Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 50 185milj. euroa, joka on 8 % enemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessatalousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutoksethuomioiden määrärahat kasvavat reaalisesti 7 %. Hallinnonalojenmäärärahat kasvavat reaalisesti 7½ % ja valtionvelan korkomenojenarvioidaan pienentyvän 4,5 %. Hallinnonalojen määrärahojenlisäys aiheutuu lähinnä elvytystoimista sekä suhdanneluonteistenmenojen kasvusta.

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2008—20101)

Tunnus Pääluokka v.2008
tilinpäätös
milj. €
v.2009
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2010
esitys
milj. €

Muutos2009—2010
milj. € %
             
21. Eduskunta 111 125 122 - 3 - 2
22. Tasavallan presidentti 9 13 15 2 15
23. Valtioneuvostonkanslia 348 79 78 - 1 - 1
24. Ulkoasiainministeriönhallinnonala 1 117 1 176 1 188 11 1
25. Oikeusministeriönhallinnonala 772 797 790 - 8 - 1
26. Sisäasiainministeriönhallinnonala 1 157 1 188 1 267 79 7
27. Puolustusministeriönhallinnonala 2 468 2 778 2 704 - 74 - 3
28. Valtiovarainministeriönhallinnonala 13 223 14 301 14 860 558 4
29. Opetusministeriönhallinnonala 5 686 6 122 6 186 64 1
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 748 2 845 2 826 - 19 - 1
31. Liikenne- javiestintäministeriön hallinnonala 2 174 2 160 2 195 36 2
32. Työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonala 2 257 2 684 4 222 1 538 57
33. Sosiaali- jaterveysministeriön hallinnonala 8 861 9 510 11 328 1 818 19
35. Ympäristöministeriönhallinnonala 346 340 328 - 12 - 4
36. Valtionvelankorot 2 252 2 173 2 076 - 97 - 4
  Yhteensä, pl.valtionvelan vähentäminen 43 529 46 291 50 185 3 894 8
             
37. Valtionvelanvähentäminen 1 394
  Yhteensä 44 923 46 291 50 185 3 894 8

1) Taulukossamäärärahat on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan taulukko-osanmukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkastaarvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Vastuullisen ja pitkäjänteisen menopolitiikan varmistamiseksihallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavakoko vaalikauden kattava menosääntö. Menosääntö asettaa enimmäismääränpääosalle, noin kolmelle neljännekselle, talousarviomenoista. Menosäännönja sen pohjalta vahvistetun valtiontalouden kehyksen ulkopuolellejäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisestimuuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, asumistuki, kansaneläkelaistajohtuvat siirrot Kansaneläkelaitokselle sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista.Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjenmuutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolellejäävät valtion velan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoituksetsekä menot, joissa valtio toimii teknisenä suorituksen välittäjänä.

Maaliskuun 2009 kehyspäätöksellä vaalikauden kehys tarkistettiinteknisesti vastaamaan talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksiasekä muutettiin vuoden 2010 hinta- ja kustannustasoon. Kehyspäätöksenmukainen menokehys vuodelle 2010 on 36 979 milj. euroa,josta ns. jakamattomaksi varaukseksi jätettiin 54 milj. euroa 300milj. euron lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Talousarvioesityksessä kehystä on tarkistettu yhteensä n. 1milj. eurolla alaspäin vastaamaan tarkentuneita hintaennusteitasekä talousarvion rakennemuutoksia. Kehyksen rakennemuutokset janiiden vaikutus vuosien 2010—2011 kehystasoon on eriteltytarkemmin taulukossa 9.

Taulukko 9. Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2010 2011
       
24.30.66 Kehitysyhteistyömomentillesisältyy 1,63 milj. euroa Iso-Britannian yhteistoimintahankkeenmenoja, joita vastaavat tulot momentilla 12.24.99 (läpivirtauserä) 1,63  
28.70.20 Tietojärjestelmähankkeidenmäärärahan peruuttaminen ja uudelleen budjetointi. 6,6  
29.50.51 Yliopistouudistukseenliittyvää siirtoa kehyksen ulkopuoliselta OPM:n alv-momentilta (29.01.29)kehykseen luettavalle momentille 29.50.51 korotetaan vuoden 2008tilinpäätöstietojen perusteella 5,8 milj. eurolla. 5,8 5,8
30.70.01 Kiinteistöjenkirjaamistehtävien tulojen nettobudjetointi (momentilta 12.25.10vähennetään vastaava summa). -11,0 -11,0
31.10.20 Maantielauttojenhankinnan aikaistus 2,6 -2,6
31.40.50 Laajakaistahankkeenaikaistaminen (vaalikauden sisällä aikaistuva rahoitus) 2,0 -2,0
32.20.40 Yliopistouudistukseenliittyen siirretään 2,5 milj. euroa kehyksen ulkopuoliselta TEM:nalv-momentilta (32.01.29) kehykseen luettavalle momentille 32.20.40. 2,5 5,0
33.20.54 Työvoimakoulutuksenlisäys vähentää työttömyysturvamenoja (33.20.50) eli siirto kehykseenkuuluvalle momentille. 11,5 11,5
33.30.60 Kelanverohallinnolle maksamien verotuskustannusten siirto kehyksen ulkopuoliseltamomentilta 33.40.60 10,5 10,5
  Yhteensä 32,2 17,2

Hinta- ja kustannusarvioiden tarkentumisesta johtuen kehystasoaon tarkistettu nettomääräisesti n. 33 milj. eurolla alaspäin. Vuoden2010 kehystasoon vaikuttavat myös vuoden 2009 toisessa lisätalousarvioesityksessätehdyt kehyksen rakennemuutokset. Tarkistettu menokehys vuodelle2010 on 36 975 milj. euroa.

Taulukko 10. Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset,milj. euroa

  2010 2011
     
Tarkistusmäärärahaan ja kehystasoon    
   Lakisääteisestiindeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekämuut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) -68,5 -67,8
   Sopimusperusteisestihintatarkistettavat menot (valtion palkat sekä sosiaaliturva-ja eläkemaksut, puolustusmenot) 23,2 23,2
Tarkistuskehystasoon    
   Harkinnanvaraisetmenot 12,0 13,0
Yhteensä -33,3 -31,5

Jakamaton varaus

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan36 627 milj. euroa, mikä jättää 48 milj. euron jakamattomanvarauksen vuosittaisen 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen lisäksi.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 13 558milj. euroa. Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on kasvanutnettomääräisesti 2 909 milj. euroa verrattuna vuoden 2009varsinaiseen talousarvioon. Lisäyksestä n. 0,6 mrd. euroa johtuuheikentyneen taloustilanteen myötä kasvavista työttömyysturvan,perustoimeentulotuen ja asumistuen menoista sekä n. 1,0 mrd. euroalähinnä työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen vuoksi kasvavistakansaneläkemenoista. Lisäyksestä 375 milj. euroa aiheutuu kuntienverotulomenetysten kompensaation kasvusta. Finanssisijoituksienmäärää lisää 1,25 mrd. eurolla viennin rahoittamiseen vuoden 2009 lisätalousarviossamyönnettyjen lainavaltuuksien maksatukset v. 2010. Kehystenulkopuolisia menoja puolestaan vähentää vuoden 2009 varsinaiseentalousarvioon verrattuna valtionvelan korkomenojen alentuminen 97milj. eurolla yleisen korkotason huomattavasta laskusta johtuen.

Taulukko 11. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa

  2010
  esitys
   
Menosäännönmukaan  
Työttömyysturvamenot,asumistuki ja Kela-siirto 5 652
Veronkevennystenkompensaatiot kunnille 873
EU:lta saataviatuloja vastaavat menot 1 129
Veikkausvoittovarojaja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavatmenot 859
Osakkeidenmyyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavatmenot 1
Korkomenot 2 076
Finanssisijoitukset 1 800
Tekniset läpivirtauserät 100
Arvonlisäveromäärärahat 998
Matalapalkkatukisekä merityötulontuki 70
Yhteensä 13 558

5.2. Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma on otettu huomioontyö- ja elinkeinoministeriön toimintamenojen mitoituksessa sekäohjelman toteutukseen osallistuvien ministeriöiden määrärahoissa.Politiikkaohjelmaa johtaa elinkeinoministeri, jota tässä tehtävässäavustaa työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettu ohjelmajohtaja.

Talouden syvästä taantumisesta ja sitä seuranneesta työttömyydenkasvusta huolimatta työvoiman riittävyys muodostuu ongelmaksi taloudenalkaessa jälleen elpyä. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmatoteuttaa osaltaan niitä toimia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnanrahoituspohjan turvaamiseksi väestön ikärakenteen muutoksen sekäglobalisaatiokehityksen johdosta. Ohjelman toimenpiteillä tähdätääntyön tuottavuuden kohottamiseen ja työvoimapanosten riittävyydenturvaamiseen seuraavien parinkymmenen vuoden ajanjaksolla.

Työvoimapanoksen vähenemistä pyritään ehkäisemään eri keinoin:

  • Kehitetään työelämän turvallisuudenja joustavuuden vaatimusten välille kansalaisten työllistymisturvaaja toisaalta työelämän joustavuutta lisäävä malli, joka myös lyhentäätyöttömyysjaksojen kestoa.
  • Toteutetaan toimia vaikeasti työllistyvien työhön osallistumisasteennostamiseksi sosiaaliturvan ja työn yhteensovitusta parantamalla;arvioidaan keinot, joilla madalletaan työllistämisen ja erityisestiensimmäisen työntekijän palkkaamisen esteitä. Selvitetään keinojaikääntyvien ja eläkeiän jo saavuttaneiden työhön osallistumisenlisäämiseksi.
  • Työvoiman saatavuutta parannetaan työvoimapolitiikan uudistamislinjauksilla,joilla puututaan mahdollisimman varhain työttömyyteen ja estetäänsyrjäytymistä ja työttömyyden pitkittymistä. Edistetään myös työurienalkupäätä pidentäviä toimia, kuten opintojen aloittamisen nopeuttamistaja opintotuen kehittämistä. Samoin pyritään vähentämään terveydellisistäsyistä aiheutuvia keskeytyksiä työuran aikana. Myös työvoiman maahanmuuttoaedistetään.
  • Työmarkkinoiden toimivuutta vaarantaviin kohtaanto-ongelmiinhaetaan ratkaisuja. Työvoimatarpeiden ennakointia parannetaan jatehostetaan ennakoinnin vaikutusta koulutukseen.

Työn tuottavuuden kohentamisen yhtenä lähtökohtana on tunnistaatyöelämän laadun vaikutus työorganisaatioiden innovaatiokykyyn jasen myötä tuottavuuteen. Työelämän laatua parantavat kehittämistoimetkootaan samaan päämäärään tähtääväksi kokonaisuudeksi. Yksi osaohjelmapohjaista kehittämistä ovat panostukset yritysten innovaatiokykyätukevaan johtamiseen ja liiketoimintaosaamiseen.

Yritystoiminnan edellytyksistä huolehditaan muun muassa tukemallaeri hallinnonalojen toimia yrittäjyyshalukkuuden ja erityisestiyritysten kasvuhalukkuuden kohottamiseksi. Vaikuttavia toimia tässäsuhteessa ovat riskinottoon kannustavat yritysten verotuksen muutoksetsekä yrittäjien sosiaaliturvaa kohentavat toimet. Yritysten hallinnollistataakkaa vähennetään tähän tähtäävän toimintaohjelman mukaisesti,erityisesti sähköisen asioinnin kautta. Myös maa- ja metsätalous-sekä maaseutuyrittäjyyden kehittämistoimia sisältyy politiikkaohjelmantoteutussuunnitelmaan.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toimintamäärärahaton budjetoitu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Politiikkaohjelmaajohtaa peruspalveluministeri, jota tässä tehtävässä avusta sosiaali-ja terveysministeriöön sijoitettu ohjelmajohtaja.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toimenpiteillä, kutenmuillakin politiikkaohjelmilla, pyritään edistämään huoltosuhteenja työllisyysasteen myönteistä kehitystä. Erityisesti keskeistenkansansairauksien syihin vaikuttamalla voidaan hillitä terveydenhuollonpalveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestäaiheutuvia merkittäviä kustannuksia. Vuonna 2010 jatketaan kuntienluottamushenkilö- ja virkamiesjohtoon sekä keskeisiin lautakuntiin vaikuttamista.

