Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikärakenteen muutos, talouden globalisoituminen ja teknologinen kehitys, jotka muuttavat sosiaaliturvan toimintakenttää ja haastavat vanhat toimintatavat. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Maailmantalouden kehityksen ennustettavuus heikkenee. Toimintaympäristö on moniulotteinen ja kansallisvaltioiden rajojen merkitys vähenee. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Maailmanlaajuinen luonnon kantokyvyn heikkeneminen vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka julkisen talouden paineet kasvavat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen; sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Tähän liittyen muun muassa korotetaan työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä toimeentulotuen perusosaa ja valmistellaan vanhuspalvelulaki.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan noin 392 milj. eurolla vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet

  • Hyvinvoinnille vahva perusta
  • Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain

Hyvinvoinnille vahva perusta

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.
Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut
  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
arvio
2012
arvio
           
Alatavoite: terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa          
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista .. .. 39 .. 55
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)          
— kuntajohdossa .. .. 59 .. 65
— perusterveydenhuollossa .. .. 59 .. 65
— liikuntatoimessa .. .. 59 .. 65
— perusopetuksessa .. 63 .. .. 65
Alatavoite: pidennetään työuria työhyvinvoinnilla          
50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 60,6 61,7 62,3 62,6 62,8
— miehet 60,6 61,6 62,3 62,5 62,7
— naiset 60,6 61,8 62,4 62,6 62,8
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,6 7,2 7,0 6,8
— miehet 9,1 7,7 7,2 7,0 6,8
— naiset 8,3 7,5 7,2 7,0 6,8
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,6 4,5 4,4 4,3
— miehet 3,6 4,1 4,0 3,9 3,8
— naiset 4,5 5,2 4,9 4,8 4,7
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % 92 92 .. .. 94
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 30 28,6 302) 28,6 27,8
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) 5 567 5 691 4 8012) 4 750 4 700
Alatavoite: tasapainotetaan elämän eri osa-alueet          
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 6,7 7,1 7,5 7,9
Alatavoite: sosiaaliturvan rahoitus on kestävää          
Sosiaalimenot/bkt, % 25,1 30,6 30,53) 30,5 31,1
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin) 7 462 9 916 10 2003) 10 200 10 300
Sosiaalimenojen rahoitus, %          
— verovaroin 43,1 45,0 46,33) 46,3 46,4
— työnantajat 37,6 37,3 36,03) 36,2 36,3
— muu 19,2 17,7 17,73) 17,5 17,3
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 55,0 55,23) 55,5 55,6
 

1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

2) Ennakkotieto

3) Arvio

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut
  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
arvio
2012
arvio
           
