Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvion kokonaismäärärahoiksi ehdotetaan 35 260 milj. euroa, josta valtion velan vähentämiseen ja korkomenoihin ehdotetaan 4 421 milj. euroa. Hallinnonalojen menoiksi ehdotetaan yhteensä 30 839 milj. euroa, joka on 5,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa.

Taulukko 10. Menot pääluokittain vuosina 2000—20021)



Tunnus


Pääluokka
v. 2000
tilinpäätös
milj. €
v. 2001
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2002
esitys
milj. €

Muutos 2001—2002
milj. € %







21.
Tasavallan Presidentti
6
6
6
0 4
22.
Eduskunta
67
80
102
22
28
23.
Valtioneuvosto
36
38
37
- 2
- 4
24.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
620
664
709
46
7
25.
Oikeusministeriön hallinnonala
539
526
564
38
7
26.
Sisäasiainministeriön hallinnonala
1 176
1 272
1 304
32
2
27.
Puolustusministeriön hallinnonala
1 691
1 610
1 716
106
7
28.
Valtiovarainministeriön
hallinnonala
5 035
5 271
5 682
412
8
29.
Opetusministeriön hallinnonala
4 695
5 097
5 466
370
7
30.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
2 224
2 356
2 466
111
5
31.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
1 434
1 206
1 312
105
9
32.
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
932
876
875
- 1
- 0
33.
Sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonala
7 277
7 584
8 004
420
6
34.
Työministeriön hallinnonala
1 761
1 944
1 975
31
2
35.
Ympäristöministeriön hallinnonala
647
613
620
7
1
36.
Valtionvelan korot
4 812
4 111
3 743
- 368
- 9
37.
Valtionvelan vähentäminen
5 519
2 453
678
- 1 775
- 72

Menot yhteensä
38 472
35 706
35 260
- 446
- 1

1)  Taulukossa menot on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan talousarvioesityksen taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Määrärahat hallinnonaloittain

Seuraavassa esitellään määrärahaehdotukset hallinnonaloittain. Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organisaatioihin ehdotettavat muutokset on koottu lukuun 6.2. Rakennerahastoja käsitellään keskitetysti luvussa 5.3 ja tiede- ja teknologiapolitiikkaa luvussa 5.4. Kuntien valtionapuja käsitellään luvussa 3.2.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 709 milj. euroa, missä on lisäystä 46 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 22 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 52 %, lähialueyhteistyön 5 % ja muiden menojen 21 %.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenomäärärahalla ulkoasiainministeriö toteuttaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle asettamia tavoitteita. Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen sekä maan etujen edistäminen on lisännyt ulkoasiainhallinnolle asetettujen tehtävien määrää. Näiden tehtävien toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 151 milj. euroa.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 479 milj. euroa, josta 400 milj. euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kehitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäystä 27 milj. euroa. Kehitysyhteistyömenojen suhde bruttokansantuloon (BKTL) nousee yli 0,34 prosentin. Talousarvioesityksessä osoitetaan kehitysyhteistyölle budjettivuoden määrärahojen lisäksi myös sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2002 jälkeisille vuosille. Valtuuksia ehdotetaan myönnettäväksi 410 milj. euron arvosta.

Lähialueet

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 34,5 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2001. Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa Pietarin lounaisen puhdistamon loppuunsaattamiseen.

Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta

Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 50,7 milj. euroa sisältyy ulkoasianministeriön hallinnonalalle. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 29 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2002 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti.

Ilmastopolitiikka

Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) on Suomen kansainvälisen ilmastopolitiikan pääinstrumentti. Suomi lisää muiden EU-maiden tavoin rahoitusta ilmastotoimiin rahaston kolmannen lisärahoituksen yhteydessä.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 564,2 milj. euroa, mikä on noin 38 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa. Määrärahoista 40,7 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville viranomaisille, 354,6 milj. euroa oikeuslaitokselle, 168,1 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon ja 0,7 milj. euroa vaaleihin. Oikeuslaitoksen määrärahoista tuomioistuimiin käytetään 200 milj. euroa, oikeusaputoimintaan 51 milj. euroa sekä syyttäjiin ja ulosottoon 104 milj. euroa.

Oikeudenkäyttö

Oikeusapujärjestelmä yhtenäistetään ja mahdollisuus saada osittaista oikeusapua laajennetaan myös keskituloisiin henkilöihin. Samalla pyritään hallinnollisilla toimilla hillitsemään oikeusapumenojen kasvua. Yleisten tuomioistuimien oikeudenkäyntimenettelyn keventämiseksi ja nopeuttamiseksi sekä oikeudenkäyntikustannusten alentamiseksi tarkistetaan vuonna 2001 annetulla hallituksen esityksellä riita-asiain ja vuonna 2002 annettavalla esityksellä rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä ja valmistellaan muutoksenhakujärjestelmän kehittämistä koskevat ehdotukset.

Rikollisuuden vastustaminen

Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti huumausainerikollisuuden ja talousrikollisuuden vähentämiseen, nuorten rikoskierteen katkaisemiseen ja rikoksen uhrin aseman parantamiseen. Rikoslain kokonaisuudistus saatetaan loppuun ja toimeenpannaan kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvää viranomaisyhteistyötä kehitetään. Huumausainerikollisuuden vastustamiseksi määrärahoja kohdennetaan syyttäjien toimintaan sekä vankiloiden huumevalvonnan ja päihdekuntoutuksen tehostamiseen, minkä lisäksi valmistellaan ehdotus sopimushoitorangaistuksen käyttöönottamiseksi. Talousrikollisuuden vastustamisessa määrärahoja kohdennetaan syyttäjien toimintaan ja rikoshyödyn jäljittämistoimiin ulosotossa, minkä lisäksi uudistetaan talousrikossäännökset.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä 1 304 milj. euroa, missä on lisäystä 31,6 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna.

Ulkomaalaishallinto

Toiminta ulkomaalaisasioissa painottuu ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä tiivistyvään maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyöhön Euroopan unionissa.

Ulkomaalaisviraston toimintaa tehostetaan mahdollistamalla virastolle uusien toimitilojen hankkiminen sekä kehittämällä sähköistä asiointia. Virastolle esitetään lisäksi määrärahaa henkilöstön palkkaamiseen kansalaisuusasioiden ruuhkan hoitamiseen. Ruuhkaa on tarkoitus saada purettua ennen kansalaisuuslain kokonaisuudistuksen voimaantuloa vuonna 2002.

Poliisitoimi

Poliisin toiminta painottuu huumerikollisuuden kasvun pysäyttämiseen, hälytyspalvelujen saatavuuden turvaamiseen, turvallisuuden tason ylläpitämiseen sekä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseen. Poliisin lupapalvelujen tulot esitetään nettobudjetoitavaksi vuoden 2002 alusta lähtien. Toimintamenomomentille esitetään 15 milj. euroa tasokorotusta, joka johtuu lähinnä henkilöstömenojen kasvusta. Määrärahat oikeuslääketieteellisten kuolemansyyn selvitysten menoihin ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan.

Pelastustoimi

Pelastustoimen painopistettä siirretään entistä enemmän onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Jatketaan pelastustoimen kehittämistä siten, että siitä vastaa noin kaksikymmentä kuntien muodostamaa alueellista pelastustointa. Hätäkeskusjärjestelmän uudistamista jatketaan.

Rajojen vartiointi

Rajavartiolaitoksen voimavaroja lisätään. Meripelastustoimen vaaratilanteiden radioviestintä ja siihen liittyvä valmiuden ylläpito siirretään rajavartiolaitoksen vastuulle.

