Talousarvioesitys 2011

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

• talouspolitiikan valmistelu
• hallintopolitiikan valmistelu ja
• hallinnonalan ohjaus.

Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden, keväällä 2011 toimintansa aloittavan hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on uuden hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan PARAS -hankkeessa. Valtion toiminnassa keskeistä on tuottavuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, pidättyvyys ottaa vastaan uusia tehtäviä sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti.

Verotus ja tullitoimi

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Valtion asuntorahaston lainanotossa hyödynnetään valtion hyvää varainhankintakykyä siten, että rahaston tarvitsemat pitkäaikaiset lainat otetaan budjettitalouden lainanoton yhteydessä.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa koskevan puitelain sekä eduskunnalle annetun hallituksen selonteon pohjalta uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Keskeisessä asemassa on tuottavuusohjelman toteuttaminen osana kehys- ja talousarviomenettelyä. Valtiovarainministeriö seuraa ja tukee tuottavuusohjelman toimeenpanoa.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana.Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta.

Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirretään Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) hoidettavaksi 1.1.2011 alkaen. Samassa yhteydessä eläketurvan toimeenpanossa toimiva henkilöstö, noin 145 henkilöä, siirtyy Kevan palvelukseen. Valtiokonttori kuitenkin edelleen vastaa valtion eläketurvaan liittyvistä työnantaja-asiakkaiden palveluista.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta.

JulkIT -toiminta tarkoittaa julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä. Määritellylle JulkIT -toiminnalle on laadittu toteuttamissuunnitelma vuoteen 2014 saakka ja ennen talousarviovuotta tarkennetaan toiminnan rajapinnat ja työnjako käynnissä olevaan ValtIT- ja KuntaIT-toimintaan.

Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen

Valtiovarainministeriö kehittää julkisen hallinnon yhteistä tietohallintoa ja yhteisiä IT-ratkaisuja koordinoidusti. Koko julkisen hallinnon tasoista IT-toiminnan ohjausta vahvistetaan SADe-ohjelman mukaisesti mm. lainsäädännöllä ja JHS-suosituksilla.

Tavoitteena on, että sähköistä asiointia, yhteentoimivuutta, yhteisiä tietojärjestelmiä, tietojen yhteiskäyttöä ja IT-infrastruktuuria sekä tietoturvallisuutta varten kehitetyt yhteiset ratkaisut tukevat koko julkisen hallinnon toiminnan tehostamista ja tuottavuuden parantamista.

Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista.

Hallinnonalan ohjaus

Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, tuottavuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Vuonna 2010 toimintansa aloittaneen Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen menettelytapoja kehitetään ja ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.

Hallinnonalan tuottavuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Tuottavuusohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen. Tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään hallinnonalan tehostamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuudet.

Toimintaympäristö

Maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen ja myös Suomen kansantaloudelle vuosi 2009 oli poikkeuksellisen synkkä. Kokonaistuotannon ennustetaan kääntyvän kasvuun Suomessa vuonna 2010. Yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen myötä bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,1 % edellisvuodesta. Vuonna 2011 myös yksityiset investoinnit kääntyvät nousuun ja vienti ja kulutus lisääntyvät edelleen, joskin maltillisemmin kuin vuonna 2010. Vientimahdollisuuksia rajoittava tekijä on Suomen viennin suuntautuminen pääosin EU-alueelle, jossa kasvunäkymät ovat keskimääräistä vaisummat. Kokonaistuotannon kasvuksi vuodelle 2011 ennustetaan hieman yli 2 %.

Työttömien määrä tulee vuonna 2010 lisääntymään huolimatta kokonaistuotannon kasvusta. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,2 prosenttiin. Vuonna 2011 tilanne paranee ja työttömyysaste laskee 9,6 prosenttiin.

Työmarkkinatilanne paranee keskipitkällä aikavälillä ja työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan jälleen nopeasti. Samalla työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat pahenevat. Uudet työpaikat eivät synny samoille paikkakunnille ja aloille kuin mistä taantuman aikana työpaikkoja on vähennetty. Myös väestön ikääntyminen alkaa kiristää työmarkkinoita.

Taantuman jäljet näkyvät julkisessa taloudessa vielä vuosia. Vuonna 2010 alijäämän arvioidaan syvenevän noin 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja ylittävän siten selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun 3 prosentin alijäämärajan. Vuonna 2011 alijäämä supistuu kuitenkin 2 prosenttiin.

Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 94 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Osana kunta- ja palvelurakenteen muutosten arviointia valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen arvioinnin sukupuolivaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä uudistusten valmistelusta ja toimeenpanosta että uudistuksen vaikutuksista.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 490 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011