Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalousPDF-versio

8.1. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot

Valtiolla on tällä hetkellä yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan v. 2018 olevan n. 4,7 mrd. euroa ja menojen n. 5,1 mrd. euroa. Rahastotalouden nettomääräiseksi alijäämäksi muodostuu n. 406 milj. euroa v. 2018. Rahastotalouden tulot ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Esim. Rahoitusvakausrahaston tuloja vähensi 50 milj. eurolla Nordea-pankin muuttuminen Suomessa sivuliikkeeksi v. 2017. Valtion eläkerahaston tulot vähenevät valtion eläkejärjestelmän henkilöstömäärän pienentyessä. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso näkyy Valtion asuntorahaston ja Valtion eläkerahaston korkotulojen ja voitontuloutusten supistumisena. Rahastojen yhteenlasketun rahoitusaseman heikkenemiseen vaikuttaa lisäksi se, että Ydinjätehuoltorahaston myöntämien lainojen v. 2018 ajoittuva takaisinmaksut ovat tavanomaista vähäisemmät. Rahastotaloudesta budjettitalouteen tehtävät tuloutukset kasvavat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Rahastoista ehdotetaan tuloutettavaksi valtion talousarvioon yhteensä n. 1,8 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi n. 0,6 mrd. euroa v. 2018. Kansantalouden tilinpidossa Valtion eläkerahasto luetaan kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin muiden valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ollessa osa valtionhallinnon sektoria. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen nettoalijäämä ilman Valtion eläkerahaston huomioon ottamista on arviolta n. -160 milj. euroa.

Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

  2016 2017** 2018**
       
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 230 245 175
Sekalaiset tulot 192 154 127
Eläkemaksut 1 471 1 376 1 358
Korkotulot ja voiton tuloutukset 780 368 359
Siirrot talousarviosta 522 541 560
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 194 2 685 2 579
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 2 762 2 433 2 080
Tulot yhteensä 5 956 5 118 4 659
       
Kulutusmenot 101 102 111
Siirtomenot 929 907 847
Korkomenot 1 1 2
Siirrot talousarvioon 1 902 1 854 1 878
Muut menot 13 20 20
Menot pl. rahoitustaloustoimet 2 946 2 884 2 858
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 2 094 2 108 2 207
Menot yhteensä 5 041 4 992 5 065
       
Nettorahoitusylijäämä/alijäämä 916 125 -406

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen mahdollisten velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle voidaan hankkia myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahasto on kuitenkin velaton eikä varainhankintatarvetta ole. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2018 alussa n. 4,9 mrd. euroa (v. 2016 tilinpäätös: 5,2 mrd. euroa) ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 14,5 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 12 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 2,1 mrd. euroa, aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,05 mrd. euroa ja vanhojen aravalainojen konvertointitakauksista n. 0,3 mrd. euroa. Lisäksi vuokratalojen rakentamislainoista aiheutuvia vastuita ennakoidaan olevan n. 0,5 mrd. euroa. Takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina tuotantotukien muututtua korkotukilainoitukseksi ja erilaisten takausmallien lisääntyessä.

Vuonna 2018 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 460 milj. euroa. Tästä myönnettyjen aravalainojen palautusten osuus on 450 milj. euroa. Aravalainoja maksetaan takaisin tällä hetkellä vuosittain n. 400 milj. euron verran, mistä johtuen asuntorahaston likvidit varat nousevat v. 2018 n. 1,7 mrd. euroon. Rahaston tulonlähteet kuitenkin ehtyvät siinä vaiheessa, kun vanhat aravalainat on maksettu takaisin. Samaan aikaan varoista maksetaan avustukset ja korkotuet, joiden määrä on toistaiseksi ollut alhainen matalien korkojen ansiosta. Korkojen noustessa myös rahastosta ulos maksettavien korkotukien määrä nousee. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 410 milj. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparantamislainojen takausvaltuudeksi 100 milj. euroa. Rahastosta maksettavien avustusten, akordien ja kehittämisrahan valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 171,2 milj. euroa. Vuonna 2018 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 12 milj. euroa, joka vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2018 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,6 mrd. euroa, joka vastaa n. 143,1 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla varaudutaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyritään tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina arviolta 998 milj. euroa v. 2018. Työntekijän eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon arviolta yhteensä 411 milj. euroa. Näiden lisäksi rahastolle tilitetään siirtymämaksuina yhteensä 21 milj euroa.