Yksittäisiä, poikkihallinnollisia toimenpidekokonaisuuksia ovatmm. terveyserojen kaventaminen, työterveyshuollon sisältöön vaikuttaminen(ennaltaehkäisyn lisääminen), ammattikoululaisten terveystottumuksiinvaikuttaminen ja päihdehuollon mini-intervention käytön laajentaminensekä perus- että työterveyshuollossa ja liikkumisreseptin käytönlaajentaminen.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmantoimintamäärärahat on budjetoitu opetusministeriön pääluokkaan.Ohjelman koordinoinnista vastaa kulttuuri- ja urheiluministeri,ja ohjelmajohtaja on sijoitettu opetusministeriöön. Ohjelma pohjautuuhallituksen strategia-asiakirjaan 2007 sekä valtioneuvostossa 13.12.2007hyväksyttyyn lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2007—2011.

Politiikkaohjelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinenyhteiskunta, hyvinvoiva lapsiperhe sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.Läpileikkaavina teemoina jokaisessa osa-alueessa ovat sukupuoltentasa-arvo ja monikulttuurisuus.

Vuonna 2010 ohjelmassa keskitytään mm. seuraaviin toimenpiteisiin:

  • Perhekeskusmallia koskeva kehittämistyöja tiedonvaihto sekä pohjoismaisen konferenssin järjestäminen Suomessayhdessä muiden toimijoiden kanssa
  • Politiikkaohjelman seurantaindikaattorien ja arviointimenetelmienkehittäminen
  • Politiikkaohjelman hallinnointi, viestintä, koulutus,seminaarit ja julkaisutoiminta sekä muut vastaavat toimintamenot.

5.3. Määrärahat hallinnonaloittain

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä78,1 milj. euroa. Määrärahasta 36 milj. euroa on puoluetukea, josta17,9 milj. euroa on tarkoitettu tiedotustoiminnan ja viestinnäntukemiseen.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 188milj. euroa, missä on lisäystä 11 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoistaulkoasiainhallinnon osuus on 19 %, kriisinhallinnan 7 %,lähialueyhteistyön 2 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön63 % ja muiden menojen 9 %.

Kriisinhallinta

Sotilaalliseen kriisinhallintaan ehdotetaan yhteensä 112,7 milj.euroa, mikä on 0,9 milj. euroa vähemmän kuin v. 2009. Ulkoasiainministeriönhallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoistaon 59,8 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan53 milj. euroa kriisinhallintatoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin.

Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 18,3 milj. euroa, joka on0,1 milj. euroa enemmän kuin v. 2009. Määrärahojen perustanaon turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaus siviilikriisinhallinnanlaajentamisesta.

Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaanolevan palkattua henkilöstöä v. 2010 yhteensä noin 1 050henkilötyövuotta.

Lähialueyhteistyö

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 19,5 milj. euroavuoden 2009 tavoin. Lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjänfederaatiopiiri. Lähialueyhteistyötä ohjaavat v. 1992 solmittuSuomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyösopimus sekä valtioneuvostonv. 2004 vahvistama strategia. Toimintaa suunnataan myöstaloudellisen yhteistyön edistämiseen.

Kehitysyhteistyö

Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston v. 2005 tekemäänpäätökseen saavuttaa kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,51 prosentinminimitavoite suhteessa bruttokansantuloon vuoteen 2010 mennessä.Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 966 milj.euroa, joka on 0,55 % suhteessa bruttokansantuloon. Ulkoasiainministeriönpääluokan lukuun 30, Kansainvälinen kehitysyhteistyö, ehdotetaanyhteensä 751,5 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan myönnettäväksikehitysyhteistyöhön budjettivuoden määrärahojen lisäksi myös 1 105 milj.euron sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden2010 jälkeisille vuosille.

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottamiseenehdotetaan yhteensä 15 milj. euron määrärahaa.

Oikeusministeriön hallinnonala(pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 790milj. euroa, joka on 8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessatalousarviossa. Ilman vuosittain paljon vaihtelevia vaalimenojahallinnonalan määrärahojen lisäys vuoteen 2009 on n. 7 milj. euroa.Määrärahatasoa v. 2010 pienentää 7,7 milj. eurolla kiinteistöasioidensiirto käräjäoikeuksista maanmittauslaitokselle.

Määrärahoista 33 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle jasen yhteydessä toimiville virastoille, 324 milj. euroa tuomioistuimille,oikeusapuun ja holhoustoimen edunvalvontapalveluihin, 224 milj.euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 97 milj. euroa ulosottotoimeen,41 milj. euroa syyttäjäntoimeen, 46 milj. euroa arvonlisäveromenoihin,2 milj. euroa vaalimenoihin ja 22 milj. euroa muihin menoihin.

Perustuslain valmistelua jatketaan v. 2009 valmistuvankomiteatyön pohjalta. Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä kehitetään erisyrjintäperusteiden kannalta nykyistä kattavammaksi ja johdonmukaisemmaksi.Annetaan hallituksen esitys esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännönkokonaisuudistukseksi.

Oikeusturva sekä maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Tuomioistuimissa tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja javähentää tuomioistuimissa yli vuoden vireillä olleiden asioidenmäärää. Taloudellinen taantuma lisää tuomioistuinten asiamääriä.Myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvu lisää asioiden määrää hallinto-oikeudessa. Oikeusturvantakaamiseksi toteutetaan käräjäoikeuksien organisaatiota ja palvelujakoskeva rakennemuutos, kehitetään riidattomien saatavien käsittelyäja sähköistä asiointia sekä siirretään kiinteistöjen kirjaamisasiatmaanmittauslaitokselle.

Yleisten edunvalvontatehtävien osalta tavoitteena on lisätäostopalvelujen osuutta sekä edunvalvontavaltuutuksen käyttöä. Ulosottotoimessataantuma lisää voimakkaasti saapuvien asioiden määrää. Valtakunnanvoudinvirastoaloittaa toimintansa, ja sille siirretään oikeusministeriöstä ulosottovirastojakoskevat operatiiviset tehtävät ja lääninhallitusten ulosottotehtävät.Ulosottomaksuja korotetaan yhteensä 4 milj. eurolla.

Rikollisuuden vastustaminen

Kriminaalipolitiikassa painotetaan erityisesti naisiin ja lapsiinkohdistuvan väkivallan vähentämistä.

Rikosvastuun toteutuminen varmistetaan prosessien joutuisuudestahuolehtimalla. Tavoitteena on erityisesti vaativien rikosasioidenkäsittelyn kokonaiskeston lyhentäminen poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyötätehostamalla sekä syyttäjien ja tuomioistuinten yhteistyöllä. SyyttäjälaitoksessaRuanda- ja WinCapita-juttujen lisämenot ovat 1 milj. euroa.

Rangaistusten täytääntönpanossa aluevankiloita yhdistetään sekäkriminaalihuollosta ja vankeinhoidosta muodostetaan yhtenäinen organisaatio.Vuoden 2010 alusta lähtien on vain yksi viranomainen, Rikosseuraamuslaitos.Valvotun koevapauden ja avolaitosten käyttöä lisätään vankeinhoidossa.Otetaan käyttöön ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittavavalvontarangaistus ja elektroninen valvonta eri seuraamusten toimeenpanontukena.

Sisäasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 1 267 milj. euroa, mikä on 79 milj. euroa enemmänkuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäyksetkohdistuvat maahanmuuttoon.

Hallinto

Hallinnon tietotekniikkakeskus siirtyy vuoden 2010 alusta lukientilaaja-tuottaja -mallin mukaiseen maksulliseen palvelutoimintaan.Vuoden 2010 alusta Hallinnon tietotekniikkakeskukseen yhdistetäänSisäasiainhallinnon palvelukeskuksen Kajaanin yhteyspalvelukeskus.

Siviilikriisinhallinta

Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian ja turvallisuus-ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten pohjalta ylläpidetäänja kehitetään siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia osana Suomenosallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Menoihin osoitetaansisäasiainministeriön pääluokassa 1,5 milj. euroa.

Poliisitoimi

Poliisitoimen menoihin osoitetaan 682 milj. euroa. Poliisintoimintaa painotetaan rikollisuutta ennalta estävään suuntaan. Poliisitoimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaistenluottamus toimintaan säilyy.

Poliisi siirtyy vuoden 2010 alusta kaksiportaiseen hallintomalliin,jonka mukaan nykyisestä poliisin ylijohdosta ja poliisin lääninjohdoistakoostuvan poliisin keskushallintoviranomaisen suorassa alaisuudessaovat poliisilaitokset sekä keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuvapoliisi, Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus.

Poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistukseen (Halti - Patja)liittyen toteutetaan v. 2010 ase- ja turvallisuusalan valvontarekisteritsekä rahankeräysrekisteri. Vuonna 2009 käynnistettyä poliisiasiaintietojärjestelmänuudistamista (Vitja-hanke) jatketaan. Tavoitteena on uuden järjestelmänkäyttöönotto v. 2013. Kokonaisuudistuksen toteuttaminenon edellytys uusien, kansalaisille suunnattujen palveluiden käyttöönotollesekä poliisin tuottavuustavoitteiden saavuttamiselle.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen menoihin osoitetaan yhteensä 239 milj. euroa.Itäraja pidetään turvallisena ja toimivana. Rajaliikenteen sujuvuuttaja turvallisuutta parannetaan kehittämällä kansainvälisten rajanylityspaikkojen- erityisesti Vaalimaan ja Helsinki—Vantaan - rakenteita,henkilöstövoimavaroja ja teknologiaa. Meripelastustoimi järjestetäänsiten, että apua voidaan osoittaa viipymättä ja mitoittaa tilanteenedellyttämällä tavalla. Rajajoukkojen käyttöperiaatteiden, kokoonpanojenja varustuksen sekä operatiivisten suunnitelmien uudistamista jatketaanosana valtakunnallista valmius- ja puolustussuunnittelua.

Rikostorjuntaa kehitetään keskittämällä toimintoa valtakunnallisesti,tehostamalla viranomaisyhteistyötä ja kytkemällä kansainvälisetyhteistyöverkostot nykyistä paremmin mukaan toimintaan.

Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos

Pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen menoihin esitetään 87milj. euroa. Pelastustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden vastuuviranomaistenkanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa ja pyrkiilisäämään turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä. Vuoden 2010aikana hallitus antaa esityksensä uudeksi pelastuslaiksi, joka ontarkoituksena saada voimaan vuoden 2011 alusta.

Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätäänHätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskustoimintaja tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, ettäverkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Hätäkeskustoiminnanstrategisten linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan.

