Talousarvioesitys 2018
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
Selvitysosa:Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".
Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutoksia aluekehittämisen suunnitteluun, toimintatapoihin ja toimijoiden rooleihin. Hallitus valmistelee aluekehittämisjärjestelmän uudistuksen, jossa ministeriöiden, aluehallinnon ja muiden alueiden kehittämisen keskeisten tahojen yhteistyöllä muodostetaan yhtenäinen näkemys aluekehittämisestä sekä luodaan järjestelmä, joka pystyy nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin vastaamaan kansalaisten ja yritysten palvelutarpeisiin. Uusi aluekehittämisjärjestelmä luo puitteet valtion ja maakuntien yhteistyölle alueiden kasvun tukemiseksi.
Aluekehittämisjärjestelmän uudistukseen liittyy keskeisesti ELY-keskusten yritysten rahoitus- ja neuvontapalvelujen sekä TE-toimistojen yritys- ja henkilöasiakkaiden palvelujen yhdistäminen uudeksi kasvupalveluksi. Uudistuksessa luodaan aluekehittämisestä ja kasvupalvelusta tiivis kokonaisuus, jossa kasvupalvelut kytketään aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi.
Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteensovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä sekä valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä ja sen toteuttamiseksi laadittava toimintasuunnitelma sisältävät alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Aluekehittämispäätöksessä vuosille 2016—2019 linjatut alueiden kehittämistoimien painopisteet ovat uudistamisella kasvua, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla.
Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat ELY-keskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.
Kansallisina alueiden kehittämisen erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.
Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusistumista. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä ovat yrittäjyyden ja alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Rakennemuutoksen ennakointi ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ylläpitävät alueen elinvoimaa, vähentävät muutoksesta aiheutuvia haittoja ja vahvistavat alueiden kilpailukykyä sekä taloudellista kasvua.
"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
EU:lta saatavat ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 tulot budjetoidaan momentille 12.32.50.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen | |||
— Käynnistyneet kehitysprosessit / innovaatioaloitteet, vähintään (kpl) | 24 | 55 | 55 |
— Innovaatioita edistävien julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista, vähintään (%) | - | 5 | 5 |
Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa (ERM) vahvistaa alueiden muutosjoustavuutta (resilienssi) | |||
Rakennerahasto-ohjelman 2014—2020 tehokas hyödyntäminen | |||
— Myöntämisvaltuuden sidonta-aste, vähintään (%) | 70 | 70 | 82 |
40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:
1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin
2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen
3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rahoituksen kohteena ovat alueiden rakennemuutoksen ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Määrärahalla tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja.
Sopimusmenettelyllä kehitetään metropolialueen, kaupunkien, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukykyä. Määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kaupunkeja/alueita kannustetaan aktiiviseen kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaan. Määrärahasta tuettavia keskeisiä toimenpiteitä ovat kaupunkien elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen, elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin, innovaatiopolitiikan ja alueellisten osaamiskeskittymien kehittämishankkeet sekä innovaatioita edistävät julkiset hankinnat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Työllisyys ja kilpailukyky: Metropolipolitiikka, alueelliset innovaatiot ja kokeilut | -1 000 |
Yhteensä | -1 000 |
2018 talousarvio | 10 000 000 |
2017 talousarvio | 11 000 000 |
2016 tilinpäätös | 15 000 000 |
(41.) Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Business Finland (siirto momentille 32.20.06) | -38 980 |
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -530 |
Matkailu 4.0 (siirto momentille 29.80.50) | -150 |
Matkailu 4.0 (siirto momentille 30.64.50) | -770 |
Matkailu 4.0 (siirto momentille 35.10.52) | -1 700 |
