Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:

  • — yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, poliisihallinnosta, yksityisestä turvallisuusalasta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta ja meripelastustoiminnasta, siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista sekä aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin
  • — Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, paluumuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä.

Tavoitteen saavuttamiseksi toiminnassa ovat painopistealueina:

  • — sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen ja keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut
  • — kansainvälinen toiminta
  • — digitalisaatio ja kyber-tulevaisuus
  • — lisäksi pyritään toimintaa tehostamalla ja rakenteita uudistamalla varmistamaan toimintakyvyn turvaaminen ydintehtävissä.
Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito ja hallitun maahanmuuton edistäminen ovat valtion perustehtäviä, joihin kohdistuu vaatimuksia niin koko yhteiskunnan kuin hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Uudistuminen ja luovuus ovat tulevaisuuden keskeisimpiä muutostekijöitä.

Väestörakenteemme muutoksesta huolimatta Suomen oletetaan pysyvän myös lähitulevaisuudessa rauhallisena kansalaisyhteiskuntana, jossa kunnioitetaan oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perinnettä ja ymmärretään julkisten palvelujen merkitys. Sosiaalisen rakenteen polarisaatio on kiistämätön tosiasia ja tässä suhteessa ihmisten yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen on keskeistä pyrittäessä estämään köyhyyden ja huono-osaisuuden kasautumista. Ihmisten asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen on keskeinen keino turvallisen yhteiskunnan arvopohjan vahvistamisessa.

Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa. Teknisten järjestelmien systeemiset riskit ovat merkittävä uhka yhteiskunnalle ja sisäiselle turvallisuudelle.

Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla on huomattava. Julkisen talouden sopeuttamistoimet pyritään sisäministeriön hallinnonalalla toteuttamaan siten, että hallinnonalan viranomaisten toimintakyky tärkeimmissä tehtävissä kyetään turvaamaan.

Maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.

Maahanmuuttohallinnon toimintaan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä. Vuoden 2016 hakijamäärää on vaikea ennakoida. Talousarvioesityksen määrärahat on mitoitettu n. 15 000 turvapaikkahakijan mukaan. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt sijoitetaan mahdollisimman nopeasti kuntiin. Kiintiöpakolaisten määrä vuositasolla on tarkoitus pitää 750—1 050 pakolaisessa. Myös EU:n yhteiset päätökset Välimeren alueen vaikean pakolaistilanteen johdosta uudelleen sijoittaa turvapaikanhakijoita vaikuttavat myös Suomeen.

Hallinnonala on työvoimavaltainen. Se on myös riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä sekä asiakaspalvelutiloista ja toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen, erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen sekä henkilöstön eläköityminen asettavat taloustilanteen ohella haasteita toiminnalle.

Hallinnonalalla pyritään merkittävään toiminnan tehostamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin niin, että sisäinen turvallisuus voidaan säilyttää. Yhtäältä toimintaympäristön muutokset luovat uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja parantaa palvelutasoa ja laatua, toisaalta niukkeneva rahoitus vaikuttaa toimintapuitteisiin.

Käytettävissä olevan henkilötyövuosimäärän supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista. Työelämän uudistaminen ja innovatiivisen julkisen hallinnon kehittäminen ovat keskeisiä muutostekijöitä myös sisäministeriön hallinnonalalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa sisäministeriön hallinnonalalle seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita vuodelle 2016:

  • — Sisäisen turvallisuuden palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa.
  • — Sisäisen turvallisuuden palvelutasoa parannetaan digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla. Uudistuksia tehdään asiakaslähtöisesti ja alueellista yhdenvertaisuutta edistäen.
  • — Hätätilanteissa avun saaminen nopeasti edellyttää hätäkeskuksen tehokkaan toiminnan lisäksi turvallisuustoiminnan painopisteen siirtämistä edelleen kiinteistä toimipisteistä liikkuviin yksiköihin.
  • — Rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden resursseja tarkistetaan ja uudelleenkohdennetaan huomioiden uudentyyppiset uhkakuvat ja turvallisuuspoliittinen tilanne.
  • — Löydetään yhteiset keinot terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden ja hybridiuhkien torjumiseksi.
  • — Maahanmuutto on hallittua. Viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä ja väärinkäytöksiä torjutaan.
Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, järjestäytyneen ja talousrikollisuuden sekä harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden, palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä. Torjutaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta.

