Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan vuoden 2015 talousarvioesitystä (HE 131/2014 vp) täydentävä hallituksen esitys. Täydentävä esitys voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut mietintöään 15.9.2014 annetusta hallituksen esityksestä vuoden 2015 talousarvioksi.

Talouden näkymät

Kansantalousosaston syyskuun 2014 ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen ei ennusteta kasvavan vuonna 2014. Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %, edellisvuodesta huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot polkevat paikallaan.

Maailmankaupan virkoamisen myötä vienti kasvaa 4 %. Viennin kasvu jää kuitenkin maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Tuonnin virkoamisen taustalla on ensisijaisesti investointien elpyminen. Viimeaikaiset myönteiset uutiset viennistä ja teollisuuden uusista tilauksista sopivat ennusteuraan.

Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Tuottavuus mitattuna työtunneilla nousee vain noin puoli prosenttia ja tuottavuuskehitys on lähivuosina vaimeaa. Työttömyys ei juuri alene seuraavien parin vuoden aikana. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea.

Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema muuttuu eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on siten edelleen syvästi alijäämäinen. Lähivuosina alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Kuntataloutta heikentävät vaimea verotulojen kehitys, valtionosuusleikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu. Kuntatalouden arvioidaan pysyvän lähivuosina alijäämäisenä. Työeläkelaitokset on ainoa ylijäämäinen julkisen talouden sektori, mutta senkin ylijäämä on aiempiin vuosiin verrattuna pienempi.

Tuloarviot

Varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 97 milj. euroa.

Verotuloarvioita tarkistetaan talousarvioesityksen antamisen jälkeen linjattujen veroperustemuutosten mukaisesti. Verotuloja koskevaa arviota alennetaan yhteensä 134 milj. euroa. Tästä ansio- ja pääomatuloveron tuloarviota ehdotetaan alennettavan 11 milj. euroa. Osuuskuntien ylijäämänjaon verotukseen ehdotetaan muutoksia, minkä lisäksi tuloarvion laskentaperusteissa huomioidaan ehdotettu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun korottaminen. Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja jatketaan kahdella vuodella. Verovuosina 2015 ja 2016 tuotannollisista investoinneista voisi tehdä korotetut, kaksinkertaiset poistot, mikä vähentää yhteisöveron tuottoa arviolta 65 milj. euroa. Hallituksen aiemmin linjaama, vuonna 2015 toteutettava makeisveron korotus perutaan, minkä johdosta makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tuloarviota alennetaan 45 milj. euroa. Polttoturpeen veroa ehdotetaan alennettavaksi tasolle 3,4 euroa/MWh, mikä alentaa energiaverojen tuloarviota 11 milj. euroa. Sähkön pientuotannon veromuutokset vähentävät sähköveron tuottoa noin 2 milj. euroa. Lisäksi pienpanimoiden veromuutos pienentää alkoholiveron tuottoa noin 0,4 milj. euroa vuositasolla.

Arviota sekalaisista tuloista ehdotetaan korotettavaksi nettomääräisesti noin 53 milj. euroa. Merkittävin sekalaisten tulojen arvion korottamista selittävä tekijä on EU:n rakennerahastoista ja muista koheesiopolitiikan rahastoista saatavia tuloja koskevan arvion nousu 44 milj. eurolla.

Määrärahat ja tasapaino

Varsinaisten tulojen noin 97 milj. euron vähennykset ja määrärahojen noin 107 milj. euron lisäykset huomioon ottaen vuoden 2015 talousarvioesitystä täydentävä esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 203 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2015 ehdotetaan 4,7 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2015 lopussa arvioidaan noin 101 mrd. euroa, mikä on noin 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Vuoden 2015 kehystasoa tarkistetaan vastaamaan kehyksen hinta- ja rakennemuutoksia jäljempänä olevan taulukon mukaisesti noin 9,8 milj. eurolla. Tarkistusten jälkeinen menokehys vuodelle 2015 on 42 167 milj. euroa.

