Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

7. Hallinnon kehittäminen ja uudistaminen sekä valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaPDF-versio

Vuoden 2010 aikana valmistuu OECD:n Suomen hallinnosta tekemä kokonaisarviointi. Arviointi tukee hallintopolitiikan ennakointityötä sekä v. 2010 laadittavaa hallintopolitiikan tulevaisuuskatsausta. Valmistelussa otetaan huomioon myös eduskunnan kannanotot sille annettavaan selvitykseen paikallishallinnon selvitystarpeista.

Hallintopolitiikan valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten parantamiseen. Tavoitteena on parantaa kuntien talouden ohjausta ja kestävää kuntataloutta, toteuttaa alue- ja valtion paikallishallinnon uudistuksia sekä vahvistaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta.

7.1. Hallinnon kehittämisen keskeiset hankkeet

Alla käsitellään hallinnon uudistamisen keskeisiä ja suurimpia hankkeita v. 2010. Tuottavuuden parantamista käsitellään kuitenkin omassa luvussaan 7.4.

SADe-ohjelma

Hallitus hyväksyi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2009 kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton toimeenpanoa varten valtiovarainministeriö käynnisti huhtikuussa 2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma). Kesäkuussa 2009 hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta tarkensi SADe-ohjelman toteuttamiseen liittyviä linjauksia. Tavoitteena on edistää julkisen hallinnon sähköistä asiointia siten, että se kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat ja Kela) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. Vuonna 2010 hankkeessa kehitetään sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksia, otetaan käyttöön kansalaisen asiointitili ja uudistetaan Suomi.fi-portaalia.

Osana ohjelmaa on käynnistetty valmistelu valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle valtiovarainministeriöön. Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen ja normiohjauksen keinoin. Valtiovarainministeriön johdolla luodaan valtion tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto. Yhteisten JulkIT –ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan perustettavaan yhteiseen organisaatioon. Valmistelu käynnistetään siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa viimeistään 1.1.2010.

Liikelaitosten uudistaminen

Valtion liikelaitosten organisaatiota ja asemaa uudistetaan Euroopan unionin komission Tieliikelaitoksen kilpailullista asemaa koskevan päätöksen johdosta. Päätöksessään komissio piti kiellettynä valtiontukena liikelaitoksen konkurssisuojaa ja kilpailijoista poikkeavaa verokohtelua. Tieliikelaitos on sittemmin muutettu valtion omistamaksi osakeyhtiöksi (Destia Oy).

Valtion liikelaitoksia on nykyään viisi: Ilmailulaitos Finavia, Luotsausliikelaitos Finnpilot, Metsähallitus, Senaatti-kiinteistöt ja Varustamoliikelaitos Finstaship. Näistä Ilmailulaitos ja Varustamoliikelaitos yhtiöitetään vuoden 2010 alusta lukien.

Yliopistouudistus

Yliopistot aloittavat toimintansa itsenäisinä oikeushenkilöinä vuoden 2010 alussa. Yliopistojen rahoitus muuttuu suorasta toimintamenorahoituksesta valtionavuksi. Yliopistojen taloudellista autonomiaa on tarkoitus vahvistaa järjestelyillä, joilla yliopistojen käytössä oleva valtion kiinteistövarallisuus siirtyy yliopistojen ja valtion yhdessä omistamiin kiinteistöyhtiöihin. Yliopistojen oikeusaseman muutos merkitsee mm. irtautumista valtion yhteisestä taloushallinnosta, maksuliikkeestä ja kassanhallintajärjestelmästä sekä työnantajapolitiikasta. Valtaosaltaan valtion rahoittamina laitoksina yliopistojen on kuitenkin edelleen mahdollista hyödyntää valtion yhteishankintayksikön kilpailuttamia hankintasopimuksia.