Matkailu 4.0 - nopeaa kasvua ja työllisyyttä | 8 000 |
Työllisyys- ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston vahvistaminen | -1 000 |
Vientikeskusverkosto | 1 000 |
Yhteensä | -34 130 |
2017 I lisätalousarvio | 2 000 000 |
2017 talousarvio | 34 130 000 |
2016 tilinpäätös | 35 600 000 |
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 12 171 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2018 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Momentilla ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta uusien avustusten myöntämiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 12 171 | 5 178 | 1 678 | 678 | 19 705 |
Menot yhteensä | 12 171 | 5 178 | 1 678 | 678 | 19 705 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aiemmin tehtyjen siirtojen loppuminen (mom. 32.60.41 ja 32.50.64) | 500 |
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) | -4 707 |
Kertaluonteisen valtuuden lisäysten maksatusten vähentyminen | -4 500 |
Maksatusaikataulujen muutokset | 800 |
Yhteensä | -7 907 |
2018 talousarvio | 12 171 000 |
2017 talousarvio | 20 078 000 |
2016 tilinpäätös | 25 149 761 |
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 2017 yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 100 | 100 |
Menot yhteensä | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momenteille 28.01.01, 28.10.01, 28.10.02 ja 32.01.21) | -1 670 |
Kertaluonteisen valtuuden lisäyksen maksatusten loppuminen | -100 |
Maksatusarvion tarkistus | -929 |
Säästöpäätökset | -2 516 |
Yhteensä | -5 215 |
2018 talousarvio | 100 000 |
2017 talousarvio | 5 315 000 |
2016 tilinpäätös | 7 004 248 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea koskeva valtioneuvoston asetus on voimassa 31.12.2017 asti. Tämän asetuksen perusteella voidaan kuitenkin vielä vuonna 2018 maksaa tukea vuonna 2017 aiheutuneisiin kuljetuskustannuksiin. Asetuksen voimassaoloa jatketaan vuonna 2018 aiheutuvien kuljetuskustannusten osalta.
Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
2018 talousarvio | 5 000 000 |
2017 talousarvio | 5 000 000 |
2016 tilinpäätös | 5 000 000 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 361 478 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
4) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
5) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
6) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua
10) pk-yritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2018 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 381 865 000 eurolla. Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2018.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 207 123 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 174 742 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 194 947 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 166 531 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja julkisten työvoimapalvelujen kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.
Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia palkkatukia voidaan maksaa momentin 32.30.51 päätösosan kohdissa 2—4 määriteltyjen korvattavien palkkakustannusten määrän rajoitteiden mukaisesti.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita. Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,3 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.
Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)
Osuus koko ohjelmakaudella (%) | Valtuus v. 2018 (milj. euroa) | |
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) | 24,9 | 88,657 |
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) | 33,2 | 118,209 |
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) | 18,3 | 65,157 |
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) | 12,8 | 45,575 |
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) | 7,8 | 27,772 |
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) | 1,8 | 6,874 |
TL 7. Tekninen tuki (ESR) | 1,2 | 4,478 |
Yhteensä | 100,0 | 356,722 |
---|
Ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Vuoden 2016 sitoumukset | 170,356 | 130,356 | - | - | 300,712 |
Vuoden 2017 sitoumukset | 117,751 | 136,064 | 136,064 | - | 389,879 |
Vuoden 2018 sitoumukset | 73,371 | 76,373 | 133,652 | 133,653 | 417,049 |
Yhteensä | 361,478 | 342,793 | 269,716 | 133,653 | 1 107,640 |
---|
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta v. 2017 talousarvio |
Myöntämisvaltuus v. 2018 |
Budjetoitu määrärahaa v. 2017 |