Maahanmuutto

Maahanmuutosta aiheutuviin menoihin osoitetaan 169 milj. euroa.Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt viime vuosina ja kasvun ennakoidaanjatkuvan. Perhesiteiden ja opiskelun vuoksi tapahtuva maahanmuuttoon kasvussa, samoin turvapaikanhakijoiden määrä. Myös työvoiman maahanmuuttolisääntyy lähitulevaisuudessa, vaikkakin talouden taantuma tilapäisestivähentää ulkomaisen työvoiman tarvetta. Hallinnonalan strategianmukaisesti maahanmuuttopolitiikka on aktiivista ja vastuullista.Toteutuksessa otetaan huomioon suomalaisen yhteiskunnan, työmarkkinoidenja maahanmuuttajien lisäksi politiikan vaikutukset lähtömaihin.Vahvistetaan sisäasiainministeriön asemaa maahanmuuttopolitiikastavastaavana ministeriönä ja tiivistetään Maahanmuuttoviraston ohjausta.Maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan edistetäänhyvällä kotouttamisella. Kunnille maksettavia korvauksia korotetaan10 prosentilla. Hyvien etnisten suhteiden toteutumiseen panostetaan.Vastataan kansainvälisen suojelun tarpeisiin ihmisoikeuksien toteutumisenperiaatteet varmistaen.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuen hakijoiden vastaanotonkustannukset sekä pakolaisista ja turvapaikanhakijoista kunnillemaksettavat korvaukset ovat lisääntyneet. Tämän vuoksi pakolaistenja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä kunnille maksettaviinkorvauksiin ehdotetaan lisämäärärahaa 75,7 milj. euroa.

Puolustusministeriön hallinnonala(pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja2 704 milj. euroa, mikä on 74 milj. euroa vähemmän kuinvuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen vähentyminenaiheutuu siitä, että vuoden 2009 talousarvioon sisältyi julkisenhallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen osoitettu 197 milj.euron määräraha, jota ei enää ole vuoden 2010 talousarvioesityksessä.

Vuoden 2010 talousarvioesityksessä esitettävistä uusista jaaiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuuvuodelle 2010 menoja yhteensä 817 milj. euroa ja talousarviovuodenjälkeisille vuosille määrärahasitoumuksia 2 133 milj. euroa.Vuoden 2010 talousarvioesityksen määrärahoilla ylläpidetään puolustusvoimientoiminnan nykytaso.

Puolustusministeriön hallinnonalan suorituskykyjen kehittämisenhaasteena tulevat säilymään toiminnan ylläpitoon tarvittavien resurssienriittävyys sekä teknologian hankinnan, käytön ja ylläpidon kallistuminen.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimille kuuluvat tehtävät vaativat selkeää toimintojenja hankintojen priorisointia. Tasapainoinen puolustuskyvyn kehittäminenja ylläpito edellyttävät, että noin kolmannes resursseista käytetäänmateriaalisen valmiuden ylläpitämiseen, noin kolmannes henkilöstömenoihinja noin kolmannes muihin toimintamenoihin. Puolustusvoimien tehtäviäovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminensekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja niilläon seuraavat tavoitteet:

  • Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittääsellaista puolustuskykyä ja vallitsevaan tilanteeseen suhteutettuavalmiutta, joka ennalta ehkäisee sotilaallisten uhkien kohdistumisenmaahamme, mahdollistaa Suomen alueen puolustamisen sekä itsenäisyydensäilyttämisen
  • Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaistenväliseen yhteistyöhön ja kehittää sotilaallisten suorituskykyjenja osaamisen käyttöä muiden viranomaisten tukemiseksi
  • Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistutaan voimavarojenja valtiojohdon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien kykyä osallistuanykyistä vaativampiin ja nopeammin käynnistettäviin kriisinhallintaoperaatioihinkehitetään.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja 1 583milj. euroa, mikä on n. 51 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin kustannustasotarkistuksistaja määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankinnat-momentilta.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 741 milj.euroa, mikä on n. 44 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessatalousarviossa. Lisäys muodostuu pääosin aikaisemmin myönnettyjentilausvaltuuksien menojen ajoitusmuutoksista, kustannustasotarkistuksista,Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen -tilausvaltuuden vuoden2010 menoista ja työllisyyttä tukevien puolustusvoimien materiaalihankintojenaikaistamisesta aiheutuvista menoista.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnankalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 53 milj. euroa,mikä on n. 2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessatalousarviossa. Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle sisältyy suomalaisten kriisinhallintajoukkojenylläpitomenoja 59,8 milj. euroa. Sotilaallisen kriisinhallinnanmäärärahojen mitoituksessa on otettu huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot,joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan v. 2010.

Valtiovarainministeriön hallinnonala(pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 14 860 milj. euroa, missä on lisäystä 558 milj.euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionosuusuudistuksenmyötä nykyiset sektorikohtaiset kuntien valtionosuudet (valtiovarainministeriö,opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) yhdistetäänperuspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi valtionosuusmomentiksivaltiovarainministeriön pääluokkaan. Yhdistetyissä valtionosuuksissaon nykyinen yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollonvaltionosuudet kokonaisuudessaan sekä esi- ja perusopetus, yleisetkirjastot (pl. maakunta- ja keskuskirjastokorotukset), yleinen kulttuuritoimisekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa.

Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustustenosuus on 52 %. Muita merkittäviä eriä ovat valtion maksamateläkkeet ja korvaukset (26 % menoista) ja maksut EU:lle (12 %menoista).

Kuntien tukeminen

Peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettuun valtionosuuteenehdotetaan 7 750 milj. euroa, mihin sisältyy 2,4 prosentinkustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimeaja asukaskohtaista taiteen perusopetusta.

Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 114 milj.euroa, mikä on 28 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinainentalousarvio. Määrärahassa on varauduttu neljään kuntaliitokseenv. 2010.

Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamistaja siihen liittyvää 5 milj. euron määrärahasiirtoa kuntien valtionosuuksistaehdotetaan jatkettavaksi. Lisäksi valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiinehdotetaan 5 milj. euroa.

Yleisperustelujen luvussa 6 Peruspalvelubudjetti käsitellääntarkemmin kuntataloutta ja valtion tukea kunnille.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 3 863milj. euroa, missä on lisäystä 110 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 800milj. euroa, missä on kasvua 29 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Hallinnon kehittäminen

Uusi aluehallinnon organisaatio ja tehtäväjako toteutuu vuoden2010 alusta lukien. Valtion aluehallinnossa tehtäviä kootaan kahteenmonialaiseen virastoon: valtiovarainministeriön hallinnonalalleperustettavaan valtion aluehallintovirastoon sekä työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonalalle perustettavaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.Aluehallintoviraston toimintamenomääräraha on 48 milj. euroa jase koostuu siirroista valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriönja ympäristöministeriön hallinnonalojen momenteilta. Alue- ja paikallishallinnontukitoimiin ehdotetaan 2,5 milj. euron määrärahalisäystä uusienaluehallintoviranomaisten yhteiseen kehittämiseen. Lisäys toteutetaanpääluokan sisäisinä siirtoina.

Talousarviovuonna kootaan valtionhallinnon neljä talous- jahenkilöstöhallinnon palvelukeskusta yhdeksi virastoksi valtiovarainministeriönhallinnonalalle. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus(Palkeet) aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Sen toimintamenoihinvarataan 1 milj. euroa palvelukeskusten yhdistämisestä johtuviinmenoihin sekä vielä v. 2010 tapahtuvista asiakkaiden vastaanottohankkeistajohtuviin investointeihin. Palvelukeskusten toimintaa selostetaantarkemmin yleisperustelujen luvussa 7.3 Hallinnon yhteisten palvelujentehostaminen.

Ahvenanmaan maakunnan tukeminen

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioituyhteensä 202 milj. euroksi. Määrärahat vähenevät vuoden 2009 varsinaiseentalousarvioon verrattuna 29 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksunperusteena ovat valtion tulot, joiden arvioidaan vähenevän talouskehityksenjohdosta.

Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen

Työnantajien tietyin ehdoin saamaan matalapalkkatukeen ehdotetaan70 milj. euroa. Energiaverotukeen ehdotetaan 114 milj. euroa, mikäon 22 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa.Talouskehityksen johdosta energiankulutuksen arvioidaan jäävän pitkänaikavälin keskiarvon alle.

Autoveron vientipalautus

Vuoden 2010 alusta voimaan tulevaan autoveron vientipalautukseenvarataan talousarviovuonna 10 milj. euroa. Autoveron vientipalautuksellavoidaan palauttaa ajoneuvon arvosta jäljellä oleva autovero, kunkäytetty ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi.

Opetusministeriön hallinnonala(pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä6 186 milj. euroa, missä on lisäystä 64 milj. euroa vuoden2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavatmäärärahat yliopistojen valtionrahoitukseen ja tieteen tukemiseensekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen,yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseenlisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä kulttuuriin, taiteeseen,liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menoistarahoittavat pääosan valtio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen,liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista 50 % rahoitetaanveikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoistaja määrärahoista. Vuoden 2010 alusta lukien yliopistot eivät enääole valtion tilivirastoja. Niille myönnetty määräraha muutetaanvaltionrahoitukseksi yliopistojen toimintaan. Yliopistojen perusrahoitusmääräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä muidenkoulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Yliopistojenuuden rahoitusjärjestelmän mukainen yliopistoindeksiin perustuvavuotuinen kustannustason tarkistus suoritetaan ensimmäisen kerranmääriteltäessä yliopistojen valtionrahoitusta vuodelle 2011. Joaiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti sovitut pysyväisluonteisettarkistukset otetaan kuitenkin uuden rahoitusjärjestelmän lähtötasossa2010 huomioon. Tämän mukaisesti Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseenkohdennetaan 56,1 milj. euroa ja muiden yliopistojen toimintaedellytystenturvaamiseksi valtionrahoitus kasvaa 17,3 milj. eurolla. Yliopistojenvaltionrahoituksessa otetaan lisäksi huomioon kompensaatio siitäarvonlisäveron osuudesta, joka sisältyy yliopistojen peruskoulutukseenja perustutkimukseen liittyviin hankintoihin. Tämän arvonlisäveronkompensaation suuruus on 115,8 milj. euroa v. 2010 ja sekatetaan siirrolla opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentilta.Kahden säätiöyliopiston pääomaan ehdotetaan yhteensä 150 milj. euroa.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaan myöntämisvaltuuteenehdotetaan lisäystä 103 milj. euroa, mistä 90 milj. euroa aiheutuuvirkatutkijamuutoksesta.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujensekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisenvaltionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärienperusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiinja -avustuksiin ehdotetaan 2 475 milj. euroa. Esi- ja perusopetuksen(poikkeuksena eräät oppilaskohtaisesti rahoitettavat erät), yleisenkirjastotoimen, yleisen kulttuuritoimen ja asukaskohtaisesti rahoitetuntaiteen perusopetuksen käyttökustannusten valtionosuudet ehdotetaan siirrettäväksivaltiovarainministeriön pääluokkaan kuntien valtionosuusjärjestelmänuudistukseen liittyen.

Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallistasäästöä n. 22 miljoonaa euroa. Se esitetään kohdennettavaksi koulutuksenlaadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen.

Osana työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmienratkaisemisen tukemiseksi esitetään ammatillisen peruskoulutuksenlaajentamista keskimäärin 2 650 opiskelijalla. Perustamishankkeidenvaltionosuuksiin ehdotetaan 56 milj. euroa kouluhankkeille ja 5milj. euroa kirjastohankkeille.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Arpajaislain mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelientuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteenja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisenrahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislainmukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoasekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksiaja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtiontalousarvioon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 463 milj. euroa.Tieteen menoista 26 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaistentuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnanja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet)kokonaismäärästä 65 % myönnetään veikkausvoittovaroista.Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti 28 %urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 10 % nuorisotyönedistämiseen, 19,4 % tieteen edistämiseen ja 42,8 %taiteen edistämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriönhallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 2 826 milj. euroa, missä on vähennystä 19 milj.euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Maaseudun kehittäminen

Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen.Määrärahat kasvavat vuosia 2007—2013 koskevan Manner-Suomenmaaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen liittyvien maksatustenjohdosta. Maatalousmuseo Sarkan valtion tuki siirtyy opetusministeriönhallinnonalalle.

