Talousarvioesitys 2012
27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Toimintaympäristön kuvaus
Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden oikein mitoitettua puolustuskykyä, jota käytetään Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Kansainvälisen toimintaympäristön kehitykseen vaikuttavat yhtäältä globaalit muuttujat, kuten globalisaatio, väestökehitys, muuttoliikkeet, ilmastonmuutos ja teknologian kehitys, ja toisaalta kansainvälisen toimintaympäristön toimijat ja niiden intressit. Afganistanin ohella kansainvälisen yhteisön huomio on kohdistunut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nopeasti edenneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joiden seurauksia on vaikea ennakoida. Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina suhteellisen vakaana. EU:n ja Naton laajentuminen sekä Venäjän taloudellinen ja poliittinen muutos ovat vakiinnuttaneet oloja Suomen lähialueilla. Siitä huolimatta jännitteitä etenkin Baltian maiden ja Venäjän välillä on edelleen nähtävissä.
Globaali talouskriisi vahvisti toimintaympäristön muutosta, jossa ominaispiirteitä ovat toimijoiden keskinäisriippuvuuden kasvu ja maailmantalouden verkottuminen entistä tiiviimmin yhdeksi toimintayksiköksi. Vaikka maailmantalous on elpynyt ennakoitua nopeammin, lähitulevaisuuden kehitykseen liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä, kuten epävakaus rahoitusmarkkinoilla, julkisen sektorin velkaantuminen ja korkea työttömyys. Näiden tekijöiden lisäksi useimpien teollistuneiden maiden kasvua heikentää väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikentyminen. Kriisin seurauksena julkisen talouden rahoitusasema on nopeasti heikentynyt monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Osa vaikutuksista näkyy jo nyt, osa vasta pidemmällä aikavälillä. Talouskriisin seurannaisvaikutukset pakottavat arvioimaan myös puolustukseen käytettävien resurssien määrää. Tavoite on monilla valtioilla yhteinen: kustannus- ja menopaineiden hallinta sekä resurssien vapauttaminen organisaation ylläpidosta suorituskykyjen kehittämiseen.
Lähivuosien aikana sotilaallista maanpuolustusta uudistetaan siten, että se vastaa 2020-luvun vaatimuksia ja turvallisuusympäristöä ottaen huomioon ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat taloudelliset ja muut voimavarat.
Sotilaallista suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään kansallisesti sekä monikansallisen yhteistyön avulla. Varautumista sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien hallintaan ei voida kehittää toisistaan erillisinä. Tulevaisuuden turvallisuusuhkiin varautuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa korostuvat poikkihallinnollisuus ja kansainvälinen yhteistyö. Tarvittaessa kaikki käytettävissä olevat yhteiskunnan voimavarat keskitetään uhkien torjumiseen. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukainen kriisivalmius edellyttää hallinnonalat ylittäviä varautumis- ja yhteistoimintajärjestelyjä sekä johtamiskäytäntöjä. Lisäksi korostuvat viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen toimintojen yhteensovittamistarve sekä kansainvälinen yhteistyö.
Kansainvälinen verkottuminen on jo pitkään ollut keskeinen elementti Suomen puolustuskyvyn ylläpitämisessä. Tulevina vuosina sen merkitys lisääntyy. Euroopan unioni on Suomelle tärkeä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen viitekehys. EU-maiden keskinäinen yhteistyö vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisella yhteistyöllä tavoitellaan toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista suorituskykyjen kehittämiselle. Samalla Suomi jatkaa rauhankumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Tämän yhteistyön tärkein sisältö on sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen, harjoittaminen ja sertifiointi yhteisten standardien ja toimintatapojen pohjalta. Lisäksi Suomi jatkaa kahdenvälistä yhteistyötä puolustuskyvyn kehittämisen kannalta merkittävien valtioiden kanssa.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:
Tavoite | Tavoitetaso asteikolla 1—5 |
---|---|
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka | |
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistaminen. Puolustuspolitiikalla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteuttamiselle ja ohjataan puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Puolustuspolitiikalla varmistetaan, että puolustuskykyä koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon toimintaympäristön kehitys ja että tehtävät sekä niiden edellyttämät kyvyt ja voimavarat muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. | 4 |
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä | |
Puolustusjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu johtamisjärjestelmästä, tiedustelu- ja valvontajärjestelmästä, valmiudensäätelyjärjestelmästä, logistiikkajärjestelmästä sekä joukkorakenteesta eli maa-, meri- ja ilmapuolustuksen johtoportaista ja joukoista. Puolustusjärjestelmää käytetään kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin. Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä edellyttää henkilöstö- ja materiaalivoimavarojen sekä infrastruktuurin tasapainon varmistamista ja kansan vahvaa maanpuolustustahtoa. Asevelvollisuusjärjestelmä ja maanpuolustustahto ovat keskeinen osa suorituskykyisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä. Yleinen asevelvollisuus tuottaa päätarkoituksensa lisäksi myös sekä yksilölle että yhteiskunnalle valmiuksia toimia osana yhteiskuntaa erilaisissa kriisitilanteissa. Maanpuolustustahdolla on tulevaisuudessakin suuri merkitys puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Asevelvollisten laadukas koulutus ylläpidetään myös muutoksen aikana. Valmiusvaatimuksia voidaan tilapäisesti alentaa. Tavoitteena on tehtävien ja turvallisuusympäristöön suhteutettujen suorituskykyjen tasapainoinen kokonaisuus ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat. | 4 |
