Talousarvioesitys 2018
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 323 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:
Uudet väylähankkeet
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
Kehä I Laajalahden kohta | 20 000 000 |
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | 7 000 000 |
Kokkolan meriväylä | 45 000 000 |
Vuosaaren meriväylä | 12 500 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
Tiehankkeet | |
Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
Vt 4 Oulu—Kemi | 125 000 000 |
Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
Vt 12 Tillola—Keltti | 14 000 000 |
Ratahankkeet | |
Kehärata | 517 000 000 |
Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
Keski-Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
Riihimäen kolmioraide | 12 500 000 |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 165 000 000 |
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 5 700 000 |
Uudenkaupungin radan sähköistys | 21 000 000 |
Vesiväylähankkeet | |
Rauman meriväylä | 30 000 000 |
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
Yhteiset väylähankkeet | |
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 173 000 000 |
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2018 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset väylähankkeet | |||||||
Tiehankkeet | |||||||
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | LTA I 2014 | 2018 | 76,0 | 72,2 | 3,8 | - | |
Vt 4 Oulu—Kemi | TA 2017 | 2021 | 125,0 | 7,0 | 47,5 | 70,5 | |
Vt 5 Mikkeli—Juva | TA 2017 | 2021 | 121,0 | 5,0 | 42,0 | 74,0 | |
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | TA 2017 | 2021 | 198,0 | 12,2 | 65,8 | 120,0 | |
Vt 12 Tillola—Keltti | LTA 2017 | 2018 | 14,0 | 7,0 | 7,0 | - | |
Ratahankkeet | |||||||
Keski-Pasila, länsiraide | TA 2014 | 2020 | 40,0 | 27,0 | 9,0 | 4,0 | |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 68,7 | 17,6 | 63,7 | |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2020 | 60,0 | 24,0 | 15,0 | 21,0 | |
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | TA 2017 | 2022 | 165,0 | 3,0 | 38,0 | 124,0 | |
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | TA 2017 | 2018 | 5,7 | 2,0 | 3,6 | 2,1 | - |
Uudenkaupungin radan sähköistys | LTA 2017 | 2021 | 21,0 | 2,0 | 8,0 | 11,0 | |
Vesiväylähankkeet | |||||||
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | TA 2015 | 2018 | 40,0 | 28,0 | 8,0 | 4,0 | |
Oulun meriväylä | LTA 2017 | 2019 | - | 12,5 | - | - | |
Yhteiset väylähankkeet | |||||||
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt | LTA I 2015/TA 2017/TA 2018 | 2018 | 173,0 | 143,1 | 29,9 | - | |
Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 188,7 | 2,0 | 415,3 | 298,7 | 492,2 | ||
Uudet väylähankkeet | |||||||
Kehä I Laajalahden kohta | TA 2018 | 2020 | 20,0 | 2,0 | 18,0 | ||
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | TA 2018 | 2020 | 7,0 | 7,0 | - | ||
Kokkolan meriväylä | TA 2018 | 2020 | 45,0 | 15,0 | 30,0 | ||
Vuosaaren meriväylä | TA 2018 | 2020 | 12,5 | 1,0 | 11,5 | ||
Uudet väylähankkeet yhteensä | 84,5 | 25,0 | 59,5 | ||||
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä | 1 273,2 | 2,0 | 415,3 | 323,7 | 551,7 |
Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:
Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä Kehä I:lle. Kehä I:n liikennemäärä vaihtelee vuodelle 2035 laaditun liikenne-ennusteen mukaan välillä 55 000—84 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:llä olevat nykyiset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja, jolloin liikenne ruuhkautuu voimakkaasti aamuin illoin. Ruuhkat heijastuvat jopa Mestarintunneliin saakka. Nykyiset liikennejärjestelyt ovat tulossa liikenteellisen ikänsä päähän. Myös Espoon kaupunki kehittää ympäröivää maankäyttöä huomioiden Kehä I:lle kaavaillut liikennejärjestelyt.
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen Kehä I:n välittömään tuntumaan siten, että Raide-Jokeri ja Kehä I risteävät eritasossa. Hanke mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti koko matkalle Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen.
Hankkeen myötä sujuvoitetaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymällä, sekä parantamalla liikenteen turvallisuutta eritasoratkaisuilla niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteenkin osalta. Välillä Turvesuontie—Turunväylä korvataan kaksi katuverkkoon liittyvää tasoliittymää yhdellä eritasoliittymällä ja parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen yhteyksiä ja meluesteitä.