Kunnat

Valtionosuuksien tasausjärjestelmää uudistetaan. Lisäksi yleisiä valtionosuuden syrjäisyys- ja saaristolisien kertoimia korotetaan. Kuntien yhdistymistä edistetään tarkistamalla laskennallisia kuntien yhdistymisavustuksia koskevia säännöksiä ja säätämällä menettelystä ja perusteista, joiden mukaan yhdistyville kunnille voidaan myöntää tukea investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 716 milj. euroa, mikä on 106 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa. Puolustusvoimia kehitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti.

Puolustusvoimat

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 131 milj. euroa, jossa on lisäystä 125 milj. euroa. Lisäys aiheutuu pääosin valtion virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista vuosina 2001—2002, ilmavoimien lentotoiminnan menoista, koulutusampumatarvikemenoista, puolustusvoimien rakennemuutoksen toteuttamiseen liittyvistä menoista, kaluston kunnossapito- ja varaosamenoista sekä toimitilojen energiakustanuksista. Henkilöstön koulutuksen painopisteenä ovat strategisen iskun ennaltaehkäisy ja torjunta. Palkatun sotilashenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista jatketaan. Koulutettavien reserviläisten määrää lisätään 30 000 reserviläiseen vuodessa. Tavoitteena on saavuttaa selonteossa edellytetty vähimmäistaso 35 000 reserviläistä.

Materiaalihankinnat

Puolutusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 516 milj. euroa, josta 426 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista. Summaan sisältyy 10,4 milj. euroa helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien tilausvaltuuden ensimmäisen vuoden maksuosuutena. Materiaalihankintamäärärahasta aiheutuu lisäksi 16,8 milj. euroa puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämiseksi myönnettävän uuden tilausvaltuuden maksuista, 13,3 milj. euroa pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämiseksi myönnettävän uuden tilausvaltuuden maksuista, 24,4 milj. euroa muista puolustusmateriaalihankinnoista sekä 24,4 milj. euroa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista. Uusilla tilausvaltuuksilla kehitetään puolustuskykyä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettava määräraha pienenee 20,4 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna, mikä aiheutuu pääosin indeksi- ja valuuttakurssitarkistuksista aiheutuvien menojen vähenemisestä.

Kiinteistöt

Uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin ehdotetaan määrärahoja 26,9 milj. euroa, missä on vähennystä 5 milj. euroa. Talousarvioesitys on laadittu lähtien siitä, että puolustusvoimien metsäalueet luovutetaan Metsähallitukselle. Senaatti-kiinteistöille tapahtuvaksi suunniteltu kiinteistöomaisuuden siirto valmistellaan toteutettavaksi 2003 alusta lukien.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 682 milj. euroa, missä on lisäystä 412 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna.

Valtion eläkemenot

Lähes puolet valtiovarainministeriön hallinnonalan menoista on eläkkeitä. Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 2 724 milj. euroa, missä on lisäystä 4,9 prosenttia. Eläkemenojen kasvu pysyy lähivuosina vakaana. Kasvua ovat hillinneet lukuisat 1990-luvulla tehdyt muutokset; muun muassa valtion liikelaitosten yhtiöittämiset, yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajan nosto alunperin 55 vuodesta 60 vuoteen sekä vuosina 1993—1995 toteutetut valtion lisäeläke-etujen leikkaukset. Eläkemenoja tulee myös vähentämään vuonna 1999 aloitettu kunnan peruskoulun ja lukion sekä yksityisten oppilaitosten opettajien hitaasti tapahtuva siirtyminen ylläpitäjän mukaiseen eläkejärjestelmään. Näiden muutosten aiheuttamat säästöt lisääntyvät koko ajan, mutta täysimääräisesti ne toteutuvat vasta kymmenien vuosien päästä.

Kuvio 1. Valtion vuotuiset eläkemenot ja eläkkeiden lukumäärä


Taulukko 10. Menot pääluokittain vuosina 2000—20021) Taulukko 11. Valtion talousarvion menot koulutuksen tarjontaan ja opintotukiin, milj. euroa Taulukko 12. Menot taloudellisen laadun mukaan vuosina 2000—20021) 01-29 Kulutusmenot 10 502 10 357 11 123 766 7 30-69 Siirtomenot 17 084 18 340 19 228 888 5 70-89 Sijoitusmenot 735 454 496 42 9 90-99 Muut menot 10 152 6 555 4 412 - 2 142 - 33 Taulukko 13. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot) Menot yhteensä Taulukko 14. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa

Ns. viimeisen eläkelaitoksen periaatetta (Vilma) sovelletaan myös valtion eläkkeiden osalta vuoden 2004 alusta lukien. Uuteen järjestelmään siirtymisen edellyttämä muutostyö aloitetaan vuonna 2002.

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 168 milj. euroksi. Määrärahat vähentyvät vuoden 2001 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 2 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksun suuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan siten, että tasoitusmaksu on 0,45 % valtion tilinpäätöksen mukaisista tuloista lukuunottamatta uusia valtion lainoja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyy valtion tulojen kasvua vastaavasti.

Arvonlisäveromenot

Valtiovarainministeriön hallinnonalan momentilta maksetaan keskitetysti kaikkien hallinnonalojen tavaroiden ja palvelusten ostoon sisältyvä arvonlisävero. Arvonlisäveromenoihin arvioidaan tarvittavan 820 milj. euroa, missä on lisäystä 130 milj. euroa. Määrärahasta tielaitoksen, puolustusvoimien, ratahallintokeskuksen sekä yliopistojen ja korkeakoulujen arvioidaan käyttävän runsaat puolet eli 420 milj. euroa.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan Unionille ehdotetaan 1 348 milj. euroa, missä on lisäystä 138 milj. euroa.

Vuoden 2002 alusta lukien sovelletaan jäsenmaiden maksuosuuksien määräytymiseen uutta ns. omien varojen päätöstä. Uuden päätöksen keskeinen sisältö on:

  • arvonlisäveropohjaan jäsenmaiden maksun määrittämiseksi sovellettavan kertoimen, arvonlisäverokannan, enimmäismäärää alennetaan 1 %:sta 0,75 %:iin
  • Yhdistyneen Kuningaskunnan hyvitystä muutetaan ns. nettomaksajamaiden eduksi
  • perinteisten omien varojen kantopalkkiota korotetaan 10 prosentista 25 prosenttiin.

Muutokset lisäävät Suomen maksuosuutta 95 milj. euroa. Loppuosa maksuosuuden lisäyksestä, 43 milj. euroa johtuu lähinnä EU:n menojen lisääntymisestä.

Kuvio 2. Valtiovarainministeriön hallinnonalan suorittamat maksut EU:lle 1995—2002


Taulukko 10. Menot pääluokittain vuosina 2000—20021) Taulukko 11. Valtion talousarvion menot koulutuksen tarjontaan ja opintotukiin, milj. euroa Taulukko 12. Menot taloudellisen laadun mukaan vuosina 2000—20021) 01-29 Kulutusmenot 10 502 10 357 11 123 766 7 30-69 Siirtomenot 17 084 18 340 19 228 888 5 70-89 Sijoitusmenot 735 454 496 42 9 90-99 Muut menot 10 152 6 555 4 412 - 2 142 - 33 Taulukko 13. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot) Menot yhteensä Taulukko 14. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa

Opetusministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 5 466 milj. euroa, missä on lisäystä 370 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menot rahoittavat pääosin valtio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista 398,7 milj. euroa rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoista ja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yhteisöjen osuus on vajaa 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Yliopistojen toimintamenoista noin 14 prosenttia katetaan maksullisen palvelutoiminnan tuloilla. Yliopistojen perusvoimavaroista 90 prosenttia määräytyy laskennallisesti, tutkintomäärätavoitteiden ja -toteutumien perusteella. Yliopistojen rahoitusta lisätään talousarvioesitykseen liittyvän lakiesityksen mukaisesti 44 milj. eurolla palkkausmenojen kasvun johdosta sekä lisäksi 40 milj. eurolla yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen rahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Rahoituksesta vastaa valtio yhdessä kuntien ja muiden toiminnan järjestäjien kanssa. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjako opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksissa oikaistaan vuonna 2002. Kustannustenjaon piiriin lukeutuvat valtionosuudet on määritelty vuoden 1999 toteutuneiden yksikkökustannusten mukaisiksi korotettuna vuosien 2000—2002 kustannustason muutoksella. Valtionosuuksiin esitetään lisäystä 259 milj. euroa.

Valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiä myös esiopetuksen oppilasmäärän lisäys uudistuksen ensimmäisenä kokonaisena voimassaolovuonna sekä verotulojen perusteella maksettavien tasauslisien kasvu. Arvonlisäveron takaisinperinnästä luopuminen puolestaan vähentää kunnille ja kuntayhtymille maksettavia valtionosuuksia. Peruskoulun ja lukion opettajien eläkemaksuprosentti nousee täysimääräiseksi vuonna 2002. Eläkemaksuprosentin arvioidaan olevan 20,3 %.

Opintotuki

Opintotukilakiin ehdotetaan muutoksia, joiden tarkoituksena on takaajan maksettavaksi tulevien opintolainojen määrän väheneminen.

Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki korotetaan 1.1.2002 alkaen 1,27 euroon ateriaa kohden.

Taulukko 11. Valtion talousarvion menot koulutuksen tarjontaan ja opintotukiin, milj. euroa

  2000 2001 2002
  tilinpäätös budjetoitu esitys
       
Esikoulu ja alemman perusasteen koulutus 1 068 1 221 1 290
Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus 1 385 1 482 1 602
Korkean asteen koulutus 1 589 1 749 1 845
Muu koulutus ja koulutuksen tukipalvelut 558 621 618
Menot yhteensä 4 600 5 072 5 356

Veikkauksen voittovarojen käyttö

Valtion omistaman Oy Veikkaus Ab:n nettovoitto käytetään kokonaisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä tieteen, taiteen ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen opetusministeriön hallinnonalan määrärahoina. Tieteen menoista 40 prosenttia rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 79 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 398,7 milj. euroa eli 8,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2001. Voittovarojen ehdotetaan jakautuvan siten, että liikunnan tukemisen osuus on 20,5 prosenttia, nuorisonkasvatustyön 5,1 prosenttia, tieteen 19,1 prosenttia sekä taiteen ja kulttuurin 55,3 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 466 milj. euroa, missä on lisäystä 111 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Hallinnonalan määrärahoista noin 78 % perustuu EU:n jäsenyyteen.

Suomen maa- ja puutarhatalouteen sovelletaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jota maaseudun kehittämistoimenpiteet ja maatalouden rakennepolitiikka täydentävät. EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa sovelletaan kalatalousasioiden hoitoon ja EU:n eläinlääkintölainsäädäntöä eläinlääkintätoimeen. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa Suomen vesitalousasioihin kasvavassa määrin. Vuonna 2002 määrärahalisäykset aiheutuvat pääosin Agenda 2000 toimeenpanosta.

Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2002 seuraavat keskeiset muutokset:

  • elintarvikeketjun laatukysymykset
  • maatalous- ja maaseutupolitiikan keskushallinnon uudelleenorganisointi
  • valmistautuminen WTO:n kauppaneuvotteluihin ja EU:n laajentumisneuvotteluihin sekä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista ja Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkamista koskeviin neuvotteluihin.

Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu

Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 96 milj. eurolla 2 096 milj. euroon. Agenda 2000 -uudistuksessa sovittu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukainen maataloustuotteiden hallinnollisten hintojen alentaminen lisää EU:n kokonaan rahoittaman tulotuen tarvetta. Kansallisen tuen tarpeeseen vaikuttaa maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulotason turvaaminen. EU:n osaksi rahoittama maaseudun kehittämistoiminta (ml. rakennerahastotoiminta) pääsee hitaan alun jälkeen täyteen toteutusvaiheeseen, minkä johdosta maksatukseen tarvitaan v. 2002 edellisvuotta enemmän varoja. EU:n maaseudun kehittämisasetuksen piiriin kuuluvan luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen toteutus jatkuu v. 2000 alkaneen uuden ohjelman mukaisesti. Ympäristötukeen ehdotetaan lisää varoja 16 milj. euroa. Elintarvikkeiden kansallisen laatustrategian toteuttamista jatketaan.

Aluehallinto

Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti.

Metsätalous

Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 hallitusohjelmaan sisältyvän Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta. Aikaisemmilta vuosilta vuodelle 2002 siirtyvät määrärahat sekä talousarvioesitykseen nyt ehdotetut määrärahat mahdollistavat ohjelman toteuttamisen metsänhoito- ja metsänparannustöiden, metsäluonnon hoidon ja muiden metsätalouden edistämistöiden osalta.

Kala-, riista- ja porotalous

Elinkeinokalatalouden rakenneohjelman toteutusta jatketaan täysimääräisesti. Vapaa-ajankalataloutta kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti. Riistataloudessa kehitetään toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi.

Elintarvikkeet ja terveys

Tehtäväalueella jatketaan toimenpiteitä kansallisen elintarvikkeiden laatustrategian, koko elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän sekä elintarvikeketjun tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Samoin jatketaan BSE-valvontaohjelman toteuttamista. Eläinsuojelun osalta huomiota kiinnitetään erityisesti koe-eläintoiminnan ja eläinten kuljetusten kehittämiseen.

Vesivarat

Vesivarojen käytössä ja hoidossa perustehtävien hoito ja toimenpiteiden tukeminen säilyvät lähes ennallaan. Voimavaroja suunnataan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 312 milj. euroa, mikä on 105 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa talousarviossa.

Määrärahan tasossa merkittävimmät lisäykset ovat noin 14 milj. euron suomalaisten matkustaja-alusten kilpailuedellytysten parantamiseen sekä 10 milj. euron lisäys yhden uuden tiehankkeen ja 34 milj. euron lisäys kolmen uuden rautateitä koskevan hankkeen aloittamiseen.

Liikenneinfrastruktuuri

Hallinnonalan määrärahoista yli 80 prosenttia käytetään liikenneväyliin: tieverkkoon 735 milj. euroa, vesiväyliin 24 milj. euroa ja rataverkkoon 331 milj. euroa. Lisäksi nettobudjetoidulla Merenkulkulaitoksella on käytössään 114 milj. euron ja Ratahallintokeskuksella 68 milj. euron tulorahoitukset.

Tienpidon päämäärinä ovat tieverkon kunnon säilyttäminen, päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Uutena tiehankkeena aloitetaan Lohja—Lohjanharju -moottoritien rakentaminen. Yksityisteiden valtionavustus on 10,1 milj. euroa.

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten kilpailukyvyn parantamiseksi talousarvioesitykseen sisältyy miehistökustannuksista aiheutuvien menojen alentamiseksi tukea noin 14 milj. euroa vuonna 2002 ja vuositasolla noin 28 milj. euroa.

