Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelutPDF-versio

Selvitysosa:Ilmatieteen laitoksen tuottamalla tiedolla ilmakehästä ja meristä sekä sää-, meri- ja ilmastopalveluilla edistetään turvallisuutta, hyvinvointia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja poikkihallinnollisesti. Laitos on myös keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa.

01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 545 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.

Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on muun muassa

  • — tuottaa sääpalveluita ja fysikaalisia meripalveluita maan yleisen turvallisuuden, liikenteen, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin
  • — hankkia ja ylläpitää luotettavaa tietoa ilmakehän ja merien fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta koostumuksesta sekä niiden vaikutuksista suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla ja kansainvälisesti
  • — tehdä ja edistää ilmatieteellistä tutkimusta, ilmastonmuutostutkimusta, fysikaalista merentutkimusta, polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimusta sekä muuta alaan läheisesti liittyvää tutkimusta.

Ilmatieteen laitoksen rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa ja painopisteiden toteuttamisessa on edistää sää-, olosuhde- ja varoituspalveluillaan erityisesti liikenteen ja viestinnän sujuvuutta, toimintavarmuutta ja turvallisuutta, tukea avoimen datan tuotannolla innovatiivisten sää- ja ilmastodataan perustuvien palvelumarkkinoiden syntymistä sekä luoda edellytyksiä reaaliaikaisten, laadukkaiden, turvallisten, ennakoitavien ja esteettömien palvelujen tuottamiselle.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ilmatieteen laitokselle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut      
Siirrämme painopistettä ennusteissa vaikuttavuuteen asiakkaille.      
Ilmatieteen laitoksen palvelut tuottavat lisäarvoa (kyselytutkimus asteikko 1—5)   3,8 3,8
Ilmatieteen laitos on toimialallaan ensisijaiseksi koettu tiedontarjoaja.      
Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) 4,1 4,0 4,0
2. Liikenteen energiareformi      
Tutkimuksemme tukee Pariisin sopimuksen mukaisesti biotalouden ja muun uusiutuvan energian tuotannon ja uudenlaisten liikennemuotojen kehittymistä ja käyttöönottoa.      
Aurinkoatlas Esiselvitys aurinkoatlaksen sisällöstä ja tarpeellisuudesta valmistui ja on jakelussa. Etsitään/selvitetään rahoitusmahdollisuuksia aurinkoatlakselle. Toteutuksessa, mikäli 2017 rahoitus on toteutunut.
3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet      
Avointa dataa ja lähdekoodia sekä pilvipalvelujamme hyödynnetään tehokkaasti tutkimuksessa, palveluiden ja erityisesti automaattiliikenteen kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan tukena.      
Avoimen datan käyttö Vaikuttavuusselvityksen tekeminen on aloitettu, mutta se ei ole valmis. On laadittu avoimen datan markkinointi-/viestintäsuunnitelma v. 2017—2020 ja on osallistuttu hallinnonalan yhteisiin avoimen datan vaikuttavuus-/kehittämistoimiin. Aloitetaan tietotilinpäätöksen laatiminen ja jatketaan hallinnonalan yhteisiin vaikuttavuus-/kehittämistoimiin osallistumista.
Tutkimuksemme on vaikuttavaa      
Tutkimuksen laatu: Viittausten lkm web of science tietokannassa.   11 500 12 000
4. Liikenne- ja viestintäverkot      
Suomessa on koko maan kattava pohjoismaiset synergiamahdollisuudet huomioiva säätutkaverkosto.      
Tutkastrategia   Vimpelin tutka on uusittu. Kainuun tutkahankkeen toteutus on aloitettu. Lapin tutkahankkeiden suunnittelu pohjoismaisena yhteistyönä Uusi tutka on käytössä ja Lapin lisätutkien suunnittelu on aloitettu, mikäli 1,0 milj. euron lisärahoitus varmistuu.
Hyödynnämme joukkoistamisen ja uusien havaintomenetelmien mahdollisuudet.      
Uusien havaintomenetelmien ja joukkoistamisen hyödyntäminen   Ilmakehän profiilimittauksia lisää lentokentille operatiiviseen käyttöön Esim LIDAR Hki-Vantaalle Mobiiliapsiin joukkoistamisominaisuus
ACTRIS-päämaja sijoittuu Helsingin Kumpulaan ICOS-toiminnan oheen.      
Ilmatieteen laitos johtaa yhdessä HY:n kanssa ACTRIS tutkimusinfrastruktuurin eurooppalaista suunnittelua ja rakentamista.   EC valmisteluhanke käynnistetään. ACTRIS valmisteluhanke ja infrastruktuurin rakentaminen toteutuksessa
5. Korkeatasoinen tutkimus palveluna ja päätöksenteon tukena      
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 119 102 102
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 95 100 100
Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 60 60 60
Työn tuottavuuden kehittyminen, % 6,27 1 1
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 3,8 2 2

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelun tulot, EU:lta ja muilta yhteistyöosapuolilta saatavat yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot ja muut tulot. Etelämanner-toimintaan on varattu 849 000 euroa. Suomen Etelämanner-toiminta perustuu kansainväliseen sopimukseen. Uuden säätutkan hankintaan osoitetaan 1 000 000 euroa vuonna 2018.

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 72 171 71 414 70 125
Bruttotulot 26 772 26 230 25 580
Nettomenot 45 399 45 184 44 545
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 285    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 008    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Tuotot      
Julkisoikeudelliset suoritteet 1 468 1 490 1 480
Liiketaloudelliset suoritteet 5 066 5 000 4 265
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet 4 261 4 240 4 335
Tuotot yhteensä 10 795 10 730 10 080
       
Kustannukset      
Julkisoikeudelliset suoritteet 1 548 1 490 1 480
Liiketaloudelliset suoritteet 4 243 4 920 4 200
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet 3 903 4 240 4 335
Kustannukset yhteensä 9 694 10 650 10 015
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Julkisoikeudelliset suoritteet -80 - -
Liiketaloudelliset suoritteet 823 80 65
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet 358 - -
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä 1 011 80 65
       
Kustannusvastaavuus, %      
Julkisoikeudelliset suoritteet 95 100 100
Liiketaloudelliset suoritteet 119 102 102
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet 109 100 100
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 111 101 101

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 9 416 9 300 9 300
— EU:lta saatava rahoitus 4 175 3 700 3 700
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 407 2 500 2 500
Tuotot yhteensä 15 998 15 500 15 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 26 716 25 800 25 800
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -10 718 -10 300 -10 300
Omarahoitusosuus, % 40 40 40

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Vuonna 2018 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset 160 155 160 399,5 874,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ACTRIS 750
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut 536
METNET/MOI, määrärahatarpeen tarkistus -329
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -51
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -20
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 2
Palkkaliukumasäästö -47
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -11
Toimintamenojen tuottavuussäästö -213
Toimintamenosäästö (HO 2015) -190
Työajan pidentäminen (Kiky) -23
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -40
Vuokrien indeksikorotus 12
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -15
Yhteensä 361

2018 talousarvio 45 545 000
2017 talousarvio 45 184 000
2016 tilinpäätös 44 122 999