Muutoksessa yliopistojen henkilöstö siirtyy yksityisoikeudellisiin työsuhteisiin. Eläkejärjestelmän osalta tapahtuu jako siten, että vuonna 1980 tai sen jälkeen syntyneet kuuluvat TyEL-järjestelmän piiriin ja ennen vuotta 1980 syntyneet VaEL-järjestelmän piiriin. Viimeksi mainittujen osalta siis eläkevastuu on valtiolla ja työeläkemaksut kerätään valtiolle. Jako ennen vuotta 1980 syntyneisiin ja vuonna 1980 tai sen jälkeen syntyneisiin koskee sekä muutostilanteessa yliopistojen palveluksessa olevia että muutoksen jälkeen yliopistojen palvelukseen tulevia uusia henkilöitä.

Aluehallintouudistus

Lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautetaan ja niiden tehtävät kootaan ja uudelleen organisoidaan kahteen uuteen viranomaiseen, aluehallintovirastoon ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Tämä viranomaisrakenne muodostaa edellytyksiä jatkossa muillekin uudelleen järjestettäville valtion aluehallinnon tehtäville. Uudistuksessa parannetaan valtion aluehallinnon kansalais- ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistus koskee n. 6 000 valtion palveluksessa olevaa henkilöä. Uusiin aluehallintoviranomaisiin kohdistuva tuottavuustavoite on vuosina 2010—2015 yhteensä 1 136 henkilötyövuotta. Uudistuksessa vahvistetaan maakunnan liittojen roolia aluekehitysviranomaisena kokoamalla liittoihin alueellisia kehittämistehtäviä ja niiden voimavaroihin liittyvää päätösvaltaa. Metsäkeskukset kytketään uudistuksessa toiminnallisesti valtion aluehallinnon yhteyteen.

Kainuun hallintokokeilu

Kainuun hallintokokeilussa on koottu maakuntatasolle hoidettavaksi kuntien terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtäviä, keskiasteen koulutuksen järjestäminen sekä maakunnan liiton tehtävät. Ylimmästä päätöksenteosta vastaa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Maakunnan rahoitus kostuu valtionosuuksista, kuntien maksuosuuksista sekä asiakasmaksuista. Kuntien maksuosuudet perustuvat samanlaisiin osuuksiin kuntien tuloista. Kokeilu on alkanut v. 2005 ja se päättyy vuoden 2011 lopussa. Vuoden 2010 aikana valmistuu hallintokokeilun arviointitutkimus ja sen sekä muun seurannan perusteella hallitus antaa esityksen kokeilun jälkeisen ajan järjestelyistä syksyllä 2010.

Yhteispalvelun laajentaminen

Valtion paikallishallinnon ja Kelan paikallistason henkilöstön arvioidaan lähivuosina vähenevän eri viranomaisten palveluverkkojen uudistusten yhteydessä. Kansalaisten palveluverkkoa kehitetään kuitenkin yhteispalveluun perustuen. Yhteispalvelupisteiden määrää lisätään, laajennetaan niiden palveluvalikoimaa ja luodaan yhteispalvelun käyttöön uusia menettelytapoja ja työvälineitä. Yhteispalvelua kehitetään kaikkien paikallistason hallinnon toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Alueellistaminen

Valtion työpaikkojen alueellistamista jatketaan tavoitteena 4 000—8 000 työpaikan alueellistaminen vuoteen 2015 mennessä. Toimenpiteitä kohdennetaan alueellisesti aiempaa tasaisemmin ja lisätään hallinnon ja alueiden kumppanuutta.

7.2. Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2010 n. 84 000 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,5 mrd. euroa. Yliopistojen siirtyminen pois budjettitalouden piiristä vähentää valtionhallinnon henkilöstömäärää n. 32 000 henkilöllä ja työvoimakustannuksia n. 1,5 mrd. eurolla vuoteen 2009 verrattuna (taulukko 29).