Radanpidon tavoitteena on verkon kunnossapito ja liikenneturvallisuuden parantaminen, johon sisältyy tasoristeysten poistaminen poisto-ohjelman mukaisesti. Uusina hankkeina aloitetaan Oulu—Iisalmi/Vartius -rataosan sähköistäminen, Tikkurila—Kerava -rataosan 4. raiteen rakentaminen ja Kerava—Lahti oikoradan rakentaminen.

Ilmaliikenteen infrastruktuurista vastaava Ilmailulaitos toimii valtion liikelaitoksena tulorahoituksellaan. Yksityiskenttien valtionavustus on 0,8 milj. euroa.

Viestintä

Viestintämarkkinoiden ohjauksessa käytetään lähinnä lainsäädäntötoimia, lupien myöntämistä, valvontaa ja muita hallinnollisia menetelmiä. Viestintävirasto toimii nettobudjetoituna virastona noin 27 milj. euron tuloillaan.

Joukkoliikenteen tuki

Joukkoliikenteen tuella edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista ja siten edistetään tasapainoista ja kestävää alueellista kehitystä. Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 79 milj. euroa.

Elinkeinoelämän tuet

Lehdistön tukemisen tarkoituksena on edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta. Lehdistötukeen ehdotetaan 12,6 milj. euroa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 875 milj. euroa, mikä on 1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa talousarviossa.

Yrityspolitiikka

Elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Lisäksi edesautetaan kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittymistä koti- ja ulkomaisten yritysten investointien lisäämiseksi.

Yrityspolitiikalla pyritään muokkaamaan yritysten toimintaedellytyksiä sellaisiksi, että yritysten perustamis- ja kasvumahdollisuudet ovat hyvät muihin maihin verrattuna. Lähtökohtana on markkinoiden sujuva toiminta. Tämän vuoksi yrityspolitiikka keskittyy sellaisiin palveluihin ja rahoitukseen, joita muutoin ei olisi tarjolla. Yritysten perustamisessa erityisesti rahoitusmahdollisuudet, tietämys yritystoiminnasta ja hallinnollisten menettelyjen sujuvuus ovat tärkeitä. Kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat lisäksi takuita vientiriskin pienentämiseksi. Yrityspolitiikan keinoin vahvistetaan myös tasapainoista alueellista kehitystä.

Yritystukia myönnetään laadullisesti korkeatasoisiin aineellisiin ja aineettomiin hankkeisiin, joissa tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Merkittävä osa yritystuista ja kehittämispalveluista rahoitetaan EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Myös Finnvera Oyj toteuttaa omalta osaltaan yrityspolitiikkaa alue- ja elinkeinopoliittisista lähtökohdista myöntämällä rahoitusta pk-yrityksille sekä korkotukena että riskinottoon liittyvänä, valtion luotto- ja takaustappiokorvausten muodossa maksettavana tukena. Finnvera Oyj:n alueelliseksi korkotukilainavaltuudeksi ehdotetaan 118 milj. euroa sekä elinkeinopoliittisin perustein myönnettävien erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen valtuudeksi 101 milj. euroa. Yrityspolitiikan kokonaismäärärahoiksi ehdotetaan 169 milj. euroa.

TE-keskukset

Työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävänä on toteuttaa alueellista työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa yhdensuuntaistamalla eri hallinnonalojen toimintaa. Alueiden erityisiä vahvuuksia korostetaan tasapainoisen alueellisen kehityksen tukemiseksi sekä kehitetään palvelujen seutukunnallista ja paikallista saatavuutta. TE-keskukset vastaavat myös mm. siitä, että maataloustukien valvonta suoritetaan säädösten mukaisesti.

Teknologiapolitiikka

TE-keskusten teknologia-asioiden resursointia ehdotetaan vahvistettavaksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet kohdistuu tutkimukseen ja kehitykseen. Teknologiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 499 milj. euroa ja Teknologian kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuuksien kokonaismääräksi 363 milj. euroa. T&K-rahoituksen kokonaisuutta käsitellään luvussa 5.4.

Omistajapolitiikka

Omistajapolitiikassa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymiä menettelytapoja, jotka koskevat valtionyhtiöiden ja soveltaen valtion osakkuusyhtiöiden omistus- ja toimialajärjestelyjä. Valtion omistajapolitiikan periaatteita käsitellään tarkemmin luvussa 7.1.

Kilpailupolitiikka

Yritysten toimintaedellytyksiin voidaan vaikuttaa myös kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin ja panostamaan uusille liiketoiminta-alueille. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Kilpailuviraston määrärahoihin ehdotetaan lisäystä 0,5 milj. euroa mm. yrityskauppavalvonnan alueella lisääntyneiden tehtävien johdosta.

Ilmastostrategia

Valtioneuvosto antoi maaliskuussa 2001 kansallisen ilmastostrategian selontekona eduskunnalle. Strategia tähtää Suomelle asetettujen kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden täyttämiseen. Energian käytön ja tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat avainasemassa kansallisen tavoitteen saavuttamisessa. Ilmastostrategian yksi keskeinen lähtökohta on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä tuntuvasti lisätään. Strategian toteuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen lisäämistä, minkä vuoksi muun muassa energiatuen valtuuteen ehdotetaan lisäystä 9 milj. euroa. Energiapolitiikan kokonaismäärärahoiksi ehdotetaan 20 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 8 004 milj. euroa, missä on lisäystä 420 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat sekä vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin niin, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ennen kaikkea ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvasta suoraan. Lisäksi valtio takaa kansaneläke-, sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta. Valtio osallistuu niiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Kaikista vuoden 2002 sosiaalimenoista sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteilla on runsas viidennes.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan samana. Työnantajien pakollisten sosiaalimaksujen yhteismäärä alenee hieman vuoden 2001 tasolta. Yksityisen sektorin työnantajan kansaneläkemaksu on 1.3.2002 lukien 1,35, 3,55 tai 4,45 prosenttia palkoista riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin, jolloin vuoteen 2001 verrattuna alennus on vastaavasti 0,65, 0,45 ja 0,45 prosenttiyksikköä. Kuntien ja seurakuntien kansaneläkemaksu alenee 3,15 prosentista 2,40 prosenttiin. Valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan kansaneläkemaksu säilyy ennallaan eli 3,95 prosenttina palkoista. Yksityisen sektorin työnantajan, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisten liikelaitosten ja kirkon sairausvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia palkoista. Valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,85 prosenttia palkoista. Yksityisen sektorin työeläkemaksujen arvioidaan keskimäärin nousevan hieman. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän ennallaan 0,80 prosentissa palkkasumman 840 940 ensimmäisen euron osalta ja muilta osin alenevan 2,85 prosenttiin eli 0,25 prosenttiyksiköllä.

Työntekijöiden maksujen yhteismäärä säilyy samantasoisena. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 1,50 prosenttia ansiotulosta ja eläketulosta perittävä maksu on 1,90. Työntekijän työeläkemaksun arvioidaan olevan 4,6 prosenttia palkasta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 0,6 prosenttia palkasta. Eläkkeensaajan maksurasitus alenee, kun eläketulosta perittävä ylimääräinen sairausvakuutusmaksu alenee 1,20 prosentista 0,40 prosenttiin.

Maatalousyrittäjien ja yrittäjien työeläkemaksu, joka seuraa TEL työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, nousee arviolta 21,2 prosenttiin.

Kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoittamiseksi ohjataan arvonlisäveron tuotosta yhteensä 700,0 milj. euroa rahastoille. Rahastojen minimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi valtion takuusuorituksia yhteensä arviolta 623 milj. euron edestä. Liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien ns. täyskustannusvastuun mukaista maksua jatketaan vielä vuoden 2001 osalta yksivuotisella lainsäädännöllä ja sen tuotto 51,6 milj. euroa ohjataan sairausvakuutusrahastoon. Järjestelmiltä perittävä maksu vastaa keskimäärin yhden vuoden vahingoittuneiden hoidosta julkiselle terveydenhoitojärjestelmälle aiheutuneita kustannuksia.