Maatalous

Maatalouden osuus pääluokan määrärahoista on 77 %.Määrärahat alenevat nettomääräisesti 45,8 milj. eurolla vuoden 2009varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tavoitteena on maataloudenja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen,tuotannon jatkuminen koko Suomessa sekä kuluttajien odotusten huomioonottaminen sekä vesistö- ja ilmastokuormituksen vähentäminen. Maatalousperäistäbioenergiatuotantoa pyritään lisäämään. Tavoitteisiin pyritään EU:nyhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksenja neuvonnan keinoin. EU:n maatalouspolitiikan välitarkastuksen(ns. terveystarkastus) johdosta EU:n suorat tuet supistuvat, jamyös sisämarkkinatukeen ja sokerituotannon erityistoimenpiteisiinosoitettavat määrärahat alenevat sokeriuudistuksen loppuessa pääosinvuoden 2009 aikana. Toisaalta maatalouden ympäristötukimäärärahatkasvavat ns. terveystarkastuksen uusien toimenpiteiden johdosta.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Tavoitteena on ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden sekäympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminensekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Eläinlääkintähuoltolainvoimaantulon johdosta lisätään määrärahoja yhteensä 4,8 milj. eurolla.Määrärahasta 3,5 milj. euroa suunnataan eläinlääkintähuollon kunniltahankittaviin ostopalveluihin, 0,2 milj. euroa muihin menoihin ja1,1 milj. euroa budjetoidaan valtiovarainministeriön hallinnonalallaaluehallintokeskuksille lain toimeenpanoon.

Kala-, riista- ja porotalous

Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinenkäyttö. Määrärahojen tason nousu johtuu lähinnä kalastuksenhoitomaksunindeksikorotusta vastaavasta korotuksesta.

Vesitalous

Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisestikestävä vesitalous. Vesihuollon tukemisessa ensisijaisena tavoitteenaovat alueellisen yhteistyön parantaminen ja vesihuollon turvaaminenerityistilanteissa. Tukea suunnataan edelleen haja-asutusalueillamerkittävästi viemäriverkoston laajentamiseen. Tärkeiden tulvasuojeluhankkeidentukemiseen varataan rahoitusta.

Metsätalous

Tavoitteena on lisätä kotimaisen puun hakkuita ja puun energia-ja muuta käyttöä, parantaa metsien puuntuotannollista tilaa sekäturvata metsien monimuotoisuutta ja metsätalouden kannattavuutta.Kemera-tukea lisätään 3 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioonverrattuna. Metsäkeskusten ostopalveluiden ja metsänomistajien neuvontapalveluidenhankintaan varataan lisärahaa 1 milj. euroa. Metsämuseosäätiön ylläpitämänMetsämuseo Luston valtion tuki siirtyy opetusministeriön hallinnonalalle.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

Tavoitteena on, että kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaakiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Kirjaamistehtävätsiirtyvät vuoden 2010 alusta oikeusministeriön hallinnonalalta Maanmittauslaitokselle.

Liikenne- ja viestintäministeriönhallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaanmäärärahoja yhteensä 2 195 milj. euroa, mikä on 35,5 milj.euroa enemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Kokonaislisäyson 80,5 milj. euroa, kun huomioidaan aluehallintouudistukseen liittyvät45 milj. euron määrärahasiirrot työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.Määrärahasta liikenneverkoille ehdotetaan osoitettavaksi 1 528milj. euroa, liikenteen turvallisuudelle ja valvonnalle 33,5 milj.euroa, liikenteen tukemiselle ja ostopalveluille 203,5 milj. euroa,viestintäpalveluille ja -verkoille sekä viestinnän tukemiseen 21,8milj. euroa sekä tutkimukseen 40,8 milj. euroa. Hallintoon ja toimialanyhteisiin menoihin ehdotetaan käytettäväksi 368 milj. euroa, mihinsisältyvät hallinnonalan arvonlisäverot.

Hallinnonalan virastojen ja laitosten maksullisen toiminnanja muiden tulojen määräksi arvioidaan noin 204 milj. euroa. Veronluonteistenmaksujen tulokertymäksi arvioidaan noin 106 milj. euroa. Käytettävissäolevan kokonaisrahoituksen määräksi arvioidaan 2 505 milj.euroa. Keskeneräisten ja uusien väylähankkeiden valtuuspäätöksistäaiheutuu talousarviovuoden jälkeisinä vuosina 2 882 milj.euron määrärahasitoumukset.

Viestintäpolitiikka

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 36,6 milj.euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla.Määräraharahoituksen osuus on 7,5 milj. euroa. Viestintävirastonyhteyteen ehdotetaan perustettavaksi kansallinen tietoliikenneturvallisuusviranomainen (NationalCommunication Security Authority). Suoraa tukea toimialalle osoitetaansanomalehdistön tukemiseen 0,5 milj. euroa. Yleisradio Oy:n julkisenpalvelun tehtävään kuuluvan Suomesta ulkomaille suunnattujen televisio-ja radiopalvelujen järjestämiseen osoitetaan 1,4 milj. euron määräraha.Televisio- ja radiorahastoon perittävillä TV-maksuilla rahoitetaanYleisradio Oy:n toimintaa noin 417,9 milj. eurolla.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutukseen ehdotetaanrahoitusta vuodelle 2010 siten, että valtiontukiin on käytettävissäyhteensä 12,5 milj. euroa. Laajakaistahanke käynnistyi jo vuoden2009 lisätalousarviossa osana hallituksen elvytyspakettia.

Liikennepolitiikka

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaanv. 2010 merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Vuoden2010 alusta aloittavat toimintansa kaksi uutta virastoa, Liikennevirastoja Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennevirastoon yhdistetäänTiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminto.Liikenteen turvallisuusvirastoon yhdistetään Ajoneuvohallintokeskus,Ilmailuhallinto, Rautatievirasto sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto.Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastoon siirretään Tiehallinnonturvallisuustehtäviä. Tiepiirit sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalustehtävätsiirtyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, joiden liikenne-ja infra -vastuualueille siirtyvät myös lääninhallitusten liikenneosastojentehtävät.

Liikennepolitiikan toteuttaminen perustuu liikennepoliittiseenselontekoon, jossa on esitetty liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkonkehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020. Liikennepolitiikkaatoteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekäLiikenteen turvallisuusvirasto. Liikennepolitiikkaa toteutetaanmyös tukemalla muita kuin valtion omistamia liikenneverkkoja sekäostamalla ja tukemalla liikenteen palveluja.

Liikennepalvelujen osalta liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällälainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palvelujaturvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmänluomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujenostoilla ja tuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeetkoko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä.

Liikenne- ja viestintäministeriön menoiksi arvioidaan 19,8 milj.euroa.

Liikenneviraston toimintamenoiksi arvioidaan 91,6 milj. euroaja perusväylänpidon menoiksi 964 milj. euroa, josta määräraharahoituksenosuus on 888 milj. euroa. Perusväylänpidossa asetetaan etusijalleteiden, ratojen ja vesiväylien jokapäiväinen liikennöitävyys, väyläverkonkunnosta huolehtiminen sekä turvallisuus ja ympäristö. Väylästönkunnossapitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetäänyhteensä 444 milj. euroa, josta teihin 227 milj. euroa, ratoihin168 milj. euroa ja meriväyliin 47 milj. euroa.

Liikenneverkon kehittämishankkeilla parannetaan liikenneoloja.Väylästön kehittämisinvestointeihin käytetään 428,6 milj. euroa.Uusina hankkeina v. 2010 käynnistetään elinkaarihankkeidenE18 Koskenkylä—Kotka ja Kokkola—Ylivieska 2. raiteentoteuttaminen. Hankkeet sisältyvät liikennepoliittiseen selontekoon.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 23 milj. euroa. Muidenkuin Finavian vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteen piirissäolevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston menoiksi arvioidaan 113,8 milj.euroa, josta 80,3 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 33,5milj. euron määrärahalla.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä203,5 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseenosoitetaan 100,7 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihinja kehittämiseen 62,7 milj. euroa, junien kaukoliikenteen ostoihin31,4 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihinja kehittämiseen 7,9 milj. euroa.

Liiketoiminta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimivistakolmesta valtion liikelaitoksesta kaksi – Ilmailulaitos Finaviaja Varustamoliikelaitos – yhtiöitetään vuoden 2010 alusta lukien. LuotsausliikelaitosFinnpilotin yhtiöittämisvalmisteluja jatketaan. Yhtiöittäminen liittyynykymuotoisen liikelaitoksen toiminnan saattamiseen yhteismarkkinakelpoiseksi.Myös Merenkulkulaitoksen tuotannollinen toiminta yhtiöitetään vuoden2010 alusta. Liiketoiminnan uudelleen järjestämisellä pyritään muodostamaankannattavalla yhtiömuodolla toimivat valtioenemmistöiset yhtiöt,joiden omistajaohjaus vahvan liikennepoliittisen intressin vuoksion liikenne- ja viestintäministeriöllä.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 56,6 milj. euroa,josta 15,8 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 40,3 milj. euroamäärärahalla. Eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurikartalle on hyväksyttyICOS-hanke eli kasvihuonepäästöjen seurantahanke, jonka Suomeensijoittuvan päämajan infrastruktuurin valmisteluun, suunnitteluunja rakentamiseen varataan 1 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja4 222 milj. euroa, jossa on lisäystä 1 538 milj.euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Hallinto

Valtion aluehallinto uudistuu vuoden 2010 alusta lähtien. Lääninhallitusten,työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen,Tiehallinnon tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät sekä Merenkulkulaitoksenyhteysalusliikenteen viranomaistehtävät kootaan ja organisoidaanuudelleen kahteen uuteen viranomaiseen: elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksiin ja aluehallintovirastoihin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten pääasiallisena tehtävänäon tukea alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano-ja kehittämistehtäviä alueilla. Ne edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoidentoimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun kehittämistä, joukkoliikennettäja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteenturvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojenkestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla.Keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen jakuntien kanssa. Keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on viisitoista,joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot,työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuurisekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollinenohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Keskusten toiminnallisestaohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö,opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ-ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnonvirasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskusten strateginen ohjaus tapahtuu ao. ministeriöidenyhteistyönä ja sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

Innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen politiikkalohkonmäärärahoiksi ehdotetaan 787 milj. euroa. Innovaatiopolitiikallaedistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvynja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohellauusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioidenja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitäovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisenedellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksillekansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön, johon myös ulkomaisetyritykset ovat halukkaita sijoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintojaan.Taloustaantumassa on tärkeää turvata panostukset osaamispohjaanja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle nousulleja uudistumiselle.

Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuudet,lainavaltuudet mukaan lukien, kasvavat 55 milj. euroa vuoden 2009talousarvioon nähden, josta 25 milj. euroa liittyy investointienaikaistamista ja muita työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sisältävään toimenpidekokonaisuuteen.Lisäksi valtion riskinottomahdollisuuksia t&k-toiminnan rahoitukseenehdotetaan lisättäväksi korottamalla Tekesin maksuvapautuslainojenenimmäismäärää 20 milj. eurosta 40 milj. euroon. Valtion teknillisentutkimuskeskuksen (VTT) määrärahoiksi ehdotetaan 86 milj. euroa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan2 409 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2009 varsinaiseentalousarvioon verrattuna 1 224 milj. euroa johtuen lähinnätyöllisyysmäärärahojen 83 milj. euron lisäyksestä, Finnvera Oyj:npääomituksesta ja 1 500 milj. euron lisäyksestä, joka aiheutuuvuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa viennin rahoituksenturvaamiseen myönnetyn, vuosina 2009 ja 2010 käynnistettävän lainavaltuuden maksatuksista.Politiikkalohkossa on lisäksi eräitä teknisiä vähennyksiä ja määrärahasiirtoja. Työllisyys-ja yrityspolitiikkaa toteutetaan myös osalla Alueiden kehittäminenja rakennerahastopolitiikka -lukuun sisältyvistä määrärahoista.Eräitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä työvoimakoulutukseenosallistuvien opintososiaaliset tuet rahoitetaan myös sosiaali-ja terveysministeriön pääluokasta.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotetaan ensisijaisestityöpaikkojen ja yritysten selviytymistä taantuman yli, uusien yritystensyntymiseen tähtääviä toimia ja edellytysten luomista investoinneille.Toimenpiteitä suunnataan pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisenedistämiseen sekä yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseen.Työntekijöiden osaamista kehittämällä tuetaan työurien jatkumista,huolehditaan työntekijöiden työllistyvyydestä rakennemuutoksissaja ennaltaehkäistään työttömyyttä. Uusien yritysten syntymistä edistetään antamallaalkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaarenalkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoilla ja kehittämällästarttirahajärjestelmää. Yksinyrittäjätuella kannustetaan yrittäjiäensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yritysten investointi- jakehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 37 milj.euroa, josta 12 milj. euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutostentyöllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisenedellyttämiin avustuksiin. Yritysten kansainvälistymisavustuksialisätään n. 6 milj. eurolla liittyen investointien aikaistamistaja muita työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sisältävään toimenpidekokonaisuuteensekä lisääntyneeseen avustusten kysyntään.

Toisena painopisteenä on parantaa ja kehittää työttömien jalomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia niin, että heilläon mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti suhdannetilanteenhelpottuessa. Osana työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden lisäämistä nuortentyövoimakoulutusta ja työllistämistä työpajoilla lisätään. Lisäksialoitetaan palvelu, jonka tarkoituksena on etsiä nuorille oppisopimuspaikkoja,samoin kuin sellaisia palveluja, joissa yhdistyy työvoimapoliittinenaikuiskoulutus ja palkkatuettu työ. Myös korkeasti koulutettujentyövoimapoliittista aikuiskoulutusta lisätään ja kehitetään koulutuksensisältöjä. Korkeasti koulutettujen työllistymiseen yrittäjinä etsitäänuusia toimintamalleja. Korjausrakentamisen työvoimatarvetta katetaanmm. muuntokouluttamalla työttömiä uudisrakentamisen osaajina enenevästikorjausrakentamisen tehtäviin. Avoimet työpaikat täytetään mahdollisimman tehokkaasti.Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta kohdennetaan taantuman aiheuttamienlomautus- ja irtisanomistilanteiden hallintaan. Työvoimakoulutuksessaon keskimäärin 28 700 henkilöä, ja työllisyysmäärärahoillatyöllistettyjä on keskimäärin 46 365 henkilöä. Työllistämis-,koulutus- ja erityistoimenpiteiden määrärahat nousevat vuoden 2009talousarvion 477 milj. eurosta 561 milj. euroon v. 2010.Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 milj. euroa valtion ja pääkaupunkiseudunvälisen aiesopimuksen toteuttamiseksi palkkaamalla yhteensä 40 henkilötyövuottavastaava lisähenkilöstö palkkatuettuun työhön työ- ja elinkeinotoimistoihin,jotka kohdistavat em. aiesopimukseen liittyen vastaavan suuruisenlisävoimavaran maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymisennopeuttamiseen ja tehostamiseen.

Finnvera Oyj:n rahoituksesta merkittävä osa suunnataan yrityksiin,joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt taloudellisentaantuman takia, mutta joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaantoimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Erityisesti tätä tarkoitusta vartenon otettu käyttöön suhdannelainat ja -takaukset. Finnvera Oyj:nkorkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan 273 milj. euroa, joihin sisältyy10 milj. euron lisäys liittyen investointien aikaistamista ja muitatyöllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sisältävään kokonaisuuteen.Tavoitteena on mm. tukea tällä tavoin naisyrittäjyyttä ja aloittavienyritysten selviytymistä. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaanmaksettavan 42,5 milj. euroa.Finnvera Oyj:n toimintakyvynturvaamiseksi ehdotetaan 30 milj. euron pääomitusta.

Viennin rahoituksen turvaamiseksi Suomen Vientiluotto Oy rahoittaavälittäjäpankin kautta vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa.Tämän jälleenrahoitusmallin ja sen edellyttämien vientitakuidenmäärän korottamisen avulla pyritään varmistamaan viennin rahoittaminenkilpailukykyisin ehdoin. Momentille on varattu 1 500 milj.euroa lainojen maksatuksia varten.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan runsas 67 milj. euroa.Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentillakasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta jakasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueellavuoteen 2020 mennessä. Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen tulisikomission ehdotuksen mukaan vähentää päästökaupan ulkopuolella olevientoimintojen päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020mennessä ja lisätä samana aikana uusiutuvan energian käyttöä 28,5prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna.Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyäEU:ssa keskimäärin 21 %. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineenosuuden tulee olla vähintään 10 % v. 2020. Tavoitteetmerkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy kääntäälaskuun viimeistään ensi vuosikymmenellä.

Hallitus toteuttaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuoden 2008lopulla valmistuneen strategian mukaisesti siten, että edellä mainitutvelvoitteet voidaan Suomen osalta täyttää. Strategiassa esitetäänkeinot, joilla samaan aikaan turvataan energian säästö, energiatehokkuudenparantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminenja päästöjen vähentäminen.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämänpolitiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan vajaa 24 milj. euroa.Palveludirektiivin toimeenpanon edellyttämä hallinnollinen yhteyspisteperustetaan Kuluttajavirastoon ja Yritys-Suomi -palvelun yhteyteenluodaan direktiivin edellyttämä keskitetty asiointipiste. Uudistettukilpailulaki saatetaan voimaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteena onmuun muassa kilpailurikkomuksia koskevan sanktiojärjestelmän tehostaminenja sen mahdollistaminen, että Kilpailuvirasto voi keskittyä aiempaaselkeämmin olennaisiin kilpailua rajoittaviin järjestelyihin.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksiehdotetaan yhteensä 594 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on maakunnankehittämisrahaa, runsas 59 milj. euroa Kainuun kehittämisrahaa ja505 milj. euroa Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon määrärahaa.Määrärahat nousevat noin 69 milj. eurolla vuoden 2009 varsinaiseentalousarvioon nähden. Alueiden kehittämisen rahoitusta tarkastellaanlähemmin luvussa 5.4.

Sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja11,3 mrd. euroa, missä on lisäystä 1,8 mrd. euroa vuoden 2009 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Määrärahatarpeen kasvu aiheutuu työnantajankansaneläkemaksun poistamisesta vuoden 2010 alussa sekä heikentyneestäsuhdannetilanteesta, mikä vaikuttaa erityisesti työttömyysturva-,asumistuki- ja perustoimeentulotukimenoihin. Kuntien sosiaali- jaterveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet siirretään vuoden2010 alusta lukien valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien peruspalvelujenvaltionosuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteetovat: edistetään terveyttä ja toimintakykyä, lisätään työelämänvetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä, varmistetaantoimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Lisäksi hallitusohjelmanpainotuksena on perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajatja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäinsiten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaanensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissävaltio vastaa perusturvasta kokonaan toimeentulotukea ja työmarkkinatukealukuun ottamatta. Lisäksi valtio takaa yrittäjäeläkejärjestelmienrahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseenvaltio osallistuu. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuussosiaalimenoista on vajaa viidennes.

Perhe- ja asumiskustannukset

Asumistukeen ehdotetaan 528 milj. euroa. Tuen perusteet on tarkoitussäilyttää vuoden 2009 tasolla siten, että enimmäisasumismenoja korotetaantuensaajien vuokrakehitystä vastaavasti ja omavastuuosuuksia tarkistetaanyleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Keskimääräisen asumistuenon arvioitu v. 2010 nousevan 263 euroon kuukaudessa. Tuensaajienmäärän arvioidaan kasvavan noin 8 600:lla työttömyydennousun vuoksi.

Osittaisen hoitorahan tasoa esitetään nostettavaksi 1.1.2010alkaen 90 euroon. Samalla laajennetaan oikeus osittaiseen hoitorahaankoskemaan myös yrittäjiä. Uudistuksen kokonaismenoiksi arvioidaan3,1 milj. euroa, josta valtionosuus on 1,55 milj. euroa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vaikeavammaistentulkkauspalvelujen järjestäminen siirretään Kansaneläkelaitoksentehtäväksi 1.9.2010 lukien. Tulkkauspalvelujen määrärahan tarpeeksiv. 2010 arvioidaan 5,4 milj. euroa ja Kansaneläkelaitoksentoimintakuluiksi 0,54 milj. euroa. Vastaavat vähennykset on tehtykuntien peruspalvelujen valtionosuuteen valtiovarainministeriönpääluokassa.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entiselläänlukuun ottamatta työnantajan kansaneläkemaksun poistamista 1.1.2010lukien, minkä vuoksi pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissätapahtuu muutoksia. Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy 31.12.2009saakka työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksunyhteismäärän perusteella. Vuoden 2010 alusta lukien työnantajatmaksavat työnantajan sosiaaliturvamaksuna vain työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Työnantajilta peritään 1.1.2010 lukien sairausvakuutusmaksua,työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Lisäksi työnantajatmaksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua. Työnantajan kansaneläkemaksunpoisto kompensoi muiden sosiaalivakuutusmaksujen korotusta.

Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua,palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua.Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua.

Ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien (työttömyys-, sairaus-,vanhempain- ja tapaturmapäivärahojen sekä kuntoutusrahan) saajanpäivärahan perusteena olevia ansiotuloja ehdotetaan vähennettävän60 % työeläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun jasairausvakuutuksen päivärahamaksun yhteismäärästä 1.1.2010 lukien.Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee merkittävästi.

Alueellista työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeiluajatketaan Lapin alueella ja saaristokunnissa, Kainuun hallintokokeilualueella,Pielisen-Karjalan seutukunnassa sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kunnissa.Alennuskokeilu vaikuttaa sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen maksuprosentteihin.

Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2008 2009 2010
    1.1—31.3. 1.4—31.12.  
         
Työnantajat:        
Kansaneläkevakuutus1)        
yksityinentyönantaja, I maksuluokka 0,801 0,801 0 0
yksityinentyönantaja, II maksuluokka 3,001 3,001 2,20 0
yksityinentyönantaja, III maksuluokka 3,901 3,901 3,10 0
Kunta- jaseurakuntatyönantaja 1,851 1,851 1,05 0
Valtiotyönantaja 1,851 1,851 1,05 0
         
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 1,97 2,00 2,00 2,27
         
Työttömyysvakuutus2)        
palkkasummaalle 1 863 000 euroa (arvio) 0,7 0,65 0,65 0,75
v. 20101 863 000 euroa (arvio) ylittävältä osalta 2,9 2,7 2,7 2,95
         
Työeläkevakuutus3)        
Työnantajankeskimääräinen TyEl -maksu 16,8 16,8 16,8 16,9
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaanhoitovakuutus        
Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat(eläke- ja etuustulot) 1,41 1,45 1,45 1,65
Palkansaajatja yrittäjät 1,24 1,28 1,28 1,48
Työtulovakuutus        
Päivärahamaksu        
Palkansaajat 0,67 0,70 0,70 0,97
Yrittäjät 0,81 0,79 0,79 1,12
         
Työttömyysvakuutus 0,34 0,20 0,20 0,40
         
Työeläkevakuutus,alle 53–vuotiaat 4,1 4,3 4,3 4,5
53 vuottatäyttäneet 5,2 5,4 5,4 5,7
         
Yrittäjätja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus,alle 53-vuotiaat 20,6 20,8 20,8 21,2
53 vuottatäyttäneet 21,7 21,9 21,9 22,4

1) Työnantajien kansaneläkemaksu poistuu kokonaan1.1.2010 alkaen.