Vuosille 2007–2010 tehtyjen valtion virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi päättyy 31.1.2010. Sopimuskorotusten perintövaikutuksen johdosta on tässä talousarvioesityksessä lisätty toimintamenomäärärahoja 64 milj. euroa. Sopimusratkaisuun sisältyneeseen palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättämiseen liittyen määrärahoja vähennettiin kertaluonteisesti v. 2009 18 milj. euroa. Vuoteen 2010 kohdistuva kertaluonteinen vähennys on 5 milj. euroa, minkä johdosta määrärahoja lisätään 13 milj. euroa vuoteen 2009 verrattuna. Sopimuskauden loppuun ajoittuu 1.2.2010 toteutettava 0,2 prosentin suuruinen samapalkkaerä, josta tarvittavien selvitysten jälkeen sovitaan keskustasolla. Tämän erän menoja lisäävä vaikutus, n. 8 milj. euroa, ei vielä sisälly tähän talousarvioesitykseen.

Ennakkotietojen mukaan valtion henkilöstön ansioiden nousu oli v. 2008 keskimäärin 7,5 %. Sopimuskorotuksista ja sopimusten soveltamisesta johtuen ansioiden arvioidaan nousevan vastaavasti 6,1 % v. 2009 ja 2,3 % v. 2010.

Työnantajan kansaneläkevakuutusmaksua alennettiin 1.4.2009 lukien ja vuoden 2010 alussa maksu poistuu kokonaan. Tämän johdosta määrärahoja on vähennetty vuoden 2009 osuuden perusteella kertaluonteisesti 17 milj. euroa ja pysyvästi vuodesta 2010 lukien 76 milj. euroa. Valtion eläkelain mukaisen työnantajan eläkevakuutusmaksun vuosina 2005—2010 tapahtuneiden muutosten johdosta määrärahoihin ehdotetaan lisäystä yhteensä noin 19 milj. euroa.

Hallinnon muutosten, kuten keskus- ja aluehallinnon uudistusten, alueellistamisen sekä tuottavuusohjelman lisäksi talous- ja työvoimatilanteen nopea muuttuminen vaatii edelleen ammattimaisen henkilöstöjohtamisen ja toimivan henkilöstösuunnittelun kehittämistä sekä kilpailukykyä työnantajana. Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja sitoutuminen ovat olennaisen tärkeitä. Tuottavuutta parantavat toimet vähentävät henkilöstötarvetta, mutta nykyisen henkilöstön poistuma on niin suurta, että valtionhallinnon rekrytointitarve on lähivuosina vuosittain 3 000—5 000 henkilöä. Valtio on tuoreiden tutkimusten mukaan kyennyt parantamaan työnantajakuvaansa.

Valtiovarainministeriö jatkaa yhdessä ministeriöiden kanssa valtioneuvoston v. 2008 tekemän johtajapolitiikan periaatepäätöksen toteuttamista. Valtiolle on työnantajana tärkeää hankkia palvelukseensa, kehittää ja kannustaa päteviä johtajia erityisesti tilanteessa, jossa melkein kaikki nykyiset ylimmät johtajat poistuvat palveluksesta vuoteen 2020 mennessä. Valtiovarainministeriö on tukenut ministeriöitä yhteisesti valmistellun johtamisen kehittämismallin pohjalta. Valtionhallinnon yhteisiä tukitoimia ovat muun muassa ylimmälle johdolle tarkoitettu Valtionhallinnon johdon foorumi ja Tulevaisuuden johtajat –ohjelma, jonka toteutuksessa valtiovarainministeriön kumppaneina ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Kuntaliitto.

Taulukko 29. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2007—2010

Tunnusluku 2007 1) 20081) 20092) 20102)
         
Henkilöstön lukumäärä 122 200 120 900 118 800 83 600
Muutos edell. vuodesta, % -0,8 -1,1 -1,7 -29,6
Henkilötyövuodet, lukumäärä 119 600 117 200 115 200 82 100
Muutos edell. vuodesta, % -1,1 -2,0 -1,7 -28,7
Palkkasumma, milj. euroa3) 4 444 4 693 4 899 3 682
Työvoimakustannukset, milj. euroa3) 5 563 5 860 6 075 4 578
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 034 3 240 3 438 3 517
Palkkojen sivukulut, % 58,9 58,2 57,5 60,0
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 3 201 3 347 3 605 3 733
Naisten osuus, % 49,8 49,6 49,8 48,4
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 43,7 44,0 44,2 44,9

1) Erot valtion tilinpäätöskertomuksen vuosien 2007 ja 2008 tietoihin verrattuna johtuvat tietojen täsmentymisestä ja osittain eri käsitteiden käyttämisestä.

