Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2009 lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Maailmantalous on taantumassa ja uusi nousu näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua myöhemmäksi. Runsaan vuoden verran jatkunut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus paheni kriisiksi syksyllä 2008 ja loka-marraskuussa sen vaikutukset levisivät nopeasti ympäri maailmaa. Kaupan ja rahoituksen globalisoitumisesta johtuen kaikki talousalueet kohtaavat laskusuhdanteen samanaikaisesti. Massiiviset ja laaja-alaiset tukitoimet syksyllä 2008 rauhoittivat pankkien välisiä lyhyen rahan markkinoita, mutta eivät ole vielä juuri helpottaneet luottomarkkinoiden tilaa etenkään yritysasiakkaiden kannalta. Rahoituskriisi on levinnyt reaalitalouteen, mikä voimistaa alaspäin vievää kierrettä. Mittavat maailmanlaajuiset raha- ja finanssipoliittiset elvytystoimet luovat kuitenkin pohjaa talouden uudelle nousulle, mutta nopeimmillaankin käänne voisi tapahtua vasta kuluvan vuoden lopulla.

Kotimaisen kansantuotteen kasvu hidastui nopeasti vuoden 2008 loppua kohti, kun rahoituksen hinnan nousu ja asuntomarkkinoiden kysynnän hiipuminen käänsivät rakennusmarkkinat laskuun. Negatiivista vaikutusta syvensi vientimarkkinoiden nopea ja laaja hyytyminen, joka johti uusien tilausten sekä teollisuustuotannon laskuun. Käänne vuoden 2008 lopulla oli jyrkkä, mikä merkitsi heikkoa lähtötilannetta alkaneelle vuodelle.

Rakentamisen, muun investointitoiminnan ja viennin supistuminen johtaa työttömyyden kasvuun, joka nousee kuluvana vuonna keskimäärin yli 8 prosenttiin työvoimasta. Tämä lisää kotitalouksien varovaisuutta ja siten säästämistä. Inflaatio hidastuu nopeasti erityisesti energiakustannusten alentumisen sekä korkojen laskun seurauksena ja keskimäärin kuluttajahinnat nousevat vuonna 2009 noin prosentin. Inflaation hidastumisen, ansioiden nousun sekä työn ja eläketulon verotuksen keventämisen seurauksena kohentuva ostovoiman lisäys ei kuluttajien varovaisuuden seurauksena suuntaudu kokonaisuudessaan kulutukseen ja kokonaistuotantoa lisää siten vain julkisen kysynnän kasvu. Kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna yli 2 prosenttia, vaikka lisätalousarvioesityksen elvytystoimenpiteet pienentävät talouden notkahdusta ja työttömyyden nousua. Viennin kehityksestä riippuvaisena maana Suomen talouden toipuminen kytkeytyy vientikysynnän palautumiseen. Mikäli maailmantalous elpyy odotetusti vuoden jälkipuoliskolla, myös meneillään olevan laskusuhdanteen pohja saavutettaneen vielä tämän vuoden puolella. Elpyminen voi olla vahvaakin, sillä lopputuotevarastoja on laskusuhdanteen aikana sopeutettu pieniksi.