Keliakiaa sairastaville korvataan osittain erityisruokavaliosta aiheutuvia lisäkustannuksia 1.10.2002 lukien.

Hammashuolto

Hammashuollon vuonna 2001 alkanut uudistus laajenee koko väestöön 1.12.2002.

Ehkäisevä toiminta

Toimeentuloturvaa pyritään kehittämään siten, että se suosii ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja siten työelämässä jaksamista sekä ehkäisee syrjäytymistä ja köyhyyttä ja edistää paluuta itsenäiseen selviytymiseen. Hallituksen toimenpideohjelmaan köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi liittyen tarkistetaan sairauspäivärahan perusteita työeläkekuntoutuksessa olevien, työttömien, opiskelijoiden ja työedellytystä vailla olevien osalta. Sairausvakuutuslakia ja kuntoutusrahalakia tarkistetaan vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseksi. Uudistusten yhteiskustannus on runsaat 9 milj. euroa. Lisäksi kansaneläkkeiden osalta lapsikorotusten maksaminen ulotetaan myös uusille eläkkeensaajille. Tämä nostaa kansaneläkemenoja 3,5 milj. eurolla.

Rintamaveteraanien kuntoutusta kehitetään edelleen erityisesti avokuntoutuksen osalta. Kuntoutukseen suunnattuja määrärahoja korotetaan 3,4 milj. eurolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet

Arvonlisäveron takaisinperinnän uudistamiseen liittyen valtionosuuksien pohjana olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista poistetaan arvonlisävero-osuus. Valtionosuudet pienenevät tämän johdosta noin 61 milj. euroa. Kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 79,3 milj. euroa vuonna 2002. Lisäyksistä kohdistetaan 34,6 milj. euroa valtionosuusprosentin korotukseen, 32,7 milj. euroa kohdennetaan vanhusikäryhmien asukaskohtaisten euromäärien korotukseen, 5,6 milj. euroa omaishoidon kehittämiseen, 0,6 milj. euroa mielenterveyslain pakkotoimia koskevien säädösten tarkistamisesta aiheutuviin menoihin, 1,9 milj. euroa seutukunnallisiin kehittämishankkeisiin ja 3,9 milj. euroa perustamishankkeisiin sisältyvien arvonlisäverojen kuittaamiseen.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä kiinnitetään mielenterveystyön ohella erityistä huomiota ikääntyvän väestön tarvitsemien palvelujen järjestämiseen, lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja sosiaalityön sekä avopalvelujen parantamiseen. Laskennallisiin valtionosuuksiin tehdään kustannustenjaon tarkistuksen johdosta 81 milj. euron lisäys sekä 1,5 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus, mikä vastaa puolta kustannustason noususta. Tämä tarkistus lisää valtionosuuksia 39,6 milj. euroa.

Kuntien mielenterveystyöhön ja päihdeäitien hoidon tehostamiseen ohjataan lisärahoituksena 8,4 milj. euroa. Rahoitus ohjataan valtionosuusjärjestelmän kautta. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaan sisältyy edelleen 2,6 milj. euroa lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseksi. Kunnille ohjataan huumeiden käyttäjien hoitoon erityiseltä momentilta 7,6 milj. euroa.

Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta vakinaistetaan siirtämällä kuntien valtionosuuksista 3 milj. euroa tätä tarkistusta varten.

Edellä todetun lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 74 milj. eurolla vuonna 2002.

Toimeentulotukijärjestelmässä toteutetaan 3-vuotinen kokeilu 1.4.2002 alkaen. Kokeilun aikana toimeentulotukea myönnettäessä 20 prosenttia kotitalouden ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon, enintään 100 euroa/kk. Tarkoituksena on edistää toimeentulotukea saavien hakeutumista työelämään. Kuntien valtionosuudet kasvavat tämän johdosta 2,8 milj. euroa vuonna 2002.

Työministeriön hallinnonala (pääluokka 34)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 975 milj. euroa, missä on 31 milj. euroa lisäystä vuoden 2001 talousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste, työssä olevien työikäisten osuus työikäisistä 15—64-vuotiaasta väestöstä, kohti 70 prosenttia ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä pitkällä aikavälillä 2—3 vuodella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että työmarkkinat toimivat hyvin ja että rakenteellisen työttömyyden ongelmia pystytään lievittämään.

Työvoimapalvelut

Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Julkiselle työvoimapalvelulle määritellyn ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti vuonna 2002 on keskeisintä varmistaa työvoiman saatavuus. Tällä tuetaan talouden vakaan kasvutavoitteen toteutumista työmarkkinoilla. Työvoimatoimiston palveluprosessin ydintehtävänä on taata, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Nykyistä 175:n itsenäisen työvoimatoimiston ja 108 sivutoimiston ja palvelupisteen toimistoverkkoa kehitetään yhteistyössä TE-keskusten kanssa siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee sivutoimistojen ja palvelupisteiden määrän samalla kasvaessa. Lisäksi palveluprosessia kehitetään siten, että huomattava osa työpaikka-, koulutus- ja työttömyysturvaneuvontaan liittyvistä tehtävistä voidaan jatkossa antaa sähköisinä tai telepalveluina.

Työvoimapolitiikan mitoitus

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetään 1 673 milj. euroa, missä on lisäystä 54 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Määrärahojen kasvu vuodelle 2002 johtuu lähinnä etuusparannuksista sekä toimenpiteiden laadun parannuksista. Samalla momenttien rakennetta ja mitoitusta on muutettu osana uudistustoimia. Aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 88 800 henkilöä, mikä on noin 31 % suhteutettuna työttömien työnhakijoiden määrään. Luku sisältää myös Euroopan rakennerahasto-ohjelmien piirissä olevat keskimäärin 11 400 henkilöä. Työvoimakoulutuksen piirissä on keskimäärin 22 500 henkilöä. Palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 37 500 henkilöä sisältäen yhdistelmätuella työllistettävät. Osana hallituksen toimia eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävät 55—59-vuotiaat pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille, tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä.

Kansallista työelämän kehittämisohjelmaa ja tuottavuusohjelmaa sekä työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmaa jatketaan edelleen vuonna 2002.

Työvoimapolitiikan uudistukset

Vuoden 1998 talousarviossa käynnistetyn työvoimapoliittisen järjestelmän kokonaisuudistuksen jatkotoimia eli ns. toista aaltoa aletaan toteuttaa vuoden 2002 alusta. Työvoimapolitiikassa ja työhallinnossa toteutetaan rakenteellisia uudistuksia. Työnhakijoiden omatoimista työnhakua painotetaan palveluprosessissa ja sitä tuetaan työnhakuvalmennuksella, jota tarjotaan ryhmävalmennuksena ja työvoimakoulutuksen yhteydessä 120 000 henkilölle vuonna 2002. Työvoimakoulutus eriytetään momenttirakennetta muuttamalla toisaalta selkeästi ammattilaisten rekrytointiväyläksi ja toisaalta ei-ammatillisiin, työelämään ja koulutukseen valmentaviin tehtäviin. Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otetaan kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelut. Työhallinnon ulkopuoliset työnetsijät hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja palkkiota vastaan. Palkkio määräytyy solmitun työsuhteen pituuden, kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen mukaisesti siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Näiden palvelujen käyttö helpottaa myös suurimpien työvoimatoimistojen vaikeaa henkilöstötilannetta. Työllisyyspoliittista projektitoimintaa uudistetaan siirtymällä tilaaja-tuottaja -mallin käyttöön.

