Talousarvioesitys 2018
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.
Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin.
Hallitusohjelman mukaisesti perhehoidon kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa. Osana ammatillisen koulutuksen uudistusta oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut laajenevat koskemaan aiempaa laajempaa opiskelijajoukkoa.
Maakuntien perustamisen valmistelu on käynnistetty.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Laskennalliset kustannukset | ||
---|---|---|
0—5-vuotiaat euroa/asukas | 8 346,36 | 8 198,50 |
6-vuotiaat euroa/asukas | 8 867,40 | 8 699,48 |
7—12-vuotiaat euroa/asukas | 7 430,66 | 7 291,01 |
13—15-vuotiaat euroa/asukas | 12 756,32 | 12 522,23 |
16—18-vuotiaat euroa/asukas | 4 066,31 | 4 010,92 |
19—64-vuotiaat euroa/asukas | 1 046,62 | 1 009,22 |
65—74-vuotiaat euroa/asukas | 2 117,97 | 2 029,43 |
75—84-vuotiaat euroa/asukas | 5 735,98 | 5 563,64 |
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 19 301,29 | 18 910,55 |
Sairastavuuden mukaan | 1 159,26 | 1 135,88 |
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas | 90,09 | 88,27 |
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas | 277,75 | 272,15 |
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas | 1 950,95 | 1 911,59 |
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas | 39,24 | 38,45 |
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas | 382,29 | 374,58 |
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas | 422,20 | 390,78 |
Lisäosat | ||
Syrjäisyys euroa/asukas | 206,15 | 207,94 |
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas | 2 625,33 | 2 641,08 |
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas | 62,73 | 63,11 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Vuoden 2018 talousarvio. Talousarvioesityksen mukaan valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat ensi vuonna 10,6 mrd. euroa, josta suurin osa (8,6 mrd. euroa) osoitetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön laskennallisten valtionosuuksien määrä on 933 milj. euroa, ja muiden hallinnonalojen valtionavut ovat yhteensä 1,2 mrd. euroa.
Peruspalvelujen valtionosuus vastaa suunnilleen tämän vuoden tasoa, sillä se on vain noin 21 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta, mutta valtionosuutta lisäävät mm. varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja verotulomenetysten kompensaatiot sekä opiskelijahuollon piirissä olevien opiskelijoiden määrä. Valtionosuutta puolestaan vähentävät mm. kilpailukykysopimus, perustoimeentulon maksamiseen liittyvien hallinnollisten menojen väheneminen sekä alueellisen erikoissairaanhoidon tehostaminen.
Vuoden 2018 talousarvioesityksessä arvioitiin, että valtion toimenpiteet heikentäisivät kuntataloutta noin 129 milj. euroa, mikä aiheutui pääosin valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Tämä tieto pohjautui vuoden 2015 toteumatietoihin, joiden mukaan kunnat olisivat saaneet tuolloin lähes 177 milj. euroa liikaa valtionosuuksia. Sittemmin on käynyt ilmi, että tarkistuslaskelmasta puuttui siihen kuuluvia kustannuksia noin 430 milj. euroa. Kun nämä kustannukset otetaan huomioon, kustannustenjaon tarkistukseen liittyvä valtionosuuden vähennys (177 milj. euroa) pienenee noin 68 milj. euroon. Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentille lisättiin 119 milj. euroa, minkä jälkeen talousarvion heikentävä vaikutus kuntatalouteen on noin 70 milj. euroa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiseen liittyvän kompensaation riittävyys selvitetään ja asia otetaan tarvittaessa huomioon kevään julkisen talouden suunnitelmassa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen oli tarkoitus kompensoida kunnille osin kiinteistöveron alarajaa nostamalla, mutta eduskunta päätti pitää veron alarajan ennallaan (VaVM 9/2017 vp — HE 133/2017 vp). Yhteensä 110 milj. euron kompensaatiosta oli tarkoitus kattaa 25 milj. euroa kiinteistöveron alarajan korottamisella.
