Talousarvioesitys 2012
29. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2012 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:
Hallinnonalan toimintaympäristö
Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.
Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.
Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.
Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumiskehityksen ehkäisy korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.
Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka
Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Koulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria alkupäästä ja aikuiskoulutusta tehostamalla myös myöhentää eläkkeelle siirtymistä.
Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Koulutuksen laadun jatkuvaan kohottamiseen ja laadun varmistukseen kiinnitetään huomiota kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntakehitystä vahvistetaan.
Tavoitteena on, että
- perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa
- suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee
- korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja
- tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu.
Korkeakoulujen opiskelija (FTE)1)-opettajasuhde | |||||||
2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 arvio |
2012 arvio |
|
Ammattikorkeakoulut | 16,6 | 16,5 | 16,6 | 16,7 | 17,9 | 16,4 | 16,4 |
Yliopistot | 8,7 | 8,8 | 8,4 | 8,4 | 7,1 | 7,1 | 7,1 |
1) Kokoaikaiseksi (Full Time Equivalent) muutettu laskennallinen opiskelijamäärä, yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilökunta (pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat)
Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
2006 | 2007 | 2008 | 20091) | 2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
T&K-menojen BKT-osuus (%) | 3,45 | 3,47 | 3,72 | 3,92 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) | 2,55 | 2,41 | 2,40 | 2,4 | 2,4 | 2,4 | 2,4 |
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)2) | 1 700 | 1 700 | 1 900 | 1 900 | 1 900 | 2 000 | 2 000 |
1) Vuoden 2009 tiedoissa T&K menojen BKT-osuus Tilastokeskuksen arvio, tutkimushenkilöstön osuus arvio, tieteelliset julkaisut toteutuma.
2) Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut)
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Opintojen nopeuttamiseksi lisätään opinto-ohjausta ja opinto-ohjaajien koulutusta, uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet, toteutetaan ohjelma ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi, uudistetaan korkeakoulujen opiskelijavalintaa ja kehitetään korkeakouluopintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Jatketaan ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä. Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavien opettajien ja ohjaajien osaamista. Opintotuki edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, päätoimisen opiskelun edellytyksiä ja osaavan työvoiman saatavuutta.Tavoitteena on, että
- perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee
- tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee
- korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee
- tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee
- vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 % ja
- koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen kohtaanto paranee.
Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)1) | |||||||
2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet | 41,9 | 42,9 | 44,2 | 44,0 | 44,5 | 44,5 | 44,5 |
— perustutkintoon johtava koulutus | 40,1 | 40,7 | 41,9 | 41,2 | 41,5 | 41,5 | 41,5 |
— valmistavat koulutukset2) | 1,8 | 2,2 | 2,3 | 2,8 | 3,0 | 3,0 | 3,0 |
Lukiokoulutukseen sijoittuneet | 51,1 | 50,8 | 50,6 | 50,2 | 50,5 | 51,2 | 51,7 |
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
— peruskouluissa | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
— kansanopistoissa | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä | 91,2 | 91,5 | 92,5 | 91,4 | 92,0 | 92,7 | 93,2 |
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä | 4,3 | 4,7 | 4,8 | 5,3 | 5,5 | 5,5 | 5,5 |
Yhteensä | 95,5 | 96,2 | 97,3 | 96,7 | 97,5 | 98,2 | 98,7 |
---|
1) Lähde: Tilastokeskus. Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneita koskevat luvut ovat arvioita.
2) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).
Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%)1) | ||||||||
2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio | |
Ylioppilastutkinto | ||||||||
työllistyneet (ei opiskelevat) | 17,9 | 18,0 | 19,0 | 18,0 | 17,0 | 17,0 | 16,0 | 16,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet (työllisinä) | 22,7 | 24,1 | 25,8 | 25,0 | 24,5 | 24,0 | 23,0 | 23,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet (ei työllisinä) | 40,8 | 38,8 | 37,1 | 39,0 | 41,0 | 42,0 | 45,0 | 45,0 |
Ammatillinen perustutkinto (opetussuunnitelmaperusteinen) | ||||||||
työllistyneet | 61,4 | 63,3 | 66,7 | 65,0 | 63,5 | 64,0 | 65,5 | 67,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 10,2 | 9.3 | 8,9 | 8,7 | 10,0 | 9,5 | 9,5 | 9,5 |
Ammatillinen perustutkinto (näyttötutkinto) | ||||||||
työllistyneet | 77,1 | 81,4 | 83,2 | 82,1 | 80,0 | 81,0 | 82,0 | 82,5 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 3,0 | 2,9 | 2,7 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 2,5 |
Ammattitutkinto | ||||||||
työllistyneet | 81,0 | 84,0 | 85,4 | 85,0 | 84,0 | 84,5 | 85,0 | 85,5 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 3,0 | 2,7 | 2,5 | 2,8 | 3,0 | 3,0 | 2,5 | 2,5 |
Erikoisammattitutkinto | ||||||||
työllistyneet | 95,6 | 96,2 | 96,1 | 96,4 | 95,5 | 96,0 | 96,5 | 97,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 0,5 | 0,8 | 0,7 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus | ||||||||
työllistyneet | 83,0 | 84,0 | 86,2 | 87,2 | 84,0 | 86,0 | 87,0 | 87,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 4,6 | 4,5 | 3,8 | 3,3 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus | ||||||||
työllistyneet | 91,0 | 90,9 | 91,5 | 92,5 | 91,0 | 92,0 | 92,0 | 92,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 1,3 | 1,3 | 1,3 | 1,2 | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,4 |
Ylempi korkeakoulututkinto | ||||||||
työllistyneet | 84,2 | 84,9 | 85,0 | 85,6 | 84,5 | 85,0 | 85,5 | 86,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 4,3 | 5,0 | 4,5 | 3,8 | 5,3 | 5,0 | 5,0 | 5,0 |
Tohtorintutkinto | ||||||||
työllistyneet | 83,4 | 80,5 | 79,4 | 80,6 | 81,0 | 82,0 | 83,0 | 84,0 |
maasta muuttaneet | 7,1 | 8,3 | 9,5 | 8,2 | 9,0 | 8,0 | 8,0 | 8,0 |
1) Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteri. Kuvaa tarkasteluvuotta edeltävänä vuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tarkasteluvuoden lopussa. Työlliset opiskelijat lasketaan työllisiin, pl. ylioppilaissa, jossa ne on eroteltu omaksi kohdakseen. Vuoden 2009 luvut ovat ammatillisen koulutuksen osalta vielä arvioita.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1) | |||||||
2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
Ammattikorkeakoulututkinto | 25,2 | 25,1 | 25,1 | 25,2 | 24,8 | 24,6 | 24,5 |
Ylempi korkeakoulututkinto | 27,4 | 27,5 | 28,6 | 27,3 | 27,0 | 26,8 | 26,7 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.
Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1) | ||||||||
2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
Lukiokoulutus (3 vuotta) | 84,3 | 86,1 | 86,2 | 86,2 | 86,3 | 86,5 | 86,5 | 86,5 |
Ammatillinen perustutkinto | ||||||||
(3 vuotta) | 57,0 | 56,6 | 58,3 | 58,1 | 59,5 | 60,5 | 62,0 | 63,0 |
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) | 58,6 | 61,3 | 59,8 | 59,8 | 62,0 | 64,0 | 66,0 | 67,0 |
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) | 49,2 | 56,0 | 55,0 | 60,0 | 64,0 | 66,0 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2009 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.
Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Korkeakoulujen rakenteita kehitetään tavoitteena kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt.
Tavoitteena on, että
- opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat
- korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja
- korkeakoulujen tuloksellisuus paranee.
Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus ja opiskelijoiden liikkuvuus | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2007 | 2008 | 2009 | 2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta (yo) | 1,90 | 1,89 | 1,88 | 2,10 | 2,15 | 2,15 |
Tohtorintutkinnot/professorit (yo) | 0,67 | 0,67 | 0,72 | 0,72 | 0,73 | 0,73 |
Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (yo) | 5 897 | 6 195 | 6 984 | 7 300 | 8 200 | 8 950 |
Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (amk) | 5 299 | 6 294 | 6 962 | 7 100 | 7 500 | 8 220 |
Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä ja parannetaan opettajien työolosuhteita. Opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen parannetaan Osaava-ohjelmalla.
Tavoitteena on, että
- opettajien kelpoisuustilanne ja opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet paranevat ja
- halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain vähintään 5 000.
Opettajien kelpoisuus1) | ||||||
2005 | 2008 | 2009 | 2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
Yleissivistävän koulutuksen opettajista kelpoisia, % | 88 | 88 | 89 | 90 | 90 | 91 |
Ammatillisen peruskoulutuksen opettajista kelpoisia, % | 76 | 75,2 | 78 | 79 | 79 | 80 |
1) Päätoimiset opettajat
Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan.
