Talousarvioesitys 2012

20. Maatalous

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Kesällä 2010 alkanut yleismaailmallinen viljojen maailmanmarkkinahintojen nopea nousu sekä poikkeuksellisen heikko vilja- ja öljykasvisato Suomessa johtivat myös meillä hintojen nousuun syksyn 2010 aikana. Hinnat eivät kuitenkaan ole kohonneet markkinointivuoden 2007/2008 tasolle. Viljan korkea hinta on siirtynyt kotieläintilojen kustannuksiin ja heikentänyt niiden kannattavuutta. Hintavaihteluiden ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kokonaisuudessaan vuodet 2009 ja 2010 olivat maataloudelle taloudellisesti haastavia. Tilakohtaiset kannattavuuserot voivat olla suuria.

Euroopan unioni on vuoden 2005 jälkeen alentanut huomattavasti vienti- ja markkinatukien tasoja, mikä on supistanut myös Suomessa maksettuja tukisummia. Lähivuosien markkinaennusteiden perusteella tukitasojen alenemisen arvioidaan kuitenkin tasaantuvan. Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja kehittyminen edellyttävät, että Suomen tuottavuus- ja rakennekehitys eivät merkittävästi poikkea keskeisistä kilpailijamaista.

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien ja -suositusten sekä -määräysten seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

¹⁾ Energiakasvien tuki päättyi vuonna 2009. Tämän jälkeen aiempiin vuosiin vertailukelpoista lukua ei pystytä määrittelemään. Vuoden 2010 pinta-ala on ministeriön arvio.

²⁾ Tiedot sisältävät hoidetun viljelemättömän pellon ja vuodesta 2010 alkaen myös viherlannoitusnurmen.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Hallinnon keinot vaikuttaa markkinoilla määräytyviin myyntituloihin tai kustannuksiin ovat suhteellisen rajalliset, koska EU:ssa rajoitetaan interventiotoimien käyttöä ja yhä suurempi osa tuista maksetaan tuotannosta irrotettuina.

EU:n maatalouspolitiikan välitarkastusratkaisun (ns. terveystarkastus) viimeinen vaihe ajoittuu vuodelle 2012. Tuotantoon sidottujen tukien järjestelmistä luovutaan uuhipalkkiota lukuun ottamatta ja siirrytään ns. artiklan 68 mukaisen erityistuen täysimääräiseen soveltamiseen. Vuonna 2011 käynnistyneiden valkuais- ja öljykasvipalkkion sekä teuraskaritsan laatupalkkion lisäksi vuonna 2012 aletaan soveltaa artiklan 68 mukaista tärkkelysperunapalkkiota.

Kansallisen tuen tukijärjestelmää sovelletaan vuonna 2012 pääsääntöisesti aiempien vuosien tapaan.

Sokerin ylituotannon vähentämiseen tähtäävään sokerialan rakenneuudistukseen sisältyvää ns. monipuolistamistukea maksetaan vielä vuoden 2012 loppuun sokerintuotantoa korvaavan yritystoiminnan kehittämiseen. Sokerijuurikkaan viljelyn jatkuminen ja tuotannon kannattavuus Suomessa pyritään varmistamaan maksamalla juurikkaan viljelijöille kansallista pinta-alaan perustuvaa tukea sen sallittu enimmäismäärä. Lisäksi tuotantoaan jatkaville on maksettu kansallista kuljetustukea vuosina 2008—2012 keskimäärin 1 milj. euroa vuodessa. Sokerijuurikkaan viljelyä jatkaa noin 1 000 viljelijää.

Ohjelmakautta 2007—2013 koskevalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla vaikutetaan ympäristön ja maaseudun tilan paranemiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseen luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointien tuen avulla. Ohjelmalla vaikutetaan myös maatalouden kilpailukyvyn parantamiseen maatalouden rakennetuen eli nuorten viljelijöiden aloitustuen ja maatalouden investointituen avulla.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastusratkaisussa ohjattiin lisävaroja käytettäväksi EU:n maaseuturahastosta maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuva energia, vesienhoito ja luonnon monimuotoisuus sekä niihin liittyvät innovaatiot ja maitoalan rakenneuudistus) vuosina 2010—2013.