2) Vuosien 2009 ja 2010 tiedot ovat arvioita. Niissä on huomioitu yliopistojen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuonna 2010 ja tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen. Muita v. 2010 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia ei ole huomioitu.

3) Arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimusmuutoksista ja sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset ja tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen sekä vuonna 2010 yliopistojen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle.

7.3. Hallinnon yhteisten palvelujen tehostaminen

Valtion tietohallinnon menot

Valtion virastojen ja laitosten tietohallinnon menot olivat vuosittain tehtävän tietohallintokyselyn mukaan 802,54) milj. euroa v. 2008. Tietohallintomenot suhteutettuna virastojen ja laitosten kaikkiin toimintamenoihin olivat v. 2008 keskimäärin 9,8 %. Suurimman kuluerän muodostivat edellisten vuosien tapaan palveluiden ostot, joiden osuus kokonaismenoista oli 51,6 %.

Päätoimisia tietohallintohenkilöitä oli hallinnossa vuoden 2008 lopussa 4 281 eli 4 % virastojen ja laitosten kokonaishenkilöstöstä.

Valtion yhteisten IT-ratkaisujen kehittäminen

Valtion yhteisiä IT-ratkaisuja kehitetään viidellä eri osa-alueella: sähköinen asiointi, perustietotekniikka, yhteentoimivuus, yhteiset tietojärjestelmät sekä tietoturva ja varautuminen. Vuoden 2009 alussa Valtiokonttoriin perustettu valtion IT-palvelukeskus laajentaa palvelutarjontaansa sitä mukaa kuin nyt kehittämisvaiheessa olevat yhteiset palvelut etenevät käyttöönottovaiheeseen.

Vuoden 2010 aikana asiointitili toteutetaan ja otetaan tuotantokäyttöön työ- ja elinkeinoministeriön, Väestörekisterikeskuksen, maistraattien, Kansaneläkelaitoksen sekä Oulun ja Vantaan kaupungin palvelujen yhteydessä. Asiointitili on viranomaisten ja hallinnon asiakkaiden sähköisen asioinnin vuorovaikutteinen viestintäkanava ja hallinnollisten päätösten keskitetty sähköinen toimittamispaikka. Se mahdollistaa kansalaisille sähköisen asioinnin viranomaisten kanssa yhden luukun periaatteella. Koko julkishallinto tuottaa asiointitilin sisällön. Asiakkaita ovat ensimmäisessä vaiheessa kansalaiset ja toisessa vaiheessa yritykset ja yhteisöt.

Jo tuotannossa olevan kansalaisten verkkotunnistamis- ja maksamispalvelun (VETUMA) käyttöä laajennetaan edelleen viranomaispalvelujen tunnistamisratkaisuna. Uuden yritys- ja yhteisötunnistamisen vaatimusmäärittely valmistuu v. 2010.

Vuonna 2010 otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteinen tietoliikenneratkaisu ja valtionhallinnon yhteinen integraatioratkaisu, joka luo teknistä pohjaa tietojen laajemmalle yhteiskäytölle. Perustietovarantojen hinnoitteluperiaatteita ja -käytäntöjä, palvelujen hallinnointia ja teknisiä rajapintoja selkeytetään. Valtiotason toiminto-, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittely ja kuvaaminen käynnistetään. Kehitetään valtionhallinnon yhteiset viestintä- ja työasemaratkaisut, joiden ensimmäiset käyttöönotot ovat v. 2011.

Valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän rakentamista jatketaan Valtiokonttorin johdolla. Ensimmäiset käyttöönotot tapahtuvat v. 2010. Valtioneuvoston yhteisen talousarvion ja kehysten valmistelun tietojärjestelmän hankintaa jatketaan. Järjestelmän on tarkoitus olla käytössä v. 2011. Valtionhallinnon yhteinen asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä otetaan käyttöön ensimmäisenä Aluehallintovirastossa vuoden 2010 alussa ja käyttöä laajennetaan vaiheittain. Virkamiehen tunnistamisen luottamusverkostoon otetaan v. 2010 mukaan kaikki virastot, joilla on liittymiseen riittävä valmius. Luottamusverkoston käyttöönotolla vähennetään päällekkäistä käyttöoikeuksien ylläpitotyötä valtion yhteisissä IT-palveluissa sekä sujuvoitetaan virkamiesten päivittäistä työskentelyä. Yhteisen www-julkaisualustan hankinta käynnistetään.

Valtion virastoilta ja laitoksilta edellytettävä perustietoturvataso on määritelty, ja hallinnossa on käynnissä työ perustietoturvatason saavuttamiseksi. Auditoinnit aloitetaan virastoissa ja laitoksissa v. 2010. Käynnistetään valtionhallinnon IT-toiminnan normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varautumismääritysten ja niiden mukaisten toimenpiteiden käyttöönotto virastoissa. Tehostetaan hallinnon tietoturvatyötä ja yhteistoimintaa valtion tietoturvallisuuden kehitysohjelman hankkeilla ja toimenpiteillä.

Valtion yhteisiin IT-kehittämishankkeisiin kohdistetaan 25,5 milj. euroa v. 2010 ja palveluiden toteuttamiseen valtion IT-palvelukeskuksessa 5 milj. euroa. Valtion IT- palvelukeskus tulee kattamaan kustannuksensa vuodesta 2012 alkaen virastoilta perittävillä palvelumaksuilla.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon uudelleenjärjestelyt etenevät, kun neljä talous- ja henkilöstöhallinnon nykyistä palvelukeskusta yhdistetään 1.1.2010 alkaen valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettuun Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen (Palkeet). Samalla näiden neljän palvelukeskuksen toiminta lakkaa ja virastojen henkilöstö ja virat siirtyvät perustettuun palvelukeskukseen. Perustettu palvelukeskus jatkaa palvelutuotantoa olemassa oleville ja uusille asiakkaille ja toimii jatkossa in house -muotoisena talous- ja henkilöstöhallinnon palveluntuottajana kaikille valtion virastoille ja laitoksille.

Palvelukeskus toimii alueellisesti kuudella paikkakunnalla (Joensuu, Hämeenlinna, Kuopio, Mikkeli, Pori ja Turku) sekä siirtymäkautena v. 2010 myös eräissä muissa kaupungeissa. Palvelukeskuksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan palveluista saatavilla myyntituotoilla. Vuonna 2010 palvelukeskusmalli on otettu käyttöön talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuottamisessa kaikilla hallinnonaloilla ja asiakasvolyymi on n. 80 000 henkilötyövuotta. Yksittäisten asiakashankkeiden toteutusta sekä palvelukeskustoiminnan kehittämisestä ja yhdistymisestä johtuvien muutosten toteutusta jatketaan vuoden 2010 aikana.

Hankintatoimen kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatoimen tavoitteena on edelleen kasvattaa yhteishankintojen merkitystä valtion hankintatoimessa ja lisätä keskitetysti kilpailutettujen sopimusten käyttöastetta niin, että yhteishankintojen piiriin kuuluvia hankintojen määrä on v. 2010 n. 500 milj. euroa. Yhteishankintojen käyttöä lisäämällä saadaan lisäsäästöjä ja voidaan lisätä hankintatoiminnan tuottavuutta valtion hankintayksiköissä. Julkisia hankintoja koskeva säädösympäristö on muuttunut ja siihen liittyvää hankintaosaamista kehitetään ja henkilöstöä koulutetaan. Vuoden 2010 aikana ryhdytään soveltamaan valtion uutta hankintastrategiaa ja strategiassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan.

Toimitilahallinto

Valtion toimitilojen ja energian käytön tehostamiseksi on tarkoitus kehittää yhteinen toimitilojen hallinnan tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan tarkastella virastojen ja laitosten tilojenkäyttöä vertailukelpoisesti. Valtion v. 1998 hyväksyttyä kiinteistöstrategiaa päivitetään parhaillaan vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.

