Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Valtiovarainvaliokunta:

(HE 59/2011 vp, HE 119/2011 vp, HE 128/2011 vp)

Talouskehitys

Ensi vuotta koskevaa talousarvioesitystä käsitellään tilanteessa, jossa taloudellista ympäristöä leimaa erittäin suuri epävarmuus. Euroopan velkakriisin jatkuessa talouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti ja luottamus talouden vakauteen on vähentynyt. Koko unionialuetta koskevat kasvuennusteet ovat syksyn aikana huonontuneet, ja ensi vuodelle on ennustettu vain 0,5 prosentin kasvua. Käytännössä talouden kasvu on jo pysähtynyt ja vaarana on, että euroalue ajautuu ensi vuonna taantumaan ja pankkikriisiin.

Talouskehitys on ollut heikkoa myös Euroopan ulkopuolella. Yhdysvalloilla on erittäin suuri valtionvelka, ja maan työttömyysluvut ovat pysyneet korkeina. Myös monien muiden kehittyneiden maiden velkaongelmat ovat pahentuneet ja valtionvelat kasvaneet, mikä osaltaan hidastaa kasvua ja rajoittaa valtioiden taloudellista liikkumavaraa.

Suomen kansantalous kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2010. Hyvän alkuvuoden kasvun ansiosta myös kuluvan vuoden kokonaistuotannon on ennustettu kasvavan kaikkiaan 3,5 prosenttia. Suomen vienti on laskenut kuitenkin syksyn aikana voimakkaasti ja kasvu on yhä selvemmin kotimaisen kysynnän varassa. Ensi vuoden talouskasvuksi on näin arvioitu talousarvioesityksessä 1,8 prosenttia, mutta taloustilanteen heikentyessä kasvun pelätään jäävän ennakoitua vaisummaksi, pysähtyvän kokonaan tai jopa kääntyvän laskuun.

Vaikka Suomen talouden perustekijät ovat useisiin muihin maihin verrattuna hyvät, on julkinen talous tällä hetkellä poikkeuksellisten suurten haasteiden edessä. Eurokriisin luoman epävarmuuden vuoksi on varauduttava työttömyyden kasvuun, kotimaisen kysynnän vähenemiseen ja sosiaaliturvamenojen lisääntymiseen. Samalla väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu rasittaa julkista taloutta yhä enemmän. Huolestuttavaa on myös se, että kauppatase on kääntymässä alijäämäiseksi ensimmäisen kerran 20 vuoteen.

Suomen kannalta on aivan keskeistä, että luottamus euromaiden julkisiin talouksiin saataisiin palautettua, mikä antaisi mahdollisuuden talouksien ja kansainvälisen kysynnän elpymiseen. Voimakkaasti viennistä riippuvaisena maana tämä heijastuisi suoraan myös Suomen kansantalouteen. On niin ikään tärkeää, että luottolama saadaan torjuttua ja että pankkisektorin toimintakyky säilyy EU-alueella.

Talousarvioesityksen linjaukset

Talousarvioesitys toteuttaa hallitusohjelman ja kehyspäätöksen linjauksia, joiden painopistealueita ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallituksen keskeisin talouspoliittinen tavoite on turvata julkisen talouden kestävyys. Tavoitteena on kääntää valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhde selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Hallitusohjelman mukaisesti valtiontalouden rahoitusasemaa parannetaan sopeutustoimilla, jotka jakautuvat puoliksi menoja vähentävien sekä tuloja lisäävien toimenpiteiden kesken. Sopeutustoimet toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti etupainotteisesti, jolloin menoleikkauksista ajoittuu ensi vuodelle 1,1 mrd. euroa ja veronkorotuksia niin ikään 1,1 mrd. euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy myös menolisäyksiä noin 410 milj. euroa sekä veronkevennyksiä 900 milj. euroa.

Hallitusohjelmaan ja kehyspäätökseen sisältyvillä toimenpiteillä kohennetaan valtiontalouden rahoitusasemaa 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä vuositasolla. Valtiontalouden arvioidaan kuitenkin pysyvän alijäämäisenä koko kehyskauden, sillä sopeutustoimista huolimatta alijäämän arvioidaan alenevan ensi vuoden 3,5 prosentista vain hieman (2,8 prosenttiin) vuoteen 2015 mennessä.

Kuten valiokunta on kehysselontekoa koskevassa mietinnössään (VaVM 15/2011 vp — VNS 1/2011 vp) todennut, finanssipolitiikan kiristäminen on välttämättömänä valtiontalouden rahoitusaseman parantamiseksi. Säästöjen ja veronkorotusten etupainotteisuus lisää talouspolitiikan uskottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä. Menolisäysten etupainotteisuus parantaa puolestaan pienituloisimpien toimeentuloa.

Sopeutustoimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, mikäli nykynäkymien mukainen hidas talouskasvu toteutuu. Valiokunta pitää tässä tilanteessa perusteltuna, että hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jos valtion velan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan menojen ja verojen lisäsopeutuksen tarvetta tarkastellaan ensimmäisen kerran ensi keväänä laadittaessa seuraavaa (vuosien 2013—2016) valtion menojen kehyspäätöstä.

Valiokunta katsoo, että aiemmin mainittujen hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden tulee olla myös mahdollisten lisätoimenpiteiden lähtökohtana. Valiokunta korostaa myös veropohjan tiiviyden sekä harmaan talouden torjunnan merkitystä osana talouden kokonaisuuden tasapainottamista.

Valiokunta painottaa finanssipoliittisten toimien ohella myös rakenteellisten uudistusten tarvetta. Näistä keskeisin on hallituksen käynnistämä koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

Valiokunta on käsitellyt kuntauudistusta jäljempänä pääluokkien 28 ja 33 kohdalla, mutta korostaa myös tässä yhteydessä uudistuksen välttämättömyyttä, sillä kunnat eivät tule selviytymään tulevista velvoitteistaan ilman palvelurakenteen merkittävää uudistamista. Uudistuksen onnistuminen riippuukin keskeisesti siitä, millä tavalla etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta kyetään uudistamaan. Tavoitteena tulee olla laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen. Valiokunta korostaa, että hyvinvointipalveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa.

Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste vaalikauden aikana 72 prosenttiin ja laskea työttömyysaste 5 prosenttiin. Tavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia ja talouskasvun heikentyessä niiden saavuttaminen on osoittautumassa vielä ennakoitua vaikeammaksi.

Valiokunta pitääkin tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena ansiotuloverotukseen ja ns. raamisopimukseen liittyviä veroratkaisuja, joilla tuetaan kotitalouksien ostovoimaa ja työllisyyttä. Ne ovat myös omiaan vähentämään syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

Valiokunta korostaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti myös yrittäjyyden edistämistä, elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä panostuksia yrityksiin, joista voi kehittyä kasvavia kansainvälisiä yrityksiä ja joissa luodaan uutta osaamista. Viennin edistämisessä on otettava erityisesti huomioon uusiin innovaatioihin perustuvat nopeaan globalisoitumiseen kykenevät yritykset. Myös palvelualojen työllisyyttä ja tuottavuutta on kehitettävä.

Valiokunta pitää lisäksi hallitusohjelman tavoin tärkeänä edellytysten luomista ekologisesti kestävälle kasvulle ja uusille työpaikoille panostamalla erityisesti ilmasto- ja ympäristöteknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja soveltamiseen. Näin parannetaan myös Suomen mahdollisuuksia hyötyä edessä olevista energia- ja ilmastohaasteista ja kehittyä vähäpäästöisten ratkaisujen kärkimaaksi.

Valtiontalouden tasapaino

Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa 89 mrd. euroa, joka on noin 44,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Budjetin alijäämä on 7,4 mrd. euroa, joka katetaan lainanotolla. Valtionvelan määrä on kansainvälisesti vertaillen vielä melko alhainen, mutta sen määrä on kasvanut nopeasti. Kun vuonna 2008 valtionvelkaa oli vielä alle 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, sen arvioidaan nousevan vuonna 2015 jo 48,1 prosenttiin bkt:sta.

Valtionvelan korkojen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,1 mrd. euroa, mutta velan lisääntyessä myös korkomenot ovat kasvamassa. Suomi on toistaiseksi kuulunut niiden kuuden euromaan joukkoon, jotka ovat saaneet valtionlainaa muita pienemmällä korolla. Euroalueen talousongelmien vuoksi luottoluokituslaitos on kuitenkin nostanut tarkkailuun myös Suomen valtion pitkäaikaisten velkakirjojen luottoluokituksen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi säilyttää valtion luottoluokituksen nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla.

Valtiovarainvaliokunnan muutosehdotukset

Valtiovarainvaliokunnan ehdottamat maltilliset määrärahalisäykset (40,4 milj. euroa) kohdistuvat kasvua ja työllisyyttä parantaviin toimiin kuten mm. tiestön kehittämiseen sekä yritystoiminnan edistämiseen. Toinen tärkeä painopiste liittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin: valiokunta lisää mm. päihdeäitien hoidon järjestämiseen, lastentarhanopettajakoulutukseen sekä lapsiystävällisen oikeudenkäynnin laajentamiseen tarvittavia resursseja. Kolmas painopistealue koskee ympäristönäkökohtia, joita edistetään mm. lisäämällä joukkoliikenteen tukea ja Itämeren suojelua.

Talousarvion loppusumma on näiden lisäysten jälkeen 52 517 497 000 euroa.

