Talousarvioesitys 2018
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutavoitetta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).
ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.
ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 054 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten
2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin sekä yrityksille tarjottavan julkisiin hankintoihin liittyvän neuvontapalvelun rahoitukseen
3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
4) avustuksiin Finnvera Oyj:lle ESIR-neuvontapalvelun menoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Työ- ja elinkeinoministeriö | |||
Hallituksen esitykset (kpl) | 39 | 25 | 28 |
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) | 75 | > 80 | > 80 |
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) | 1,0 | 0 | 0 |
Valtioneuvoston asetukset (kpl) | 41 | 35 | 30 |
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) | 1,96 | < 1,0 | < 1,0 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 405 | 398 | 392 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,57 | > 3,57 | > 3,57 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 40 735 | 41 758 | 40 154 |
Bruttotulot | 5 332 | 8 200 | 7 100 |
Nettomenot | 35 403 | 33 558 | 33 054 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 188 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 344 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentille 32.20.01) | -40 |
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) | -9 |
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 | 72 |
Taloudellisten ulkosuhdeasioiden hoitaminen (2 htv) (siirto momentilta 23.01.01) | 130 |
TEM Ratakadun työpaikkaruokailu, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentilta 23.01.01) | 75 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -39 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -15 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 15 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -4 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -243 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -400 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -12 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -34 |
Yhteensä | -504 |
2018 talousarvio | 33 054 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 33 558 000 |
2016 tilinpäätös | 33 559 000 |
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 168 025 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) euroneuvontakeskuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon
5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin
6) kahden valtakunnallisena palvelukeskuksena toimivan osakeyhtiön osakepääoman merkitsemiseen.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
Vaikuttavuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Ihmiset ja ympäristö | |||
Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 47,3 | < 35 | < 35 |
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla (%) | 37,2 | < 24 | < 24 |
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) | 3,0 | > 3,1 | > 3,1 |
Yritykset ja elinkeinot | |||
Uudet yritykset (lkm) | 7 610 | 10 000 | 10 000 |
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm) | 1 331 | 1 750 | 1 750 |
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) | 2,7 | 2,7 | 2,7 |
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa) | - | > 1 600 | > 1 600 |
Ympäristö ja luonnonvarat | |||
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha) | 8 825 | 5 020 | 5 500 |
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne (%) (väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä) | - | 64 | 64 |
Maatalouden fosforitase (kg/ha) | - | < 5 | < 5 |
Maatalouden typpitase (kg/ha) | - | < 46 | < 46 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) | 4,0 | - | > 4,0 |
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) | - | > 3,6 | - |
Ympäristösuojelun valvontatarkastukset (kpl) | - | 1 850 | - |
Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonnat (%) | 100 | 100 | 100 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 3 080 | 2 918 | 2 840 |
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla | 2 725 | 2 568 | 2 490 |
— henkilötyövuodet muilla momenteilla | 355 | 350 | 350 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,5 | > 3,5 | > 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 222 155 | 202 660 | 198 025 |
Bruttotulot | 31 687 | 30 000 | 30 000 |
Nettomenot | 190 468 | 172 660 | 168 025 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 29 976 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 32 520 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 10 438 | 10 000 | 10 000 |
— muut tuotot | -18 | - | - |
Tuotot yhteensä | 10 420 | 10 000 | 10 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 4 112 | 8 200 | 8 200 |
— osuus yhteiskustannuksista | 2 273 | 2 800 | 2 800 |
Kustannukset yhteensä | 6 385 | 11 000 | 11 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 4 035 | -1 000 | -1 000 |
Kustannusvastaavuus, % | 163 | 91 | 91 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 5 587 | 6 000 | 6 000 |
— EU:lta saatava rahoitus | - | - | - |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 12 | - | - |
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 1 918 | 1 500 | 1 500 |
Tuotot yhteensä | 7 517 | 7 500 | 7 500 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 9 403 | 9 000 | 9 000 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -1 886 | -1 500 | -1 500 |
Omarahoitusosuus, % | 20 | 17 | 17 |
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.51, 30.20.47, 30.40.20, 21, 22, 31, 40, 51 ja 62, 31.10.50, 31.30.63, 64 ja 66, 32.01.20, 32.20.43, 32.30.51, 32.40.51 ja 52, 32.50.64, 32.70.30, 33.20.31, 35.01.65, 35.10.20, 21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (maatalouden tukivalvonta) | -1 000 |
Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentille 32.20.06) | -525 |
Maatalouden tukivalvonta (CAP2020) | 500 |
Yritys-Suomi.fi -palvelu (siirto momentille 28.30.03) | -500 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -650 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -260 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 130 |
Palkkaliukumasäästö | -241 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -915 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -920 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -39 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -193 |
Vuokrien indeksikorotus | 35 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -56 |
Yhteensä | -4 635 |
2018 talousarvio | 168 025 000 |
2017 I lisätalousarvio | -630 000 |
2017 talousarvio | 172 660 000 |
2016 tilinpäätös | 193 011 672 |
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:
1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia
2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalvelulain 46 §:n 3 momentin mukaisesti.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.
Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Siviilipalveluskeskus järjestää täydennyspalveluskoulutusta viiden vuorokauden mittaisena koulutuksena. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan pysyvän korkeana ollen n. 800 täydennyspalvelusvelvollista vuodessa.
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) | 2 190 | 2 200 | 2 200 |
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) | 1 447 | 1 400 | 1 400 |
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä) | 191 | 200 | 200 |
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) | 36 | 30 | 30 |
Täydennyskoulutukseen hakeutuneet (hlöä) | 711 | 800 | 800 |
— koulutetut (hlöt) | 705 | 780 | 780 |
2018 talousarvio | 4 939 000 |
2017 talousarvio | 4 939 000 |
2016 tilinpäätös | 3 695 197 |
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 056 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 32.50.43) | 780 |
KemiDigi-hanke (siirto momentille 28.70.22) | -1 800 |
KemiDigi-hanke (siirto momentilta 28.70.22) | 1 100 |
Tuottavuushankkeet (siirto momentille 32.30.01) | -200 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -150 |
Yhteensä | -270 |
2018 talousarvio | 2 056 000 |
2017 talousarvio | 2 326 000 |
2016 tilinpäätös | 2 316 000 |
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 36 072 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40, 32.20.42 ja 32.20.43 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) | 218 |
Yhteensä | 218 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 36 072 000 |
2017 talousarvio | 35 854 000 |
2016 tilinpäätös | 35 738 600 |
40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 17 651 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen
2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:
1) standardointitoimintaan
2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.
Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti:
1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen
2) yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.
Yritysten uudistumiseen ja aineettoman tuotannon edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös Team Finland -kasvuohjelmissa voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.
Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä.
Yleis- ja erityisavustusta voidaan käyttää myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävien Team Finland -kasvuohjelmien rahoittamiseen erityisesti puhtaiden ratkaisujen (cleantech) ja digitalisaation sektoreilla. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen.
Vaikuttavuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Yritykset uudistavat liiketoimintaansa, verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee | |||
— Pk-yritysten tietoisuus uudistumisen keinoista | - | kasvaa | kasvaa |
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista | |||
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla | 1 139 | 1 250 | 1 100 |
Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä | - | kasvaa | kasvaa |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut | 3 321 000 |
Standardisointitoiminta | 1 330 000 |
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland | 13 000 000 |
Yhteensä | 17 651 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Enterprise Europe Network (siirto momentille 32.20.06) | -500 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -892 |
Team Finland -ohjelmatoiminta | 5 000 |
Työllisyys- ja kilpailukyky: Team Finland | -500 |
Yritysten omistajanvaihdosten vauhdittaminen | 400 |
Yhteensä | 3 508 |
2018 talousarvio | 17 651 000 |
2017 talousarvio | 14 143 000 |
2016 tilinpäätös | 13 371 000 |
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin
2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
2018 talousarvio | 20 000 |
2017 talousarvio | 20 000 |
2016 tilinpäätös | — |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen
2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö | 350 000 |
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu | 1 485 000 |
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet | 873 000 |
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon | 380 000 |
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut | 44 000 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista | 2 829 000 |
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu | 2 000 000 |
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu | 110 000 |
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet | 436 000 |
Yhteensä | 8 507 000 |
2018 talousarvio | 8 507 000 |
2017 talousarvio | 8 507 000 |
2016 tilinpäätös | 8 007 000 |
(89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2017 talousarvio | 100 000 000 |
2016 tilinpäätös | 182 500 000 |