Julkisen talouden rahoitusasema oli vielä vuonna 2008 varsin vahva. Jyrkkä suhdannekäänne sekä voimakkaat elvytystoimet pienentävät kuitenkin ylijäämiä nopeasti, ja jo tänä vuonna julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä sulaa pois. Euroopan komission tuoreen ennusteen mukaan lähes kaikki muutkin EU-maat ovat alijäämäisiä sekä tänä että ensi vuonna. Komissio arvioi, että vuonna 2009 euroalueen alijäämä painuu 4 prosenttiin ja velkasuhde nousee yli 70 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Selvimmin ja nopeimmin julkisen talouden tilan heikkeneminen Suomessa näkyy valtiontaloudessa ja siellä ennen muuta suhdanneherkkien verotulojen, kuten yhteisöverojen ja luovutusvoitoista maksettavien verojen, kertymissä. Myös omaisuustulot supistuvat huomattavasti viime vuosien korkealta tasolta. Valtiontalouden kehysten ulkopuolisen menot, kuten työttömyyden hoitoon liittyvät menot ja elvytystoimiin liittyvät finanssisijoitukset, kasvavat, samoin kehyksiin kuuluvat elvytystoimet mm. liikennehankkeisiin. Vuoden 2009 kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä on -2,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Myös kuntatalous painuu tänä vuonna alijäämäiseksi. Taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa ensi vaiheessa erityisesti niiden kuntien talouteen, joiden riippuvuus yhteisöverosta on suuri. Kuntatalouden tila uhkaa heikentyä laajemmin vuonna 2010 mikäli menokehitystä ei kyetä hillitsemään. Julkisyhteisöjen tilinpidon mukainen alijäämä on -0,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2009.

Julkinen velka, joka vuonna 2008 oli kansainvälisesti verrattuna pieni, arviolta 33 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, lisääntyy tänä vuonna tuntuvasti. Valtion velanoton lisäksi myös kuntien velkaantuneisuus kasvaa ja julkisen velan suhde BKT:seen noussee ainakin 5 prosenttiyksikköä 38 prosenttiin.

Tuloarviot

Lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota vähennetään nettomääräisesti 2 867 milj. eurolla, josta verotuloarvion vähennys on 2 620 milj. euroa.

Tuloveron tuottoarvio alenee 1 620 milj. euroa, josta 100 milj. euroa on ansio- ja pääomatuloverojen ja 1 520 milj. euroa yhteisöveron tuottoarvion alenemista. Ansio- ja pääomatuloverojen aleneminen johtuu pääosin odotettavissa olevasta työttömyyden kasvusta ja yhteisöveron tuottoarvion aleneminen vuoden 2008 kertymätiedoista sekä yritysten heikentyvästä tuloskehityksestä.

Arvonlisäveron tuottoarviota alennetaan 603 milj. eurolla vuoden 2008 toteumatietojen ja heikentyneiden taloudellisten näkymien johdosta. Energiaveron tuottoarviota alennetaan 47 milj. eurolla alentuneiden kertymätietojen ja heikentyneistä talousnäkymistä johtuvan alentuneen energiankulutusarvion perusteella.

Autoveron tuottoarviota alennetaan 250 milj. eurolla arvioitua heikomman talouskehityksen vuoksi. Varainsiirtoveroa alennetaan 100 milj. eurolla toteutuneiden kertymätietojen sekä arvioitua heikomman talouskehityksen vuoksi.

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n selvitystilan johdosta valtiolle arvioidaan kertyvän 23,7 milj. euroa ja lisäksi Valtion vakuusrahastosta tuloutetaan 20 milj. euroa.

Talletusten korkotuottoarviota alennetaan 73 milj. eurolla talletuskorkojen laskun vuoksi. Osinkotuloarviota alennetaan 250 milj. eurolla yritysten erityisesti loppuvuonna 2008 heikentyneen tuloskehityksen johdosta.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 2 867 milj. euron vähennykset ja määrärahojen 2 738 milj. euron lisäykset huomioon ottaen vuoden 2009 lisätalousarvioesitys on 5,6 mrd. euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2009 ehdotetaan 8,0 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2009 lopussa arvioidaan 62,6 mrd. euroa, mikä on n. 34 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
  2007
Tilinpäätös
2008
Hyväksytty
talousarvio (TA+LTA:t)
2009
Hyväksytty
talousarvio
2009
Hallituksen
esitys
2009
Yhteensä
           
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
40 327 44 388 46 291 2 738 49 030
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 2 341 2 289 2 173 - 2 173
Valtionvelan vähentäminen
(pääluokka 37)
2 925 1 395 - - -
— Nettokuoletukset 2 920 1 347 - - -
— Velanhallinta 5 48 - - -
           