Maatalouden rakennetuen avulla sekä varhaiseläkejärjestelyin pyritään tuotantokustannusten alentamiseen edistämällä yrityskoon kasvua. Rakennetuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Rakennetukia myönnetään korkotukina ja Makerasta rahoitettavina avustuksina ja valtion takauksina. Korkotukilainoja voidaan myöntää enintään 300 milj. euron lainapääomalle. Lisäksi on käytettävissä edelliseltä vuodelta mahdollisesti siirtyvää valtuutta. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Hallitusohjelman mukaisesti "Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera-rahoitusjärjestelmä) toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Samalla selvitetään nykyisen avustuspainotteisen tukijärjestelmän vaikutukset maatalouden kustannuksiin ja pyritään hillitsemään rakentamisen kustannuskehitystä. Maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan." Edellä mainittu selvitys on vireillä.

Vuonna 2012 rakennetukihakemuksista rahoitetaan EU:n maaseuturahaston osarahoitteisella tuella lypsy- ja lihakarjanavetoiden rakentamisinvestointien, kasvihuoneiden rakentamisinvestointien ja eräiden uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien rakentamisinvestointien sekä nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuen avustusosuus. Muut investointitukikohteet, korkotukilainojen korkotuki ja valtiontakaus on tarkoitus rahoittaa kokonaan kansallisin varoin. Tuella arvioidaan rahoitettavan noin 500 tilanpidon aloittamista.

Vuonna 2011 käynnistyi myös uusi, pitkälti edellisten kaltainen nelivuotinen luopumistukijärjestelmä. Se tarjoaa ikääntyneelle viljelijälle mahdollisuuden tuotannosta luopumiseen luovuttamalla tila jatkajalle tai pellot tilaansa laajentavalle viljelijälle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) muuttamisesta siten, että pellon vuokrauksesta luopumistapana luovutaan. Varhaiseläkettä arvioidaan vuoden 2011 lopussa nostavan runsaat 22 000 henkilöä.

Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon mukaan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky tulee turvata ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä: valtio myöntää tukea momentin 30.20.47 varoista toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruoantekijöiden osaamisen varmistaminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Lisäksi valtio tukee ruokaketjun kuluttajalähtöistä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita sekä tutkimustulosten käytäntöön soveltamista. Lisäksi tuetaan momentin 30.20.46 varoin laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia sekä edistetään luomu- ja lähiruoan käyttöä.

Maa- ja elintarviketutkimus tuottaa ja välittää yhteistyössä neuvonnan kanssa tutkimukseen perustuvaa tietoa maa-, puutarha- ja elintarviketalouden sekä näihin liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) on koottu maa-, puutarha- ja elintarviketalouden biologinen, taloudellinen ja teknologinen tutkimus osana Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET). MTT kehittää ja tehostaa toimintaansa vastaamaan paremmin yhteiskunnan muuttuneisiin tarpeisiin muun muassa Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Lisäksi tutkimusta rahoitetaan momentin 30.01.22 yhteistutkimusvaroin ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tutkimuksen ja neuvonnan yhteisillä toimilla vaikutetaan myös maatilan energiaraaka-aineisiin perustuvan tuotantomuodon valintaan eri tavoin suuntautuneilla maatiloilla.

¹⁾ Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki.

¹⁾ Vuoden 2010 osalta sidottu määrä.

01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 740 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa

2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin

3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.

Selvitysosa:Ruuantuotannon globaalit haasteet koskevat myös Suomea. Ilmastonmuutos, fossiillisten raaka-aineiden korvaaminen, väestönkasvu ja makrotaloudelliset muutokset edellyttävät voimakasta tutkimuspanosta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tehtävänä on tutkimustiedon ja palveluiden tuottaminen yhteiskunnan kannalta oleellisimpiin maa- ja elintarviketalouden kysymyksiin sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Toinen tärkeä ja kasvava rooli on tutkimusosaamisen hyödyntäminen elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämisessä uusia toimintamalleja ja teknologiaa kehittäen. Erityisesti MTT:n tavoitteena on myös varmistaa vihreän biotalouden kasvu maa- ja elintarvikesektorilla. Ruokaturva, kestävä ja vastuullinen biotalous, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen sekä maa- ja elintarviketalouden tuotantoa ja maaseudun kehittämistä tukeva tutkimus ovat MTT:lle keskeisimpiä tutkimusalueita.