Valtion eläkerahaston sijoitusomaisuuden arvo oli maaliskuun 2017 lopussa 19,2 mrd. euroa, mikä on n. 21 % suhteessa valtion eläkevastuuseen vuoden 2016 lopussa. Sijoitussalkun arvo nousi 0,5 mrd. eurolla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rahastolla on valtion eläkerahastosta annetussa laissa säädetty rahastointitavoite. Lain mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston hallituksen hyväksymän strategian mukaan tavoitteeseen pyritään viimeistään v. 2033. Valtion eläkevastuu oli vuoden 2016 lopussa 93 mrd. euroa.

Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 1,9 mrd. euroa v. 2018.

Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että Valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin tuoton.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (1966/657) 3 §:n mukaan kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen.

Vuonna 2018 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 137,9 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2017 siirtyväksi arvioidut erät. Yhtenä käyttökohteena on rahastosta myönnetyt kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset. Määrärahan mitoituksessa on v. 2018 otettu huomioon hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategisen painopistealueen kärkihankerahoituksena 49 milj. euroa (30 milj. euroa v. 2017) siirtona Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Lisävaroin turvataan tuotantorakennetta parantavien, kustannuksia vähentävien sekä uuden teknologian ja prosessien käyttöönottoa tukevien investointien rahoitus ja panostetaan erityisesti ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia sekä uusiutuvan energian käyttöä edistävien investointien rahoitukseen. Avustuksia arvioidaan myönnettävän 44,5 milj. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta, Ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja Ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jolla on FiR 1 -tutkimusreaktori. Varautumisrahaston tase on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan n. 2,5 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta vuonna 2017 kerättävät maksut ovat yhteensä n. 8,8 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut n. 3,4 milj. euroa. Tiedossa on, että osa ydinjätehuollon tutkimushankkeisiin tarkoitetuista varoista jää käyttämättä ja varat palautetaan jätehuoltovelvollisille maksujen suhteessa. Näin ollen v. 2017 ydinjätetutkimukseen käytetään n. 3,3 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta ja jätehuoltovelvollisilta v. 2018 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2017 tasolla, eli olevan yhteensä n. 12,2 milj. euroa.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Taloustaantuman aiheuttamien sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen pienenemisen johdosta maksun tuotto on alentunut noin 10 %, ja se on vakiintunut vajaaseen 45 milj. euroon vuodessa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu.

Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Öljyn varmuusvarastoissa on meneillään laaja ympäristönormien muuttumisesta johtuva kierrätysohjelma, joka jatkuu ainakin vuoden 2017 loppuun.

Tilinpäätöksessä vuodelta 2014 ja 2015 jouduttiin öljyvarastojen arvoja alentamaan yhteensä 442 milj. eurolla öljyn maailmanmarkkinahintojen voimakkaan alenemisen johdosta. Viime tilikaudella öljyn hintataso vahvistui, minkä seurauksena aikaisempina tilikausina tehtyjä arvon alennuksia palautettiin 337 milj. euron arvosta.

Vaihto-omaisuuden arvon nousun vuoksi tilikauden tulos oli ennätysmäinen 384 milj. euroa. Tuloksen vuoksi rahaston taseen loppusumma nousi 312 milj. eurolla 1919 milj. euroon.

Valtioneuvoston alennettua öljyn ja viljan varmuusvarastointitavoitteita rahastosta tuloutettiin valtion talousarvioon vuoden 2015 realisointien tuottoina 65 milj. euroa. Varastotasojen alentaminen jatkuu, minkä vuoksi valtiolle tuloutetaan vuosina 2018 ja 2019 arviolta 100 milj. euroa. Tuloutettava summa riippuu ratkaisevasti öljynmaailmamarkkinahinnan ja dollarin eurokurssin muutoksista.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös entisen Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden Vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamat takuut, takaukset ja muut vastuusitoumukset.

Valtiontakuurahaston vastuulla oleva Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2016 lopussa n. 18,4 mrd. euroa. Vastuukanta kasvoi edellisen vuoden lopusta n. 1 mrd. euroa. Toimialoista telakoiden ja varustamoiden osuus oli vuoden 2016 lopussa 49 % ja televastuiden 24 %. Vastuiden voimakas kasvaminen on johtunut pääosin siitä, että telakoiden ja varustamoiden vastuut kaksinkertaistuivat vuoden 2015 aikana ja ne kasvoivat myös jonkin verran vuonna 2016. Suurimpia vastuumaita ovat Yhdysvallat, Saksa, Brasilia, Venäjä ja Espanja. Valtiontakuurahastossa oli vuoden 2016 lopussa varoja n. 666 milj. euroa. Rahastoon kertyy vuosittain tuloja n 5 milj. euron arvosta pääasiassa takaisinperintäsaamistuloina.