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
43 212 45 783 43 880 -2 867 41 013
— Verotulot 36 711 37 753 37 295 -2 620 34 675
— Muut tulot 6 501 7 470 6 586 -247 6 338
— Kumulatiivisen ylijäämän käyttö - 560 - - -
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
- - 2 411 5 606 8 017
— Nettolainanotto - - 2 639 5 606 8 245
— Siirto valtionvarastosta valtion ydinjätehuoltorahastoon - - -180 - -180
— Velanhallinta - - -48 - -48

Vaalikauden kehys

Kehykseen sisältyvä vuoden 2009 lisätalousarviovaraus on 300 milj. euroa. Vuoden 2008 lisätalousarviovarauksesta jäi käyttämättä 74,2 milj. euroa, joka on käytettävissä vuonna 2009. Lisätalousarvioesityksen määrärahaehdotukset ovat yhteensä 2 738 milj. euroa, joista kehykseen luettavat menot ovat 205 milj. euroa.

Taloutta elvyttävät toimenpiteet

Luottamuspaketissa rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi julkisiin investointeihin, kuten liikennehankkeisiin ja korjausrakentamiseen. Rakentamisen korkotukilainojen valtuutta sekä yritysrahoitusta ja viennin rahoitusta ehdotetaan lisättäväksi. Lisäksi työnantajan kansaneläkemaksua ehdotetaan alennettavaksi 0,8 prosenttiyksiköllä 1.4.2009 alkaen ja vuosien 2009 ja 2010 poisto-oikeuksia ehdotetaan korotettavaksi. Uhkaavaa työttömyyden lisääntymistä pyritään lieventämään työllisyys- ja koulutuspoliittisilla toimenpiteillä.

Taloutta elvyttävät toimenpiteet panisivat liikkeelle 1,6 mrd. euron hankkeet, kun lasketaan mukaan kuntien ja yksityisen sektorin panostukset. Kansaneläkemaksun alennus ja tuotantotoiminnan poisto-oikeuksien korotus mukaan lukien elvytyspaketin suuruus olisi 2,0 mrd. euroa. Budjettitalouden tasapaino heikkenisi n. 0,7 mrd. eurolla ja kehysmenot lisääntyisivät 216 milj. eurolla. Toimenpiteiden välittömät työllisyysvaikutukset olisivat yhteensä n. 18 000 htv ja välillinen vaikutus mukaan lukien n. 25 000 htv. Lisäksi yritysrahoitukseen ja viennin rahoitukseen ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 2,6 mrd. euroa.

Investoinnit liikennehankkeisiin ja vesirakentamiseen

Perustienpidon määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 50 milj. eurolla, josta Tiehallinnolle 45,8 milj. euroa ja Kainuun maakunnan määrärahaan 4,2 milj. euroa. Perusradanpidon määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 21,5 milj. eurolla.

Eräitä liikennehankkeita ehdotetaan aikaistettavaksi aloitettavaksi vuonna 2009, osa näistä erityisrahoituksella. Vt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti -tiehanke ehdotetaan hyväksyttäväksi 80 milj. euron sopimusvaltuudella, Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe 25 milj. euron sopimusvaltuudella, Vt 5 Päiväranta—Vuorela -tiehanke 90 milj. euron sopimusvaltuudella, Vt 6 Joensuun kohta -tiehanke 35 milj. euron sopimusvaltuudella ja Porin Mäntyluodon meriväylän syventäminen 9,2 milj. euron sopimusvaltuudella. Seinäjoki—Oulu -rataosan palvelutason parantamisen I-vaiheen jatko ehdotetaan hyväksyttäväksi 40 milj. euron sopimusvaltuudella ja rahoitettavaksi kokonaan VR-Yhtymän rahoituksella. Lisäksi ehdotetaan Ilmailulaitoksen omia investointeja nopeutettavaksi hyväksymällä Oulun lentoaseman matkustajaterminaalin 21 milj. euron laajennusinvestointiin 6 milj. euron määräraha sekä pienentämällä vuoden 2009 voiton tuloutusvaatimusta Helsinki—Vantaan lentoaseman korjaustöiden enintään 10 milj. euron kustannuksia vastaavalla määrällä.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttaminen ehdotetaan aloitettavaksi vuonna 2009 myöntämällä viestintävirastolle 66 milj. euron sopimusvaltuus teleyrityksille myönnettäviin valtionavustuksiin siten, että valtionavustus voi olla enintään kolmasosa kustannuksista ja enintään sama määrä kuin maakunnat, kunnat sekä EU:n maaseutuohjelmat ja rakennerahastot rahoittavat yhteensä. Ilmatieteen laitokselle ehdotetaan 3,2 milj. euron määrärahaa satelliittimaa-asemainfrastruktuurin kehittämiseen Sodankylässä.

