Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2002

34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.

Työhallinnon strategiassa vuosiksi 2001—2003 päätavoitteena on, että työllisyysaste, eli työssä olevien 15—64-vuotiaiden osuus vastaavasta väestöstä lähestyy seitsemääkymmentä prosenttia vuonna 2003. Strategian päätavoitteen toteuttamiseksi on määritelty viisi linjausta:

  • varmistetaan työvoiman saatavuus
  • tuetaan työvoiman kysyntää
  • vahvistetaan ja laajennetaan toimintaa työssä olevien osaamisen ja jaksamisen parantamiseksi
  • lisätään työhön menon kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä
  • edistetään hyviä etnisiä suhteita ja ehkäistään syrjintää ja rasismia.

EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma toteuttaa neljää yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, joita ovat työllistyvyyden parantaminen, yrittäjyyden edistäminen, yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen.

Työhallinnon keskeisinä tavoitteina on EU:n suuntaviivojen mukaisesti pitää työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrällinen taso edelleen vähintään 20 prosentissa suhteessa työttömien työnhakijoiden ja aktiivitoimenpiteissä olevien määrään sekä tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää työllisyyssuuntaviivoissa määritellyn uuden alun kriteerit. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista. Tämä järjestelmä toimeenpantiin täysimääräisesti vuoden 2000 aikana.

Vuoden 2001 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmalla jatketaan työvoiman osaamisen parantamiseen tukeutuvaa strategiaa työllisyyden lisäämiseksi sekä työvoiman saatavuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuen korostetaan työvoiman saatavuuden turvaamista pitkällä aikavälillä. Toimintasuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työssä olevien työssä pysymisen ja työttömien työllistyvyyden pitkäjänteiseen tukemiseen osana yritysten ja työyhteisöjen kehittämistä. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan siten, että työvoimakapeikot eivät muodostu yritysten kasvun ja kehityksen esteeksi ja samalla vähennetään rakennetyöttömyyttä. Pitkittyvää työttömyyttä alennetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa tehostamalla ja kytkemällä toimenpiteet osaksi osaavan työvoiman saatavuuden ratkaisemista. Toimintasuunnitelma tukee osaltaan työhallinnon kansallista strategiaa.

Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden, erityisesti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuudelle, asetetaan nykyistä vaativammat tavoitteet.

Henkilöstöpolitiikan painopistealueina ovat henkilöstöhallinnon suunnitelmallisuuden parantaminen osana organisaation kokonaistoimintaa sekä yhdenmukaisen henkilöstöhallinnon varmistaminen työhallinnon eri tasoilla ja yksiköissä. Henkilöstöpolitiikassa keskitytään erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstön jaksamista ja toimintakykyä tukevien toimenpiteiden edistämiseen. Työhallinnon henkilöstösuunnittelu perustuu henkilöstösuunnitelmaan, jossa on otettu huomioon henkilöstörakenteeseen ja määrään vaikuttavat toimintaympäristön ja toimintatapojen muutokset.

Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään siten, että työpolitiikan strategioita toteuttavista tulostavoitteista neuvoteltaessa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon myös alueiden erityispiirteet ja niiden antamat mahdollisuudet. Lisäksi tulosohjausjärjestelmään kytketään Euroopan laatupalkintomallin hyödyntäminen siten, että ao. mallin avulla vahvistetaan työvoimaosastojen ja -toimistojen suorituskykyä työpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Keskeisille työvoimapalveluille määritetään laatutasotavoitteet ja niiden arviointimenettelyt, joiden avulla sekä työvoimatoimistot että asiakkaat voivat arvioida toteutuneen palvelun laatutasoa. Tavoitteena on ottaa Euroopan laatupalkintomalli käyttöön myös TE-keskusten työvoimaosastoilla ja työvoimatoimistoissa oman toiminnan arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Laatupalkintomalliin perustuvan palkitsemisjärjestelmän käyttöä jatketaan työministeriössä ja tavoitteena on, että vastaava palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön työvoimatoimistojen lisäksi myös TE-keskusten työvoimaosastoilla.

Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssit ovat kehittyneet seuraavasti:
  1999 2000 2001 2002
        arvio/
  toteutuma toteutuma arvio esitys
         
Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) 348 000 321 000 297 000 305 000
Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa 1 913 1 634 1 830 1 962
Työvoimapol. resurssit (ml. ESR) suhteessa
työttömien lkm, euroa
5 498 5 091 6 162 6 434

Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet:
  2000 2001 2002
    tavoite/ alustava
  toteutuma arvio tavoite
       
Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen täyttöjen määrä 302 000 300 000 320 000
Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen päättyneet työnhaut 636 000 650 000 650 000
Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin
kuukaudessa enintään
89 000 79 000 72 000
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus:      
— työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % (pl. yhdenjaksoiset
pitkäaikaistyöttömät)
42 43 36
— työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, % (pl. yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät) 45 43 41

Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. euroa):
    2003 2004 2005
         
1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot 83,1    
2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 156,7 76,9 0,5
  Yhteensä 239,8 76,9 0,5

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000—2002



v. 2000
tilinpäätös
1000 €
v. 2001
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2001—2002
    1000 € %







01.
Työhallinto
31 172
33 166
34 016
850
3
05.
Euroopan rakennerahastojen
ohjelmien toteutus
29 775
211 665
181 183
- 30 482
- 14
06.
Työvoimapolitiikan toimeenpano
1 604 353
1 618 624
1 781 278
162 654
10
07.
Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
71 472
59 595
60 782
1 187
2
99.
Työministeriön hallinnonalan
muut menot
24 059
20 948
26 204
5 256
25

Yhteensä
1 760 832
1 943 998
2 083 463
139 465
7

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 499 3 790 3 930