -44
— kuntienverotulomenetysten kompensaatio   +119
STM, kalleusluokituksenpoistaminen toimeentulotuesta +21 +11
STM, kehittämishankkeet -15 -15
STM, EVO-koulutus   +5
STM, lastenja nuorten psykiatria, erillisen määrärahan poistuminen -4 -4
STM, lastensuojelunkokonaisuudistus +22 +7
STM, mammografiaseulonnat +2 +1
STM, kuntouttava työtoiminta +1 +1
Yhteensä +45 +69
     
2. Valtionja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus    
OPM, josta   +28
— kunnat   +22
— yksityiset   +6
STM   +226
Yhteensä,josta   +254
kunnat   +248
     
3. Verotuksenja maksujen muutokset    
Asiakasmaksujenmuuttaminen 1.8.2008 alkaen (vuositasolla +60)   +25
Avo- ja laitoshoidonrajanvedon poistamiseen liittyvä maksu- ja verotulojen lisäys 1.1.2008alkaen   +43
Ansio-ja eläketulojen verotuksen keventämiseen sekä työasuntovähennyksenkäyttöönottoon liittyvä verotulojen menetys   -119
Yhteensä   -51
     
Valtiontoimenpiteiden vaikutukset yhteensä +45 +266
Netto   +221

Vuonna 2008 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 44 milj.euroa, jossa on vähennystä 11 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisenrahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 20 milj. euroa, mikä on 5,5milj. euroa vuotta 2007 enemmän.

Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallistasäästöä n. 18 milj. euroa. Se esitetään kohdennettavaksikoulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koonpienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen.

Elinikäisen oppimisen tukemiseksi esitetään ammatillisen peruskoulutuksenlaajentamista keskimäärin 2 000 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksenajärjestettävää lisäkoulutusta 2 100 opiskelijalla vuodesta2008 alkaen. Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 57milj. euroa kouluhankkeille ja 5,7 milj. euroa kirjastohankkeille.Opetustoimessa valtionosuudet nettoutetaan siten, että valtionavutvähennetään kustannuspohjasta, jolloin valtionosuudet vähenevät13 milj. euroa. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuudenperusteena olevat yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden käyttökustannustenpohjalta, mikä lisää valtionosuuksia 10 milj. euroa. Ammatillisenlisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia esitetään vähennettäväksi 4 milj.eurolla. Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystäerityisesti nuorten työpajatoimintaan.

Kuntien työllistämistuki vähenee 20 milj. euroa v. 2008,koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseentyövoimakoulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen.Kuntien menot vähenevät vastaavasti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 21,3milj. euroa mm. perusterveydenhuollon parantamista ja vanhustenhuollonhenkilöstölisäyksiä varten.

Uuteen lastensuojelulakiin liittyvä valtionosuuden lisäys on6,9 milj. euroa ja rintasyöpäseulonnoista annettuun asetukseen liittyvälisäys on 0,5 milj. euroa.

Asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollonmaksu-uudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat 1.8.2008alkaen. Maksujen korotukset toteutetaan siten, että kuntien maksutulotlisääntyvät vuoteen 2007 verrattuna 25 milj. eurolla v. 2008 javuositasolla 60 milj. eurolla v. 2009. Hallitusohjelmanedellyttämien sisäisten siirtojen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollonvaltionosuuksia vähennetään vastaavasti. Uudistuksessa varmistetaan,että palvelut säilyvät kaikkien saatavilla. Samalla järjestelmääuudistetaan niin, etteivät asiakasmaksut johda epätarkoituksenmukaisiinhoitovalintoihin.

Avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan 1.1.2008 alkaen siten,että kansaneläke maksetaan alentamattomana laitoshoitoon ja eläkkeensaajanpitkäaikaisen laitoshoidon maksu korotetaan 82 prosenttiin tuloista.Tähän liittyen maksukertymän arvioidaan kasvavan 41 milj. euroaja verotulojen 2 milj. euroa. Asiakasmaksujen tasoa arvioidaan uudelleenosana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistusta. Uudistukseenliittyen kuntien valtionosuuksia vähennetään 44 milj. euroa, mikätoteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla.