Uusiin, nopeasti käynnistettävissä oleviin vesihuolto- ja vesistötöihin ehdotetaan lisäystä 4 milj. euroa ja ympäristötöihin yhteensä 2 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan kertaluonteista 0,2 milj. euron määrärahaa ns. Vesijärvihankkeeseen eli hoitokalastussaaliin vastaanotto- ja alkukäsittelypisteen rakentamiskustannuksiin Lahden kaupungin Niemen satamaan.

Korjausrakentaminen ja asuntotuotanto

Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 30 milj. eurolla, jolloin sen vuoden 2009 investoinneista saa aiheutua menoja yhteensä 370 milj. euroa. Liikelaitoksen velanottovaltuutta ehdotetaan nostettavaksi vastaavasti 30 milj. eurolla. Lisämyöntämisvaltuus on tarkoitus käyttää kuluvalle vuodelle aikaistettavien investointihankkeiden käynnistämiseen, joihin kuuluisi mm. vankilarakennusten peruskorjauksia, Valtion taidemuseon Vermon varastotilojen peruskorjaus ja laajennus sekä valtion omistaman Mikael-koulun peruskorjaus ja laajennus.

Koulujen peruskorjauksiin ehdotetaan osoitettavaksi lisäystä 9 milj. euroa. Päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksiin myönnettäviin valtionavustuksiin ehdotetaan samoin 9 milj. euron määrärahaa.

Veikkauksen jakamattomia voittovaroja osoitetaan yhteensä 30 milj. euroa tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön työllisyyttä elvyttäviin ja ylläpitäviin hankkeisiin.

Rakennustoiminnan elvyttämiseksi tilanteessa, jossa talonrakentamisen suhdannehuipun päättymisen ja kansainvälisen finanssikriisin yhteisvaikutus on johtamassa talonrakentamisen poikkeuksellisen rajuun supistumiseen, kannustetaan 1.2.—31.12.2009 aloitettavia asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksia yhteensä 125 milj. euron suhdanneavustuksilla.

Asuntojen uudisrakentamista kannustetaan myös poikkeuksellisesti lyhytaikaisella korkotuella, joka koskee uusia ns. välimallin vuokra-asuntoja, ja johon liittyen asuntorakentamiseen ja -korjaamiseen myönnettävien korkotukilainojen valtuutta ehdotetaan lisättäväksi 250 milj. eurolla yhteensä 1 170 milj. euroon.

Puolustusmateriaalihankinnat

Kertaluonteisiin puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 10 milj. euroa.

Öljyntorjunta-alus

Öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjaukseen ehdotetaan 7 milj. euroa.

Yritysrahoitus ja viennin rahoitus

Kuluvan vuoden talousarviossa tilapäisesti käyttöön otettua viennin rahoitusta ehdotetaan nostettavaksi aiemmasta 1 200 milj. eurosta yhteensä 3 000 milj. euroon, minkä vuoksi lainavaltuutta valtion talousarviosta Suomen Vientiluotto Oy:lle ehdotetaan lisättäväksi 2 500 milj. eurolla. Teollisuussijoitus Oy:n yhteyteen on tarkoitus perustaa rahasto, joka sijoittaisi elinkelpoisiin, mutta yleisen suhdannetilanteen vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin, minkä vuoksi ehdotetaan Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamista 100 milj. eurolla.

Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä.

Neuvontapalvelut

Pienille yrityksille tarkoitetun tilapäisen neuvontapalvelun toteuttamiseen ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -politiikkalohkolla ehdotetaan 1,5 milj. euron lisäystä talous- ja velkaneuvontaan.

Verot ja sosiaaliturvamaksut

Työnantajan kansaneläkemaksua ehdotetaan alennettavaksi 1.4.2009 alkaen 0,8 prosenttiyksiköllä, mikä pienentäisi yksityisen sektorin, kuntien ja seurakuntien työvoimakustannuksia. Työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen lisäisi kansaneläkelaista johtuvia valtion menoja 387 milj. eurolla vuonna 2009.

Tuotantotoiminnassa käytettävien uusien rakennusten, koneiden ja laitteiden hankintamenoista vuosilta 2009 ja 2010 tehtävien poistojen enimmäismäärä ehdotetaan kaksinkertaistettavaksi säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Korotettujen poistojen valtion verotuloa vähentävä vaikutus olisi n. 40 milj. euroa vuonna 2009 ja n. 75 milj. euroa vuonna 2010.

Työllisyys- ja koulutuspoliittiset toimenpiteet

Ammatilliseen peruskoulutukseen ehdotetaan lisäystä 3 milj. euroa, mikä vastaa n. 750 opiskelijan lisäystä. Myös ammatilliseen lisäkoulutukseen ehdotetaan 4 milj. euron lisämäärärahaa. Korkeakoulutetuille avattavaan oppisopimustyyppiseen koulutukseen ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavan aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämiseen kohdennetaan 3 milj. euroa.

Haitallisia yritys- ja työllisyysvaikutuksia ehkäisevinä toimenpiteinä Tekesin valtuuksiin ja lainoihin ehdotetaan kuluvalle vuodelle 25 milj. euron lisäystä. Työvoimapoliittiseen koulutukseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja starttirahaan 5 milj. euroa lisämäärärahaa. Muutosturva ehdotetaan laajennettavaksi lomautetuille, joka lisäisi työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahatarvetta 7 milj. eurolla. Laajennuksen myötä lisääntyviin, luonteeltaan määräaikaisiin muutosturvan tehtäviin TE-toimistoissa ehdotetaan lisättäväksi 1,2 milj. euroa. Työllisyysperusteisiin investointeihin ehdotetaan 5 milj. euron lisävaltuutta. Lisäksi ehdotetaan aikaistettavaksi rakennerahasto-ohjelmien valtuuksien budjetointia vuodelle 2009 yhteensä n. 43 milj. eurolla.

Energiatukeen ehdotetaan lisättäväksi 2 milj. euron määräraha ja 8 milj. euron valtuus, jotka on tarkoitus käyttää nopeasti liikkeelle lähteviin ja työllisyyttä parantaviin uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin, jotka tukevat pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita.

Eräitä muita muutoksia

Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin ehdotetaan määräaikaista 1 milj. euron määrärahalisäystä turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeuttamiseen.

Vuoden 2008 toteutuneen kustannustason muutoksen perusteella puolustusvoimien määrärahoihin tehdään yhteensä 32,5 milj. euron lisäys.

Uusien 1.1.2010 aloittavien aluehallintoviranomaisten toiminnan käynnistämiseksi ehdotetaan 2,48 milj. euron lisäystä keskeisten tietojärjestelmien muutos- ja suunnittelutöitä varten. Vastaavasti ehdotetaan vähennettäväksi tuottavuuden edistämisen määrärahaa.

Islannin valtiolle ehdotetaan myönnettäväksi 350 milj. euron laina talouden tasapainottamiseksi. Lainan korko olisi vähintään Suomen valtion laina-ajaltaan vastaavasta lainanotosta maksaman koron määräinen. Laina ehdotetaan myönnettävän ilman vakuutta. Tarkemmista lainaehdoista päättää valtiovarainministeriö.