Finnvera Oyj:n suuret riskikeskittymät ja yksittäiset muut riskipitoiset vastuut pitävät riskitason korkeana ja vaikka tappio-odotukset lyhyellä aikavälillä ovat alhaiset, niin keskittymät saattavat aiheuttaa luottotappioiden kasvua seuraavien vuosien aikana. Vuoden 2017 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan ja on mahdollista, että vastuukanta kehittynee riskipitoisempaan suuntaan tulevaisuudessa ottaen huomioon muiden tekijöiden ohella myös valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) 6 §:n mukaisen erityisriskinoton lisäämisen sekä eduskunnan alkuvuodesta 2016 hyväksymän linjauksen Finnveran vienti- ja alusluottojen rahoitusvaltuuksien ja vientitakuuvaltuuksien merkittävästä korottamisesta. Vuoden 2016 keväällä valtuuksia nostettiin 17 mrd. eurosta 19 mrd. euroon ja vuoden 2016 lopussa 19 mrd. eurosta 27 mrd. euroon. Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuvalmius säilytetään riskipositiota vastaavana.

Rahoitusvakausrahasto

Vuonna 2015 perustettu Rahoitusvakausvirasto hallinnoi talousarvion ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa. Se muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta talletussuojarahastosta.

Luottolaitosten maksamat vakausmaksut tilitetään edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2018 arvioidaan vakausmaksuja kertyvän yhteensä 55 milj. euroa. Yhteisen kriisinratkaisurahaston varoja käytetään silloin, kun omistajan- ja sijoittajanvastuu ei riitä kattamaan laitoksen tappioita.

Talletussuojarahasto kartutetaan luottolaitosten maksamilla talletussuojamaksuilla talletussuojadirektiivin edellyttämälle vähimmäistasolle 10 vuodessa. Talletussuojamaksuja arvioidaan kertyvän vuosittain 45 milj. euroa. Rahoitusvakausvirasto päättää korvausten maksamisesta ja vastaa korvausten maksatuksesta tallettajille, jos tallettajien suojaamiseksi on tarpeen maksaa korvauksia talletussuojarahastosta.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Viestintävirasto. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi on vuodesta 2013 alkaen ollut käytössä yleisradiovero. Julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion televisio- ja radiorahastoon tehtävällä siirrolla, jonka suuruus v. 2018 on 508 milj. euroa. Rahoitus on siirretty kehysten ulkopuolelle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta pohtineen parlamentaarisen ryhmän esityksen mukaisesti. Yleisradio Oy:n rahoituksen indeksikorotus jätetään tekemättä vuoden 2018 osalta.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan EU -komission säätelemää maatalouden interventiotoimintaa. Arvioiden mukaan viljojen markkinahinnat pysyvät riittävän korkealla, ettei kiinnostusta interventiovarastointiin ole. Maitosektorin vaihteleva markkinatilanne saattaa johtaa siihen, että komissio avaa ajoittain rasvattoman maitojauheen interventiovarastoinnin.

Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2018 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja 0,23 milj. euroa, josta 0,20 milj. euroa katetaan valtion talousarviosta tehtävällä siirrolla ja loppu rahaston omasta pääomasta.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2018 olevan noin 11,6 milj. euroa.

Palosuojelurahaston keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet. Rahastolla on merkittävä rooli erilaisten pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana pelastustoimen toimialalla.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarviosta 3,0 milj. euroa v. 2018. Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Vuonna 2016 rahastosta maksettiin korvauksia lähes 14 milj. euroa. Öljysuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta.

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöihin sovelletaan vuoden 2010 lakia valtion liikelaitoksista (1062/2010). Metsähallituksesta on muodostettu 15.4.2016 valtion liikelaitos (laki Metsähallituksesta 234/2016, laki valtion metsätalousosakeyhtiöstä 235/2016) jonka toiminta ei enää perustu lakiin valtion liikelaitoksista (1185/2002). Metsähallitukseen ei myöskään sovelleta valtion liikelaitoksista annettua lakia (1062/2010).