2) Vuonna 2008 palkkasummaraja oli 1 686 000euroa, v. 2009 1 788 000 euroa ja v. 2010arviolta 1 863 000 euroa.

3) Työeläkemaksuissa on arvioitu tilapäistäalennusta 1,0 %, 1,0 % ja 0,6 % vuosina2008–2010, jolla puretaan työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunuttaylijäämää.

Taulukko 13. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, %

  2008 2009 2010
    1.1.-31.3. 1.4.-31.12.  
         
— yksityinentyönantaja, maksuluokka I 2,771 2,801 2,00 2,27
— yksityinentyönantaja, maksuluokka II 4,971 5,001 4,20 2,27
— yksityinentyönantaja, maksuluokka III 5,871 5,901 5,10 2,27
— kunta-ja seurakuntatyönantajat 3,821 3,851 3,05 2,27
— valtiotyönantajat 3,821 3,851 3,05 2,27

Sairausvakuutus

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekäyrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamallavähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjientyöterveyshuollosta ja osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien,palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoitukseenv. 2010 on 2 278 milj. euroa ja valtion osuus134 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihinmaksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuviensairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kansaneläkelaitoksentoimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi vakuutetut1 157 milj. euron osuudella ja valtio yhteensä 1 164milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahastonmaksuvalmiuden.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2010kaikkiaan noin 4 638 milj. euroon (4 406 milj.euroa v. 2009). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- javanhempainpäivärahamenojen, lääkekorvaus- sekä matkakorvausmenojenkasvusta. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseenkäytetään 105,4 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavienlääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Isäkuukautta ehdotetaan pidennettäväksi kahdella viikolla 1.1.2010lukien. Valtion osuuden lisäys on vähäinen.

Suuhygienistin hammaslääkärin määräyksestä itsenäisenä ammatinharjoittajanaannettu hoito ehdotetaan korvattavaksi sairausvakuutuksesta 1.1.2010lukien. Uudistuksen ei arvioida lisäävän sairausvakuutuksen korvauskuluja.

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntien väliaikaisjärjestelyehdotetaan pysyväksi 1.1.2010 lukien. Väliaikaisten säännösten mukaisestiMaatalousyrittäjien eläkelaitos on voinut suorittaa työterveyshuollontilakäynnin maatalouden asiantuntijana työterveyshuollon toimeksiantona.Väliaikainen järjestelty on todettu toimivaksi ja vakinaistetaan.Esitys säilyttää valtion menot nykytasolla.

Sairausvakuutuslakia ja opintotukilakia esitetään muutettavaksi1.8.2010 lukien siten, että sairauspäivärahan saaminen olisi ensisijainenopintotukeen nähden. Muutos lisäisi sairausvakuutuksen päivärahamenojaja yleisen asumistuen menoja ja vähentäisi opetusministeriön hallinnonalanopintotuki- ja asumislisämenoja. Esitys lisäisi valtion menoja vuositasolla0,5 milj. eurolla ja vuoden 2010 osalta 0,2 milj. eurolla.

Työnantajan sairausvakuutusmaksuvelvollisuus ehdotetaan laajennettavaksikoskemaan myös urheilutyönantajaa vuoden 2010 alusta. Esitykselläei ole vaikusta valtion osuuteen.

Kuntoutusrahan ylläpitokorvausta korotetaan yhdellä eurolla.Vuoden 2010 alusta ylläpitokorvaus on siten 9 euroa päivässä. Vaikutusvaltion osuuteen on vähäinen.

Eläkemenot

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujenvakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä-ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtionvaroista.

Eläkemomenteille on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassavarattu v. 2010 4,05 mrd. euroa. Kasvuksi arvioidaan noin 1,12 mrd.euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Nousu aiheutuupääosin työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta.

Kansaneläkkeisiin, vammaisetuuksiin ja eläkkeensaajan asumistukeenkäytetään 3 330 milj. euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin507 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 117 milj. euroa ja merimieseläkkeisiin51 milj. euroa, maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 15,8 milj.euroa ja maahanmuuttajien erityistukeen 24,7 milj. euroa.

Kansaneläkemenot

Valtionosuus kansaneläkelain mukaisista menoista v. 2010on arviolta 2 442 milj. euroa ja eläkkeensaajan asumistuistasekä vammaisetuuksista yhteensä noin 888 milj. euroa.

Suurin määrärahan lisäys aiheutuu työnantajan kansaneläkemaksunpoistamisesta, jonka vuositason bruttokustannus on arviolta 1,1mrd. euroa. Valtion työnantajamaksujen ja kuntien valtionosuuksienaleneminen sekä yhteisöverotuoton kohoaminen vähentävät uudistuksenvälitöntä nettovaikutusta, mikä on arviolta 0,8 mrd. euroa.

Työnantajan kansaneläkemaksua alennettiin kaikilta työnantajilta0,801 %-yksikköä 1.4.2009 lukien, jonka vuositason kustannuson 570 milj. euroa. Työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan kaikiltatyönantajilta vuoden 2010 alussa ja muutos lisää valtion menoja495 milj. euroa. Kansaneläkemaksua arvioidaan kertyvän v. 2010vielä noin 52 milj. euroa, josta noin 41 milj. euroa on vuoden 2009joulukuun palkoista tammikuussa maksettavaa maksua ja loput 11 milj. euroaaikaisemmilta vuosilta maksuunpantua maksua.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön paluun edistämiseksion annettu keväällä 2009 hallituksen esitys nelivuotiseksi laiksi,joka tulee voimaan 1.1.2010. Vuonna 2010 esityksen arvioidaan säästävän0,3 milj. euroa kansaneläkemenoissa.

Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa ehdotetaan jatkettavansiten, että laitoshoidossa oleville vammaisetuuteen oikeutetuillemaksettaisiin vammaisetuutta 1.1.2010 lukien. Kansaneläkevakuutuksenosalta lisämäärärahan tarve on 62,2 milj. euroa. Valtionosuuksiakunnille vähennetään vastaavasti kuntien peruspalveluiden valtionosuudestavaltiovarainministeriön pääluokassa. Uudistukseen liittyen laitoshoidonenimmäismaksu nostetaan 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista.Kuntien asiakasmaksutulojen arvioidaan kasvavan tämän johdosta 62,6 milj.euroa.

Ylimääräistä rintamalisää saavan rintamaveteraanin korotettuuntai ylimpään hoitotukeen maksetaan 50 euron suuruista veteraanilisää1.9.2010 lukien. Uudistus lisää vuoden 2010 menoja 1,2 milj. euroa.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta noin 0,31 % (v. 20094,96 %) vuoteen 2009 verrattuna. Kansaneläkeindeksi laskisivoimassa olevan lainsäädännön mukaan arviolta 0,73 % (v. 20094,6 %) ja palkkakerroin noin 4,2 % vuoteen 2009verrattuna (v. 2009 6,0 %). Hallitus antaa kuitenkin talousarvioesitykseenliittyvän esityksen tilapäiseksi lainsäädännöksi, jolla v. 2010sovellettavaksi kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vahvistetaan edelleenvuoden 2009 pisteluku 1502. Näin vältytään kansaneläkeindeksiinsidottujen etuuksien nimellisarvojen alentamiselta. Vuonna 2011on tarkoitus palata nykyisen lainsäädännön mukaisesti vahvistettavankansaneläkeindeksin soveltamiseen

Taulukko 14. Indeksit ja palkkakerroin

  2008 2009 2010
       
Työeläkeindeksi 2 178 2 286 2 293
KEL-indeksi 1 436 1 502 1 5021)
Palkkakerroin 1,124 1,192 1,232

1) Vuonna 2010 ehdotetaan kansaneläkeindeksiinsidottujen etuuksien ja niiden määräytymisperusteiden hintatarkastuksissasovellettavaksi vuodelle 2009 vahvistettua kansaneläkeindeksin pistelukua1502. Talousarvioehdotuksen yhteydessä käytettävien kuluttajahintaindeksinarvioiden perusteella laskien kansaneläkeindeksin pisteluvuksi muodostuisi1491.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuudet

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuuksien tarkistusvähentää valtionosuutta kansaneläkevakuutuksen osalta ja lisää valtionosuuttamaatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen, maatalousyrittäjien jasairausvakuutuksen osalta.

Kuntouttava työtoiminta

Valtion korvaukseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestäehdotetaan vuodelle 2010 16,5 milj. euroa, mikä on 8,5 milj. euroaedellistä vuotta suurempi. Lisäyksestä 6,4 milj. euroa arvioidaanaiheutuvan saajien määrän lisääntymisestä. Vuoden 2010 alusta lakiinkuntouttavasta työtoiminnasta ehdotetaan muutosta työtoimintaanosallistuvan velvoittavuuden ikärajan poistamiseksi, ja siitä arvioidaanaiheutuvan 2,1 milj. euron lisäystarve. Lisäksi muutos lisää työmarkkinatukimomentiltamaksettavia ylläpitokorvauksia 1,0 milj. eurolla. Saajien määränarvioidaan kasvavan 15 000 henkilöön v. 2010.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2010yhteensä 2 053 milj. euroa (v. 2009 1 558milj. euroa) mukaan luettuna kuntouttavan työtoiminnan menot. Työttömyysasteenon arvioitu nousevan vuoden 2009 9,0 prosentista 10,5 prosenttiin,mikä kasvattaa työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenojaja peruspäiväraha- sekä työmarkkinatukimenoja. Työttömän peruspäivärahaaei lasketa kuluttajahintaindeksin mukaisesti, vaan v. 2010 peruspäivärahanmäärä on edelleen vuoden 2009 tasoinen eli 25,63 euroa päivältä.

Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan1.1.2010 lukien. Uudistukset lisäävät menoja runsaalla 104 milj.eurolla. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän uudistusten vuoksivajaalla 25 milj. eurolla v. 2010.

Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaansiten, että

  • työttömyysturvan työssäolo- japaluuehtoa lyhennetään 10 kuukaudesta 8 kuukauteen. Paluuehdon tarkastelujaksopidennetään 4 kuukaudella 24 kuukaudesta 28 kuukauteen.
  • työvoimakoulutuksen ajalta maksetut etuuspäivät luetaantyöttömyysturvan 500 päivän enimmäiskestoon.
  • ansiopäivärahan laskennassa sovellettavaa taitekohtaakorotetaan siten, että se on 105 kertaa peruspäivärahan määrä, mikäkorottaa nykyisen taitekohdan ylittävästä palkasta muodostuvaa ansio-osaa.Taitekohdan nosto tekee tarpeettomaksi lisäpäiviltä maksettavankorotuksen ja se poistuu. Lisäksi korotetun ansiopäivärahan tasoanostetaan.
  • aktiivitoimenpiteiden ajalta työttömyyspäivärahaa maksetaankorotettuna 200 ensimmäiseltä päivältä. Korotettua päivärahaa maksetaanenintään 100 päivältä työntekijälle, joka on irtisanottu tuotannollisistaja taloudellisista syistä. Lisäksi korotettua työttömyyspäivärahaamaksetaan enintään 20 työttömyyspäivältä työntekijälle, joka täyttäämuutosturvan työhistoriavaatimuksen.
  • työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajille maksetaanaktiivitoimenpiteiden ajalta korotettua tukea enintään 200 päivältä,jonka suuruudeksi v. 2010 arvioidaan 4,41 euroa päivässä. Korotettutuki rajataan koskemaan enintään 500 päivää tai päivärahalta pudonneidenosalta alle 180 päivää työmarkkinatukea saaneita.
  • työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostetaanyhdellä vuodella 59 vuodesta 60 vuoteen v. 1955 ja senjälkeen syntyneille. Uudistus vaikuttaa v. 2012 siten,että 57-vuotiaiden työttömyyden alkaminen siirtyisi yhdellä vuodella.Sovitellun päivärahan 36 päivän enimmäiskesto poistetaan. Enimmäiskestonpoistamisesta ei tule muutoksia nykytilaan, koska lakia ei ole sovellettu.
  • työvoimapoliittinen koulutustuki ja omaehtoinen koulutuspäivärahayhdistetään yhdeksi aktiiviaikaisen työttömyyspäivärahan suuruiseksietuudeksi.
  • työvoimakoulutuksen ja aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettavaanykyistä 8 euron ylläpitokorvausta korotetaan 1 eurolla päivää kohdenja korotettua 16 euron ylläpitokorvausta korotetaan 2 eurolla päivääkohden.
Milj. euroa Ansioturva 33.20.50 Perusturva 33.20.51 Työmarkkina-tuki
33.20.52
Koulutus-
etuudet
33.20.53
         
Työssäolo-ja paluuehdon muutokset 1,5 0,5 -2,0  
Koulutustukipäivienlukeminen 500 päivän enimmäiskestoon     6,0 -6,0
Aktiiviajankorotettu tuki     8,4 3,0
Koulutuspäivärahanuudistus -2,0 -0,8   8,5
Ylläpitokorvaustenkorotus     1,0 6,5

Aikuiskoulutustukea uudistetaan 1.8.2010 alkaen. Tästä johtuenvaltion aikuiskoulutustuen menot lisääntyvät vuositasolla 6,0 milj.euroa ja v. 2010 3,2 milj. euroa.