7.4. Hallinnon tuottavuuden parantaminen

Hallitus jatkaa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa sekä kehittää valtionhallinnon yhteisiä palveluja. Tuottavuutta parannetaan uudistamalla rakenteita ja kehittämällä kunkin viraston perustehtävien prosesseja, toimintatapoja ja palveluja sekä tietotekniikkaa ja sen käyttöä. Käynnissä olevat toimenpiteet johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuoteen 2011 mennessä yhteensä n. 9 600 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2005 henkilöstöön. Tästä on vuoden 2008 loppuun mennessä toteutunut n. 3 700 henkilötyövuotta. Tilastokeskuksen valtion tuottavuustilaston mukaan valtionhallinnon työn tuottavuus parani v. 2008 1,7 % ja kokonaistuottavuus 1 % edellisestä vuodesta. Kehyspäätöksessä on tarkennettu hallituksen aiemmin linjaamia uusia tuottavuustavoitteita, joiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus on 4 884 henkilötyövuotta pääosin vuosina 2012—2015. Tuottavuutta lisääviä hallinnonalakohtaisia keskeisiä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia käsitellään pääluokkien, lukujen ja momenttien selvitysosissa. Vuonna 2010 tuottavuustoimenpiteiden arvioidaan pienentävän henkilöstötarvetta yhteensä 2 417 henkilötyövuodella.

Henkilöstötarpeen väheneminen johtaa talousarvioesityksessä huomioon otettuihin menosäästöihin, jotka vaihtelevat tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteutuksen mukaisesti. Hallinnonalat voivat kohdentaa uudelleen käyttöönsä jäävän osan menosäästöistä. Loppuosa luetaan koko valtiontalouden menoja vähentäväksi säästöksi.

Taulukko 30. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen

Hallinnonala Htv-vähennykset 2009—2010
   
VNK 7
UM 40
OM 172
SM 83
PLM 162
VM 467
OPM1) 574
MMM 83
LVM 327
TEM 363
STM 108
YM 31
Yhteensä 2 417

1) Sisältää uusimuotoisiin yliopistoihin kohdistuvan tavoitteen. Koska yliopistot muuttuvat julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi ja säätiöiksi, niihin aiemmin kohdennettu tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennystavoite on otettu huomioon momentin 29.40.50 määrärahan mitoituksessa.

Henkilöstötarpeen vähentämistavoitteissa ja tuottavuusohjelman muussa toteuttamisessa on joitakin toimenpiteitä kohdennettu ja ajoitettu uudelleen ministeriöiden ehdotusten pohjalta, huomioitu lainsäädäntömuutosten eteneminen sekä otettu huomioon seuraavia näkökohtia:

  • talouden tilanteen takia työvoimapalvelujen sekä harjoittelupaikkojen määräaikainen lisääminen
  • ulkoasiainhallinnon tuottavuustavoitteissa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta aiheutuva tarve kehittää kehitysyhteistyöhallintoa
  • yliopistojen tuottavuustoimenpiteet valtionavun mitoituksessa
  • sektoritutkimuslaitosten tuottavuustavoitteiden mitoittaminen ja kohdentaminen siten, että tuottavuusohjelma ei ole esteenä tarkoituksenmukaiselle ulkopuolisen rahoituksen vastaanottamiselle.