Kannustavuuden lisäämiseksi työvoimakoulutuksen ja työnhakuvalmennuksen ajalta maksettavia ylläpitokustannusten korvauksia korotetaan. Ylläpitokorvaukset lavennetaan koskemaan myös aikuisten työharjoittelua ja työkokeilua työpaikalla. Aikuisten työharjoittelu muutetaan työhön valmennusta tukevaksi toimenpiteeksi ja sen käyttöä pyritään lisäämään. Työmarkkinatukimomentin loppusummasta käytetään aktiivisiin toimenpiteisiin 23 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä korkeampi osuus kuin vuonna 2001.

Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi käynnistetään kaksivuotisena kokeiluna lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Paikkakuntakohtaisesti räätälöidyn kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Kokeilun toteuttamiseksi varataan määräraha, jonka käyttö edellyttää kuntien vastaavansuuruista lisärahoitusta yhteisten palvelujen järjestämiseen.

Maahanmuuttopolitiikka

Pakolaiskiintiöksi vuodelle 2002 esitetään 750 henkilöä. Etnistä syrjintää ehkäistään vahvistamalla vähemmistövaltuutetun toimiston henkilövoimavaroja.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 620 milj. euroa eli noin 7 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2001. Talousarviorahoituksesta kaksi kolmasosaa käytetään yleiseen asumistukeen ja yksi kolmasosa ympäristötehtäviin.

Ympäristönsuojelu

Ympäristötehtäviin ehdotetusta noin 197 milj. eurosta noin 60 % kohdistuu ympäristöhallinnon toimintamenoihin ja runsas viidennes luonnonsuojelualueiden toteuttamiseen ja hoitoon. Metsähallitus käyttää lisäksi suojelualueiden hankintaan noin 10 milj. euroa sekä valtion vesi- ja maaomaisuutta vaihtomaina. Pääosa Metsäntutkimuslaitoksella olleista suojelualueista siirretään Metsähallituksen hoitoon, samoin puolustushallinnolla olleita suojelualueita. Vanhojen metsien suojelun kompensoinnissa jatketaan valtioneuvoston vuosiksi 1997—2006 päättämää rahoitusohjelmaa. Rahoitukseen varataan näinä vuosina yhteensä 65 milj. euroa, josta vuoden 2002 talousarvioon ehdotetaan eri hallinnonaloille yhteensä 5,2 milj.euroa.

Itämeren suojelua tehostetaan erityisesti lähialueilla lisäämällä yhteistoimintaa kansainvälisten rahoittajien ja EU:n rahoitusohjelmien kanssa. Viimeksi mainittuja ohjelmia hyödynnetään myös sisävesien kuormitusta vähentäviin kotimaisiin toimiin. Suojelun tuloksellisuuden parantamiseksi etusijalle asetetaan kustannustehokkaimmat toimet.

Kansallista ilmasto-ohjelmaa toimeenpannaan mm. tiukentamalla rakennusten lämmöneristys- ja ilmanvaihtomääräyksiä ja avustamalla asuinrakennusten energiakatselmuksia. Tietopohjaa tärkeimpien tuotannonalojen ekotehokkuudesta ja ympäristövaikutuksista vahvistetaan.

Asuminen

Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan vastaamaan aikaisempaa paremmin tuensaajien todellisia vuokria. Talousarvion ulkopuolisen Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän noin 1,4 mrd. euroa asuntolainojen sekä asuntotoimen korkotukien, avustusten ja korkomenojen maksamiseen. Uusia asunto- ja korkotukilainoja ennakoidaan myönnettävän sekä vuonna 2001 että 2002 enemmän kuin vuonna 2000 toteutui. Uustuotannon tuki suunnataan alueille, joilla kysyntä on suurinta.

Taulukko 12. Menot taloudellisen laadun mukaan vuosina 2000—20021)



Tunnus


Menolaji
v. 2000
tilinpäätös
milj. €
v. 2001
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2002
esitys
milj. €

Muutos 2001—2002
milj. € %







01-03
Palkkaukset2)
64
41
41
0
0
04-07
Eläkkeet
2 420
2 565
2 691
126
5
16-18
Puolustusvoimien kaluston hankkiminen
646
536
515
- 20
- 4
21-27
Toimintamenot
5 765
5 929
6 397
467
8
08-15,
19-29 Muut kulutusmenot
1 607
1 286
1 478
192
15
01-29
Kulutusmenot
10 502
10 357
11 123
766
7
30-39
Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.
5 177
5 553
5 934
381
7
40-49
Valtionavut elinkeinoelämälle
2 469
2 534
2 613
79
3
50-59
Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille
6 021
6 082
6 226
144
2
60
Siirrot talousarvion ulkopuolisille valtion rahastoille ja kansaneläkelaitokselle
1 348
1 526
1 669
143
9
61-62
Siirrot EU:n rakennerahastoista ja vastaavat valtion rahoitusosuudet3)
157
577
608
31
5
63-65
Muut siirrot kotimaahan
389
390
326
- 64
- 16
66-69
Siirrot ulkomaille
1 522
1 679
1 851
173
10
30-69
Siirtomenot
17 084
18 340
19 228
888
5
70-73
Kaluston hankinta
87
69
56
- 14
- 20
74-76
Talonrakennukset
76
49
65
17
35
77-79
Maa- ja vesirakennukset
397
210
248
38
18
70-79
Reaalisijoitukset
560
328
369
41
13
80-86
Valtion varoista myönnettävät lainat
68
72
78
6
8
87
Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
42
50
47
- 3
- 6
88-89
Muut finanssisijoitukset
65
5
3
- 2
- 40
80-89
Lainat ja muut finanssisijoitukset
175
127
128
1
1
70-89
Sijoitusmenot
735
454
496
42
9
90-92
Valtionvelan korot
4 632
4 101
3 734
- 367
- 9
93-94
Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta
5 519
2 453
678
- 1 775
- 72
95-99
Muut ja erittelemättömät menot
1
1
1
-0
- 0
90-99
Muut menot
10 152
6 555
4 412
- 2 142
- 33

Menot yhteensä
38 472
35 706
35 260
- 446
- 1

1) Kukin momentti on talousarvioesityksessä varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintamenoihin.

3) Momentti 30.41.62 sisältää sekä rakennerahaston maksuosuuden että valtion osuuden. Lisäksi momenteille 31.24.21 ja 31.30.21 on budjetoitu valtion rahoitusosuutta 7,7 milj euroa.

Valtuudet

Määrärahamomenteille sisältyy valtion talousarviosta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuja uusia, v. 2002 käytettäviä sopimuksenteko- ja myöntämisvaltuuksia yhteensä 3,8 mrd. euron arvosta. Määrärahat valtuuksista aiheutuviin maksatuksiin otetaan tulevien vuosien talousarvioihin. Aiemmin myönnetyistä valtuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja vuodesta 2003 alkaen yhteensä 4,1 mrd. euroa. Valtuuksista aiheutuvat menot valtuustyypeittäin ilmenevät seuraavasta taulukosta.

