Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

2. Talouden näkymätPDF-versio

2.1. Suhdannenäkymät

Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Maailmankaupan kasvu jää v. 2016 vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Maailmankaupan ennustetaan hieman piristyvän, mutta kasvu jää 4 prosenttiin v. 2018. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin v. 2018. Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raaka-aineiden kysynnän johdosta.

Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 prosentilla viimevuotisesta johtuen lähinnä kotitalouksien suotuisasta reaalitulojen kehityksestä ja työllisyydessä tapahtuneesta käänteestä parempaan. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 % ja kasvu on laajapohjaista, sillä vain t&k-investoinnit vähenevät.

Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen historiaansa verrattuna vaisua. Yksityiset investoinnit kehittyvät edelleen suotuisasti vaikka rakennusinvestointien kovin nousu on jo takana. Toisaalta kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät ja t&k-investoinnit kääntyvät myös nousuun.

Yksityisen kulutuksen määrän kasvu hidastuu hieman, ollen 0,7 % v. 2017. Kilpailukykysopimuksen seurauksena nimellisansioiden ennustetaan nousevan vain 0,8 %. Paraneva työllisyystilanne omalta osaltaan tukee yksityistä kulutusta. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän n. 2 prosentin nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Palvelutuotannossa ei ole merkittävää lisäpiristymistä näköpiirissä. Työllisten määrä lisääntyy 0,3 % ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin mutta jää edelleen tavanomaista hitaammaksi.

Kokonaiskuva vuosista 2016—2018 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.

Kansantalouden kehitys

  2014* 2015* 2016** 2017**
         
BKT:n arvo, mrd. euroa 203 205 206 212
BKT, määrän muutos, % -0,7 0,2 1,1 0,9
Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,0 8,8
Työllisyysaste, % 68,3 68,1 68,5 68,8
Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,0 -0,2 0,4 1,1
Pitkä korko, 10 v, % 1,4 0,7 0,3 0,4

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1990—2018

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1990—2018

2.2. Julkisen talouden näkymät

Tyhjä elementti, POISTA

Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja. Lisäksi julkisia menoja kasvattaa myös väestön ikääntyminen. Näistä johtuen julkinen sektori on velkaantunut nopealla tahdilla jo usean vuoden ajan, ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Jotta julkinen talous selviäisi ikääntymisen aiheuttamista menopaineista tulevina vuosikymmeninä ilman lisätoimia, tulisi julkisyhteisöjen rahoitusjäämän olla n. 2 % ylijäämäinen suhteessa BKT:hen ensi vuosikymmenen alussa. Tämän hetken ennusteen mukaan ylijäämän sijasta se on alijäämäinen 1,2 % BKT:sta.

Veroaste eli verojen ja veroluonteisten maksujen suhde BKT:hen alenee lähivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi, sillä työnantajien sairasvakuutusmaksua alennetaan ja palkansaajien ansiotuloverotusta kevennetään v. 2017. Menoaste, eli menojen suhde BKT:hen, alenee myös ennusteperiodilla, sillä kilpailukykysopimus pienentää julkisen sektorin toimintamenoja. Lisäksi työttömyyteen liittyvien menojen supistuminen sekä sopeutustoimet laskevat menoastetta.

Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

% BKT:sta 2014* 2015* 2016** 2017**
         
Verot ja sosiaaliturvamaksut 43,9 44,1 44,3 43,3
Julkisyhteisöjen menot 58,1 57,7 57,4 56,6
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto -3,2 -2,8 -2,4 -2,6
— Valtionhallinto -3,7 -3,0 -2,8 -2,8
— Paikallishallinto -0,8 -0,6 -0,5 -0,4
— Työeläkelaitokset 1,7 1,3 1,1 0,8
— Muut sosiaaliturvarahastot -0,3 -0,4 -0,1 -0,1
Perusjäämä -2,9 -2,5 -2,1 -2,4
Rakenteellinen jäämä -1,6 -1,2 -1,2 -1,6
Julkisyhteisöjen bruttovelka 59,3 62,6 64,3 65,8
Valtionvelka 46,3 47,7 49,7 51,2

Keskeiset muutokset suhteessa kevään julkisen talouden suunnitelmaan

Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2016 julkisen talouden suunnitelmaan

Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta 2016 2017
     
Julkisen talouden rahoitusasema, kevät 2016 -2,5 -2,1
Valtio:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 -0,4
Muiden tekijöiden vaikutus 0,1 0,3
Paikallishallinto:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,1 0,2
Työeläkerahastot:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1 -0,1
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,2 -0,5
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 -0,1
Muiden tekijöiden vaikutus 0,1 0,3
Muut sosiaaliturvarahastot:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1 0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 -0,2
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Julkisen talouden rahoitusasema, syksy 2016 -2,4 -2,6