Kuntatalouden tila. Kuntatalouden tila oli viime vuonna varsin hyvä, sillä kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 1,1 mrd. euroa ja yhteenlaskettu vuosikate 3,4 mrd. euroa, mikä on yli 700 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönteinen kehitys johtuu ensisijaisesti kuntien toimintamenojen historiallisen maltillisesta (0,5 prosentin) kasvusta, johon vaikuttivat erityisesti kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet, mutta myös mm. kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt.
Kuntien verorahoitus kehittyi niin ikään kohtuullisesti, ja tuloveroprosenttiaan vuodelle 2016 korotti vain 45 kuntaa. Kuntien lainakanta jatkoi edelleen kasvuaan, mutta edeltäviä vuosia hitaammin. Myös kuntatalouden nettoinvestoinnit kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna varsin maltillisesti, vain 20 milj. euroa eli 0,7 prosenttia, mikä selittyy ennen muuta peruskuntien investointien laskusta. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna yli 90 milj. eurolla.
Kuntatalouden tulos vahvistuu vielä vuonna 2017, ja maltillisen kulukehityksen vuoksi kuntatalouden yhteenlaskettu tulos ja rahoitusasema kuluvalle vuodelle ovat muodostumassa ennätyksellisen vahvoiksi. Kuntatalous onkin nykyisellä urallaan saavuttamassa hallituksen sille julkisen talouden suunnitelmassa asettaman rahoitusasematavoitteen, jonka mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla korkeintaan -0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Saadun selvityksen mukaan tämä tavoite täyttyi jo viime vuonna, jolloin nettoluotonanto oli -0,4 prosenttia BKT:sta.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kuntatalouden ennusteeseen liittyy myös riskejä. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän rakenteellisten tekijöiden takia melko korkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Kuntatalouden menopaineen arvioidaan helpottuvan kuitenkin sote-uudistuksen myötä vuodesta 2020 alkaen ja velkaantumisen arvioidaan hidastuvan.
Myös kuntakentän erilaisuus on huolestuttavaa, sillä samalla kun talouskehitys oli useimmissa kunnissa suotuisaa, tilikauden tulos oli viime vuonna negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa.
Etenkin väestöltään vähenevien kuntien taloustilanne on usein vaikea. Esimerkiksi Savonlinnassa yliopiston toimintojen siirto vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja koko alueen talouteen. Opettajankoulutuksen päättyminen Savonlinnasta vaikuttaa erityisesti asuntomarkkinoihin, sillä saadun selvityksen mukaan asuntojen tarve vähenee merkittävästi, ja vuokra-asuntokantaa tulisi vähentää yhteensä 500 asunnolla. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen joudutaan toteuttamaan pääosin purkamalla vuokratalokiinteistöjä, mistä aiheutuu mittavat kustannukset. Arvioiden mukaan pelkästään purkukustannukset olisivat 14,5 milj. euroa ja vuokra-asuntoyhtiön mahdollisessa konkurssitilanteessa valtio ja kaupunki menettäisivät lainatappioina yhteensä noin 17 milj. euroa.
Vastaavanlaisia tilanteita on myös muilla paikkakunnilla ja alueilla, joissa väestö vähenee. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on aivan vastikään (30.10.2017) valmistuneessa raportissaan esittänyt toimia, joilla parannettaisiin valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellista asemaa ja asukkaiden asumisoloja sekä kehitettäisiin asuntokantaa vastaamaan kysyntää. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Savonlinnan kaltainen tilanne otetaan jatkotyössä huomioon.
Kuntien tehtävien vähentäminen. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita noin 700 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla ja yhdellä miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Miljardin euron tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on uudistanut ja laajentanut reformin kattamaan koko julkisen talouden toimintaa, jolloin mukana ovat mm. kuntien ja valtion digitalisaatio, valtion tuottavuussäästöt ja julkisen sektorin tilaohjelmat. Toimenpiteiden yhteenlaskettu säästöpotentiaali on miljardi euroa, mutta yksittäisiin toimenpiteisiin sisältyy huomattavaa epävarmuutta.