Lisäksi MTT:llä on viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, joissa hyödynnetään tutkimuksen yhteydessä hankittavaa asiantuntemusta. MTT:llä on laaja vastuu kansallisessa innovaatiotoiminnassa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen ja elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden politiikkasektoreilla. MTT:n tutkimus rakentaa keskeistä tietopohjaa koko elintarvikeketjun tuotantopanosten ja raaka-aineiden tuotannosta ja jalostuksesta elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien valintoihin.

Ohjelmapohjaisessa tutkimuksessa MTT hyödyntää monitieteisyyttään ja kytkee yhteen vahvaa osaamista luonnontieteiden, teknologiakehityksen sekä talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaloilla. Näin synnytetään sekä strategisen tutkimuksen läpimurtoja että uusia innovatiivisia, perinteiset arvoketjut ylittäviä toimintatapoja ja käytännön ratkaisuja yhteiskunnan toimijoiden tarpeisiin. MTT osallistuu aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan.

MTT tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteidensaavuttamista seuraavasti:

• Tuottaa tietoa maaseudun osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseksi ja arvioi EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuutta maaseutukehityksen osalta.
• Tukee maaseudun kestävää elinvoimaa. Tutkimus tukee sitä, että harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.

• Tuottaa uusia menetelmiä ja toimintamalleja sekä teknologisia ratkaisuja maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden ja kestävyyden turvaamiseksi.
• Tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ravinnekuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja edistää maa- ja elintarviketaloudessa hyödynnettävien luonnonvarojen kestävää käyttöä.
• Vastaa kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa.
• Kehittää maataloustuotantoon, maa- ja elintarviketalouden sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja ja innovaatioita materiaalikierron hyödyntämisen tehostamiseksi.
• Kehittää maatalouden ja elintarvikeketjun vastuullisuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä.

• Tuottaa tietoa ja menetelmiä kasvien ja eläinten terveyden edistämiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi.
• Osallistuu elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen ja edistää osaamisellaan elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan ja kuluttajien hyvinvointia edistävän raaka-aineen tuotantoa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2012 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti MTT:lle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

¹⁾ MTT:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset. Ei sisällä maksullista toimintaa.

²⁾ 2010 TP kokonaishenkilötyövuosimäärä vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (37 htv) (vuoden 2010 TP MTT:n kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 764 htv), 2011 TA momentin 30.20.01 htv-kiintiö (769 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv), 2012 TAE momentin 30.20.01 htv-kiintiö (766 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv).

Vuonna 2012 voimavaroja suunnataan seuraaviin LYNET:in tutkimusohjelmiin: (1) Itämeri, (2) Ilmastonmuutos, (3) Biotalous ja (4) Kestävä maankäyttö, jota MTT koordinoi. Lisäksi LYNET:llä on vuonna 2012 erityisesti seuraavat toiminnalliset tavoitteet:

• Tietovarantojen hyödyntämisen ja aineistojen yhteiskäytön tehostaminen: yhteisen aineistopolitiikan täytäntöönpano
• Tietojärjestelmiä koskevan yhteistyön tiivistäminen: IT-järjestelmien yhteensopivan kokonaisuuden kehittäminen, yhteiset järjestelmähankinnat, yhteistyö valtionhallinnon Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon valmistautumisessa.

Vuonna 2012 MTT:n tutkimusohjelmien määrää (8 kpl vuonna 2011) ja profiilia muokataan ohjelmien sisäisen ja ulkoisen arvioinnin sekä MTT:n uudistetun strategian perusteella. Lisäksi vuonna 2012:

