Talousarvioesitys 2002

Yhteenveto

Suomen talouskehitys on pitkään jatkuneen nousun jälkeen hidastumassa. Samalla epävarmuus talouskehityksestä on voimakkaasti lisääntynyt. Tuleva kehitys on suuressa määrin riippuvaista kansainvälisen talouden kehityksestä ja etenkin Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen syvyydestä ja kestosta. Talousarviota laadittaessa on lähdetty siitä, että kansainvälisessä taloudessa ei ole odotettavissa nopeaa elpymistä ja Yhdysvaltojen talouskehityksen vaikutukset euroalueeseen ja siten Suomen keskeisiin vientimarkkinoihin ovat tuntuvia. Talouskasvun odotetaan jatkuvan edelleen kuluvana vuonna 2,7 prosentin vauhdilla ja hidastuvan 2,5 prosenttiin vuonna 2002. Työllisyyden kasvu jatkuu suhteellisen voimakkaana kuluvana vuonna mutta hidastuu selvästi vuonna 2002. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän ennallaan vuoden 2002 aikana, vaikka se vielä vuosikeskiarvona aleneekin hieman tämän vuoden 9,0 prosentista 8,8 prosenttiin.

Talousarvioesitys jatkaa hallitusohjelman finanssipoliittisella linjalla, jonka tavoitteena on valtionvelkaa vähentämällä ja työllisyysasteen nousua tukemalla varautua julkisen talouden menopaineisiin väestön ikääntyessä. Julkisen talouden ylijäämän arvioidaan alenevan kuluvan vuoden 4,1 prosentista 2,6 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen vuonna 2002. Vuoden 2001 ylijäämään vaikuttavat vielä eräät kertaluonteiset tulot. Talousarvioesityksen finanssipoliittinen linja tukee kotimaista kysyntää ensi vuonna. Näköpiirissä oleva valtiontalouden heikkeneminen uhkaa heikentää julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Tämä riski vähenee, mikäli talouskasvua ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä vahvistavien rakenteellisten uudistusten toteutuminen voidaan varmistaa.

Talousarvioesitys tukee talouskasvun jatkumista ja työllisyyden paranemista 665 milj. euron tuloveron kevennyksellä sekä alentamalla yksityisten työnantajien kansaneläkemaksua 0,65 prosenttiyksiköllä työvaltaisimpien yritysten osalta. Muiden yksityisten työnantajien maksu alenee 0,45 prosenttiyksiköllä. Kuntien ja seurakuntien työnantajan kansaneläkemaksu laskee 0,75 prosenttiyksiköllä. Tuloveron kevennykset suuntautuvat lievästi matalan tulotason tulonsaajia suosivasti ja ne alentavat keskituloisen palkansaajan veroastetta noin runsaalla prosenttiyksiköllä vuonna 2002. Eläketuloista maksettavaa ylimääräistä sairausvakuutusmaksua ehdotetaan kevennettäväksi 0,8 prosenttiyksiköllä. Ehdotetut verojen ja maksujen muutokset, joilla tuetaan työllisyyttä ja kotitalouksien ostovoiman kehitystä vähentävät julkisen sektorin tuloja vuositasolla yhteensä runsaalla miljardilla eurolla. Kuntien palvelutuotantoa tuetaan valtionosuuksiin tehtävällä tasokorotuksella. Esitykseen sisältyy myös tuntuvia lisäyksiä teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

Tuloarviot

Talouskasvun hidastuminen, teollisuusyritysten heikentyneet suhdannenäkymät sekä kuluvana vuonna toteutunut pörssikurssien alamäki näkyvät valtion tuloarviossa vuodelle 2002. Valtion tuloiksi vuodelle 2002 arvioidaan 35,3 mrd. euroa, mikä on 4,3 % vähemmän kuin vuodelle 2001 lisätalousarviossa arvioitu tulokertymä ilman ylijäämän käyttöä. Vuoden 2002 tulojen jakaumaan vaikuttaa kuntatalouden vakauttamiseen liittyvä valtion yhteisöverotulojen kasvu noin 530 milj. eurolla ja muiden tulojen aleneminen. Ansiotulojen veronkevennykset alentavat valtion tuloveron kertymää vuositasolla noin 460 milj. euroa. Myyntivoitoista ja työsuhdeoptiotuloista kertyvien verotulojen odotetaan alenevan vuonna 2002 kuluvan vuoden tasosta. Myös yhteisöveron tuoton odotetaan ensi vuonna alenevan kuluvalle vuodelle arvioidusta. Valtion omaisuuden myyntituloiksi on merkitty vakiintuneesti 420 milj. euroa.