Suomen Kuntaliiton viime kesäkuussa toteuttaman kuntakyselyn mukaan hallituksen kaavailemat säästöt eivät ole toteutuneet kunnissa täysimääräisesti. Sen sijaan kunnat arvioivat, että säästöjä tai tulojen lisäyksiä saadaan kuntatalouteen vuoden 2019 tasossa vain noin 220 milj. euroa tavoitellun 700 milj. euron sijaan.
Valiokunta toteaa, että hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien vaikutus riippuu myös siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta säästöihin ja millä aikataululla valtion päättämien toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouden kestävyyden kannalta on tärkeää, että kunnat toteuttavat rakenteellisia uudistuksia, parantavat tuottavuuttaan ja elinvoimaisuuttaan ja huolehtivat investointien taloudellisesta toteuttamisesta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat valmistautuvat huolella maakunta- ja sote-uudistukseen, joka vaikuttaa merkittävästi kuntien rooliin, tehtäviin, toimintaan ja talouteen. Valiokunta painottaa myös Tulevaisuuden kunta -hankkeen etenemistä, minkä yhteydessä määritellään kuntien rooli ja tehtävät suhteessa maakuntaan ja visio tulevaisuuden kunnasta 2030. Painopisteenä on kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian näkökulma.
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluresurssit. Valtiovarainministeriön pääluokassa uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle ehdotetaan 180,1 milj. euroa (mom. 28.70.05), josta suurin osa (130 milj. euroa) osoitetaan erilaisiin maakuntien ja soten ICT-hankkeita tukeviin toimiin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen valmistelulle ja toimeenpanolle osoitettu rahoitus on niukka, mutta kuitenkin riittävä valmistelun jatkumiseen. Valiokunta korostaa, että rahoituksen riittävyyttä on seurattava tarkkaan ja arvioitava maakuntien vuosina 2019 ja 2020 tarvitseman valmistelu- ja toimeenpanorahoituksen tarvetta kevään julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Valiokunta toteaa, että maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen riippuu aivan keskeisesti siitä, miten tietojärjestelmähankkeet onnistuvat ja miten niillä onnistutaan saamaan kustannussäästöjä ja parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta. Valiokunta viittaa momentin 33.01.25 kohdalla lausuttuun ja toteaa, että tavoitteena tulee olla asiakaslähtöiset, yhteen toimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset palvelut. Valiokunta korostaa myös valtion vahvaa roolia ja johtajuutta digihankkeiden ohjauksessa ja toimeenpanossa.
20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen
2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen
3) muuhun yhteiseen julkiseen tietohallinnon kehittämiseen
4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin
5) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 1 600 |
Yhteensä | 1 600 |
2018 talousarvio | 3 000 000 |
2017 talousarvio | 1 400 000 |
2016 tilinpäätös | 7 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Momentille myönnetään 2 475 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 525 000 euroa talousarvioesityksen 3 000 000 euroon nähden on siirtoa momentille 28.30.03 eräiden julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten tehtävien siirrosta Väestörekisterikeskukseen.
2018 talousarvio | 2 475 000 |
2017 talousarvio | 1 400 000 |
2016 tilinpäätös | 7 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 2 475 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen
2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen
3) muuhun yhteiseen julkiseen tietohallinnon kehittämiseen
4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin
5) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 3 600 000 euroa.
Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 600 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu aiemmin budjetoidun määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Määrärahan uudelleenbudjetoinnilla mahdollistetaan mm. kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tuotosten käyttöönotto ja kehittämisohjelman aikainen ylläpito.
Määrärahan peruuttaminen on huomioitu momentin 12.39.04 tuloarviossa.
2018 I lisätalousarvio | 3 600 000 |
2018 talousarvio | 2 475 000 |
2017 tilinpäätös | 1 400 000 |
2016 tilinpäätös | 7 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 3 600 000 euroa.
Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 600 000 euroa.
22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin.