Kehityskuvaaja

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 474 532 475 000 475 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) 97,5 85 84
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) 175,3 170 170
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—43) 3,3 - 3,3
Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) 3,0 - 2,9
Terroritekojen määrä, kpl - - -
Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, % 80 85 85
Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, % 69 80 80

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

4) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri 2012 ja 2014. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tunnusluku/mittari 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 109 103 106
Vaikuttavuus (ind) 99 95 94
— Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1—5) 4,1 3,9 3,9
— Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1—5) 4,8 4,8 4,8
— Merellisen turvallisuuden lisääminen (1—5) 4,5 4,0 4,0
— Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1—5) 3,8 3,9 3,9
— Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1—5) 3,8 3,4 3,4
Kustannusvaikuttavuus (ind) 119 111 118
Pelastustoimi

Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja.

Tunnusluku 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 10 514 11 000 11 000
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1) 5 956 5 400 5 400
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) 75 72 69
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 9:36 9:31 9:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä2) 98 - -

1) Sisältää rakennuspalovaarat.

2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi.

Hätäkeskustoiminta

Hätäkeskustoiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on edistää osaltaan väestön turvallisuutta. Järjestelmää kehitetään käyttöönottamalla viranomaisten yhteinen hätäkeskustietojärjestelmä kaikissa hätäkeskuksissa maaliskuun 2017 loppuun mennessä.

Tunnusluku 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 95 90 85
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,42 - 4,0
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%) 100 100 100
Maahanmuutto

Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua. Viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä ja väärinkäytöksiä torjutaan. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista nopeutetaan. Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa edistetään. Perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon. Varmistamme kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden nopean kuntaan siirtymisen yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Tunnusluku 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Käsittelyaika keskimäärin (vrk)      
Maahanmuutto      
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 86 65 65
— oleskelulupa, opiskelija 21 30 30
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua      
— turvapaikkahakemukset 170 180 140
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika      
— kansalaisuushakemukset 224 244 238
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) > 95 > 95 > 95
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk2) 1,5 2,0 2,0

1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon.

2) Oleskeluluvan myöntämisen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Sisäministeriö 256 210 203
Hallinnon tietotekniikkakeskus 411 420 375
Poliisitoimi 10 078 10 173 10 116
Rajavartiolaitos 2 685 2 711 2 705
Pelastusopisto (ml. CMC) 129 141 118
Hätäkeskuslaitos 664 627 590
Maahanmuuttovirasto 293 289 469
Valtion vastaanottokeskukset 90 120 120
Yhteensä 14 606 14 691 14 696
Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriö tulee päivittämään vuoden 2015 aikana sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvosuunnitelmat vastaamaan uutta yhdenvertaisuuslakia ja muuttunutta tasa-arvolakia.

Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2014—2016. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja henkilöstön tasa-arvoista kohtelua seurataan säännöllisiin kyselyihin sekä tilastoaineistoihin pohjautuen.

Poliisihallinnossa sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään tulosohjauksen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan uuden yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain muutosten vuoksi vuonna 2015. Vuonna 2014 toteutettiin poliisin hallintorakenteen uudistaminen, joka on poliisihallinnon olennaisin vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimenpide. PORA III -hankkeen tavoitteena on ollut ensisijaisesti säilyttää poliisitoiminnan nykyinen hyvä taso. Tavoitteiden mukaisesti poliisin operatiivisen toiminnan htv-vähennykset ovat olleet mahdollisimman pieniä, mutta tukitoimintojen tulosalueelle sen sijaan on kohdistettu hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti mahdollisimman laajat vähennystavoitteet. Naiset työskentelevät poliisihallinnossa pääosin toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä ja naisten osuus poliisimiehistä on verrattain pieni. Tuki- ja hallintotehtäviin kohdistuvat vähennysvelvoitteet näin ollen ovat kohdistuneet naisvaltaisiin henkilöstöryhmiin, vaikkakin muussa kuin poliisihenkilöstössä on tapahtunut vähenemää myös miesten henkilötyövuosimäärissä.