Määrärahat

Vuoden 2002 talousarvioesityksen määrärahoiksi ilman valtionvelan vähentämisen pääluokkaa ehdotetaan 34 582 milj. euroa, mikä on 1 329 milj. euroa, 4 prosenttia, enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa. Talousarvioesityksen määrärahojen loppusumman arvioidaan ylittävän vuoden 1999 varsinaisen talousarvion määrärahatason reaalisesti vajaalla miljardilla eurolla. Osa tästä kasvusta johtuu veronluonteisten sosiaaliturvamaksujen kevennyksistä, joita sisältyy vuosien 2000 ja 2001 talousarvioihin. Vuoden 2002 talousarvioesitykseen sisältyvät työnantajan kansaneläkemaksun kevennys sekä eläketuloista maksettavan ylimääräisen sairausvakuutusmaksun kevennys ehdotetaan rahoitettavaksi pääosin lisäämällä arvonlisäveron tuoton suoraa tuloutusta Kansaneläkelaitokselle 296 milj. eurolla.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi talousarvioesityksessä ehdotetaan korotuksia työmarkkinatuen ja kansaneläkkeiden lapsikorotuksiin, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta maksettaviin ylläpitokorvauksiin, asumistuen perusteisiin sekä eräiden väliinputoajaryhmien sairauspäivärahoihin. Toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovitusta lievennetään, yhdessä kuntien kanssa järjestetään palveluja työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimen yhteisasiakkaille ja valtionosuuksia korotetaan mielenterveystyön ja päihdeäitien hoidon lisäämiseksi. Vuoden 2001 talousarviossa aloitettujen köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden jatkamiseen ja vuoden 2002 talousarvioesitykseen sisältyvien uusien toimenpiteiden aloittamiseen ehdotetaan yhteensä noin 265 milj. euron määrärahoja vuoden 2002 talousarvioon.

Talousarvioesityksessä ehdotetaan mittavia investointeja liikenneverkkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Esityksessä annetaan 500 milj. euron sopimusvaltuus aloittaa neljä investointihanketta, jotka ovat Kerava—Lahti -oikorata, Lohja—Lohjanharju -moottoritie, Tikkurila—Kerava -rataosuuden 4. raide sekä Oulu—Iisalmi/Vartius -radan sähköistäminen. Perustienpitoon ja pääratojen tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen ehdotetaan yhteensä lähes 60 milj. euron lisäystä.

Valtionvelan menot

Valtion budjettitalouden velan korkomenoiksi arvioidaan 3 743 milj. euroa. Tässä on laskua kuluvan vuoden talousarvioon vertailukelpoisin perustein 368 milj. euroa. Valtionvelan vähentämisen pääluokkaan ehdotetaan yhteensä 678 milj. euroa.

Valtionvelan nimellisarvoksi arvioidaan vuoden 2001 lopussa noin 60 mrd. euroa. Valtionvelan suhde kokonaistuotantoon alenee siten kuluvan vuoden 43½ prosentista 42 prosenttiin vuoden 2002 lopussa. Velan markkina-arvon kehitys on riippuvaista tulevasta korko- ja valuuttakurssikehityksestä. Vuoden 2001 kesäkuun lopussa valtion budjettitalouden velan markkina-arvo oli noin 3,2 mrd. euroa suurempi kuin velan nimellisarvo.

Valtiontalouden tasapaino

Talousarvioesityksen pohjana on maaliskuussa tehty määrärahakehyspäätös. Kansantalouden tilinpidon mukaiseksi valtionhallinnon ylijäämäksi arvioidaan 0,5 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Kansantalouden tilinpidon tapa laskea valtiontalouden rahoitustasapainoa poikkeaa joiltakin osin budjettikäsittein tehdyistä laskelmista. Esimerkiksi eräät kertaluonteiset erät, kuten valtion omaisuuden myynnistä saatavat tulot, eivät vaikuta kansantalouden tilinpidon rahoitustasapainoon.

Talousarvioesitys päätyy budjettitalouden osalta 0,7 mrd. euron ylijäämään, josta 0,5 mrd. euroa käytetään nettokuoletuksiin ja 0,2 milj. euroa tulevien korkomenojen vähentämiseen liittyvään velan hallintaan. Valtion talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen talouteen arvioidaan syntyvän noin 200 milj. euron ylijäämä, joka johtuu pääosin valtion eläkerahaston ylijäämästä. Näin lukien valtiontalouden ylijäämäksi arvioidaan 0,9 mrd. euroa. Rahastotaloutta käsitellään tarkemmin luvussa 8.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, milj. euroa

¹⁾ Ml. velanhallinnan menot, jotka vuosien 2001 ja 2002 budjetissa sisältyvät valtionvelan vähentämiseen.

²⁾ Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.

³⁾ Ml. velanhallinnan menot, jotka vuosien 2001 ja 2002 budjetissa sisältyvät valtionvelan vähentämiseen.