2018 talousarvio | 200 000 |
2017 talousarvio | 200 000 |
2016 tilinpäätös | 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 8 457 931 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen
3) enintään 19 600 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
Laskennalliset kustannukset | 25 946 076 |
— ikärakenne | 18 144 443 |
— sairastavuus | 6 205 986 |
— työttömyys | 485 002 |
— kaksikielisyys | 97 100 |
— vieraskielisyys | 630 853 |
— asukastiheys | 190 898 |
— saaristoisuus | 14 243 |
— saaristo-osakunta | 9 798 |
— koulutustausta | 167 753 |
Kuntien rahoitusosuus | 19 371 356 |
Valtionosuus | 6 574 720 |
Lisäosat | 318 886 |
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 731 895 |
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus | 7 806 |
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely | 361 |
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 3 109 |
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 5 765 |
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | 815 389 |
Yhteensä | 8 457 931 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,34. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2016/2017 asukasluku on 5 474 083.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,23 prosentista 25,34 prosenttiin vuonna 2018. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 000 000 eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta on siirretty Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus alentaa peruspalvelujen valtionosuutta 176 875 000 eurolla.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta. Muutos liittyy ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijahuollon piiriin tulee uusia opiskelijoita, joille järjestetään lainmukaiset psykologi- ja kuraattoripalvelut. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 633 000 euroa lain muutoksen johdosta. Valtionosuusprosentti on 100, koska kyse on laajenevasta tehtävästä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta lääkkeen määräämisestä (1088/2010) on muutettu 1.1.2017 alkaen siten, että lääkemääräys on voimassa kaksi vuotta määräämis- tai uudistamispäivästä lukien, aiemman yhden vuoden sijasta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 757 000 euroa asetuksen muutoksen johdosta.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
Perushinta | Laskennallinen kustannus |
Ikärakenteen mukaan | |
— 0—5-vuotiaat (8 198,50 euroa/as) | 2 845 314 |
— 6-vuotiaat (8 699,48 euroa/as) | 542 134 |
— 7—12-vuotiaat (7 291,01 euroa/as) | 2 653 666 |
— 13—15-vuotiaat (12 522,23 euroa/as) | 2 179 757 |
— 16—18-vuotiaat (4 010,92 euroa/as) | 713 286 |
— 19—64-vuotiaat (1 009,22 euroa/as) | 3 234 585 |
— 65—74-vuotiaat (2 029,43 euroa/as) | 1 312 130 |
— 75—84-vuotiaat (5 563,64 euroa/as) | 1 975 777 |
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (18 910,55 euroa/as) | 2 687 794 |
Sairastavuuden mukaan (1 135,88 euroa/as) | 6 205 986 |
Työttömyyden mukaan (88,27 euroa/as) | 485 002 |
Kaksikielisyyden mukaan (272,15 euroa/as) | 97 100 |
Vieraskielisyyden mukaan (1 911,59 euroa/as) | 630 853 |
Asukastiheyden mukaan (38,45 euroa/as) | 190 898 |
Saaristoisuuden mukaan (374,58 euroa/as) | 14 243 |
Saaristo-osakunta aseman mukaan (274,01 euroa/as) | 9 798 |
Koulutustaustan mukaan (390,78 euroa/as) | 167 753 |
Yhteensä | 25 946 076 |
---|
Kuntien rahoitusosuus
Asukasluku | 5 474 083 |
Rahoitusosuus, euroa/as | 3 538,74 |
Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 19 371 356 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
Perushinta | |
Syrjäisyyden mukaan (207,94 euroa/as) | 119 596 |
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,11 euroa/as) | 195 740 |
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 641,08 euroa/as) | 3 550 |
Yhteensä | 318 886 |
---|
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
Lisäykset | Vähennykset | Netto |
1 364 092 | -632 197 | 731 895 |
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)
Lisäykset | Vähennykset | Netto |
8 097 | -291 | 7 806 |
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely | 361 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
Valtionosuuden vähennykset | |
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos | -1 314 |
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -47 898 |
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -164 |
— siirto momentille 29.01.02 todennetun osaamisen rekisterin ylläpitoon | -150 |
— siirto momentille 29.01.02 opiskelijavalintapalveluihin | -1 547 |
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys | -7 828 |
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 | -34 596 |
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 | -42 280 |
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta | -330 847 |
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus | -219 |
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys | -467 870 |
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus | -22 444 |
— eläketukeen liittyvä vähennys | -24 100 |
Vähennykset yhteensä | -981 257 |
Valtionosuuden lisäykset | |
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio | 375 000 |
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio | 129 000 |