Valtionosuuksia on lisätty vuoteen 2007 verrattuna 0,8 milj.euroa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyviensiirtymätasausten johdosta ja vähennetty 1,9 milj. euroa verotuloihinperustuvaan valtionosuuksien tasaukseen liittyen.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiinesitetään 24,8 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeidenpainoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessakehittämisohjelmassa. Laskelmissa ei ole ennakoitu mahdollista ns.tasa-arvoerää.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksestaaiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 milj. euroa. Valtionavustustasosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään 3 milj. euroa,jossa on lisäystä 0,5 milj. euroa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna.

Valtionosuuksia kasvattaa hallituskauden alkuun lain mukaanajoittuva uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaontarkistus, joka lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia226 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia28 milj. euroa eli yhteensä 254 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymienosuus on 248 milj. euroa.

Indeksikorotukset

Vuonna 2008 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaanolevan 4,2 %, mikä lisää peruspalvelujen järjestämisenkustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 635 milj. euroa sekäopetus- ja kulttuuritoimessa 249 milj. euroa, eli yhteensä 884 milj.euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävienindeksikorotusten kautta. Vuonna 2008 valtionosuuksiin tehdään 4,7prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 75 % vuoden2006 tason 0,6 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotuslisää valtionosuuksia 374 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymienosuus on 339 milj. euroa.

Taulukko 27. Indeksikorotukset v. 2008, milj. euroa

  tulot
VM 7
OPM 152
— jostakunnat 117
STM 215
Yhteensä 374
— jostakunnat 339

Väestön ja oppilasmäärän muutokset

Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen ja väestönmäärän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollonvaltionosuudet lisääntyvät n. 55 milj. eurolla v. 2008.Laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossan. 173 milj. euroa. Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestäaiheutuva valtionosuuksien laskennallinen säästö, 18 milj. euroav. 2008, kohdennetaan koulutuksen laadun kehittämiseen.Perusopetuksessa oppilasmäärät vähenevät ja lukioissa sekä ammatillisessakoulutuksessa kasvavat. Ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutuksenajärjestettävä lisäkoulutus laajenevat talousarvioesityksen perusteellav. 2008. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien arvioidaankasvavan myös muista syistä johtuen.

Taulukko 28. Oppilasmäärän, väestön määrän ja ikärakenteenmuutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2008,milj. euroa

  menot tulot
OPM -43 -18
STM 173 55
Yhteensä 132 37
Netto   -95

6.7. Tuottavuuden parantaminen

Peruspalvelujen kysynnän kasvun ja lisääntyvien menopaineidenhallinta on tärkeää kuntatalouden rahoituksen kestävyyden turvaamisenkannalta. Tuottavuutta parantamalla voidaan lievittää kunnallistenperuspalvelujen menopaineita. Tuottavuudessa on kysymys muun muassa siitä,kuinka työt kuntien palvelupisteissä organisoidaan, kuinka niitäjohdetaan ja kuinka osataan hyödyntää uutta teknologiaa ja yhteistyötämuiden toimijoiden kanssa. Oikein toteutettuna tuottavuuden paraneminenkeventää myös työpaineita.

Eri tavoilla tehdyt tuottavuusarviot osoittavat, että kuntienpalvelutuotannossa on huomattavan suuria tuottavuuseroja olosuhdetekijöidenhuomioimisen jälkeenkin. Tämä näkyy suurina kuntien välisinä eroinahenkilöstömäärissä ja palvelujen tuotantokustannuksissa. Nämä erot viittaavatvahvasti siihen, että palveluja voitaisiin järjestää ja tuottaanykyistä taloudellisemmin.

Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritääntehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksella,jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaisetjärjestämis- sekä tuottamistavat. Vuonna 2008 palvelusetelijärjestelmäälaajennetaan kotisairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiasähköisiä tietojärjestelmäpalveluja yhtenäistetään. Koulutukseenhakemista ja valintaa tehostetaan ottamalla käyttöön ammatillisenja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmävuoden 2008 yhteishauissa.