Metsähallitus harjoittaa liiketoimintaa ja hoitaa budjettivaroin laissa säädettyjä julkisia hallintotehtäviä. Metsähallitus harjoittaa metsätaloutta ja muuta markkinaehtoista liiketoimintaa omistamiensa tytäryhtiöiden kautta. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille. Senaatti-kiinteistöt voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetulla määrärahalla.

Metsähallituksen voiton tuloutukseksi valtion talousarvioesityksessä on budjetoitu 94,9 milj. euroa ja Senaatti-kiinteistöjen voiton tuloutukseksi 85 milj. euroa.

Valtion liikelaitostoiminta v. 2018

Liikelaitos (konserni) Liikevaihto Tilikauden tulos Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste Investointimenot Henkilöstö keskim.
  milj. € muutos, % milj. € liikevaihdosta (%) (%) (%) milj. € lkm
                 
Senaatti-kiinteistöt 657,6 5,6 75,9 11,5 2,7 62,6 250 330
(konserni) 662,5 5,5 82,3 12,4 2,7 62,2   332
Metsähallitus 101,5 1,7 98,8 97,3 3,4 98,0 20 147
(konserni) 346,2 3,0 111,1 32,0 4,4 98,0   730
Yhteensä 759,1   174,7       270 477

Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2018 (milj. euroa)

Liikelaitos Senaatti-
kiinteistöt
Metsähallitus Yhteensä
       
Tuloutukset talousarvioon      
— takausmaksut 4,0 - 4,0
— korot 6,4 - 6,4
— voiton tuloutukset 85,0 94,9 179,9
— lainojen takaisinmaksut 21,0 - 21,0
Yhteensä 116,4 94,9 211,3
       
Erityistehtävien määrärahat - 36,7 36,7

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Tavoitteena on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yhtiöissä, ja valtio sitoutuu omistamiensa yritysten omistaja-arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Valtion yhtiöomaisuutta kehitetään palvelemaan kasvua ja työllisyyttä. Omaisuutta käytetään tehokkaasti sekä nykyisen omistuksen aktiiviseen kehittämiseen että uuden yritystoiminnan synnyttämiseen.

Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa. Valtio-omistaja edellyttää, että kaikki yhtiöt jatkavat yritysvastuun kehittämistä koko liiketoimintaansa ohjaavana teemana, osana strategiaa, riskiarviointeja sekä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä sekä asettavat sille mitattavat tavoitteet.

8.4. Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka jaoteltuna

Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka jaoteltuna ydinsektoreiden sekä ydinsektoreiden ulkopuolisten yksiköiden rahoitusasemaan ja velkaan1)

Luettelo kaikista kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin luokitelluista yksiköistä alasektoreittain on Tilastokeskuksen verkkosivuilla osoitteessa:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html

Julkisyhteisöjen rahoitusasema on alijäämäinen vuosina 2016—2018 koko vuosien 2015—2021 tarkastelujakson ajan.

Alijäämästä valtaosa on valtion ydinsektorin, budjettitalouden, alijäämää, mutta myös paikallishallinnon ydinsektori, kunnat ja kuntayhtymät, on alijäämäinen. Sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä. Ydinsektoreiden ulkopuolisten yksiköiden yhteenlaskettu alijäämä on n. 0,5 % suhteessa BKT:hen.

Julkisyhteisöjen velan suhde BKT:hen on laskevalla uralla. Velkasuhde laskee alle 60 prosentin v. 2018. Velasta suurin osa on valtion budjettitalouden velkaa. Myös kunnilla ja kuntayhtymillä on velkaa merkittävässä määrin. Ydinsektoreiden ulkopuolisista yksiköistä lähinnä kiinteistöyhtiöillä on velkaa. Ydinsektoreiden ulkopuolisten yksiköiden rahoitusaseman tai velan ei odoteta juurikaan muuttuvan tarkastelujaksolla.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka suhteessa BKT:hen jaoteltuna ydinsektoreihin ja ydinsektoreiden ulkopuolisiin yksiköihin

  2015 2016 2017 2018
         
Julkisyhteisöt yhteensä        
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -2,7 -1,8 -1,2 -1,4
Velka suhteessa BKT:hen 63,6 63,1 62,5 61,9
         
Ydinsektorit yhteensä        
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -2,1 -1,5 -0,7 -0,9
Velka suhteessa BKT:hen 61,4 60,7 60,3 59,7
         
Ulkopuoliset yksiköt yhteensä        
Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -0,7 -0,3 -0,5 -0,5
Velka suhteessa BKT:hen 2,2 2,4 2,3 2,2