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio | 299 000 |
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio | 11 500 |
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio | 9 500 |
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio | 131 000 |
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio | 262 000 |
— v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio | 395 000 |
— v. 2018 verotulomenetysten kompensointi | 131 000 |
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 500 |
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 19 600 |
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 3 500 |
Lisäykset yhteensä | 1 796 646 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 3 109 |
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 5 765 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -164 |
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen | -31 675 |
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos | 45 389 |
Kiinteistöveron kehittämishanke (siirto momentilta 28.01.01) | 600 |
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen (Kiky) | -118 578 |
Kotikuntakorvausten muutos | -2 645 |
Muut muutokset | 1 336 |
Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköinen käsittelyjärjestelmä (ent. Todennetun osaamisen rekisteri) (siirto momentille 29.01.02) | -150 |
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) | 171 |
Oppilaitosten perustamishankkeet | -5 700 |
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos | 5 633 |
Perhehoidon kehittäminen | 5 000 |
Perustoimeentulotuen Kela-siirtoon liittyvä kuntien hallintomenojen vähennys | -3 800 |
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki | -9 000 |
Reseptien voimassaolon pidentäminen | -757 |
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta | -8 869 |
Syrjäisyyden laskentatekijöiden muutos | 9 200 |
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus | -176 875 |
Vanhuspalvelujen laatusuositusten tarkistaminen | -4 181 |
Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio | 25 000 |
Verotulomenetysten kompensaatio | 131 000 |
Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos varhaiskasvatuksessa | -506 |
Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän kehittämishankkeeseen (VATI-hanke) liittyvä säästö | -252 |
Yhteensä | -139 823 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 8 457 931 000 |
2017 I lisätalousarvio | 9 200 000 |
2017 talousarvio | 8 597 754 000 |
2016 tilinpäätös | 9 024 697 225 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Momentille myönnetään 8 576 670 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 8 457 931 000 euroon nähden on 118 739 000 euroa, mistä 108 739 000 euroa aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen korjauksesta, 8 800 000 euroa laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden muutoksesta ja 1 200 000 euroa kotikuntakorvausten muutoksesta.
Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen korjaus johtuu siitä, että Tilastokeskuksen tekemästä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuslaskelmasta puuttui vuodelta 2015 tarkistukseen kuuluvia kustannuksia 428 918 000 euroa. Kun nämä kustannukset on lisätty tarkistukseen, muuttuu vuoden 2018 talousarvioesityksessä oleva kustannustenjaon tarkistukseen liittyvä valtionosuuden vähennys 176 875 000 eurosta 68 136 000 euroon.
2018 talousarvio | 8 576 670 000 |
2017 I lisätalousarvio | 9 200 000 |
2017 talousarvio | 8 597 754 000 |
2016 tilinpäätös | 9 024 697 225 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 8 576 670 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen
3) enintään 19 600 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 7 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin
2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen
3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.
Selvitysosa:Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksetaan viimeistään vuonna 2017 voimaan tuleviin yhdistymisiin.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yhdistymisavustus | |
— vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta | 1 800 |
— vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta | 3 900 |
Yhteensä, 6 liitosta | 5 700 |
Valtionosuusmenetysten kompensaatio | |
— vuoden 2017 yhdistymiset | 1 051 |
— vuoden 2016 yhdistymiset | - |
— vuoden 2015 yhdistymiset | 839 |
— vuoden 2014 yhdistymiset | - |
Yhteensä | 1 890 |
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) | 400 |
Kaikki yhteensä | 7 990 |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
|
Kuntien yhdistymisiä | 4 | 2 | 0 |
Kuntien määrän vähennys | 4 | 2 | 0 |
Määräraha, milj. € | 25,2 | 27,1 | 8,0 |
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € | 5,2 | 3,0 | 0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | -19 135 |
Yhteensä | -19 135 |
2018 talousarvio | 7 990 000 |
2017 talousarvio | 27 125 000 |
2016 tilinpäätös | 25 246 664 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 7 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin
2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen
3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.