Koko valtionhallinnon tasolla tarkastellen muutokset voidaan toteuttaa henkilöstön luonnollisen poistuman puitteissa, sillä poistuman arvioidaan v. 2010 olevan n. 5 800. Arviossa on mukana valtion ulkopuolelle siirtyvät yliopistot. Viime vuosien myönteinen kehitys eläkkeelle siirtymisen myöhentymisessä arvioidaan jatkuvan, mutta valtion henkilöstön ikärakenteen vuoksi eläkepoistuman arvioidaan yltävän noin 3 000 henkilöön eli hieman yli puoleen kokonaispoistumasta. Henkilöstön ikärakenteen vuoksi historiallisen laajamittainen siirtyminen eläkkeelle ja muu luonnollinen vaihtuvuus antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa palvelukykyä, tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä laajojakin uudistuksia voimassa olevia palvelussuhteita vaarantamatta. Tuottavuusohjelman toteuttaminen sovitetaan henkilöstön palvelusuhteiden turvaamisen, työn jatkuvuuden, eläkkeelle siirtymisen myöhentämisen ja työelämän laadun kehittämisen tavoitteisiin. Muutostilanteiden henkilöstöjohtamista tuetaan valtionhallinnon yhteisin palveluin ja valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta hyödynnetään. Tuottavuustilastoinnin sekä arviointi- ja mittaustapojen kehittämistyötä jatketaan mm. siten, että tuottavuuden muutoksen rinnalla voidaan riittävästi ottaa huomioon toiminnan ja palvelujen vaikuttavuuden ja laadun sekä työelämän laadun muutokset. Valtiovarainministeriö toteuttaa vuoden 2010 kevään aikana valtion tuottavuusohjelman seurantahankkeen, jossa selvitetään tuottavuusohjelman v. 2011 päättyvän vaiheen tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia.

7.5. Hallinnon kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen hallinnonaloilla

Hallinnonaloilla meneillään olevat hankkeet

Vuonna 2010 toteutuu eri hallinnonaloilla poikkeuksellisen suuri määrä organisaatiomuutoksia, jotka tähtäävät toiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Muualla tässä luvussa mainittujen kehittämishankkeiden (aluehallintouudistus, yliopistouudistus, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen) ohella näitä ovat mm.:

  • oikeusministeriön hallinnonala: käräjäoikeusuudistus, aluevankiloiden yhdistäminen, rikosseuraamusalan organisaatiouudistus ja Valtakunnanvoudinviraston perustaminen
  • sisäasiainministeriön hallinnonala: poliisin hallintorakenteen uudistaminen
  • maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala: kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto oikeusministeriön hallinnonalalta sekä luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä yhteistyössä ympäristöministeriön hallinnonalan kanssa
  • liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala: Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston muodostaminen ja Merenkulkulaitoksen tuotannollisen toiminnan yhtiöittäminen
  • työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala: VTT:n asiantuntijapalveluiden yhtiöittäminen sekä Keskuslaboratorio Oy:n (KCL) eräiden toimintojen siirto VTT:lle.

Kustannuksiltaan merkittävimmät ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeet

Käynnistymässä olevista ydintoiminnan tietojärjestelmähankkeista suurimpia (kokonaiskustannuksiltaan yli 15 milj. euroa) ovat Hätäkeskuslaitoksen ja poliisin operatiivisten tietojärjestelmien uudistamishankkeet, Puolustusvoimien integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän (ITVJ) jatkokehittäminen, Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmän uudistaminen ja sähköisen kiinteistönvaihdannan kehittäminen sekä opetusministeriön supertietokonehanke, jolla lisätään kansallista, keskitettyä laskenta- ja talletuskapasiteettia.

Toteuttamisvaiheessa olevista tietojärjestelmähankkeista merkittävimmät ovat Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmä (kuljettajatietojärjestelmäosuus), Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien (mm. kaupparekisteri, yrityskiinnitysrekisteri, tilinpäätösten kuva-arkisto ja säätiörekisteri) uudistaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen, verohallinnon henkilöverotuksen ja verotilin kehittämishankkeet sekä terveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri (KanTa), joka tukee terveyspalveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Keskeisen osan tietojärjestelmäarkkitehtuuria muodostavat valtakunnalliset KELAn ylläpitämät tietojärjestelmäpalvelut: sähköinen resepti (eResepti) ja potilastietoarkisto (eArkisto). eReseptin pilotit käynnistyvät syksyllä 2009 Turussa ja Kotkassa. Vuonna 2010 panostetaan eReseptin käyttöönottoon sekä terveydenhuollon toimijoiden tietojärjestelmien ja kansallisen potilastietoarkiston yhteentoimivuuden edistämiseen.