Alatavoite: vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja          
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %          
— miehet 37,6 35,0 36,8 36,6 36,4
— 0—12 vuotta koulutusta 42,3 40,4 38,8 .. ..
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,3 27,0 30,1 .. ..
— naiset 33,7 34,0 32,9 32,7 32,5
— 0—12 vuotta koulutusta 38,5 36,3 36,5 .. ..
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 30,4 29,4 .. ..
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % 16 19 181) 18 18
Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 79,8 79,95) 80,1 80,1
— miehet 74,1 76,5 .. .. ..
— naiset 81,0 83,1 .. .. ..
25-vuotiaan elinajanodote          
— miehet 50,5 51,62) .. .. ..
— perusasteen koulutus 47,8 48,42) .. .. ..
— keski- tai korkea-asteen koulutus 52,8 53,62) .. .. ..
— naiset 57,1 58,12) .. .. ..
— perusasteen koulutus 55,3 55,92) .. .. ..
— keski- tai korkea-asteen koulutus 58,6 59,62) .. .. ..
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %          
— miehet 763) 84 .. 85 86
— naiset 723) 78 .. 79 80
Päivittäin tupakoivien osuus, %          
— miehet (25—64-v.) 28,3 23,3 24,1 23 22
— naiset (25—64-v.) 19,9 16,5 15,3 15 14
— pojat (8.—9. lk) 25 17 171) 16 15
— tytöt (8.—9. lk) 22 14 141) 14 13
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,2 10,01) 10,2 10,3
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v.), %          
— miehet 58,4 65,5 62,7 62 62
— naiset 41,2 46,8 48,3 48 47
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80-v. (100 000 asukasta kohti)          
— miehet 947 7903) .. .. ..
— naiset 276 2393) .. .. ..
Pienituloisten4) osuus, %          
— koko väestö 11,3 13,1 13,25) 13,1 13,0
— lapset 11,6 13,1 13,35) 13,2 13,1
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm 170 352 161 842 164 154 171 000 170 200
Toimeentulotukea saaneet, lkm          
— kotitaloudet 271 686 238 755 241 5005) 260 000 260 000
— henkilöt 454 353 377 688 382 0005) 378 000 378 000
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,1 2,05) 1,9 1,9
— miehet 2,7 2,4 .. .. ..
— naiset 2,0 1,7 .. .. ..
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)6), % 26,7 25,9 25,85) 25,8 25,9
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,1 4,71)7) 4,85) 4,9 4,8
— 18—24 v. pojat 5,2 5,47) .. .. ..
— 18—24 v. tytöt 3,0 4,07) .. .. ..
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 81,8 81,81) 81,8 82,0
Väestöryhmien välisiä terveyseroja seurataan perusterveydenhuollossa, väestöllä painotettu %-osuus terveyskeskuksista .. .. 26 .. 30
Alatavoite: asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi          
Hoitoon pääsy          
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 3 700 1 200 1 000 700
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) .. 66 72 75 70
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm .. 7 500 12 000 15 000 14 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm   84 136 120 90
Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä .. 2 341 2 167 2 400 2 400
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot:8)          
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia /v.   30 28 35 30
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v.   5 700 4 813 5 200 5 000
Alatavoite: uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat          
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %          
— säännöllinen kotihoito 12,13) 11,4 11,65) 11,7 11,8
— miehet 9,03) 8,5 .. .. ..
  — naiset 13,53) 13,0 .. .. ..
— tehostettu palveluasuminen 1,7 5,1 5,45) 5,7 6,0
— miehet 1,1 3,3 .. .. ..
— naiset 2,0 6,0 .. .. ..
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,3 5,4 5,15) 4,7 4,2
— miehet 5,6 3,8 .. .. ..
— naiset 9,7 6,3 .. .. ..
— omaishoidontuki 3,0 4,1 4,2 4,3 4,4
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 008 4 310 4 700 5 200
Yhteisvastuualueiden lkm .. 38 48 53 55
— niistä alle 20 000 asukkaan .. 10 13 14 12
Terveyskeskusten lkm .. 194 172 155 145
— niistä alle 20 000 asukkaan .. 122 97 60 40
Terveyskeskusten lääkärivaje, % 11 6,8 6,0 5,5 5
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, % .. .. 3,6 3,0 2,8
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta          
— neuvolalääkärit .. .. 73,7 .. 80
— kouluterveydenhuollon lääkärit .. .. 39,3 .. 60
— neuvolaterveydenhoitajat .. .. 84,1 .. 90
— kouluterveydenhoitajat .. .. 94,3 .. 95
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)          
— äitiysneuvolassa .. 50 .. 94 98
— lastenneuvolassa .. 45 .. 94 98
— kouluterveydenhuollossa .. 61 .. 92 98
Alatavoite: vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta          
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 41 300 54 000 55 000 52 000
— miehet 47 500 23 800 32 900 .. ..
— naiset 39 300 17 500 21 100 .. ..
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % 0,9 1,3 1,35) 1,2 1,2
— pojat 1,0 1,3 .. .. ..
— tytöt 0,9 1,2 .. .. ..
Asunnottomat, lkm 10 000 8 150 7 880 7 200 6 600
— miehet 8 250 6 560 6 490 6 000 5 600
— naiset 1 750 1 590 1 390 1 200 1 000
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm 30 408 35 753 35 715 37 000 38 000
Maahanmuuttajien osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % 1,9 3,27) 3,35) 3,4 3,5
 

1) Ennakkotieto

2) Vuoden 2007 tieto.

3) Vuoden 2001 tieto.

4) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

5) Arvio

6) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien tulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

7) Vuoden 2008 tieto.

8) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.
Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut
  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
arvio
2012
arvio
           
Alatavoite: vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta          
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 1 835 2 121 2 1001) 2 090 2 080
— miehet .. 1 359 .. .. ..
— naiset .. 762 .. .. ..
Vesivälitteiset epidemiat          
— epidemioiden lkm 7 4 1 5 5
— sairastuneet henkilöt 6 428 213 16 500 500
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 .. .. 8,0 5,0
Alatavoite: varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa          
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste .. 24,13 29,64 - -
Työeläkerahastot/bkt, % 50,1 72,9 772) 79 80
 

1) Arvio

2) Ennakkotieto

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia, jotka valmistelevat ohjelman toteutussuunnitelman syksyllä 2011. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon jatketaan asteittain.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
esitys
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Hallinto 71 260 87 231 88 580 1 349 2
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 37 266 39 261 38 732 - 529 - 1
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 131 2 143 2 327 184 9
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 204 4 475 4 039 - 436 - 10
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) -282 691 600 - 91 - 13
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 464 551 548 - 3 - 1
21. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 102 1 102 0
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 16 400 16 700 300 2
(27.) Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 3 500
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 19 667 19 500 20 000 500 3
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 310 4 210 4 532 322 8
02. Valvonta 41 159 42 024 41 514 - 510 - 1
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 791 13 850 13 788 - 62 - 0
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 655 14 718 13 912 - 806 - 5
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 020 4 056 4 114 58 1
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 8 693 9 400 9 700 300 3
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 109 585 111 537 111 893 356 0
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 64 977 66 809 68 424 1 615 2
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 37 268 37 628 36 939 - 689 - 2
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 340 7 100 6 530 - 570 - 8
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 289 223 2 398 200 2 454 700 56 500 2
(26.) Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle vammaisten tulkkauspalvelujen siirron valmistelukustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 236
28. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha) 131 600 140 400 143 200 2 800 2
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) 10 960 11 700 11 700
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 425 000 1 427 600 1 476 700 49 100 3
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 952 1 500 1 500
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 18 800 21 800 22 200 400 2
54. Asumistuki (arviomääräraha) 530 400 608 000 600 000 - 8 000 - 1
55. Elatustuki (arviomääräraha) 163 180 169 800 171 200 1 400 1
60. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 7 095 17 400 28 200 10 800 62
20. Työttömyysturva 2 025 313 1 918 026 2 001 700 83 674 4
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 11 080 19 726 23 000 3 274 17
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 810 767 768 100 818 500 50 400 7
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 150 405 154 400 144 000 - 10 400 - 7
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) 807 687 911 400 949 000 37 600 4
(53.) Valtionosuus työttömien koulutusetuuksista (arviomääräraha) 188 664
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 21 200 24 500 33 000 8 500 35
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 35 511 39 900 34 200 - 5 700 - 14
30. Sairausvakuutus 1 232 946 1 252 780 1 321 400 68 620 5
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 232 946 1 252 780 1 321 400 68 620 5
40. Eläkkeet 4 029 181 4 260 153 4 440 500 180 347 4
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 48 849 50 900 54 500 3 600 7
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 508 332 530 150 577 000 46 850 9
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 105 300 121 900 122 000 100 0
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 963 910 1 300 390 43
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 14 460 15 500 15 700 200 1
(57.) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) 24 410 4 343 - 4 343 - 100
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 326 868 3 536 450 3 670 000 133 550 4
50. Veteraanien tukeminen 355 310 346 600 307 133 - 39 467 - 11
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 1 549 1 750 1 650 - 100 - 6
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 55 728 49 800 44 000 - 5 800 - 12
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 192 029 190 553 163 000 - 27 553 - 14
52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 65 207 65 207 65 207
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 100 94 80 - 14 - 15
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 34 088 30 588 26 588 - 4 000 - 13
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 2 008 8 - 2 000 - 100
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 466 396 545 440 566 070 20 630 4
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 200 200
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) 27 900 22 000 17 500 - 4 500 - 20
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 39 997 40 000 40 000
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 101 188 109 170 109 170
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 7 313 9 570 10 000 430 4
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 279 598 342 300 357 000 14 700 4
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 600 600 600
37. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 0
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 11 800 11 800
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 500 3 500 3 500
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 6 300
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 53 421 62 598 59 077 - 3 521 - 6
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 721 25 648 25 505 - 143 - 1
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 22 540 25 390 22 890 - 2 500 - 10
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 360 1 360 1 360
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 4 100 5 200 4 700 - 500 - 10
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 700 2 900 2 700 - 200 - 7
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 100 922 - 178 - 16
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 213 156 218 740 226 340 7 600 3
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 194 116 199 700 207 300 7 600 4
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 2 600 2 600
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300 300
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 16 140 16 140 16 140
90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 278 200 275 005 291 000 15 995 6
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 278 200 275 005 291 000 15 995 6
  Yhteensä 11 165 151 11 518 334 11 909 907 391 573 3

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 4 059 3 969 3 940    

1) Ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2012 maksullisen toiminnan osuus on 1 533 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 390 henkilötyövuotta.