Taulukko 13. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot)

    2003 2004 2005 2006-
           
Vuonna 2002 myönnettävistä valtuuksista aiheutuvat menot:        
1. Tilausvaltuudet 135 92 60 138
2. Rakentamisvaltuudet 310 207 157 92
3. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 6 7 8 32
4. Avustusten myöntämisvaltuudet 142 72 41  
5. Lainojen myöntämisvaltuudet 319 28 8  
6. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 92 131 100 109
7. Korkotukilainavaltuudet 15 15 14 44
8. EU-hankkeiden myöntämisvaltuudet 263 175 3  
9. Muut valtuudet 112 54 31 14
  Yhteensä 1 394 781 422 429
           
Aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot:        
1. Tilausvaltuudet 425 382 342 164
2. Rakentamisvaltuudet 146 72 31 152
3. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 59 45 38 58
4. Avustusten myöntämisvaltuudet 126 41 9  
5. Lainojen myöntämisvaltuudet 144 7 1  
6. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 248 147 90 287
7. Korkotukilainavaltuudet 132 108 87 357
8. EU-hankkeiden myöntämisvaltuudet 216 50 25  
9. Muut valtuudet 74 50 17 3
  Yhteensä 1 570 902 640 1 021
  Menot yhteensä 2 964 1 683 1 062 1 450

Alueellinen kehittäminen ja rakennerahastot

Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämistä koskevan lain (1135/1993) mukaisesta tavoiteohjelmasta syksyllä 2000. Tavoiteohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen alueellista kehittämistyötä ministeriöissä ja alue- ja paikallishallinnossa sekä määrittelee aluekehittämiseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeet lähivuosille. Aluekehityslainsäädäntö uudistetaan kansallisen aluepolitiikan tehostamiseksi ja säädösten saattamiseksi ajan tasalle sekä myös EU:n nykyisen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmamenettelyn ja hallintojärjestelmän edellyttämälle tasolle. Aluepolitiikalla tulee vahvistaa kestävällä tavalla Suomen kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Tavoiteohjelman mukaan hallitus tehostaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä ja kiinnittää eritystä huomiota Länsi- ja Etelä-Suomen aluekehityksen rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen. Alueiden kasvuedellytyksiä parannetaan kehittämällä tasapainoista aluerakennetta sekä lisäämällä yhteistyötä alueilla ja seutukunnissa. Hallitus painottaa kaikkia alueita koskevassa kehittämisessä mm. osaamisen parantamista sekä teknologian ja muun osaamisen siirtoa.

Korkeakoulujen roolia osana valtakunnallista ja alueellista innovaatioverkostoa vahvistetaan tavoiteohjelmassa mm. kehittämällä yhteistyötä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi korostetaan muiden ammatillista ja aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten merkitystä alueellisessa kehittämisessä.

Osaamiskeskusohjelma

Valtioneuvoston nimeämät 14 alueellista osaamiskeskusta ja kaksi valtakunnallista verkosto-osaamiskeskusta toteuttavat osaamiskeskusohjelmaa vuosina 1999—2006. Ohjelman toiminta-ajatuksena on kansainvälistä huipputasoa edustavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alueellisen kehittämisen voimavarana. Hallituksen elinkeino- ja aluepoliittisena päämääränä on vahvistaa osaamiskeskusverkostoa osana alueiden kehittämistä. Talousarvioesityksessä osaamiskeskusohjelman perusrahoitus, 5,1 milj. euroa, on koottu sisäasiainministeriön hallinnonalalle momentille 26.98.43.

Aluekeskusohjelma

Hallitus on käynnistänyt aluekeskusten kehittämistyön (2001—2006), jonka tavoitteena on kaikki maakunnat kattavan aluekeskusverkoston kehittäminen. Ohjelmatyö tähtää nykyistä tasapainoisempaan aluerakenteeseen. Aluekeskusten kehittäminen edellyttää eri toimijoiden, erityisesti kuntien seudullisen yhteistyön lisääntymistä. Ohjelmatyön tarkoituksena on myös valtionhallinnon ja aluekeskusten välisen neuvottelumenettelyn kehittäminen.

Maaseudun kehittäminen

Tavoiteohjelmassa todetaan, että maaseudun kehittäminen osana aluepolitiikkaa määritellään nykyistä täsmällisemmin. Maaseudun kehittämisen painopisteinä ovat maaseudun innovaatioympäristön kehittäminen, monitoimisuuteen perustuvien tulonsaantimahdollisuuksien edistäminen ja maatalouden rakenne, sekä luonnonvarojen ja elintarvikkeiden jalostus, matkailu, etätyö ja asumisen edellytykset. Hallitus sovittaa yhteen kaupunki- ja maaseutupoliittisia toimenpiteitä kaupunkiseutujen ja maaseudun molempia osapuolia hyödyttävän vuorovaikutuksen voimistamiseksi.

Investointien kohdentamiseen kiinnitetään alueellisen kehittämisen kannalta erityistä huomiota. Yritystukia suunnataan yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ottaen huomioon tasapainoisen aluekehityksen vaatimukset. Lisäksi kansallista innovaatioverkkoa vahvistetaan kehittämällä alueellisia yhteistyöverkostoja, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Tietoliikenteen sujuvuus ja hyvät liikenneyhteydet vaikuttavat työllisyyden ja talouden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja ympäristön tilaan. Tavoiteohjelmassa kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään mm. tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet parantavat myös merkittävästi mahdollisuuksia sijoittaa valtion toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) ja kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline (KOR). Rahastojen varat sisältyvät EU:n talousarvioon. Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Rahoituksen saaminen rakennerahastoista edellyttää kansallista osarahoitusta.

Rakennerahasto Tavoiteohjelma Maksuviranomainen
     
EAKR 1, 2, Interreg III ja Urban sisäasiainministeriö
ESR 1, 2 ja Equal työministeriö
EMOTR-O 1 ja Leader+ maa- ja metsätalousministeriö
KOR 1 ja tavoite 1-alueen ulkopuolinen
horisontaalinen kalatalousohjelma
maa- ja metsätalousministeriö

Sekä tavoite- että yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu valtioneuvoston esittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-asiakirjoihin. Komissio hyväksyi tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmat vuoden 2000 alkupuolella. Yhteisöaloitteista komissio on hyväksynyt Equal -ohjelman, Merenkurkku—MittSkandian ja Saariston Interreg III A -ohjelmat sekä Leader+ -ohjelman vuoden 2001 alussa. Loput yhteisöaloiteohjelmista hyväksytään vuosien 2001—2002 aikana. Sisäasiainministeriön valtion rahoitusosuutta käytetään myös innovatiivisten toimien rahoittamiseen, joiden päätavoitteena on vaikuttaa EAKR:sta osarahoitettavien tavoite 1 ja 2 -ohjelmien laatuun. Ahvenanmaalla toteutettavat tavoite 2 ja 3 -ohjelmat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Talousarvioesityksen myöntämisvaltuudet ja määrärahat perustuvat tavoiteohjelma-asiakirjojen rahoitustaulukoihin. Talousarviovalmistelussa on käytetty maakunnan yhteistyöasiakirjoja. EU:n rakennerahastoista saatavat tulot budjetoidaan valtion talousarvioon bruttoperiaatteen mukaisesti maksuviranomaisen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahaston rahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuus budjetoidaan pääsääntöisesti ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnonalan menoksi yhdelle momentille. Osa tuloutuvista rakennerahasto-ohjelmien EU:n rahoitusosuuksista ohjataan talousarvion ohi maatilatalouden kehittämisrahastoon, josta tulee myös niihin liittyvä kansallinen valtion rahoitusosuus. EAKR-rahoitteisten yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien uuden hallintomallin mukaan niiden EU-tukiosuudet tuloutuvat suoraan ohjelmien maksuviranomaisina toimiville maakunnan liitoille, eikä EAKR-rahoitusosuutta siksi budjetoida valtion talousarvioon. EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy valtion talousarvioon.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla rahoitetaan maaseudun kehittämistä tavoite 1 -alueen ulkopuolella EU:n osaksi rahoittaman alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) nojalla. Sen EU:n rahoitusosuus tulee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T), joka ei ole rakennerahasto.