Talousarvioesitystä täydentävän esityksen jälkeen kehykseen luettavien menojen taso on 41 915 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2015 jakamaton varaus on noin 52 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2015
     
26.20.70 Peruutetaan ja uudelleenbudjetoidaan osa III LTA 2013 määrärahasta kahden helikopterin yhdenmukaistamisen viivästymisen vuoksi 4,6
31.10.77 Kotkan kaupungin rahoitusosuuden pienentyminen E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeessa -4,8
33.20.52 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon kunnille liittyvä valtion säästö kasvaa, mikä johtuu pitkäaikaistyöttömien määrän arvioitua suuremmasta kasvusta. Kyse kehyksen ulkopuolisesta momentista, joten kehystasoa korjataan teknisesti ylöspäin. 10,0
Yhteensä   9,8

Kasvua ja työllisyyttä lisäävät toimet

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 2,45 milj. euron lisäystä ICT-alan rakennemuutoksen vauhdittamiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käynnistettäviin korkeakoulutettujen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin sekä tutkintoon johtaviin muuntokoulutuksiin.

Perusväylänpitoon syntyneen korjausvelan vähentämiseksi ehdotetaan 10 milj. euron määrärahalisäystä, joka kohdistetaan seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen.

Välityömarkkinoilla tarjotun palkkatuetun työn vaikuttavuuden parantamiseksi käynnistetään pilottihankkeita, joissa voidaan maksaa palkkioita yksityisille palveluntuottajille, jotka hankkivat välityömarkkinoilla palkkatuetussa työssä oleville työpaikan joko avoimilta työmarkkinoilta tai palkkatuetun työpaikan yrityksestä.

Hissien lisärakentamiseen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen myönnettäviä avustuksia ehdotetaan lisättävän kertaluonteisesti 5 milj. eurolla. Asuinalueiden kehittämisohjelmaan suunnattavia menoja ehdotetaan lisättävän kertaluonteisesti 4 milj. eurolla 8 milj. euroon. Lisärahoituksella rahoitettaisiin nopeasti käynnistyviä investointihankkeita. Edellä mainitut menot rahoitettaisiin Valtion asuntorahaston varoista.

Ajoneuvojen romutuspalkkiokokeilun toteuttamiseen ehdotetaan 3 milj. euron määrärahaa.

Finpro ry:n toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 2 milj. euron lisämäärärahaa.

Valtioneuvoston yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät

Valtioneuvoston yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät ehdotetaan koottavaksi uudeksi kokonaisuudeksi valtioneuvoston kansliaan 1.3.2015 lukien. Kanslian toimintamenoihin ehdotetaan tässä tarkoituksessa siirrettäväksi lähinnä ministeriöistä noin 82,1 milj. euroa.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja ehdotetaan lisättäväksi nettomääräisesti 16,6 milj. eurolla, josta ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus on 15,6 milj. euroa ja puolustusministeriön hallinnonalan 1,0 milj. euroa. Määrärahalisäyksellä katetaan menoja, jotka aiheutuvat Suomen johtovaltioroolin jatkumisesta Libanonin UNIFIL-operaatiossa sekä EU:n sotilaalliseen Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaoperaatioon osallistumisen jatkumisesta.

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusvoimien toimintamenojen tilausvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 39,8 milj. eurolla ilmatorjunnan kunnossapitotarpeiden tarkentumisen vuoksi. Seitsemän Hawk Mk 51 -konetta uudistetaan lasiohjaamokoneiksi, mihin ehdotetaan uutta 15,2 milj. euron suuruista tilausvaltuutta ja 4 milj. euron määrärahalisäystä. Puolustusmateriaalihankinnoissa PVKEH 2013 -tilausvaltuuden maksatusmäärärahoja ehdotetaan myöhennettäväksi 30 milj. euroa vuodelta 2015 vuoteen 2017.

Kuntien valtionosuudet

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaan ehdotetaan lisäystä yhteensä 49,5 milj. euroa liittyen verotuloihin perustuvan tasauksen laskentatietojen oikaisuun ja valtionosuuden määräytymisperusteiden tarkistukseen uusien tietojen perusteella, 4,8 milj. euroa omaishoidon tuen kehittämiseen sekä 2,1 milj. euroa kielilain vaikutuksiin Närpiön kunnan muuttuessa kaksikieliseksi. Määrärahaan ehdotetaan toisaalta vähennystä 5 milj. euroa liittyen päivystysjärjestelmän uudistamiseen ja siihen liittyviin kustannussäästöihin. Valtionosuusmäärärahaan ehdotetaan lisäksi siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta 102 000 euroa liittyen esiopetuksen muuttumiseen velvoittavaksi sekä noin 1,4 milj. euroa liittyen oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamiseen siten, että perusopetuslain mukaisessa rekisteröidyn yhteisön, säätiön tai valtion järjestämässä opetuksessa olevat oppilaat siirtyisivät kunnan järjestämien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeiden valtionavustusmäärärahaan ehdotetaan 5 milj. euron lisäystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Yksityisen kopioinnin hyvitys

Yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämiseen ehdotetaan 11 milj. euroa. Määrärahalla on tarkoitus hyvittää tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sitä, että teoksia ja lähioikeuden suojan kohteita kopioidaan yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslaissa säädetyn rajoituksen nojalla.