Turvallinen yhteiskunta | |
Sotilaallisen turvallisuuden tuottamisen ohella puolustushallinto tukee muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Puolustushallinto osallistuu toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden edistämiseen. Puolustusministeriö sovittaa yhteen sotilaalliset ja siviilialojen toimet tavoitteena turvata Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä väestön elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Yhteensovittamisella tarkoitetaan julkisen sektorin, valtion viranomaisten, kuntien ja yksityisen sektorin toimenpiteiden ja vapaaehtoisen sekä kansainvälisen toiminnan yhteensovittamista yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. | 4 |
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen | |
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen tukee puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Kansainvälinen sotilas- ja siviiliyhteistyö edistää puolustuksemme uskottavuutta. Kriisinhallinnalla tuetaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päämäärien saavuttamista ja puolustuskyvyn uskottavuutta sekä edistetään Suomen turvallisuusympäristön vakautta. | 4 |
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1—5. Ensisijaisesti asteikolla arvioidaan kolmiportaisesti, onko tavoite saavutettu, onko siinä edetty tai onko tavoite toteutumatta. Arvioinnissa otetaan huomioon puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminnan vaikuttavuus edellä mainittujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty.
Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät PLM:n hallinnonalan menot (milj. euroa)1) | |||
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka | 7 | 7 | 7 |
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä | 2 213 | 2 447 | 2 439 |
Turvallinen yhteiskunta | 48 | 4 | 3 |
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen | 56 | 72 | 71 |
Yhteensä | 2 324 | 2 530 | 2 520 |
---|
1) Vuoden osalta 2010 kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä kehyksen ulkopuolisia menoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet.
Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvosuunnitelmia, jotka on suunnattu puolustushallinnon virastojen ja laitosten palkatulle henkilöstölle, asevelvollisille sekä kriisinhallintahenkilöstölle. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä puolustushallinnossa. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, sairauspoissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä eri muodoissa.
Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa jo koulutusvaiheessa. Osana kansallisen 1325-ohjelman toimeenpanoa mm. kriisinhallintatehtäviin lähetettävien naisten määrää pyritään lisäämään. Lisäksi pohjoismaisena NORDEFCO-yhteistyönä toteutettavalla Gender-toiminnalla pyritään varmistamaan naisten aseman huomioon ottaminen kriisinhallintaoperaatioissa.
Tuottavuuden parantaminen
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.
Edellä mainitusta aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja puolustushallinnon kumppanuusjärjestelyt vähentävät edelleen puolustushallinnon henkilöstön kokonaismäärää. Henkilöstön perinteinen sijoittuminen hallinto- ja tukitehtäviin vaikuttaa vähennysten kohdentumisena epätasaisesti eri henkilöstöryhmiin. Puolustusvoimien ravitsemispalvelut yhtiöitetään 1.1.2012 alkaen ja sen myötä ulkoistettavissa tehtävissä työskentelee pääosin naisia.
Toimintojen tehokkuuden lisääminen
Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti toimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2012 on 633 henkilötyövuotta.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2011 varsinainen talousarvio |
2012 esitys |
||
27.10.01 | Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— tilausvaltuus | 86,4 | 83,6 | |
27.10.18 | Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) | ||
— tilausvaltuus | 152,3 | 280,0 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012
v. 2010 tilinpäätös 1000 € |
v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2012 esitys 1000 € |
Muutos 2011—2012 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Puolustuspolitiikka ja hallinto | 461 332 | 345 379 | 352 494 | 7 115 | 2 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 18 732 | 18 645 | 18 678 | 33 | 0 |
21. | Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | — | 635 | 1 195 | 560 | 88 |
(23.) | Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 165 010 | — | — | — | — |
29. | Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 277 590 | 326 099 | 331 021 | 4 922 | 2 |
88. | Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 1 600 | 1 600 | 0 |
10. | Sotilaallinen maanpuolustus | 2 211 885 | 2 451 284 | 2 433 692 | - 17 592 | - 1 |
01. | Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 632 504 | 1 698 738 | 1 712 245 | 13 507 | 1 |
18. | Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) | 574 485 | 737 755 | 711 869 | - 25 886 | - 4 |
19. | Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 2 600 | 12 500 | 7 700 | - 4 800 | - 38 |
50. | Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) | 2 296 | 2 291 | 1 878 | - 413 | - 18 |
30. | Sotilaallinen kriisinhallinta | 59 105 | 59 630 | 66 666 | 7 036 | 12 |
20. | Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) | 59 137 | 59 620 | 66 656 | 7 036 | 12 |
95. | Kurssivaihtelut (arviomääräraha) | -32 | 10 | 10 | — | — |
Yhteensä | 2 732 321 | 2 856 293 | 2 852 852 | - 3 441 | - 0 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 16 000 | 15 920 | 15 160 |