Talousarvioesitys 2016
1. Yhteenveto
Talouden näkymät
Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä.
Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena. Kuluvana vuonna talous ei juurikaan kasva. Suomen talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin useastakin syystä hankalaa, ja kasvuennusteeseen liittyy alasuuntainen riski. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2016 työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %.
Talouspolitiikan linja
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan v. 2021. Hallitus sitoutuu julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Hallitusohjelmassa on sovittu julkista taloutta välittömästi vahvistavasta sopeutusohjelmasta.
Määrärahat
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 54,1 mrd. euroa, mikä on 0,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat kasvavat reaalisesti n. 0,4 % vuoden 2015 varsinaisen talousarvioon verrattuna.
Määrärahatasoa nostaa mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, nousseet kustannukset kasvaneen työttömyyden ja maahanmuuton johdosta, puolustusmateriaalihankintojen ajoitusmuutokset sekä panostukset kärkihankkeisiin. Määrärahatasoa toisaalta alentaa hallitusohjelmassa tehdyt säästöpäätökset, jotka nettomääräisesti alentavat valtion menoja v. 2016 n. 0,7 mrd. eurolla.
Tuloarviot
Vuoden 2016 budjettitalouden tulojen (pl. nettolainanotto) arvioidaan olevan n. 49,1 mrd. euroa ja verotulojen n. 40,8 mrd. euroa. Varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan 2 %, eli n. 0,9 mrd. euroa mutta budjettitalouden tulojen yhteensä alenevan n. 0,1 mrd. euroa. Muiden kuin verotulojen heikkenemistä selittää vuoden 2015 tuloarvioihin sisältyneet poikkeukselliset tuloerät, joista merkittävimmät liittyvät kertaluonteisiin osakemyyntituloihin.
Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjien kasvua edelleen v. 2016. Vuonna 2016 voimaan tulevat veroperustemuutokset lisäävät verotulojen kertymää.
Valtiontalouden tasapaino ja velka
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2016 on 5,0 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä pienenee runsaalla 200 milj. eurolla verrattuna vuodelle 2015 budjetoituun (ml. lisätalousarvioesitykset). Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2016 n. 2,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vuoden 2016 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 106 mrd. euroa, mikä on n. 50 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,6 mrd. euroa, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuodelle 2015 on arvioitu.
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
2014 tilinpäätös |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
Muutos, % 2015—2016 |
|
Ansio- ja pääomatuloverot | 9 117 | 8 866 | 9 217 | 4 |
Yhteisövero | 2 433 | 2 467 | 2 877 | 17 |
Arvonlisävero | 16 553 | 16 932 | 16 868 | -0 |
Muut verot | 11 168 | 11 646 | 11 820 | 1 |
Muut tulot | 8 400 | 9 232 | 8 276 | -10 |
Yhteensä | 47 671 | 49 143 | 49 057 | -0 |
Nettolainanotto ja velanhallinta1) | 5 554 | 4 721 | 5 033 | 7 |
Tuloarviot yhteensä | 53 225 | 53 864 | 54 090 | 0 |
Kulutusmenot | 14 217 | 13 867 | 14 298 | 3 |
Siirtomenot | 36 620 | 36 769 | 37 087 | 1 |
Sijoitusmenot | 1 653 | 1 427 | 1 102 | -23 |
Muut menot | 1 745 | 1 801 | 1 603 | -11 |
Määrärahat yhteensä | 54 234 | 53 864 | 54 090 | 0 |
Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet) | -5 613 |
1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja 183 milj. euroa v. 2014, -50 milj. euroa v. 2015 ja -50 milj. euroa v. 2016.
Panostukset hallituksen kärkihankkeisiin
Hallitus on päättänyt 1,6 mrd. euron kertaluonteisista panostuksista kärkihankkeisiin ja korjausvelan pienentämiseen vv. 2016—2018. Kärkihankerahoituksesta kohdennetaan työllisyyteen ja kilpailukykyyn 170 milj. euroa, osaamiseen ja koulutukseen 300 milj. euroa, terveyteen ja hyvinvointiin 130 milj. euroa, biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin 300 milj. euroa sekä digitalisaatioon ja toimintatapojen muutokseen 100 milj. euroa. Lisäksi korjausvelan pienentämiseen ehdotetaan 0,6 mrd. euroa. Vuonna 2016 nämä panostukset lisäävät budjettitalouden menoja 323 milj. euroa. Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä.
Toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi vuonna 2016
Määrärahoissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt sopeutustoimet, jotka kohdistuvat laaja-alaisesti eri hallinnonaloille. Hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset säästöt, maksujen korotukset sekä eräät menolisäykset parantavat v. 2016 valtion budjettitalouden tasapainoa nettomääräisesti 0,8 mrd. eurolla. Suurimmat menosäästöt vuoden 2016 tasossa kohdistuvat esim.
- — indeksikorotuksiin (-70 milj. euroa),
- — kehitysyhteistyöhön (-200 milj. euroa)
- — sairasvakuutuskorvauksiin (-70 milj. euroa),
- — opetukseen sisältäen varhaiskasvatuksen, perus-, toisen asteen ja korkeakouluopetuksen (-150 milj. euroa),
- — elinkeinoelämän tukiin (-80 milj. euroa),
- — hallinto- ja ICT-menoihin (-50 milj. euroa).
Talousarvioesitykseen sisältyy hallitusohjelman liitteen 6 mukaisia menolisäyksiä
- — sisäiseen turvallisuuteen (50 milj. euroa),
- — puolustusvoimien materiaalihankintoihin (50 milj. euroa).
Veroperustemuutokset
Työn verotusta kevennetään erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 milj. eurolla v. 2016. Lisäksi ansiotuloverotusta tarkistetaan v. 2016 ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä n. 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019.
Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa sekä lämmitys, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoista osuutta pienennetään. Lisäksi alennetaan valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa 90 000 eurosta 72 300 euroon vuosille 2016 ja 2017 ja ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin vuodesta 2016 alkaen.
Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät v. 2016 valtion verotuloja yhteensä n. 0,4 mrd. euroa vuositasolla.
Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus
Vaalikauden kehys vuodelle 2016 on 44 611 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 105 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2016 jää 206 milj. euron jakamaton varaus 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella. Jakamattomaan varaukseen sisältyy varautuminen nettomääräiseen vajaan 50 milj. euron lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämisessä v. 2016.
Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen
Kuntatalous
Kuntien ja kuntayhtymien valtionapuihin osoitetaan v. 2016 yhteensä n. 11 mrd. euroa. Valtionosuuksia kasvattaa mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (yhteensä n. 300 milj. euroa) ja veromenetysten kompensaatio. Lapsiperheiden kotiapuun ja lastensuojeluun osoitetaan 10 milj. euron lisäys, jolla tuetaan vuoden 2015 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain toimeenpanoa. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset toimet, joilla pyritään alentamaan kuntien kustannuksia. Subjektiivista päivähoito-oikeutta kavennetaan, varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta muutetaan ja alueellista erikoissairaanhoitoa tehostetaan. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen, päivähoidon ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittäviin maksuihin ehdotetaan korotuksia, joiden arvioidaan vahvistava kuntataloutta n. 180 milj. eurolla v. 2016.
Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 290 milj. euroa vahvistava v. 2016. Kuntatalous pysyy kuitenkin edelleen selvästi alijäämäisenä v. 2016.
Julkinen talous
Suomen julkinen talous on muuttunut kuluvalla vuosikymmenellä pysyvästi alijäämäiseksi pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuormittaa jatkuvasti väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2,8 % v. 2016.