Vuorotteluvapaa vakinaistetaan 1.1.2010 lukien.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujentoimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminenkoko maassa. Toiminnassa painotetaan entistä enemmän hyvinvoinninja terveyden edistämisen näkökulmaa ja varhaista puuttumista. Sosiaali-ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita,jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali-ja terveyspalvelut asukkailleen.

Vuoden 2010 alusta lukien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollonkäyttökustannusten valtionosuudet siirretään valtiovarainministeriönpääluokkaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen momentille 28.90.30.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden 21,25 milj. euronkorotuksella momentilla 28.90.30 toimeenpannaan hallitusohjelmassamääriteltyjä tavoitteita. Korotus kohdistetaan mm. 1.9.2009 voimaantulleen vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamiseen, koulu- jaopiskeluterveydenhuollon ja äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseensekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen.

Työvoimakoulutuksessa olevan työttömän ylläpitokorvauksen korottamiseenliittyen korotetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuensaajalle maksettavaa toimintarahaa yhdellä eurolla päivässä. Tähänliittyvä valtionosuuden lisäys on 0,2 milj. euroa.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiinesitetään 27 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeidenpainoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessakehittämisohjelmassa (KASTE) vuosille 2008—2011. Määrärahastaon tarkoitus käyttää 4 milj. euroa pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujenjärjestämiseen.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin myönnetäänaloittamisvaltuutta 10 milj. euroa vuodelle 2010. Valtionavustushankkeille myönnetään aikaisintaan v. 2012.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksestaaiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5,0 milj. euroa vuoteen 2009verrattuna. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolainmukaiseen tutkimustoimintaan pysyy vuoden 2009 tasossa. Valtionosuuteenkunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin esitetään 313 milj. euroamikä on 88 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009 taso. Valtionavustustasosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään 3,5 milj. euroa.

Maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poronhoitajienlomitustoiminta

Maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määrää esitetään lisättäväksiyhdellä nykyisestä 25 päivästä 26 päivään v. 2010. Esityslisää määrärahan tarvetta 4 milj. euroa. Turkistuottajien lomituspalvelutkäynnistyvät v. 2010 niin, että turkistuottajilla on mahdollisuus14 päivän vuosilomaan sekä maksulliseen lisävapaaseen valtion talousarviossatarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Määrärahan tasoksiesitetään 2,6 milj. euroa. Poronhoitajien sijaisapukokeilu alkaa vuoden2010 alussa. Sen aikana poronhoitajilla on mahdollisuus saada sijaisapuatyökyvyttömyyden perusteella valtion talousarviossa tarkoitukseenosoitetun määrärahan rajoissa. Kokeiluun esitetään 0,3 milj. euroa.

Virastot ja laitokset

Hallinnonalalla on toteutettu v. 2009 organisaatiomuutoksia,joissa laitoksia on yhdistetty ja toimintoja järjestetty uudelleen.Uuden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseenliittyen esitetään 2 milj. euron lisäystä. Virastojen perustamiseenliittyy tehtävien ja voimavarojen ristikkäisiä siirtoja, jotka koskettavatTerveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Sosiaali- ja terveysalan lupa-ja valvontavirastoa ja vähäiseltä osin myös sosiaali- ja terveysministeriötä.Yksittäisiä virastoja ja laitoksia koskevia ehdotuksia ovat Sosiaali-ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tietojärjestelmän uudistamiseenja REACH- ja CLP-asetusten edellyttämiin tehtäviin sekä sosiaaliturvanmuutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen lyhentämiseen tarkoitetutlisäresurssit, jotka rahoitetaan hallinnonalan sisäisin siirroin.Säteilyturvakeskuksen raja-asemilla sijaitsevan laitekannan uudistamiseenesitetään lisämäärärahaa kuluvan vuoden tapaan.

Ympäristöministeriön hallinnonala(pääluokka 35)

Hallinnonalalla korostuvat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksija muutokseen sopeutumiseksi. Rakentamisen energiatehokkuuden parantamisellaon keskeinen merkitys Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa. Luonnonmonimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen säästäminen sekäItämeren ravinnekuormituksen ja ympäristöriskien vähentäminen edellyttävätedelleen toimenpiteitä. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ja korjaustoimintaan panostetaanasuntotarjonnan ja rakennusalan työllisyyden turvaamiseksi.

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 328 milj. euroa.

Alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot siirtyvätosaksi valtion uutta aluehallintoa ja noin 72 milj. euroa niidentoimintamenomäärärahoja siirtyy työ- ja elinkeinoministeriön sekävaltiovarainministeriön hallinnonaloille.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseenpyritään kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja toimenpiteillä.Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisestimaataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseenja jätevesien käsittelyn tehostamiseen. Luonnonvarojen säästämiseksipyritään parantamaan materiaalitehokkuutta ja lisäämään jätteidenhyötykäyttöä. Vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella varaudutaanuudistamalla torjuntakalustoa ja osallistumalla uuden öljyntorjuntakelpoisen ulkovartioalushankkeenvalmisteluun.

Vuonna 2010 arvioidaan, kuinka on edetty EU:n asettamaan tavoitteeseenluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2010mennessä ja valmistellaan johtopäätökset tarvittavista jatkotoimista.Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008—2016 toimeenpaneminenvauhdittuu. Pääosa varoista käytetään uusien metsiensuojelualueidenperustamiseen maanomistajien tekemien tarjousten pohjalta. Natura2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutusjatkuu vielä eräiden alueiden osalta.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ohjataan yhdyskuntarakenteeneheyttämistä, joka osaltaan edistää Suomen ilmasto- ja energiapoliittistentavoitteiden saavuttamista rakennusten käytöstä ja asumisesta aiheutuvienpäästöjen vähentämisen ohella. Erityisesti painotetaan kaupunkiseutuja,pyritään vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parantamaan joukkoliikenteenedellytyksiä.

Helsingin seudun ja muiden keskeisten kaupunkiseutujen kuntienyleiskaavallista yhteistyötä edistetään. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiävarten toteutetaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä aiesopimustasekä metropolipolitiikkaa. Uudistettavat kunnallistekniikka-avustukset,joita myönnetään kasvukeskusseuduilla 10 milj. euroa, sidotaan aiesopimuksenmukaiseen asuntotonttien kaavoitukseen, kuntien välisen yhteistyön,yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannontoteutumiseen.

Talonrakennusalan uustuotannon ennakoidaan alenevan voimakkaastiv. 2009 ja edelleen vielä v. 2010 talonrakentamisensopeutuessa vuoden 2008 suhdannehuipputasoltaan. Korjaustoiminnanvahvasta kasvusta huolimatta talonrakennusalan työttömyys kasvaanopeasti, kun rakenteilla olevat hankkeet valmistuvat. Talonrakentamisenelvyttämiseksi ja asuntotarjonnan lisäämiseksi pidetään poikkeustoiminvoimakkaasti laajennettu valtion tukema tuotanto korkealla tasollamyös v. 2010. Valtion tukemaan asuntotuotantoon osoitetaankorkotukivaltuuksia 1 670 milj. euroa eli noin kolminkertaisestiv. 2008 toteutuneeseen verrattuna. Vuonna 2010 on myöskäytössä erityistukitoimina korotettu ja koko maahan laajennettukäynnistysavustus, johon varataan 69 milj. euroa, sekä ns. korkotuettuvälimalli. Valtion tukema tuotanto suuntautuu pääosin kasvukeskuksiin.Erityisryhmien asuntojen rakentamista tuetaan 85 milj. euron investointiavustuksilla.Korjaustoimintaa elvyttäviin asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöidensuhdanneluonteisten korjausavustusten myöntämistä jatketaan entisinehdoin 31.3.2010 saakka ja sen jälkeen avustuksia myönnetään vuoden2010 loppuun saakka vain energiataloudellisiin korjauksiin. Suhdanneluonteisiinavustuksiin varataan maksatusmäärärahaa 99 milj. euroa ja lisäksimuihin asuntojen korjausavustuksiin 49,5 milj. euroa.

Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parantavat uudet rakentamismääräyksettulevat voimaan 1.1.2010. Uudet määräykset tiukentavat noin 30 %nykyistä määräystasoa. Informaatio-ohjausta energiatehokkaasta rakentamisestaja rakennusten kokonaisenergiakulutuksesta tehostetaan ja valmistellaanuusien tuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisellesuunnittelulle asetettavia vaatimuksia. Rakentamisen energiatehokkuuttatukeviin selvityksiin varataan talousarviossa 1,5 milj. euroa.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi jatketaan"Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa,jonka tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojenja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen sekä uusienkosteusvaurioiden syntymisen torjuminen uudis- ja korjausrakentamisessa.

Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2008—20101)

Tunnus Menolaji v.2008
tilinpäätös
milj. €
v.2009
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2010
esitys
milj. €

Muutos2009—2010
milj. € %
             
01-14 Toiminta- japalkkausmenot 5 819 5 963 5 952 - 11 - 0
15-17 Eläkkeet 3 379 3 639 3 731 93 3
18-19 Puolustusmateriaalinhankkiminen 687 697 744 47 7
20-28 Muut kulutusmenot 1 315 1 613 1 398 - 215 - 13
29 Arvonlisäveromenot 1 017 1 050 998 - 52 - 5
01-29 Kulutusmenot 12 217 12 961 12 823 - 138 - 1
30-39 Valtionavut kunnilleja kuntayhtymille ym. 9 466 10 238 11 028 791 8
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 3 253 3 522 3 479 - 43 - 1
50-59 Valtionavut kotitalouksilleja yleishyödyllisille yhteisöille 8 345 8 997 9 947 950 11
60 Siirrot talousarvionulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 3 408 3 506 4 637 1 131 32
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muidenEU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudetja muut siirrot kotimaahan 953 952 1 073 121 13
66-69 Siirrot EU:lleja ulkomaille 2 379 2 661 2 702 41 2
30-69 Siirtomenot 27 804 29 876 32 867 2 990 10
70-73 Kaluston hankinta 34 12 27 15 125
74-75 Talonrakennukset 28 29 31 2 7
76 Maa-alueet, rakennuksetja kiinteistöt 63 30 29 - 1 - 3
77-79 Maa- ja vesirakennukset 404 427 508 81 19
70-79 Reaalisijoitukset 528 499 595 97 19
80-86 Valtion varoistamyönnettävät lainat 80 325 1 599 1 274 392
87-89 Muut finanssisijoitukset 487 374 202 - 172 - 46
80-89 Lainat jamuut finanssisijoitukset 567 699 1 801 1 102 158
70-89 Sijoitusmenot 1 095 1 197 2 397 1 199 100
90-92 Valtionvelankorot 2 237 2 160 2 039 - 121 - 6
93-94 Valtionvelannettokuoletukset ja velanhallinta2) 1 394
95-99 Muut ja erittelemättömätmenot 177 96 60 - 36 - 37
90-99 Muutmenot 3 807 2 256 2 099 -158 -7
  Yhteensä 44 923 46 291 50 185 3 894 8

1) Kukin momentti on varustettu menon laatuaosoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menoton koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku onpyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivätkaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaanhuomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01),mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka ovat keskeisessäasemassa luotaessa uusia kestävän kasvun ja taloudellisen kehityksenedellytyksiä. Hallitus käynnisti jo ennen taantumaa mittavia toimenpiteitä,joiden yhteisenä tavoitteena on nostaa tutkimus- ja innovaatiotoimintasekä niiden hyödyntäminen kansainväliselle huipputasolle. Tämä vaatiivalikoituja rahoituslisäyksiä, joilla turvataan kehittämistoimientoteutuminen suunnitellulla tavalla.