Euroopan investointipankin pääomaa korotetaan n. 68 mrd. eurolla, josta Suomen osuus on n. 864 milj. euroa. Korotus maksetaan pankin lisärahastoista.

Vuodelle 2009 arvioitujen tulojen määrän pienenemisen johdosta Ahvenanmaan tasoitusmaksua ehdotetaan vähennettäväksi n. 13 milj. euroa.

Opetushallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,6 milj. euron määrärahalisäystä. Opetusalan koulutuskeskuksen yhtiöittämistä varten ehdotetaan 1,54 milj. euroa. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,35 milj. euroa mm. valtion koulukotien ja Eurooppa-koulujen perustoimintaan.

Pohjois-Lapin sähköhuollon turvaamiseen ehdotetaan 1 milj. euron valtuutta.

Uuden Lääkealan keskuksen perustamiseen liittyviin valmistelukustannuksiin ehdotetaan 0,3 milj. euron lisämäärärahaa.

Valmistauduttaessa vuoden 2010 alussa tapahtuvaan vammaisten tulkkipalvelujen järjestämisen siirtymiseen Kansaneläkelaitokselle ehdotetaan tietojärjestelmäkuluihin n. 1,5 milj. euron lisämäärärahaa.

Työttömyysennusteen kohoamisesta johtuen määrärahatarve kasvaa työttömyysturvan osalta n. 250 milj. eurolla ja asumistuen osalta 33 milj. eurolla. Työvoimakoulutuksen lisääminen vähentää työttömyysturvamäärärahojen tarvetta n. 4,5 milj. eurolla ja lisää määrärahatarvetta aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisiin etuuksiin 10 milj. eurolla.

Yrittäjän eläkelaista johtuviin menoihin arvioidaan heikentyneiden suhdannenäkymien vuoksi tarvittavan valtionosuutena 13 milj. euroa lisämäärärahaa. Myös kansaneläkelaista johtuviin valtion menoihin ehdotetaan lisäystä, sillä etuustarve on kasvanut 15 milj. eurolla ja aiemmin mainittu työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen 1.4.2009 alkaen edellyttää valtiolta kuluvana vuonna 387 milj. euron lisärahoitusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionapuihin ehdotetaan yhteensä 2,3 milj. euron lisäystä tarkentuneista tilastotiedoista ja teknisistä korjauksista johtuen. Työttömyysennusteen muutoksesta johtuen perustoimeentulotuen valtionosuuksiin ehdotetaan 6 milj. euron lisäystä.

Eduskunnan vuodelle 2009 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 125 070 000 - 125 070 000
22. Tasavallan presidentti 13 038 000 - 13 038 000
23. Valtioneuvoston kanslia 79 167 000 - 79 167 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 176 309 000 1 922 000 1 178 231 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 797 371 000 - 797 371 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 188 161 000 2 500 000 1 190 661 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 777 521 000 44 712 000 2 822 233 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 7 293 444 000 337 096 000 7 630 540 000
29. Opetusministeriön hallinnonala 7 560 258 000 52 915 000 7 613 173 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 844 523 000 4 950 000 2 849 473 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
2 159 525 000 113 336 000 2 272 861 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala
2 684 011 000 1 410 428 000 4 094 439 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 080 196 000 724 599 000 15 804 795 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 339 888 000 46 000 000 385 888 000
36. Valtionvelan korot 2 173 000 000 - 2 173 000 000
Yhteensä 46 291 482 000 2 738 458 000 49 029 940 000

Eduskunnan vuodelle 2009 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
  Osasto Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 37 294 799 000 -2 620 000 000 34 674 799 000
12. Sekalaiset tulot 4 410 869 000 75 622 000 4 486 491 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 940 500 000 -323 000 000 1 617 500 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 234 200 000 - 234 200 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 43 880 368 000 -2 867 378 000 41 012 990 000
         
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 2 411 114 000 5 605 836 000 8 016 950 000
Yhteensä 46 291 482 000 2 738 458 000 49 029 940 000