Kirjastojen perustamishankkeet

Yleisten kirjastojen perustamishankkeille myönnettävää valtuutta ehdotetaan korotettavaksi siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 13,5 milj. euroa. Yleisten kirjastojen vuosien 2014—2017 rahoitussuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden valtionavustuspäätökset voidaan tehdä vuonna 2015. Myönnettävillä valtionavustuksilla uusitaan arviolta yhdeksän kirjastoautoa sekä rakennetaan ja peruskorjataan 12 kirjastoa (yhteensä 12 500 m2).

Olympiastadion

Olympiastadionin perusparannushankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 209 milj. euroa. Perusparannushankkeelle ehdotetaan valtionrahoitusta yhteensä enintään 104,5 milj. euroa, jonka loppuosuus, 51,8 milj. euroa ml. korkohyöty, ehdotetaan maksettavaksi vuosina 2015—2018 edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

Liikenne ja viestintä

Valtio sitoutuu länsimetron jatkon rakentamisen avustamiseen enintään 240 milj. eurolla, joka tulee maksettavaksi aikaisintaan vuodesta 2017 lähtien. Fennovoima Oy:n ydinvoima-alueelle johtavan tieyhteyden rakentamiseksi ehdotetaan Liikennevirastolle 7,4 milj. euron valtuutta. Fennovoima Oy rakentaa ja rahoittaa tien ja valtio maksaa tieosuuden sen valmistuttua kahden vuoden kuluttua edellyttäen, että voimalaa rakennetaan. Rikkidirektiivin valvonnan toteuttamiseksi ehdotetaan noin 1 milj. euroa Liikenteen turvallisuusvirastolle ulkopuolisten palveluntuottajien palvelujen ostamiseksi. Koillisväylän tietoliikennekaapelin esiselvityksiin ehdotetaan 0,3 milj. euroa. Media-alan rakennemuutoksen kehittämiseen ehdotetaan 20 milj. euron määrärahaa, missä on lisäystä 10 milj. euroa. Tukea hallinnoi Innovaatiokeskus Tekes. Määrärahasta noin 1 milj. euroa käytetään Tekesin hallinnointimenoihin sekä media-alan innovaatiokilpailun palkintoihin.

Uusiutuvan energian tuotantotuki

Metsähakkeella tuotetun uusiutuvan energian tuotantotukea korotetaan turpeen veron laskua vastaavasti, mikä lisää määrärahatarvetta noin 10 milj. eurolla vuonna 2015. Näillä muutoksilla turvataan lyhyellä aikajänteellä kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä suhteessa kivihiileen.

Työttömyysturva

Työttömyysturvan rahoitukseen varattua määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 25 milj. euroa. Vähennystarve peruspäivärahan osalta aiheutuu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun korottamisesta. Työmarkkinatuen määrärahatarpeen vähentyminen aiheutuu pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisestä ja sitä kautta kuntien rahoitusvastuun kasvusta.

Vammaisetuuslainsäädäntö

Valtion osuutta kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista ehdotetaan vähennettäväksi 6,5 milj. eurolla. Vammaisetuuslainsäädäntöä ehdotetaan kehitettäväksi 1.6.2015 alkaen siten, että etuuden myöntämisessä arvioitaisiin nykyistä selkeämmin hakijan tuen tarvetta. Laissa säädettäisiin myös nykyistä tarkemmin niistä sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuneista erityiskustannuksista, jotka otettaisiin huomioon vammaisetuuksia myönnettäessä.

Eräitä muita muutoksia

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden hankkeisiin ehdotetaan tarkentuneen määrärahatarpeen johdosta 0,9 milj. euron määrärahalisäystä valtioneuvoston kansliaan. Lisäksi ehdotetaan, että kanslia saa vuonna 2015 tehdä juhlavuoden järjestämiseen liittyviä sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua menoja vuosina 2016—2018 enintään 5 milj. euroa.

Uuden hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) käyttöönottoon liittyviin menoihin ehdotetaan lisäystä noin 2,4 milj. euroa.

