Talousarvioesitys 2018
10. Sotilaallinen maanpuolustus
Selvitysosa:
Vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) ja niillä tuotettu suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta).
Puolustusvoimille asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen mahdollistava sotilasstrateginen tilannekuva
- — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset
- — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
- — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä
- — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia
- — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä: Suomen sotilaallista puolustamista, muiden viranomaisten tukemista sekä osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Nämä lakisääteiset tehtävät konkretisoituvat rauhan aikana mm. seuraavina Puolustusvoimien tuotoksina:
- — Alueellista koskemattomuutta on valvottu
- — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla
- — Alueellinen koskemattomuus on turvattu
- — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu
- — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu
- — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.
Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.
Tuotokset | 2016 toteutuma |
2017 ennakoitu |
2018 arvio |
Koulutetut varusmiehet (lkm) | 20 671 | 20 900 | 20 400 |
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet (lkm) | 35 | 35 | 35 |
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) | 18 443 | 18 000 | 18 000 |
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/ sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%) |
8,0 | 7,8 | 6,4 |
HN-lentotunnit (lkm) | 8 797 | 8 800 | 8 800 |
NH90-lentotunnit (lkm) | 1 666 | 1 650 | 1 650 |
Alusvuorokaudet (lkm) | 1 215 | 1 250 | 1 300 |
Laadunhallinta | 2016 toteutuma |
2017 ennakoitu |
2018 arvio |
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) | 2,4 | 2,5 | 2,5 |
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) | 4,2 | 4,0 | 4,0 |
Reservin koulutuksen laatu (koulutuksen laatu ja vaikuttavuus, 1—5) | 4,1 | 3,6 | 3,8 |
Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että suorituskyky kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimien toimintatapoja kehitetään tähän liittyen mm. seuraavilla osa-alueilla:
- — puolustusmateriaalin hankintaprosessin suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tehostaminen
- — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
- — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpitoon ja rakentamiseen liittyen
- — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen.
Toiminnallinen tehokkuus | 2016 toteutuma |
2017 ennakoitu |
2018 arvio |
Taloudellisuus | |||
Varusmiespäivän hinta (euroa) | 48 | 47 | 48 |
Reserviläispäivän hinta (euroa) | 147 | 166 | 160 |
Henkilötyövuoden hinta (euroa) | 58 559 | 56 984 | 57 395 |
Tuottavuus | |||
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) | 84 | 85 | 85 |
Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) | 12 | 12 | 12 |
Kannattavuus | |||
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään | 101 | 105 | 105 |
Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä.
- — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
- — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset
- — Henkilöstömäärä 12 000 on vähimmäismäärä nykyisten tehtävien toteuttamiselle.
- — Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta kasvatetaan siten, että kokonaisvahvuus on 280 000
- — Naisten asepalveluksen kehittämistä jatketaan
- — Naisten hakeutumista kriisinhallintatehtäviin edistetään
- — Kutsuntoja parannetaan kehittämällä digitaalisia informaatiopalveluita
- — Varusmiespalveluksessa hyödynnetään yhä enemmän asevelvollisten erityisosaamista
- — Varusmiespalveluksessa hyödynnetään verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä entistä enemmän
- — Reserviläisten osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa.
- — Maanpuolustustahtoa ylläpidetään asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä
- — Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään strategisena kumppanina.
Henkisten voimavarojen hallinta | 2016 toteutuma |
2017 ennakoitu |
2018 arvio |
Henkilötyövuosimäärä (htv), mom. 27.10.01 | 11 791 | 11 927 | 11 879 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) | 7,6 | - | - |
Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) | 4,1 | - | - |
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 941 231 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 2 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen
3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin
5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin
6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen
7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen
8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.
1) Vuonna 2018 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 166 441 000 euroa (Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus).