Rajavartiolaitoksen toiminnan lähtökohtana on jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu, niin viranomaisena kuin työnantajana. Yhdenvertaisuuden toteutuminen liittyy erityisesti rajanylitysliikenteessä kohdattavien ihmisten kohteluun. Rajavartiomiesten koulutuksessa eri etnistä alkuperää olevien ja eri kulttuureista tulevien henkilöiden kohtaamiseen yhdenvertaisina kiinnitetään erityistä huomiota. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 86 % työskentelee sotilasviroissa ja naisten osuus sotilasviroissa on 4 % (vuonna 2014). Naisten määrää pyritään edelleen lisäämään erityisesti rajavartijarekrytoinnissa positiivisen erityiskohtelun keinoin. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään vuoden 2015 aikana ottaen huomioon vuoden alussa voimaan tulleet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön muutokset. Toimenpiteitä ruotsin- ja saamenkielisten palveluiden parantamiseksi jatketaan.

Pelastusopistolla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jossa pääpainopistealueena on opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Molempia suunnitelmia päivitetään ja ajantasaistetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja aiheesta järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Opiskelijoiden osalta yhteistyötä tehdään oppilasyhdistyksen kanssa.

Hätäkeskuslaitoksessa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2014—2015. Suunnitelma päivitetään syksyllä 2015. Operatiivisessa koulutuksessa sekä rekrytoinnissa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakaumaa seurataan. Tällä hetkellä operatiivisiin tehtäviin hakeutuu enemmän naisia kuin miehiä. Kokonaishenkilöstömäärästä naisia on lähes kaksi kolmasosaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle tehdään vuosittain henkilöstökysely, jonka sisältää tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyviä kysymyksiä. Havaittuihin ongelmakohtiin puututaan ja ryhdytään toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.

Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Maahanmuuttoviraston suunnitelma päivitetään joka kolmas vuosi laajemmin. Vastaanottokeskuksien suunnitelmat tarkistetaan vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuosittain turvapaikanhakijoista miehiä on noin 70 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Vastaanottokeskukset ovat kuitenkin pyrkineet toiminnassaan kuitenkin ottamaan huomioon tasa-arvon myös turvapaikanhakijoiden kohtelussa sekä naisten ja lasten aseman mahdollisena haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Hallinto 138 577 99 772 102 526 2 754 3
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 774 16 409 14 817 -1 592 -10
03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 22 22 0
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 12 890 8 917 8 917 0
(22.) EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 21 500 4 603 -4 603 -100
23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) 1 439 1 739 1 439 -300 -17
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 10 480 6 288 13 080 6 792 108
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 69 716 60 529 63 019 2 490 4
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 248 215 -33 -13
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 757 1 017 1 017 0
10. Poliisitoimi 742 041 741 980 750 316 8 336 1
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 731 422 734 180 717 972 -16 208 -2
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 344 19 344 0
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 3 619 3 800 6 000 2 200 58
21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 7 000 4 000 7 000 3 000 75
20. Rajavartiolaitos 230 689 242 123 243 575 1 452 1
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 229 939 229 813 228 865 -948 0
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) 750 12 310 14 710 2 400 19
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 96 570 80 494 76 246 -4 248 -5
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 362 14 398 12 774 -1 624 -11
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 70 157 55 590 52 966 -2 624 -5
20. Erityismenot (arviomääräraha) 1 951 2 406 2 406 0
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 8 100 8 100 8 100 0
40. Maahanmuutto 81 278 61 667 158 241 96 574 157
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 809 26 355 39 229 12 874 49
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) 567 876 876 0
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 43 984 25 852 87 652 61 800 239
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) 9 918 8 584 30 484 21 900 255
Yhteensä 1 289 155 1 226 036 1 330 904 104 868 9
  Henkilöstön kokonaismäärä 14 606 14 691 14 696