• Panostetaan aktiivisesti asiakasrahoitteisen tutkimustoiminnan kasvattamiseen ja asiakaslähtöiseen tutkimukseen
• Osaamista kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa kansainvälisten ja kansallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa
• Strategisia kumppanuuksia kehitetään molempia osapuolia hyödyttävällä periaatteella
• Tuotteistettujen palveluiden markkinointia ja asiakaspalvelua ja IPR:n hyödyntämistä tehostetaan
• Kehitetään osaamisen kaupallistamista sekä asiakkuuksien johtamista 'MTT Consulting' -toimintamallilla
• Tiedon ja teknologian siirtoa kehitetään yhdessä tulosten käyttäjien ja innovaatioketjun muiden toimijoiden kanssa
• MTT jatkaa toimintansa ja rakenteidensa uudistamista vuonna 2012. Se merkitsee nykyistä vähemmän toimisto- ja laboratoriotilaa, eläintiloja ja muita rakennuksia. Kenttäkokeita tehdään aiempaa rajatummin. MTT hyödyntää enenevästi yhteistä tutkimusinfrastruktuuria muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Uudistus muuttaa henkilöstön tehtäviä ja tekee mahdolliseksi merkittäviä muutoksia teknisen henkilöstön määrässä.
• MTT:n toiminnalliseen ja rakenteelliseen uudistukseen liittyen MTT on tehostanut toimitilojen käyttöä ja luopunut sellaisista toimitiloista, jotka eivät ole tutkimukselle välttämättömiä tai ovat teknisesti vanhentuneet. Vuonna 2012 toimitila-ala edelleen supistuu noin 71 000 m2:iin (2008: 100 000 m2). Uudistus on koskenut tai koskee kaikkia 14 toimipaikkaa. Kiinteistöjen hallinnan siirtoa Senaatti-kiinteistöltä MTT:lle Jokioisten, Maaningan ja Piikkiön toimipaikoissa selvitetään edelleen. Toimipaikat ovat MTT:n tutkimusinfrastruktuurin kannalta strategisesti tärkeimmät.

Tuotokset ja laadunhallinta

• MTT:n laatu- ja ympäristöjärjestelmä arvioidaan vuosittain suhteessa ISO 9001 ja ISO 14001 -standardeihin. Osallistutaan valtion tietoturvatasojen ja jatkuvuuden hallinnan käyttöönottoon. Riskejä arvioidaan systemaattisen johtamisen eri tasoilla. MTT:n jatkuvan parantamisen malli kattaa ympäristökysymykset, ja se kohdistuu ennen kaikkea haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen toimitilaratkaisujen, videoneuvottelukäytäntöjen ja uusiutuvaan energiaan pohjautuvien ratkaisujen avulla. Vuonna 2012 ympäristöohjelmaa laajennetaan kattamaan myös muita ympäristövaikutusluokkia.

Varmennetuista lisäys- ja taimiaineistoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (9/2006) mukainen toiminta edellyttää valiotaimituotannon toimintamahdollisuuksien vakauttamisen osalta hintatukea, joka on määritelty 80 000 euroksi.

Kasvinsuojeluaineiden tutkimus- ja testaustoiminnalla tuotetaan kansainvälisten laatujärjestelmien mukaisesti puolueetonta tietoa valmisteiden biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kasvinsuojeluainejäämistä EU:n pohjoisissa äärioloissa. Tietoa käytetään rekisteröinnissä, neuvonnassa ja kuluttajille suunnattavan informaation tukemisessa.

MTT on aloittanut ulkoasiainministeriön instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumenttiin (IKI) kuuluvien hankkeiden toteuttamisen kehitysmaissa. Ulkoasiainministeriö maksaa momentin 24.30.66 määrärahasta MTT:lle jälkikäteen tilitystä vastaan hankkeesta aiheutuneet toteutuneet kustannukset sekä Suomen että kehitysyhteistyön kohdemaan osalta. Koska kehitysmailla ei ole omia varoja sijoitettavaksi hankkeisiin, eikä niillä näin ollen ole mahdollisuuksia odottaa ulkoasiainministeriön jälkikäteissuorituksia, on lyhytaikaisten rahoitusennakoiden antaminen kehitysyhteistyön kohdemaalle edelleen välttämätöntä hankkeiden aloittamisen ja etenemisen turvaamiseksi.

¹⁾ Bruttotuloissa ei ole otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismäärärahoja (0,1 milj. euroa).

• Tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäville välittömästi kohdistuvan yhteisrahoituksen tavoite on 13,4 milj. euroa. Valtion virastoilta saatavaa yhteisrahoitusta odotetaan kertyvän 5,9 milj. euroa (44 %), EU:lta saatavaa yhteisrahoitusta 1,5 milj. euroa (11 %) ja muuta valtionhallinnon ulkopuolista yhteisrahoitusta odotetaan kertyvän 6,0 milj. euroa (45 %).
• Yhteisrahoituksen lisäksi MTT:n käytössä arvioidaan olevan maksullisen toiminnan tuottoja 3,5 milj. euroa, EU-maataloustukia 1,2 milj. euroa, työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismäärärahoja 0,1 milj. euroa sekä muita tuottoja 1,7 milj. euroa.

Määrärahasta käytetään vähintään 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen, mikä määrä on otettu huomioon määrärahassa totopelien tuotto-osuutena momentille 12.30.20 kertyvistä varoista.

Tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille 12.30.32 ja 12.30.99 kertyvät tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2012 kertyvät tulot 80 000 euroa on merkitty momentille 12.30.32 ja pääomaluonteiset tulot momentille 12.30.99.

Henkilöstömäärässä on vähennyksenä otettu huomioon yhden henkilötyövuoden siirto momentille 30.60.01 maksullisen laboratoriotoiminnan keskittämisen takia. Määrärahaa ei tämän johdosta muuteta.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 544 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (557/2005) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) valtionavustusten maksamiseen kotieläinjalostukseen liittyvien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi pohjoisimmassa Suomessa

3) vuonna 2011 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2012 Manner-Suomessa tehtävistä uusista luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista saa aiheutua menoja vuosina 2013—2016 yhteensä enintään 460 000 000 euroa.

2) Vuonna 2012 tehdyistä muista tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2013 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 58 000 000 euroa.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Määrärahasta maksetaan Etelä-Suomen kansallista tukea, pohjoista tukea, luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa ja eräitä muita kansallisia tukia. Kansallista tukea maksetaan lähes kaikille aktiivitiloille.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle ja kasvinviljelylle komission vuonna 2008 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella.

Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksetaan koko maassa EU-osarahoitteisen luonnonhaittakorvauksen (LFA) lisäosana. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita tukimuotoja kuten opintorahaa ja sokerijuurikkaan kansallista tukea. Momentilta rahoitetaan myös EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen (ns. terveystarkastus) kansallisen toimeenpanon yhteydessä sovittu lypsylehmäpalkkion kansallinen osuus. EU-osuudet maksetaan momentilta 30.20.41.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon säästö (HO) 12 000 000 euroa.

¹⁾ Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan 2008—2011 tehtyjen sitoumusten menot.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 547 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisten Euroopan unionin kokonaan rahoittamien suorien tukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen

2) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan hallinnollisten hintojen laskuista aiheutuvia tulonmenetyksiä. EU-tulotukiin kuuluvien suorien tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan suoriin tukiin kuuluvana tuotannosta irrotettuna tilatukena, joka otettiin käyttöön vuonna 2006. Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia. Tärkkelysperunan jalostajille maksetaan vielä vuonna 2012 suorien tukien järjestelmään kuulumatonta jalostajantukea eli tehtaanpalkkiota vuodelta 2011.

Momentilta maksetaan myös EU:n lypsylehmäpalkkion EU:n rahoitusosuus 3 500 000 euroa, jonka kansallinen osuus rahoitetaan momentilta 30.20.40.

Suoriin tukiin kohdistuu vuosittain tuen mukauttaminen eli modulaatio. Vuonna 2012 modulaatio on 10 % suorien tukien määrästä.

EU-tulotuet muodostivat vuonna 2010 noin 13 % maatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta ja noin 30 % kaikista maa- ja puutarhataloudelle maksetuista tuista.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 8 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2012 maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

42. Satovahinkojen korvaaminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Lain perusteella korvauksia voidaan maksaa poikkeuksellisten luonnonolojen kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista, vahingosta, joka aiheutuu talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista sekä poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisten sateiden vuoksi kylvämättä jääneen peltoalan perusteella sekä neuvontajärjestöille niiden kunnille antamasta asiantuntija-avusta.