2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 973,3 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 769,9 milj. euroa, materiaalisen valmiuden menot (pl. palkat) 452,5 milj. euroa, kiinteistömenot 263,0 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 160,3 milj. euroa sekä muut toimintamenot 327,6 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien | |
Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus | 2 424 | 2 424 | ||||
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 9 000 | ||
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus | 10 207 | 10 207 | ||||
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus | 95 559 | 95 131 | 93 897 | 284 587 | ||
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus | 15 000 | 15 000 | ||||
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus | 41 892 | 8 986 | 6 380 | 5 600 | 62 858 | |
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus | 111 341 | 36 945 | 26 330 | 8 754 | 183 370 | |
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus | 2 157 | 4 581 | 4 581 | 11 319 | ||
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 281 580 | 148 643 | 134 188 | 14 354 | 578 765 | |
Uudet tilausvaltuudet | ||||||
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus | 14 588 | 115 401 | 27 452 | 4 500 | 4 500 | 166 441 |
Uudet tilausvaltuudet yhteensä | 14 588 | 115 401 | 27 452 | 4 500 | 4 500 | 166 441 |
Valtuudet yhteensä | 296 168 | 264 044 | 161 640 | 18 854 | 4 500 | 745 206 |
Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 48 henkilötyövuotta vuoteen 2017 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta.
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuudella kehitetään logistiikkajärjestelmän joukkojen suorituskykyä ja tuetaan aselajijoukkojen huoltoa sekä hankitaan varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja.
Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 1 888 800 | 1 949 453 | 1 973 293 |
Bruttotulot | 29 331 | 35 122 | 32 062 |
Nettomenot | 1 859 469 | 1 914 331 | 1 941 231 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 109 483 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 149 724 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 1 820 | 2 113 | 1 960 |
— muut tuotot | 16 477 | 17 085 | 16 501 |
Tuotot yhteensä | 18 297 | 19 198 | 18 461 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 16 836 | 16 461 | 16 527 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 208 | 1 821 | 1 009 |
Kustannukset yhteensä | 18 044 | 18 282 | 17 536 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 253 | 916 | 925 |
Kustannusvastaavuus, % | 101 | 105 | 105 |
Hintatuki | 175 | 155 | 155 |
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen | 428 | 1 071 | 1 080 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentille 27.10.18 | -13 585 |
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2018) | 16 792 |
Puolustusvoimien ruokahuolto (HO 2015) | -3 000 |
Sopimussotilaiden palkkaaminen | 2 000 |
Sopimussotilaiden palkkaaminen (v. 2017 myönnetyn kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) | -296 |
Toteutunut kustannustasotarkistus (2016) | -11 992 |
Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämä valmiuden parantaminen | 50 000 |
TUVE-menojen taso | -1 000 |
TUVE-menot (siirto momentilta 27.01.01) | 400 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -908 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -363 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -36 |
Palkkaliukumasäästö | -3 120 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -394 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -5 540 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -696 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -1 258 |
Vuokrien indeksikorotus | 545 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -649 |
Yhteensä | 26 900 |
2018 talousarvio | 1 941 231 000 |
2017 I lisätalousarvio | -10 270 000 |
2017 talousarvio | 1 914 331 000 |
2016 tilinpäätös | 1 899 710 000 |
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 478 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 131 993 000 euroa.
1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 597 110 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).
PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus | 19 100 | 19 100 | ||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus | 6 057 | 5 000 | 11 057 | |||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus | 49 950 | 51 000 | 22 000 | 122 950 | ||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus | 19 025 | 12 500 | 31 525 | |||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus | 54 900 | 12 000 | 12 355 | 79 255 | ||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 85 635 | 116 313 | 95 723 | 27 299 | 99 130 | 424 100 |
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 234 667 | 196 813 | 130 078 | 27 299 | 99 130 | 687 987 |
Uusi tilausvaltuus | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 111 440 | 370 750 | 272 520 | 249 900 | 592 500 | 1 597 110 |
Uusi tilausvaltuus yhteensä | 111 440 | 370 750 | 272 520 | 249 900 | 592 500 | 1 597 110 |
---|---|---|---|---|---|---|
Valtuudet yhteensä | 346 107 | 567 563 | 402 598 | 277 199 | 691 630 | 2 285 097 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:
Rakennetaan Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.
- — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista
- — aloitetaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankinnat.
Ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.
- — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
- — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
- — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.
Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.
- — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
- — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä mukaan lukien raskas raketinheittimistö
- — kehitetään taistelijan varustusta
- — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.
- — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
- — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
- — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
- — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
- — valmistellaan Laivue 2020 hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2018 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa toteutetaan merivoimien passiivisen omasuojan suorituskyvyn käyttöiän jatkaminen sekä sotilastiedustelun maalittamistuen kehittäminen.