Poliisin operatiivisen toimintakyvyn turvaamiseen ja Suojelupoliisin yhdyshenkilötoimintaan ehdotetaan yhteensä noin 3 milj. euron määrärahalisäystä.

Aluehallintoviraston toimintamenoihin ehdotetaan kertaluonteista 0,7 milj. euron lisäystä ympäristövastuualueen lupien käsittelyruuhkan purkamiseen.

Rahoitusvakausrahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 4,5 milj. euroa lisää. Lisäys liittyy pankkiveron tuoton ennakoitua suurempaan kertymään talousarviovuonna 2014.

Suomen maksuista Euroopan unionille ehdotetaan vähennettävän 50 milj. euroa talousarvioesitykseen verrattuna. Vähennys johtuu siitä, että aikaisempia vuosia koskevien BKTL- ja ALV-maksupohjien tarkistuksen mukaisten hyvitysten ennakoidaan osin palautuvan vuonna 2015, sekä vuoden 2014 EU:n lisätalousarvioesityksistä, joiden arvioidaan tulevan voimaan ja vähentävän maksuja vuonna 2015.

Määrärahaa kirjaston lainoista kirjan tekijöille maksettaviin lainauskorvauksiin ehdotetaan korotettavaksi noin 4,2 milj. eurosta noin 8,2 milj. euroon.

Varhaiskasvatuslain ensimmäisen vaiheen käynnistämiseen varaudutaan. Opetushallituksen säästötoimenpiteiden kertaluonteiseen jaksottamiseen ehdotetaan 2 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön sisäisinä siirtoina. Samalla käynnistetään Opetushallituksen toiminnan sopeuttamiseen liittyvä prosessi.

Suomenlinnan käytäväverkoston ja vallivyöhykkeen maastovaurioiden kunnostamiseen ehdotetaan 180 000 euroa.

Talousarvioesitykseen sisältyneestä Metsähallituksen ylimääräisestä 15 milj. euron voitontuloutuksesta ehdotetaan luovuttavan. Sen sijaan Metsähallituksen peruspääomaa ehdotetaan alennettavaksi 15 milj. eurolla ja vastaavan suuruista pääoman palautusta maksettavaksi valtiolle.

Viljelijätukien hallinnointijärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan 0,6 milj. euron lisämäärärahaa Maaseutuvirastolle. Lisäksi ELY-keskuksille ehdotetaan 1,8 milj. euroa käytettäväksi rahastokausien muutoksista aiheutuviin tehtäviin.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden vuodelta 2014 käyttämättä jäävän, vuoteen 2015 siirrettävän valtuuden enimmäismäärä ehdotetaan nostettavaksi 15 milj. eurosta 25 milj. euroon johtuen siitä, että vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa momentin valtuutta lisättiin ja koska tietojärjestelmäuudistukset ovat viivästyttäneet ELY-keskusten päätöksentekoa.

Ympäristöministeriön toimintamäärärahoista Tukesille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 340 000 euroa CE-merkitsemättömien rakennustuotteiden markkinavalvontaan.

Käsiteltävänä olevat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 164 129 000 - 164 129 000
22. Tasavallan presidentti 19 150 000 - 19 150 000
23. Valtioneuvoston kanslia 90 571 000 95 889 000 186 460 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 224 484 000 -13 098 000 1 211 386 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 901 151 000 -3 980 000 897 171 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 219 310 000 4 176 000 1 223 486 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 687 378 000 -28 739 000 2 658 639 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 16 949 619 000 -865 000 16 948 754 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 769 263 000 2 113 000 6 771 376 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 661 427 000 -5 234 000 2 656 193 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 853 998 000 24 554 000 2 878 552 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 438 632 000 79 918 000 3 518 550 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 12 756 276 000 -45 318 000 12 710 958 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 203 673 000 -2 587 000 201 086 000
36. Valtionvelan korot 1 766 100 000 - 1 766 100 000
Yhteensä 53 705 161 000 106 829 000 53 811 990 000

Käsiteltävänä olevat ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 40 043 310 000 -134 400 000 39 908 910 000
12. Sekalaiset tulot 5 996 930 000 52 899 000 6 049 829 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 782 600 000 -15 000 000 2 767 600 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 414 500 000 - 414 500 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 49 237 340 000 -96 501 000 49 140 839 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 4 467 821 000 203 330 000 4 671 151 000
Yhteensä 53 705 161 000 106 829 000 53 811 990 000