Eräitä muita näkökohtia

Tutkimus. Hallituksen esityksen mukaan tutkimusrahoitukseen kohdistuu eri määrärahojen kautta supistuksia. Suomen Akatemian myöntämisvaltuus vähenee noin 32 milj. euroa ja yliopistoindeksi puolitetaan sekä Tekesin myöntämisvaltuutta vähennetään nykyisestä. Suomen Akatemian myöntämisvaltuus vaikuttaa suoraan yliopistojen tutkimustyöhön, koska yli 80 prosenttia sen myöntämästä tutkimusrahoituksesta myönnetään yliopistoissa työskenteleville tutkijoille. Myös yliopistosairaaloiden ns. evo-rahoitus vähenee.

Valiokunta pitää tärkeänä, että julkinen sektori sitoutuu edelleen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä osaamispohjan vahvistamiseen. On siksi välttämätöntä, että tulevissa talousarvioissa tutkimusrahoituksesta ja yliopistojen valtionrahoituksesta huolehditaan kokonaisuutena niin, etteivät mahdollisuudet korkeatasoiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tai yliopistokoulutukseen heikenny.

Valiokunta viittaa erityisesti hallitusohjelman sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston kirjauksiin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Niistä muodostuu kokonaisuus, joka vastaa talouden ja muiden muutostekijöiden tuomiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Näitä ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteellisen ja toiminnallisen kehittämisen jatkaminen, kansallisen infrastruktuuripolitiikan luominen ja vakiinnuttaminen sekä tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistuksen käynnistäminen ja henkisten voimavarojen vahvistaminen, erityisesti tutkijanurajärjestelmän kehittäminen.

Viennin ja Venäjän merkitys Suomen taloudelle.Valiokunta korostaa viennin tärkeyttä talousarvion tavoitteiden toteutumisessa. Jos EU-maat taantuvat, tällöin muut alueet kuten Venäjä tulevat entistä tärkeämmiksi viennin ja yhteistyön kohteiksi. Valiokunta viittaa jäljempänä luvun 32.20 kohdalla esitettyyn ja korostaa myös tässä yhteydessä niitä mahdollisuuksia, joita Venäjä ja erityisesti sen luoteisosa tarjoavat suomalaisille yrityksille.

Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailuasemaa tulee siksi vahvistaa Luoteis-Venäjällä sekä edistää toimia, jotka tukevat vientiä, investointeja ja kansainvälistymistä. Valiokunta katsoo, että vastikään toimintansa aloittaneen Venäjä-ministerityöryhmän on otettava keskeiseksi tavoitteeksi suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen arktisilla alueilla toteutettavissa hankkeissa.

Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee antaa eduskunnalle Venäjä-selonteko, jossa selvitetään edellä mainittujen näkökohtien ohella mm. maitten väliseen kauppaan ja muuhun yhteistoimintaan liittyvät kysymykset.

Liikuntapolitiikka. Merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan myös terveyttä edistävillä toimilla. Tärkeitä ovat etenkin terveellinen ravitsemus ja liikunta. Ne ovat myös keskeisiä keinoja, kun halutaan kaventaa eri sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja.

Valiokunta tukee hallitusohjelman tavoitetta edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. On siksi tärkeää ottaa huomioon tavoite liikunnan lisäämisestä kaikkien hallinnonalojen toiminnassa ja edistää elinikäisen liikunnan mahdollisuuksia. Liikunnan edellytyksiä voidaan parantaa olennaisesti myös yhdyskuntasuunnittelun, kaavoituksen ja liikennepolitiikan ratkaisuilla.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tuloarviot että määrärahat päätyvät 52 517 497 000 euroon.

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 40 400 000 euroa. Vastaava lisäys on tehty tuloarvioihin momentille 15.03.01.

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Tunnus Osasto Esitys € Valiokunta €
       
Os. 11 Verot ja veronluonteiset tulot 38 137 048 000 38 137 048 000
Os. 12 Sekalaiset tulot 4 859 936 000 4 859 936 000
Os. 13 Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 964 600 000 1 964 600 000
Os. 15 Lainat 7 515 513 000 7 555 913 000
Yhteensä   52 477 097 000 52 517 497 000

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Tunnus Pääluokka Esitys € Valiokunta €
       
Pl. 21 Eduskunta 143 404 000 143 404 000
Pl. 22 Tasavallan presidentti 19 290 000 19 290 000
Pl. 23 Valtioneuvoston kanslia 82 348 000 82 348 000
Pl. 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 276 220 000 1 276 270 000
Pl. 25 Oikeusministeriön hallinnonala 857 936 000 859 936 000
Pl. 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 245 108 000 1 248 433 000
Pl. 27 Puolustusministeriön hallinnonala 2 849 288 000 2 849 438 000
Pl. 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 16 216 470 000 16 216 470 000
Pl. 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 636 720 000 6 643 720 000
Pl. 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 704 384 000 2 708 284 000
Pl. 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 375 340 000 2 385 440 000
Pl. 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 336 448 000 3 342 198 000
Pl. 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 12 278 603 000 12 282 028 000
Pl. 35 Ympäristöministeriön hallinnonala 270 938 000 275 638 000
Pl. 36 Valtionvelan korot 2 184 600 000 2 184 600 000
Yhteensä   52 477 097 000 52 517 497 000