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelman Maapuolustuksen infrastruktuuri -hankkeella rakennetaan liityntäverkkoa sekä taistelunjohtoverkkoa osana verkostoavusteista puolustusta varustettaville taisteluosastoille ja yhtymille. Kyseisten joukkojen esikunnat, komento- ja johtamispaikat varustellaan viestijärjestelmiin liittymiskykyisiksi. Varustelulla mahdollistetaan johtaminen maavoimien kaikilla tasoilla osana verkostoavusteista puolustusta. Osa varusteluista toteutetaan modernisoimalla nykyistä johtamisajoneuvokalustoa.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista toimintaa. Kehittämisohjelmassa korvataan Hamina- ja Rauma-luokan aluksilla sekä meritorjuntaohjuspattereilla nykyisin käytössä oleva vanheneva meritorjuntaohjusjärjestelmä. Lisäksi hankitaan ilmasta maahan suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen ampumatarvikkeita.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään joukkojen liikkuvuutta modifioimalla nykyistä ajoneuvokalustoa. Vanhenevia ajoneuvoja korvataan uusilla tai lisähankinnoilla. Joukkojen torjuntakyvyn ja paikallispuolustuksen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kehitetään kranaatinheitinkomppanioiden johtamista, joukkojen panssarintorjuntakykyä ja taistelijan vaikuttamiskykyä. Lisäksi kehittämisohjelmassa ylläpidetään maapuolustuksen tulenkäyttöjärjestelmää, kehitetään maavoimien joukkojen suojaa maastouttamisen ja suojelun osalta sekä rakennetaan kansainvälistä yhteensopivuutta sekä muuta materiaalia kansainvälisen toimintaympäristön ja olosuhteet huomioon ottaen.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään ja täydennetään ilmavoimien tukikohtajoukkojen materiaalista valmiutta.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa korvataan poistuvat suorituskyvyt uudella taistelualuslaivueella 2025 mennessä. Laivue 2020 koostuu Taistelualus 2020 -luokan aluksista, joilla kaikilla on kyky valvoa ja vaikuttaa ilmaan, pintaan ja veden alle. Laivue 2000 MLU -hankkeessa toteutetaan Hamina- ja Hämeenmaa-luokan taistelujärjestelmän elinkaaripäivitys ja Hamina-luokan ohjusveneiden laivatekninen peruskorjaus sekä merivoimien sukellusveneentorjuntakyvyn kehittäminen. Lisäksi kehittämisohjelmassa toteutetaan rannikon välittömän valmiuden joukkojen ja valmiusjoukkojen toisen vaiheen hankinnat.
Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 346 107 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 131 993 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.01 | 13 585 |
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2018) | 7 066 |
Menoajoitusmuutokset | -42 505 |
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA1 2015) | -2 000 |
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) | 30 000 |
Toteutunut kustannustasotarkistus (2016) | -3 219 |
Yhteensä | 2 927 |
2018 talousarvio | 478 100 000 |
2017 I lisätalousarvio | 16 753 000 |
2017 talousarvio | 475 173 000 |
2016 tilinpäätös | 559 617 000 |
19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha perustuu vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttyyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuteen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuus | 4 600 | 4 600 |
Valtuus yhteensä | 4 600 | 4 600 |
---|
2018 talousarvio | 4 600 000 |
2017 talousarvio | 4 600 000 |
2016 tilinpäätös | 2 000 000 |
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 2 029 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin
3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
Toiminnallinen tehokkuus | 2016 toteutuma |
2017 ennakoitu |
2018 tavoite |
Taloudellisuus | |||
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) | 39 | 53 | 53 |
Tuottavuus | |||
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) | 1 984 | 1 370 | 1 370 |
Tuotokset ja laadunhallinta | 2016 toteutuma |
2017 ennakoitu |
2018 tavoite |
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) | 67 200 | 51 000 | 51 000 |
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä | 5 000 | 3 000 | 3 000 |
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 | 4,27 | 4,00 | 4,00 |
2018 talousarvio | 2 029 000 |
2017 talousarvio | 2 029 000 |
2016 tilinpäätös | 2 029 000 |