Hankkeen kustannusarvio on 30,0 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion rahoitusosuus on 20,0 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,7.
Länsiväylä on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä pääväylistä. Länsiväylä palvelee läntisen pääkaupunkiseudun ja Lounais-Uudenmaan työmatkaliikennettä. Suunnittelualueen keskimääräisen arkivuorokauden liikennemäärät vaihtelevat noin 25 000—70 000 ajoneuvon välillä. Liikenne ruuhkautuu aamun- ja illan huipputuntien aikana.
Länsiväylä toimii Matinkylään ulottuvan Länsimetron liityntäliikenteen runkoreittinä. Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen jatkaa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehityskäytävää Lounais-Espooseen. Alueelle on kaavailtu 30 000—70 000 uutta asukasta mm. Finnoon tulevaan keskukseen ja tiivistämällä muiden asemanseutujen maankäyttöä. Metrojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa muutoksia joukkoliikenteen liityntäasemilla ja niiden ympäristöissä.
Hankkeen tavoitteena on turvata metron liityntäliikenteen sujuminen ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Samalla Länsiväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja häiriöherkkyys vähenee. Hankkeessa parannetaan Länsimetron jatkeen liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimivuutta muun muassa liikenteenhallinnallisin ja liikenteen ohjauksen toimenpitein, kaistajärjestelyin, viitoituksin ja tiedotustauluin.
Hankkeen kustannusarvio on 7,5 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion osuus on 7,0 milj. euroa.
Kokkolan sataman transito- ja konttikuljetusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2016 Kokkolan satama oli kuljetusmäärältään maamme neljänneksi suurin satama. Sataman kautta kuljetettiin 6,2 miljoonaa tonnia ulkomaankaupan kuljetuksia, josta transitoa oli noin 3,4 miljoonaa tonnia. Viennin osuus kuljetuksista on erittäin merkittävä (75 %). Kuljetusmäärien kasvua ennakoidaan kaivannaisteollisuudessa ja transitoliikenteessä.
Hankkeen tavoitteena on parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevan tavarakuljetusten kuljetustaloutta. Hankkeessa satamaan johtava 13,0 metrin meriväylä syvennetään 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä toteutetaan väylään liittyvät turvalaitetyöt.
Hankkeen kustannusarvio on 45,0 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 35 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,9.
Itämeren alueen konttialusliikenteen kehityksen myötä Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvussa, jolloin nykyisen väylän kulkusyvyys tulee jatkossa rajoittamaan satamaan kulkevien konttialusten kokoa ja heikentämään liikenteen toimintaedellytyksiä. Itämeren konttialusliikenteeseen on jo tilattu useita aluksia, joiden kulkusyvyys on noin 12,5 metriä.
Hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa alusten koon kasvaessa. Lisäksi hanke varmistaa Äänekosken biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Hankkeessa Vuosaaren satamaan johtava 11,0 metriä kulkusyvyinen meriväylä syvennetään 13,0 metriä kulkusyvyyden vaatimuksia vastaavaksi.
Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 12,5 milj. euroa ja Helsingin Satama Oy:n rahoitusosuus on 12,5 milj. euroa. Hankkeelle on mahdollista hakea TEN-tukea. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,8.
Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu vt 4/vt 13-tien muuttamisesta keskikaiteelliseksi Huutomäen eteläpuolella sekä Kuorejoen uuden sillan rakentamisesta. Valtuuden tarkistuksesta aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2018 on 5 milj. euroa
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien | |
Keskeneräiset väylähankkeet | 293 700 | 226 900 | 166 500 | 98 800 | 785 900 |
Uudet väylähankkeet | 25 000 | 46 000 | 13 500 | - | 84 500 |
Menot yhteensä | 318 700 | 272 900 | 180 000 | 98 800 | 870 400 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 631 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Raide-Jokeri (siirto momentilta 31.10.20) | 2 000 |
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | 48 900 |
Yhteensä | 50 900 |
2018 talousarvio | 323 700 000 |
2017 I lisätalousarvio | 35 012 000 |
2017 talousarvio | 272 800 000 |
2016 tilinpäätös | 347 729 000 |