Rakennerahastojen rahoituskehys

Vuonna 2002 rakennerahastovaroja odotetaan tuloutuvan talousarvioon yhteensä 321 milj. euroa seuraavasti:

  • EAKR:n n. 170 milj. euroa
  • ESR n. 96 milj. euroa
  • EMOTR-O n. 49 milj. euroa
  • KOR n. 6 milj. euroa.

Vuoden 2002 talousarvioon sisältyy yhteensä 298 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja 319 milj. euroa valtion rahoitusosuutta. Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löytyvät sisäasiainministeriön momentilta 26.98.61, maa- ja metsätalousministeriön momenteilta 30.14.61, 30.14.62 ja 30.41.62 sekä työministeriön momentilta 34.05.61 sekä niiden taulukoista.

Kuvio 3. EU:n rakennerahastovarat valtion v. 2002 talousarvioesityksessä


Taulukko 10. Menot pääluokittain vuosina 2000—20021) Taulukko 11. Valtion talousarvion menot koulutuksen tarjontaan ja opintotukiin, milj. euroa Taulukko 12. Menot taloudellisen laadun mukaan vuosina 2000—20021) 01-29 Kulutusmenot 10 502 10 357 11 123 766 7 30-69 Siirtomenot 17 084 18 340 19 228 888 5 70-89 Sijoitusmenot 735 454 496 42 9 90-99 Muut menot 10 152 6 555 4 412 - 2 142 - 33 Taulukko 13. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot) Menot yhteensä Taulukko 14. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa

Kuvio 4. Ministeriöiden osuudet EU-rakennerahastovaroista ja valtion rahoituksesta


Taulukko 10. Menot pääluokittain vuosina 2000—20021) Taulukko 11. Valtion talousarvion menot koulutuksen tarjontaan ja opintotukiin, milj. euroa Taulukko 12. Menot taloudellisen laadun mukaan vuosina 2000—20021) 01-29 Kulutusmenot 10 502 10 357 11 123 766 7 30-69 Siirtomenot 17 084 18 340 19 228 888 5 70-89 Sijoitusmenot 735 454 496 42 9 90-99 Muut menot 10 152 6 555 4 412 - 2 142 - 33 Taulukko 13. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa (ml. rahastot) Menot yhteensä Taulukko 14. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa

Aluekehitysrahat

Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaan valtion talousarviossa eri hallinnonaloilla nimetään ne määrärahat (aluekehitysrahat), joilla voidaan edistää alueellisten kehittämistavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi laadittavien aluekehittämisohjelmien toteuttamista. Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaisesti ehdotetaan vuoden 2002 talousarvioesityksessä nimettäväksi aluekehitysrahoiksi kokonaan tai osittain yhteensä 34 momenttia.

Tiede- ja teknologiapolitiikka

Suomen tiede- ja teknologiapolitiikkaa on viime vuosina leimannut kansallisen tutkimuspanoksen nopea kasvu. Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2000 tutkimus- ja kehittämistoimintaan vajaat 4,4 mrd. euroa eli 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kasvun taustalla on erityisesti sähköteknisen teollisuuden voimakkaasti kasvanut panostus alan tutkimus- ja kehitystyöhön: sähköteknisen teollisuuden osuus koko yrityssektorin tutkimus- ja kehittämispanoksesta ylittää jo 55 prosenttia. Tämän lisäksi toimiala on tutkimustoiminnaltaan kansainvälistynein: alan tutkimustoiminnan kasvusta jo yli puolet tapahtuu ulkomailla.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehitys asettaa kansallisen innovaatiojärjestelmän toiminnalle suuria vaatimuksia. Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kokonaiskehitystä on arvioitu vuonna 2000 kansainvälisen arviointiryhmän toimesta. Asiantuntijaryhmän mukaan noudatettu tutkimuspolitiikka on ollut erittäin onnistunutta. Yksittäisiä havaintoja ovat perustutkimuksen korkea taso, tieteen ja teollisuuden hyvä keskinäinen verkottuminen, julkisen tutkimuspanostuksen yksityistä tutkimusrahoitusta ja edelleen työllisyyttä lisäävä vaikutus, yritysten tuottavuuden, henkilökunnan osaamistason ja tuoteinnovaatioiden lisääntyminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellisen merkityksen osoittaminen.

Suomi on onnistunut poikkeuksellisen hyvin nostamaan tutkimushenkilöstön keskimääräistä koulutustasoa siitä huolimatta, että tutkimushenkilöstön määrä on jo vuosia lisääntynyt 10 prosentin eli nykyisellään yli 5 000 hengen vuotuista vauhtia. Syynä on naisten osallistuminen entistä suuremmassa määrin tutkimustoimintaan. Heidän osuutensa tutkijakoulutuksen saaneesta tutkimushenkilöstöstä on jo noin kolmannes.

Tutkimushenkilöstön korkealle koulutustasolle luovat jatkuvia edellytyksiä muun muassa uudet tutkijakoulut ja tutkimuksen huippuyksiköt. Myönteiseksi osoittautunutta kehittämislinjaa jatketaan. Kehittämistoimiin antavat erityisen aiheen innovaatiojärjestelmän toiminnassa havaitut puutteet sekä nopeana jatkuva kansainvälinen muutos.

Kansainvälistä yhteistyötä ja sen hyödyntämistä tehostetaan edelleen. Euroopan unionissa lisätään ohjelmatason yhteistyötä, huolehditaan suomalaisten tutkimusyksikköjen täysipainoisesta osallistumisesta huippuyksikköjen verkostoihin ja hyödynnetään aktiivisesti muut eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) ja tietoyhteiskuntakehityksen (eEurope) tarjoamat mahdollisuudet.

Taulukko 14. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitys, milj. euroa

  2001 2002 Kasvu, milj. €
       
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat      
   Yliopistolaitos 349,9 375,2 25,3
   Valtion tutkimuslaitokset 220,9 233,4 12,5
   — josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 57,2 59,7 2,5
Yhteensä 570,8 608,6 37,8
Rahoitusorganisaatiot      
   Suomen Akatemia 184,8 183,4 -1,4
   Teknologian kehittämiskeskus 400,0 398,6 -1,3
Yhteensä 584,8 582,0 -2,7
Kaikki yhteensä 1 155,6 1 190,6 35,1

Julkisella tutkimuspanostuksella lisätään elinkeinotoiminnan ja muun yhteiskunnan tarvitsemaa teknologista perustietämystä. Teknologiapolitiikan tavoitteena on kehittää innovaatioympäristöä uuden liiketoiminnan luomiseksi ja vakiintuneen toiminnan kehittämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti teknologiapolitiikan erityisiä kehittämiskohteita ovat alueiden kehittäminen teknologian keinoin ja tutkimuspanoksen hyödyntäminen. Erityisenä haasteena on tieteellisesti luovien ja yrityksille keskeisten innovaatioympäristöjen turvaaminen kilpailukykyisinä. Tiede- ja teknologiahallinnon tehtävänä onkin käynnistää vuonna 2002 suomalaisten innovaatioympäristöjen arviointityö yhteistyössä muiden vastuutahojen kanssa. Tämän osana rahoitus- ja muiden kehittämistoimien asianmukaisen kohdentumisen varmistamiseksi myöhempinä vuosina toteutetaan rahoituksen käyttöä koskeva riippumaton väliarviointi vuoden 2003 alkuun mennessä.