Määräraha v. 2018 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tekninen tuki | 23,604 | 3,369 | 3,437 | 3,205 | 3,227 |
Valtakunnalliset teemat | 26,700 | 8,188 | 0,232 | 6,863 | 0,218 |
Alueosiot yhteensä | 716,473 | 112,625 | 119,748 | 105,314 | 112,443 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 526,967 | 81,435 | 87,631 | 77,459 | 82,285 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 189,506 | 31,190 | 32,117 | 27,855 | 30,158 |
Yhteensä | 766,777 | 124,182 | 123,417 | 115,382 | 115,888 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||||
Tekninen tuki | 15,381 | 2,196 | 2,239 | 2,089 | 2,102 |
Valtakunnalliset teemat | 124,326 | 21,519 | 19,548 | 18,275 | 18,355 |
Alueosiot yhteensä | 372,977 | 58,209 | 58,637 | 54,824 | 55,060 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 245,771 | 37,980 | 38,638 | 36,126 | 36,281 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 127,206 | 20,229 | 19,999 | 18,698 | 18,779 |
Yhteensä | 512,684 | 81,924 | 80,424 | 75,188 | 75,517 |
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) | 22,541 | 3,218 | 3,282 | 3,061 | 3,082 |
Pk-yritysaloiteohjelma | 20,000 | - | - | - | 0,460 |
Kaikki yhteensä | 1 322,002 | 209,324 | 207,123 | 193,631 | 194,947 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta v. 2017 talousarvio |
Myöntämisvaltuus v. 2018 |
Budjetoitu määrärahaa v. 2017 |
Määräraha v. 2018 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tekninen tuki | 23,604 | 3,369 | 3,437 | 3,152 | 3,366 |
Valtakunnalliset teemat | 15,025 | 6,146 | 0,174 | 5,067 | 0,171 |
Alueosiot yhteensä | 531,454 | 83,622 | 88,393 | 76,896 | 86,573 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 390,885 | 60,453 | 65,723 | 56,557 | 64,370 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 140,569 | 23,169 | 22,670 | 20,339 | 22,203 |
Yhteensä | 570,083 | 93,136 | 92,004 | 85,115 | 90,110 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | |||||
Tekninen tuki | 15,381 | 2,196 | 2,239 | 2,054 | 2,193 |
Valtakunnalliset teemat | 93,245 | 16,150 | 14,661 | 13,492 | 14,359 |
Alueosiot yhteensä | 275,887 | 43,097 | 43,977 | 39,918 | 43,071 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 181,794 | 28,116 | 28,978 | 26,304 | 28,381 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 94,093 | 14,981 | 14,999 | 13,614 | 14,690 |
Yhteensä | 384,513 | 61,443 | 60,877 | 55,464 | 59,623 |
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) | 51,000 | 7,000 | 4,259 | 6,549 | 8,772 |
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) | 69,975 | 17,282 | 17,023 | 16,168 | 6,998 |
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) | 3,978 | 0,568 | 0,579 | 0,531 | 0,567 |
Pk-yritysaloiteohjelma | 20,000 | - | - | - | 0,461 |
Kaikki yhteensä | 1 099,549 | 179,429 | 174,742 | 163,827 | 166,531 |
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit
Toteutuma 2014—2016 | Tavoite (2023) |
|
Uudet yritykset | 138 | 1 170 |
Uudet työpaikat | 1 733 | 12 310 |
Uudet t&k&i-työpaikat | 130 | 1 330 |
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset | 2 361 | 7 900 |
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä | 399 | 2 065 |
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat | 10 021 | 26 000 |
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat | 6 242 | 28 200 |
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät | 3 721 | 11 250 |
EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistus | 1 700 |
Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) | 10 937 |
Maksatusten tarkennukset | -13 223 |
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen | -30 000 |
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi | 31 143 |
Ohjelmakauden 2014-2020 vuodelle 2017 budjetoidun valtuuden lisäyksen maksatukset | 2 014 |
Ohjelmakauden suoritusvarauksen muutos (7 %:sta 6 %:iin) | 1 214 |
Tekniset muutokset | 235 |
Yhteensä | 4 020 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 361 478 000 |
2017 talousarvio | 357 458 000 |
2016 tilinpäätös | 240 700 953 |
65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.
Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2018 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 1 700 | 50 | 1 750 |
Menot yhteensä | 1 700 | 50 | 1 750 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtuuden maksatusten pienentyminen | -3 300 |
Yhteensä | -3 300 |
2018 talousarvio | 1 700 000 |
2017 talousarvio | 5 000 000 |
2016 tilinpäätös | 5 638 731 |