Opetustoimen henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen1) | |||||
2008 | 2009 | 2010 | 2011 arvio |
2012 arvio |
|
Perusopetus ja lukiokoulutus | 21 550 | 21 000 | 30 040 | 32 000 | 35 000 |
Ammatillinen ja aikuiskoulutus | 4 540 | 4 500 | 9 900 | 8 000 | 8 000 |
Vapaa sivistystyö | 680 | 640 | 1 730 | 1 500 | 1 500 |
1) Opetushallituksen ja lääninhallitusten/aluehallintovirastojen järjestämä täydennyskoulutus, ml. Osaava-ohjelma vuodesta 2010 alkaen.
Opiskelijat ja tutkinnot1) | |||||||
2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 arvio |
2011 arvio |
2012 arvio |
|
Esiopetus | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
— opiskelijamäärä | 57 930 | 57 110 | 56 650 | 57 750 | 58 770 | 59 000 | 59 200 |
Perusopetus | |||||||
— uudet opiskelijat | 58 000 | 57 650 | 57 030 | 56 770 | 57 880 | 57 500 | 57 500 |
— päättötodistuksen saaneet | 65 790 | 65 570 | 66 810 | 65 090 | 64 960 | 64 000 | 62 000 |
— opiskelijamäärä | 568 720 | 554 170 | 544 410 | 536 780 | 530 680 | 521 000 | 518 000 |
Lukiokoulutus | |||||||
— uudet opiskelijat | 39 400 | 38 520 | 38 750 | 38 060 | 38 000 | 38 000 | 38 000 |
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) | 32 790 | 33 070 | 32 600 | 32 650 | 33 000 | 33 000 | 33 000 |
— opiskelijamäärä | 114 140 | 112 390 | 110 080 | 108 390 | 107 400 | 110 000 | 110 000 |
Ammatillinen peruskoulutus3) | |||||||
— uudet opiskelijat | 64 710 | 67 710 | 68 400 | 67 370 | 66 500 | 66 500 | 66 000 |
— suoritetut tutkinnot | 37 280 | 38 860 | 39 110 | 42 520 | 43 500 | 45 000 | 46 800 |
— opiskelijamäärä4) | 150 450 | 156 860 | 161 670 | 162 300 | 164 390 | 164 090 | 164 090 |
Ammatillinen lisäkoulutus5) | |||||||
— uudet opiskelijat | 31 000 | 33 500 | 32 500 | 31 700 | 30 400 | 30 400 | 30 400 |
— suoritetut tutkinnot | 16 170 | 18 100 | 17 700 | 17 300 | 17 900 | 17 900 | 17 900 |
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa | 33 840 | 35 000 | 34 000 | 28 900 | 28 800 | 28 800 | 28 800 |
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa | 22 150 | 24 500 | 27 231 | 29 025 | 27 181 | 29 410 | 29 410 |
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot | |||||||
— aloittaneet | 32 370 | 32 120 | 32 590 | 33 676 | 34 305 | 34 963 | 34 900 |
— suoritetut tutkinnot | 20 767 | 20 570 | 20 951 | 20 044 | 20 581 | 22 000 | 22 000 |
— opiskelijamäärä | 115 760 | 114 730 | 113 390 | 115 830 | 118 015 | 115 400 | 115 300 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | |||||||
— aloittaneet | 1 380 | 1 770 | 1 990 | 2 308 | 2 722 | 2 800 | 2 900 |
— suoritetut tutkinnot | 150 | 362 | 681 | 940 | 1 253 | 1 500 | 1 800 |
— opiskelijamäärä | 2 070 | 3 300 | 4 380 | 5 544 | 6 580 | 6 600 | 6 800 |
Yliopiston perustutkinnot6) | |||||||
— uudet opiskelijat | 20 150 | 19 648 | 19 643 | 20 169 | 19 988 | 19 600 | 19 600 |
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 3 814 | 5 879 | 13 876 | 10 775 | 12 300 | 13 000 | 13 800 |
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 13 128 | 13 884 | 21 825 | 10 535 | 14 384 | 14 900 | 14 900 |
— opiskelijamäärä | 152 165 | 152 196 | 140 558 | 145 330 | 144 321 | 145 000 | 145 000 |
Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 409 | 1 526 | 1 527 | 1 642 | 1 518 | 1 600 | 1 600 |
1) Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2010 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.
2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.
3) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.
4) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.
5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.
6) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.
Taide- ja kulttuuripolitiikka
Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.
Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta. Kulttuuripolitiikan keinoin edistetään myös eri hallinnonaloja läpäisevien kehittämistehtävien, kuten kestävän kehityksen, arkkitehtuuri- ja muotoilupolitiikan, luovuus- ja innovaatiopolitiikan, alueiden kehittämispolitiikan, lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan toimeenpanoa, sekä huolehditaan maahanmuuttajien ja muiden eri väestöryhmien kulttuurisista tarpeista.
Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Kulttuurin perusta vahvistuu
Kulttuurin perustaa vahvistetaan edistämällä kulttuurin ja tiedon saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet.
2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat
Luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannetaan kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmää, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.
3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät
Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia vahvistetaan parantamalla paikallisesti ja alueellisesti kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä.
4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat
Kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia vahvistetaan kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, tukemalla kulttuurivientiä sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä.
Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
toteutuma 2009 |
toteutuma 2010 |
arvio 2012 |
|
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen | |||
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden | |||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 2 469 | 2 469 | 2 469 |
— esitysten määrä | 11 534 | 11 941 | 11 950 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden | |||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 1 033 | 1 033 | 1 033 |
— konserttien määrä | 1 716 | 1 185 | 1 990 |
Suomen Kansallisoopperan | |||
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä | 543 | 540 | 548 |
— esitysten määrä | 307 | 337 | 354 |
Suomen Kansallisteatterin | |||
— henkilöstön määrä | 333 | 330 | 340 |
— esitysten määrä | 724 | 605 | 650 |
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden henkilötyövuodet | 1 158 | 1 158 | 1 158 |
Taiteen aluekeskusten määrä | 31 | 31 | 31 |
2. Luovan työn tekijät | |||
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä | 277/1979 | 277/1985 | 305/2000 |
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % | 53 | 56 | 54 |
Kulttuurin toimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä, % | .. | .. | 3,30 |
— Kulttuurin toimialojen työlliset, 1 000 henk. | 107 | ||
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 025 | 1 017 | 1 038 |
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 8,88 | 7,98 | 16,69 |
3. Kulttuuri ja kansalaiset | |||
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. | 2 419 | 2 502 | 2 510 |
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. | 162 | 116 | 180 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. | 639 | 670 | 710 |
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. | 265 | 295 | 280 |
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. | 5 143 | 4 900 | 5 200 |
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 20 | 23 | 22 |
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 990 | 2 073 | 1 700 |
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 815 | 798 | 798 |
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 98 827 | 96 228 | 97 000 |
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 54 344 | 52 647 | 53 000 |
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 51 572 | 57 078 | 59 000 |
Kulttuuritapahtumissa käynnit, 1 000 henk. | 1 870 | 2 030 | 1 900 |
4. Kulttuuri ja talous | |||
Kulttuurin toimialojen % -osuus arvonlisäyksestä | .. | .. | 3,32 |
— Kulttuurin toimialojen arvonlisäys, milj. euroa | .. | .. | 5 400 |
— Kulttuurin toimialojen tuotos, milj. euroa | .. | .. | 13 000 |
Kulttuurialan yritysten toimipaikat | 21 430 | .. | 22 000 |
Kulttuurin yksityinen kulutus, milj. euroa | .. | .. | 7 200 |
Liikuntapolitiikka
Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on liikunnan edistäminen ja tämän myötä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Liikunnan edistämisessä huomioidaan läpileikkaavasti liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmat, erityistä tukea liikunnan parissa tarvitsevien henkilöiden tarpeet sekä urheilun integriteetti.
Liikuntapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat:
1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin, jonka saavutettavuuden turvaamiseen vaikuttavat etenkin maassa tapahtuva muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden saavutettavuus koko maassa.
2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille, työkyvylle ja terveydelle. Tavoitteena on koko väestön liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuuden tiedetään luovan perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle.
3. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta
Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin havaittu eroja eri väestöryhmien kesken. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua sekä kansalaistoimintaan osallistumista etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.
4. Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilutoiminta kasvattaa liikunnasta kiinnostuneiden määrää
Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria. Se antaa elämyksiä ja myönteisiä esikuvia sekä lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Lisäksi huippu-urheilutoiminta vahvistaa etenkin suurtapahtumien järjestämisen myötä liikunnan ja urheilun merkitystä kansantaloudessa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä parantaa Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2012 arvio |
|
1. Yhdenvertaisen saavutettavuus | |||
Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet) | |||
— uimahallit (m2) | 24 872 | 23 497 | 24 000 |
— liikuntahallit (m2) | 18 873 | 27 587 | 22 000 |
— jäähallit (m2) | 24 446 | 14 878 | 20 000 |
Yhteensä | 68 191 | 65 962 | 66 000 |
— lähiliikuntapaikat (kpl) | 46 | 53 | 50 |
2. Liikunnallisen elämäntavan omaavien kansalaisten määrä | |||
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko 15—64 -vuotiaat (%)1) | |||
— miehet | 31 | 31 | 35 |
— naiset | 32 | 32 | 35 |
Lasten ja nuorten vapaa- ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus (%)2) | |||
Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/vko | |||
— 8—9 lk | 35 | 35 | 33 |
— lukion 1—2 lk | 31 | 31 | 30 |
— ammattiin opiskelevat 1—2 lk | 48 | 48 | 47 |
3. Liikunnan kansalaistoiminta | |||
Liikunta ja liikunnan kansalaistoiminta (%)3) | |||
Liikunnan harrastaminen "säännöllisesti" | |||
— Suomessa | 17 | 17 | 18 |
— EU-maissa | 9 | 9 | .. |
Liikunnan vapaaehtoistoimintaan sitoutuminen | |||
— Suomessa | 18 | 18 | 19 |
— EU-maissa | 7 | 7 | .. |
Lasten ja nuorten (6—18 vuotiaat) osallistuminen seuratoimintaan4) | |||
— poikia | 234 000 | 234 000 | 234 000 |
— tyttöjä | 190 000 | 190 000 | 190 000 |
Yhteensä | 424 000 | 424 000 | 424 000 |
%-osuus kansalaistoimintaan osallistuvista | 43 | 43 | 43 |
4. Dopingtestit ja dopingrikkomukset (kpl) | |||
Kansallisen testausohjelman testit, yhteensä | 1 810 | 2 259 | 2 700 |
— kilpailun ulkopuoliset | 908 | 1 248 | 1 200 |
— kilpailutestit | 902 | 1 011 | 1 500 |
— joista veritestejä | 144 | 112 | 100 |
Urheilijaprofiilit, verinäytteet | 100 | ||
Dopingrikkomukset | 9 | 12 | .. |
1) AVTK 2009, liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee
2) Kouluterveyskysely: aineisto parillisina vuosina Etelä- ja Itä-Suomi ja Lappi, parittomina Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa
3) Eurobarometri 2009
4) Kansallinen liikuntatutkimus
Nuorisotyö ja -politiikka
Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita nuoria ja ne sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen.
Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa
Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen ja samalla yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on mahdollistaa nuorten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnan asioihin nuorten uudet toimintatavat ja yhteisöt huomioon ottaen, mikä saattaa lisätä myös nuorten äänestysaktiivisuutta.
2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy
Tuetaan nuorisolain edellyttämän monialaisen viranomaisyhteistyön kehittämistä kunnissa sekä etsivän nuorisotyön laajentamista koko maata kattavaksi. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen, opiskeluun motivoiminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän nuorisotyön avulla. Nuoria tuetaan myös valtakunnallisten nuorisokeskusten elämänhallintajaksoilla ja -kursseilla.
3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat
Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2011 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012—2015 toimeenpanosta ja seurannasta. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta arvioi vuosittain ohjelman toimeenpanoa. Lasten ja nuorten elinoloja seurataan uusien elinoloindikaattorien avulla.
Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2012 arvio |
|
Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |||
— Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) | 115 | 120 | 125 |
— Jäseniä järjestöissä (hlöä) | 800 000 | 810 000 | 810 000 |
Nuorten sosiaalinen vahvistuminen | |||
Nuorten työpajatoiminta | |||
— Pajat, lkm | 210 | 210 | 210 |
— Nuoret pajoissa, lkm/vuosi | 11 304 | 12 472 | 13 000 |
— Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % | 75 | 76 | 75 |
— Nuorisotyöttömät, lkm | 34 700 | 33 200 | 25 000 |
Etsivä nuorisotyö kunta (kpl)/asiakkuudet (nuorta) joista | 132/3 363 | 192/5 724 | 210/6 500 |
ohjattiin jatkotoimenpiteisiin (%) | 70 | 76 | 76 |
Nuorten kasvu- ja elinolot | |||
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut | |||
— Kuntia palvelujen piirissä (lkm) | 217 | 271 | 310 |
— Nuoret palvelujen piirissä (%) | 82 | 86 | 95 |
Kirkollisasiat
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista.
Kansainvälinen yhteistyö
Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.
Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Mom. | Toimintamuoto | 2010 | 2011 | 2012 | 2011/2012 muutos |
29.10.30 | Yleissivistävä koulutus | 740 671 | 791 917 | 842 693 | 50 776 |
29.10.34 | Koulurakentaminen | 55 700 | 53 200 | 56 000 | 2 800 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 653 673 | 685 339 | 718 106 | 32 767 |
29.30.30 | Vapaa sivistystyö | 163 359 | 167 109 | 164 092 | -3 017 |
29.30.31 | Ammatillinen lisäkoulutus | 147 240 | 148 629 | 152 775 | 4 146 |
29.30.32 | Oppisopimuskoulutus | 135 151 | 140 552 | 140 594 | 42 |
29.30.51 | Ammatilliset erikoisoppilaitokset | 20 195 | 20 519 | 21 279 | 760 |
29.40.30 | Ammattikorkeakoulut | 403 546 | 409 774 | 429 001 | 19 227 |
29.80.30 | Kirjastot | 4 421 | 4 471 | 4 613 | 142 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit ja orkesterit | 78 866 | 80 107 | 78 418 | -1 689 |
29.80.32 ja 52 | Museot | 37 642 | 38 240 | 35 845 | -2 395 |
29.80.33 | Kuntien kulttuuritoiminta | 106 | 106 | 106 | - |
29.80.34 | Kirjastorakentaminen | 6 000 | 5 000 | 5 300 | 300 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 16 599 | 17 151 | 17 773 | 622 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 18 886 | 18 974 | 19 058 | 84 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 7 815 | 8 091 | 8 094 | 3 |
Yhteensä | 2 489 870 | 2 589 179 | 2 693 747 | 104 568 | |
Arvio valtionosuuksien jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 1 058 195 | 1 100 401 | 1 144 842 | 44 441 | |
— Kunnat | -402 057 | -418 152 | -435 040 | -16 888 | |
— Kuntayhtymät | 1 460 252 | 1 518 553 | 1 579 883 | 61 329 | |
Yksityiset | 1 431 675 | 1 488 778 | 1 548 905 | 60 127 |
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin on 58,11 % vuodesta 2012 lukien.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2012 on 503,7 milj. euroa. Tuottoarviossa on huomioitu arpajaisveron korottamisen aiheuttama vaikutus. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 16,7 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2012 yhteensä 520,4 milj. euroa eli 1 % enemmän vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa.
Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 101,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 222,6 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 144,5 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 52,0 milj. euroa.
Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2012 ehdotetaan 1 055,9 milj. euroa, mistä 520,4 milj. euroa eli 49,3 % myönnetään veikkausvoittovaroista.
Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2004 TP |
2005 TP |
2006 TP |
2007 TP |
2008 TP |
2009 TP |
2010 TP |
2011 TA |
2012 TAE |
|
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus | 87,3 | 89,8 | 90,8 | 110,6 | 115,2 | 119,5 | - | - | - |
— veikk.varat | 59,0 | 48,5 | 39,9 | 36,5 | 24,7 | 13,1 | - | - | - |
— budj.varat | 28,3 | 41,3 | 50,9 | 74,1 | 90,5 | 106,4 | 1) | - | - |
Tiede | 239,5 | 239,8 | 261,3 | 270,6 | 283,7 | 332,1 | 355,1 | 387,1 | 409,4 |
— veikk.varat | 75,7 | 75,7 | 79,5 | 76,6 | 77,1 | 86,9 | 95,8 | 100,3 | 101,2 |
— budj.varat | 163,8 | 164,1 | 181,8 | 194,0 | 206,6 | 245,2 | 259,3 | 286,8 | 308,2 |
Taide | 243,2 | 260,0 | 274,3 | 281,6 | 311,2 | 363,9 | 400,6 | 426,1 | 429,1 |
— veikk.varat | 128,6 | 136,8 | 150,4 | 152,3 | 164,5 | 191,3 | 209,3 | 220,7 | 222,6 |
— budj.varat | 114,6 | 123,2 | 123,9 | 129,3 | 146,7 | 172,6 | 191,3 | 205,4 | 206,5 |
Liikunta | 90,0 | 93,1 | 99,1 | 101,4 | 106,7 | 127,6 | 137,6 | 143,9 | 147,3 |
— veikk.varat | 88,1 | 90,0 | 97,8 | 100,1 | 104,0 | 124,3 | 135,8 | 143,3 | 144,5 |
— budj.varat | 1,9 | 3,1 | 1,3 | 1,3 | 2,7 | 3,3 | 1,8 | 0,6 | 2,8 |
Nuoriso | 30,8 | 34,3 | 39,9 | 42,7 | 47,0 | 55,6 | 69,3 | 65,3 | 69,9 |
— veikk.varat | 28,6 | 31,5 | 35,2 | 36,0 | 37,4 | 44,7 | 51,3 | 51,6 | 52,0 |
— budj.varat | 2,2 | 2,8 | 4,7 | 6,7 | 9,6 | 10,9 | 18,0 | 13,7 | 17,9 |
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa | 321,0 | 334,0 | 362,9 | 365,0 | 383,2 | 447,2 | 492,3 | 515,8 | 520,4 |
Veikkausvoittovarat yhteensä | 380,0 | 382,5 | 402,8 | 401,5 | 407,9 | 460,3 | 492,3 | 515,8 | 520,4 |
1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.
Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) | |||
---|---|---|---|
Veikkaus- voittovarat |
Yleiset budjettivarat |
Yhteensä | |
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot | 2 812 000 | 1 965 000 | 4 777 000 |
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat | 59 443 000 | 251 581 000 | 311 024 000 |
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille | 37 998 000 | 40 420 000 | 78 418 000 |
Valtionosuus ja -avustus museoille | 18 162 000 | 17 683 000 | 35 845 000 |
Liikunnan koulutuskeskukset | 20 185 000 | 2 752 000 | 22 937 000 |
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö | 5 200 000 | 17 523 000 | 22 723 000 |
Hallinnonalan tietohallinto
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.
Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna 2012 ovat asianhallinnan perustoiminnallisuuden laajentaminen ja sen yhteyteen liitetyt tulosohjaus ja tulosjohtamisen prosessit.
Tuottavuuden parantaminen
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.
Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.
Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.
Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2011 varsinainen talousarvio |
2012 esitys |
||
29.10.01 | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v) | ||
— vuokrasopimusvaltuus | - | 1,50 | |
29.10.34 | Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus | 36,00 | 5,00 | |
29.30.52 | Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perustamishankevaltuus | 1,00 | - | |
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 314,58 | 282,3 | |
29.40.20 | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | ||
— hankintasopimusvaltuus | - | 25,00 | |
29.80.34 | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perustamishankevaltuus | 4,50 | 4,50 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,60 | 1,60 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012
v. 2010 tilinpäätös 1000 € |
v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2012 esitys 1000 € |
Muutos 2011—2012 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 116 535 | 114 605 | 117 319 | 2 714 | 2 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 26 095 | 25 266 | 26 481 | 1 215 | 5 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 22 052 | 21 748 | 21 814 | 66 | 0 |
03. | Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 807 | 8 748 | 8 735 | - 13 | - 0 |
04. | Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi sekä opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (siirtomääräraha 2 v) | 2 289 | 2 489 | 2 539 | 50 | 2 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 4 511 | 4 711 | 3 948 | - 763 | - 16 |
22. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 15 313 | 15 438 | 17 563 | 2 125 | 14 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 27 628 | 30 800 | 30 800 | — | — |
(40.) | Korvaus lisäeläketurvan järjestämisestä (kiinteä määräraha) | 512 | — | — | — | — |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) | 585 | 585 | 585 | — | — |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) | 2 577 | 2 620 | 2 644 | 24 | 1 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 2 166 | 2 200 | 2 210 | 10 | 0 |
(88.) | Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) | 4 000 | — | — | — | — |
10. | Yleissivistävä koulutus | 841 915 | 905 168 | 961 424 | 56 256 | 6 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 46 860 | 45 610 | 47 403 | 1 793 | 4 |
02. | Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 | 6 | 1 306 | 1 300 | 21 667 |
20. | Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 10 889 | 12 889 | 12 894 | 5 | 0 |
30. | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 727 114 | 791 917 | 842 693 | 50 776 | 6 |
34. | Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 55 700 | 53 200 | 56 000 | 2 800 | 5 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 1 346 | 1 546 | 1 128 | - 418 | - 27 |
20. | Ammatillinen koulutus | 674 584 | 698 019 | 730 956 | 32 937 | 5 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 329 | 8 290 | 8 485 | 195 | 2 |
20. | Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) | 3 026 | 3 026 | 3 026 | — | — |
21. | Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 364 | 1 364 | 1 339 | - 25 | - 2 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 661 865 | 685 339 | 718 106 | 32 767 | 5 |
30. | Aikuiskoulutus | 498 270 | 512 711 | 515 071 | 2 360 | 0 |
20. | Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) | 24 245 | 24 247 | 25 747 | 1 500 | 6 |
21. | Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 3 010 | 1 985 | 3 010 | 1 025 | 52 |
30. | Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 163 643 | 167 109 | 164 092 | - 3 017 | - 2 |
31. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) | 146 192 | 148 629 | 152 775 | 4 146 | 3 |
32. | Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) | 133 709 | 140 552 | 140 594 | 42 | 0 |
51. | Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 17 701 | 20 519 | 21 279 | 760 | 4 |
52. | Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 1 000 | 308 | - 692 | - 69 |
53. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 8 770 | 8 670 | 7 266 | - 1 404 | - 16 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 2 754 473 | 2 926 924 | 2 755 943 | - 170 981 | - 6 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 9 420 | 12 969 | 12 806 | - 163 | - 1 |
02. | Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 20 541 | 19 309 | 19 019 | - 290 | - 2 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 557 | 2 443 | 1 965 | - 478 | - 20 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 621 | 1 599 | 1 589 | - 10 | - 1 |
(05.) | Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 | — | — | — | — |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 23 936 | 23 536 | 30 554 | 7 018 | 30 |
22. | Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 4 000 | 4 000 | 0 |
30. | Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 400 305 | 409 774 | 429 001 | 19 227 | 5 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 703 152 | 1 838 593 | 1 855 400 | 16 807 | 1 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) | 209 350 | 234 711 | 251 526 | 16 815 | 7 |
52. | Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (arviomääräraha) | 5 607 | 31 707 | 31 707 | — | — |
53. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) | 95 796 | 100 300 | 101 180 | 880 | 1 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 15 821 | 15 733 | 17 196 | 1 463 | 9 |
(87.) | Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) | 254 105 | — | — | — | — |
(88.) | Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) | 12 252 | 25 000 | — | - 25 000 | - 100 |
(89.) | Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) | — | 211 250 | — | - 211 250 | - 100 |
70. | Opintotuki | 880 997 | 937 135 | 936 132 | - 1 003 | - 0 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 703 | 686 | 683 | - 3 | - 0 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) | 31 328 | 36 400 | 35 200 | - 1 200 | - 3 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) | 780 594 | 824 505 | 818 505 | - 6 000 | - 1 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) | 24 635 | 29 200 | 29 500 | 300 | 1 |
58. | Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) | 4 494 | 5 244 | 5 244 | — | — |
59. | Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) | 39 243 | 41 100 | 47 000 | 5 900 | 14 |
80. | Taide ja kulttuuri | 400 642 | 426 047 | 429 122 | 3 075 | 1 |
01. | Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 321 | 5 085 | 4 820 | - 265 | - 5 |
02. | Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 004 | 18 729 | 19 221 | 492 | 3 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 047 | 2 685 | 2 851 | 166 | 6 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 632 | 19 813 | 19 438 | - 375 | - 2 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 501 | 6 697 | 6 412 | - 285 | - 4 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 709 | 6 814 | 6 860 | 46 | 1 |
07. | Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 620 | 614 | 645 | 31 | 5 |
08. | Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 983 | 971 | 969 | - 2 | - 0 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) | — | 17 850 | 18 563 | 713 | 4 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) | 4 413 | 4 471 | 4 613 | 142 | 3 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 40 868 | 42 109 | 40 420 | - 1 689 | - 4 |
32. | Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) | 19 480 | 20 078 | 17 683 | - 2 395 | - 12 |
33. | Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) | 106 | 106 | 106 | — | — |
34. | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 6 000 | 5 000 | 5 300 | 300 | 6 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) | 206 | 252 | 252 | — | — |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 10 375 | 9 475 | 8 276 | - 1 199 | - 13 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) | 12 887 | 13 160 | 13 391 | 231 | 2 |
52. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) | 209 342 | 220 662 | 222 595 | 1 933 | 1 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) | 18 634 | 18 824 | 18 824 | — | — |
54. | Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) | 3 253 | 3 096 | 7 402 | 4 306 | 139 |
55. | Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 600 | 2 500 | 2 500 | — | — |
(56.) | Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 100 | 100 | — | - 100 | - 100 |
70. | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 1 500 | 2 100 | 2 825 | 725 | 35 |
72. | Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | 739 | 939 | 739 | - 200 | - 21 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | 8 321 | 3 900 | 4 400 | 500 | 13 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | — | 17 | 17 | — | — |
90. | Liikuntatoimi | 137 670 | 143 883 | 147 294 | 3 411 | 2 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) | 135 830 | 143 286 | 144 542 | 1 256 | 1 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) | 1 840 | 597 | 2 752 | 2 155 | 361 |
91. | Nuorisotyö | 69 348 | 65 256 | 69 908 | 4 652 | 7 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) | 51 325 | 51 583 | 52 035 | 452 | 1 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) | 18 023 | 13 323 | 17 523 | 4 200 | 32 |
52. | Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) | — | 350 | 350 | — | — |
Yhteensä | 6 374 433 | 6 729 748 | 6 663 169 | - 66 579 | - 1 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 3 564 | 3 515 | 3 472 |