Yliopistolaitoksen uudistuminen toteutetaan 1.1.2010 voimaantulevanuuden yliopistolain mukaisesti. Kaikkien yliopistojen oikeudellinenasema muuttuu, joko julkisoikeudelliseksi laitokseksi tai säätiöyliopistoksi.Muutokseen liittyy taloudellisia ehtoja ja seuraamuksia, jotka on otettuhuomioon talousarvioesityksessä uudistusten joustavan toteuttamisenvaatimalla tavalla. Hallitus on myös antanut esityksen uudeksi laiksiSuomen Akatemiasta keväällä 2009.

Hallituksen syksyllä 2008 eduskunnalle antama innovaatiopoliittinenselonteko on toimeenpanovaiheessa. Keskeistä on osaamisperustanvahvistamisen rinnalla kasvuyrittäjyyden edistäminen sekä kysyntä-ja asiakaslähtöisyys, joilla tähdätään elinkeinoelämän uudistumiseenja kilpailukyvyn parantamiseen. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisestäinnovaatiopolitiikasta on kesällä 2009 valmistunut selvitys tavoista,joilla ko. politiikkaa toteutetaan. Selontekoon sisältynyt tiede-ja teknologianeuvoston uudistaminen tutkimus- ja innovaationeuvostoksion toteutettu vuoden 2009 alusta lukien.

Syksyllä 2008 käynnistetty innovaatiojärjestelmän kansainvälinenkokonaisarviointi valmistuu lokakuussa 2009. Innovaatiojärjestelmäntoimintamalleja ja rakenteita kehitetään sen pohjalta edelleen.Hallitus antaa tehtyjen päätösten mukaisesti v. 2010 korkeakoulujenrakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman sekä tutkimuslaitoskentänrakenteellisen kehittämisen ohjelman. Tutkimus- ja innovaationeuvostovalmistelee ohjelmat yhdessä vastuutahojen kanssa.

Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tehtävät ja kokoonpano onuusittu 1.9.2009 lukien. Uudistus lisää neuvottelukunnan asiantuntijuuttaja vahvistaa hallinnonalarajat ylittävien ohjelmien suunnitteluaja rahoitusta.

Kansallisia tutkimusinfrastruktuureja ja Suomen osallistumistaEuroopan unionin yhteisiin infrastruktuureihin vahvistetaan v. 2009valmistuneen kattavan kartoituksen pohjalta.

Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä tehostetaankaikilla tasoilla. Globaalin yhteistyön tärkeys on kasvanut nopeasti,ja Euroopan unionin toiminta tutkimuksen ja innovaatiotoiminnanalueella korostuu vastaavasti. Myös muu alueellinen yhteistyö onkehittymässä. Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueeseen (ERIA) eriohjelmineen ja organisaatioineen kohdistuu entistä suurempia odotuksia.Eurooppalainen kehitys vaikuttaa merkittävästi myös kansallistenpolitiikkojen muotoiluun. FinNode-innovaatiokeskusten avulla hankitaantietoa uusista kehitystrendeistä ja luodaan uusia toimintatapojakansainväliselle yhteistyölle.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ovat edelleentärkeä kansallinen kehittämiskohde. Osaamiskeskusohjelma (OSKE)on keskeinen aluelähtöisen innovaatiotoiminnan väline. Toimijoidenverkostoitumisen kautta tuetaan sisällöllisesti vahvoja alueellisiainnovaatiokeskittymiä.

Taulukko 16. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenmuutos, milj. euroa

  2009
varsinainen
talousarvio
2010
esitys
2009—2010 muutos 2009—2010 muutos,%
         
Korkeakoulut 536 550 13 2
Valtion tutkimuslaitokset 296 298 2 1
— jostavaltion teknillinen tutkimuskeskus 85 86 1 2
Tutkimusorganisaatioidentutkimusmäärärahat, yhteensä 832 848 15 2
         
Suomen Akatemia1) 308 388 80 26
Teknologian kehittämiskeskus 575 628 53 9
Rahoitusorganisaatiotyhteensä 883 1 016 133 15
         
Yritysten tutkimus-ja kehittämishankkeiden valmistelu ja keksintötoiminta 9 10 1 11
         
Valtionkorvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseentutkimustoimintaan 40 40 0 0
Yhteensä 1 764 1 914 149 8

1) Suomen Akatemian vuoden 2010 valtuuksiinsisältyy 66 milj. euron tekninen, budjetointitavasta aiheutuva lisäys.T&k-rahoituksen vertailukelpoinen valtuus vuonna 2010 on 322milj. euroa ja vastaavasti lisäys vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioonnähden on 14 milj. euroa, joka vastaa n. 5 prosentin lisäystä.

5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueillaaluekehittämisviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Tavoitteenaon, että alueiden kehittäminen perustuu keskushallinnon, alueviranomaistenja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseenja verkostoitumiseen.

Hallitusohjelma ja valtioneuvoston vuoden 2007 lopussa tekemäpäätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista määrittelevätalueiden kehittämisen strategiset painopisteet ja tärkeimmät toimenpiteet.Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla ettäEU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinenalue- ja maaseutupolitiikka ja EU:n rakennerahasto- ja maaseutuohjelmienalue- ja maaseutupoliittiset linjaukset ja toimenpiteet integroidaantoimivaksi kokonaisuudeksi.

Alueiden kehittämiseen liittyvä rahoitus määritellään vuosittainkehys- ja talousarvioprosessin yhteydessä. Valtion talousarvioesityksessävuodelle 2010 on neljässä eri pääluokassa kaikkiaan 15 momenttia,joilla oleva määräraha on merkitty kokonaan tai osittain alueidenkehittämislaissa tarkoitetuksi alueiden kehittämisen rahoitukseksi.Merkittävimmät näistä ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseenvaratut määrärahat.

Kansallista aluepoliittista ohjelmakokonaisuutta yksinkertaistetaanja uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vuonna 2010 toteutettaviakansallisia erityisohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma ja v. 2010aloittava koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Kansallisia erityisohjelmia jarakennerahasto-ohjelmia tarkastellaan työ- ja elinkeinoministeriönpääluokassa luvussa 32.50.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Vuonna 2010 jatketaan ohjelmakauden 2007—2013 toteuttamista.Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2007—2013 EU:n alueellinenkilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisestitutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen. LisäksiSuomessa toteutetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta,jonka päämääränä on muun muassa lujittaa unionin alueen yhdentymistäkaikilla osa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä japarhaiden käytäntöjen vaihtoa. EU:n rahoitus näille tavoitteilletulee kahdesta rakennerahastosta, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto(EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Ohjelmien hallinto- jatodentamisviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Tavoitteita toteuttavat toimenpideohjelmat noudattavat kansallisenalue-, rakenne- ja työllisyyspoliittisen strategian 2007—2013painopistealueita. Toimenpideohjelmat rakentuvat ohjelmille yhteisilletoimintalinjoille, joiden sisällössä on huomioitu muun muassa alueelliseterityispiirteet.

Kutakin ohjelmaa rahoitetaan yhdestä rahastosta. Euroopan aluekehitysrahastostarahoitettavat toimenpideohjelmat ovat alueellisia rakennerahasto-ohjelmia,ja ne on laadittu suuralueittain. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavatoimenpideohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekävaltakunnallisen osion että alueelliset osiot.

Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007—2013on yhteensä 1 716 milj. euroa käyvin hinnoin. Valtion talousarvioei kuitenkaan sisällä rajat ylittävää yhteistyötä toteuttavien toimenpideohjelmienEU:n rahoitusta, joka tuloutuu ohjelmien hallintomallin mukaisestisuoraan talousarviotalouden ulkopuoliselle hallinto- ja todentamisviranomaiselle.Näiden ohjelmien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyyvaltion talousarvioon. Valtion talousarvioon ei sisälly myöskäänAhvenanmaalla toteutettavien toimenpideohjelmien varoja, sillä nämäohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan.

Taulukko 17. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin

  EU:n rahoitus milj.euroa
   
Alueellinenkilpailukyky ja työllisyystavoite (EAKR):  
— Etelä-Suomi 138
— Länsi-Suomi 159
— Itä-Suomi 366
— Pohjois-Suomi 311
Yhteensä 974
   
Manner-Suomenalueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite (ESR):  
— Valtakunnallinenosio 218
— Etelä-Suomi 69
— Länsi-Suomi 79
— Itä-Suomi 180
— Pohjois-Suomi 69
Yhteensä 615

Rakennerahastovarat vuoden 2009 talousarviossa

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioonyhteensä 252 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastostaja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2007—2013saatavat tulot.

EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuuden budjetointiaaikaistetaan siten, että kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmienvuoden 2010 rahoituskehystä korotetaan 20 %. Rakennerahasto-ohjelmienrahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällätavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkojaluoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin.

Vuoden 2010 talousarviossa yksinkertaistetaan rakennerahasto-ohjelmienbudjetointimenettelyä siten, että rakennerahastovarat ja valtionrahoitusosuus kootaan samalle talousarviomomentille. Rakennerahasto-ohjelmienrahoituksen arvioidaan olevan v. 2010 yhteensä noin 535 milj.euroa myöntämisvaltuutena, josta EU:n osuus on 274 milj. euroa javaltion rahoitusosuus 261 milj. euroa. Tarkat tiedot EU-rahoituksestaja vastaavasta valtion rahoituksesta löytyvät työ- ja elinkeinoministeriönpääluokasta momentin 32.50.64 selvitysosan taulukoista.

EU:nrakennerahastojen toiminnan arvioitu kohdentuminen vuonna 2010:
Hallinnonala %
   
Työ- ja elinkeinoministeriö 69,6
Opetusministeriö 21,5
Liikenne-ja viestintäministeriö 3,6
Ympäristöministeriö 3,4
Sosiaali-ja terveysministeriö 1,5
Maa- ja metsätalousministeriö 0,4


Kuvio 5. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2010, milj. euroa

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2008—20101) Taulukko 9. Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa Yhteensä Taulukko 10. Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset,milj. euroa Taulukko 11. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta Taulukko 13. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, % Taulukko 14. Indeksit ja palkkakerroin Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2008—20101) Kulutusmenot 12 217 12 961 12 823 - 138 - 1 Siirtomenot 27 804 29 876 32 867 2 990 10 Sijoitusmenot 1 095 1 197 2 397 1 199 100 Muutmenot 3 807 2 256 2 099 -158 -7 Taulukko 16. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenmuutos, milj. euroa 832 848 15 2 883 1 016 133 15 Taulukko 17. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin Kuvio 5. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2010, milj. euroa