43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 363 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

2) kokonaan kansallisesti rahoitettavien useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 000 euroa

3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen enintään 260 000 euroa

4) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seurantaan enintään 700 000 euroa

5) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan maatalouden vesiensuojelua tehostavaan hankkeeseen (TEHOPlus) enintään 300 000 euroa

6) kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin ja kokonaan kansallista määrärahaa enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohdissa 2—5 tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2012 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän ja eläinten hyvinvointia edistävien tukien mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia sekä ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmän tukien myöntämispäätöksiä siten, että niistä aiheutuu vuosina 2013—2021 menoja yhteensä enintään 520 900 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 373 105 000 euroa. Kun siitä arvioidaan katettavan 9 855 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, vuoden 2012 määrärahatarve on 363 250 000 euroa.

Maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on muun muassa maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Ympäristötukea ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös Leader-toimintatavalla toteutettavien kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon. Maatalouden erityistukisopimuksilla ja ei-tuotannollisten investointien tuella tuetaan erityisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” -tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009 ja niiden toteuttamiseksi laaditun vesienhoidon toteutusohjelman alkuvuodesta 2011. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen ja kotieläinten lajinmukaisen hoidon edistäminen.

Valtaosa (n. 80 %) ympäristötukisitoumuksista päättyy vuoden 2011 lopussa. Näitä sitoumuksia on tarkoitus jatkaa 2 vuodella vuonna 2012. Ns. jonopeltoja puretaan vuonna 2012 yhteensä 18 300 hehtaaria. Lisäksi tarkoituksena on tehdä viisi- ja kymmenvuotisia ympäristötuen erityistukisopimuksia, viisivuotisia eläinten hyvinvointia edistäviä sitoumuksia sekä ei-tuotannollisten investointitukien myöntöpäätöksiä, joista vuoden 2013 jälkeen aiheutuvat menot maksetaan uuden ohjelmakauden varoista.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksessa (ns. terveystarkastus) saadut lisävarat (65,6 milj. euroa) kohdennetaan ympäristötuen erityistuissa suojavyöhykkeisiin ja ravinteiden tehostettuun vähentämiseen sekä vuodesta 2011 lähtien perinnebiotooppien hoitoon. Tavoitteena on tehostaa entisestään maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta mm. lisäämällä uusien erityistukisopimusten määrää.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötukisitoumukset ja -sopimukset. EU:n rahoitusosuus on 28 % lukuun ottamatta Leader-toimintatavalla toteutettavia toimenpiteitä sekä lisävaroja, joissa se on 45 %.

Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli vuonna 2010 93 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 89 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä. Eläinten hyvinvointia edistävään järjestelmään on sitoutunut noin 5 000 kotieläintuotannon harjoittajaa (nautatiloista 25 % ja sikatiloista 26 %).

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maatalouden ympäristötukijärjestelmän menoina myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisesta suunnittelusta aiheutuvat menot sekä suojavyöhykkeitä, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimisen aiheuttamat kulutusmenot. Lisäksi on otettu huomioon maa- ja metsätalouden päästöjen seurannan järjestämiseen ja hoitamiseen tarvittava rahoitus vesiensuojelutoimien suunnittelemiseksi. Tämä on osa yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon seurantaa, joka liittyy pinta- ja pohjavesien tilan määrittämiseen. Lisäksi mitoituksessa on huomioitu maatalouden vesiensuojelua tehostavan hankkeen jatkamisesta (TEHOPlus) aiheutuvat kulut.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006 ja 2007—2013 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen.

¹⁾ Arvio vuoden 2012 menoista, joista osa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä erällä.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

¹⁾ Menoista rahoitetaan 9,855 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2012 budjetoidaan 363,250 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon säästö (HO) 10 000 000 euroa valtion osuudesta.

44. Luonnonhaittakorvaus(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 422 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n komission vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman ja vuosille 2007—2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

2) myös kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2012 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2013—2016 menoja yhteensä enintään 1 600 000 000 euroa.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. EU:n rahoitusosuus on 28 %. Luonnonhaittakorvaukseen arvioidaan vuonna 2012 tarvittavan 422 673 000 euroa, mistä EU:n osuutta on 118 348 000 euroa ja valtion osuutta 304 325 000 euroa.

Valtaosa (n. 85 %) luonnonhaittakorvaussitoumuksista päättyy vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2012 näitä sitoumuksia on tarkoitus jatkaa 5 vuodella. Ns. jonopeltoja puretaan vuonna 2012 yhteensä 18 300 hehtaaria.

Lisäksi momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamaa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Vuonna 2012 valtuuden perusteella tehtävät sitoumukset tehdään ehdolla, jonka mukaan sitoumusta voidaan muuttaa, jos tukijärjestelmää ja vuonna 2014 alkavaa ohjelmakautta koskevat säädökset tai rahoituskehykset sitä edellyttävät. Vuoden 2013 jälkeen ajoittuvat menot maksetaan uuden ohjelmakauden varoista.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006 ja 2007—2013 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen.

45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 101 040 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) sekä maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen

3) vuosina 1995—1999 toteutetun maatalouden metsätoimenpideohjelman mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) muuttamisesta siten, että pellon vuokrauksesta luopumistapana luovutaan. Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää.

Vuonna 2012 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista neljästä (ajanjaksot 2000—2002, 2003—2006, 2007—2010 ja 2011—2014) maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja, jotka sisältävät myös sopimusten hoitokulut. Vuosina 2011—2014 toteutettavan luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna 2012 tulevan noin 360 tilaa ja noin 450 luopujaa.

Vuosien 1995—1999 tukijärjestelmiä toteutettiin EU-osarahoitteisena. Menojen maksaminen jatkuu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, sen linjaa 1. Tukea arvioidaan maksettavan vuonna 2012 yhteensä 2 210 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 730 000 euroa.

Maatalouden metsätoimenpideohjelman 1995—1999 mukaisia menoja arvioidaan vielä vuonna 2012 maksettavan 100 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 28 000 euroa. Menojen maksaminen on tapahtunut osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, sen linjaa 2. EU:n rahoitusosuus on 28 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

¹⁾ Menoista rahoitetaan 9,71 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2012 budjetoidaan 101,04 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon säästö (HO) 17 000 000 euroa.

46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 861 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (606/2008) mukaisesti maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin, mukaan lukien julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä kuntien toteuttamat hankkeet

2) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

3) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kansallisen markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden (ml. hunaja) markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia. Avustusta voidaan myöntää mm. maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen.

EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menot ovat 2 200 000 euroa, mistä EU:n osuus on 1 200 000 euroa ja valtion osuus 1 000 000 euroa.

EU-osarahoitteisen hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 205 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot EU:n maataloustukirahastosta on merkitty momentille 12.30.01.

47. Elintarvikeketjun kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 493 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) elintarviketalouden laatujärjestelmien kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (638/2008) mukaisesti elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita

2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään elintarviketalouden laatustrategian täytäntöönpanoon. Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen mm. suomalaisen ruokaketjun kannattavuuden turvaamiseen sekä ruokaketjun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmien luomiseen.

Määrärahasta 780 000 euroa on tarkoitettu luomualan ja lähiruuan toteuttamisohjelmien valmisteluun ja ohjelmatoimien toteuttamiseen (HO: Vihreä talous).

48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

2) neuvoston asetuksen (EY 320/2006) mukaisesti EU:n sokeriuudistukseen liittyvän rakenneuudistuksen toimenpiteiden menoihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuen määräksi arvioidaan 1 800 000 euroa.

Edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla rahoitetaan sokerintuotannon rakenneuudistuksen monipuolistamisohjelman toimenpiteitä.

Määrärahasta maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 37 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2012 korkotukea saa hyväksyä enintään 300 000 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2012.

Selvitysosa:Lainojen korkotason alentamisella tuetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia. Lainamuotoinen tuki investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukeen myönnetään korkotukilainaan liittyvänä korkotukena.

Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on enintään 4 prosenttiyksikköä, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään yksi prosenttiyksikköä. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2010 myönnetyissä lainoissa korkotuki on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 6 500 000 euroa (HO) sen johdosta, että korkotukilainojen korkoalueen muuttamisen käyttöönotosta luovutaan. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Myönnettyjen korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2010 lopussa yhteensä noin 1,437 mrd. euroa.

60. Siirto interventiorahastoon(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 780 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 780 000 euroa lähinnä EU:n ruoka-avun menoja.

(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon(siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.