Talousarvioesitys 2018
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työvoimakoulutusta uudistetaan ja suunnataan entistä enemmän yrityslähtöiseksi. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toteutuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin, mikä toteuttaa kasvupolitiikan tavoitteita tukemalla työvoiman saatavuutta yrityksissä. TE-toimistojen yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään. Työttömien määräaikaishaastattelut toteutetaan aiempaa useammin kasvokkain, ja tehostettua palvelua tarvitsevia ohjataan ulkoisten palvelutuottajien tarjoamiin palveluihin. Työttömien alueellista liikkuvuutta tuetaan tekemällä työtarjouksia entistä laajemmalle alueelle ja tarjoamalla työnhakijoille tietoa liikkuvuuden taloudellisista tukimuodoista. Liikkuvuusavustuksen soveltamisalaa laajennetaan. Työnvälitys- ja yrityspalvelujen ostopalvelujen kokeiluhankkeet arvioidaan ja tulosten perusteella toimintamallia kehitetään ja laajennetaan siten, että se tukee maakunnallisen kasvupalvelun kehittämistä. Sähköiset työnvälityspalvelut uudistetaan maakunnan kasvupalveluun soveltuvaksi ja toiminta digitalisoidaan kattavasti. Kaikille työmarkkinoiden toimijoille avoin digitaalinen työmarkkinatori otetaan käyttöön ja työnvälityksessä hyödynnetään automaatiota. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin ja palkkatuen kohdentamisessa sovelletaan profilointimallia. Sanssi- ja duunikortit yhdistetään yhdeksi palkkatukikortiksi. Kasvuyritysten työllisyysohjelmalla tuetaan kasvuyritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä osaavan työvoiman tarjonnalla ja samalla vähennetään työttömyyttä.
Työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. Työttömät ja osa-aikatyössä olevat velvoitetaan hakemaan aikaisempaa tiiviimmän raportointivelvollisuuden velvoittamina omaehtoisesti työtä, minkä lisäksi nykyistä useammalle työttömälle ja osa-aikatyössä olevalle tehdään työtarjouksia. Omatoimisen työnhaun ja työtarjousten seurantaa kehitetään siten, että seuranta edistää työllistymistä, avoimien työpaikkojen täyttymistä ja korostaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta. Omatoimisen työnhaun merkityksen korostamiseksi ja työnhaun aktivoimiseksi ja tueksi nykyistä useammalle työttömälle työnhakijalle järjestetään työnhakuvalmennusta. TE-toimistot arvioivat työttömien työnhakijoiden työttömyyden pitkittymisen riskin käyttäen profilointityökalua.
Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2020 alusta lähtien. Uudistuksessa nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä on tarkoitus hyödyntää järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopisivat kasvupalvelujen tuottamisesta ulkoisten palvelutuottajien kanssa.
Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Nuorisotakuussa luodaan ohjaamotoiminta vakinaistamalla ja toimintaa kehittämällä malli, jossa nuori saa tukea kynnyksettömällä periaatteella palvelutarpeensa mukaisesti. TE-toimistojen ja Ohjaamojen yhteistyötä tiivistetään edelleen. Ohjaamotoiminnan tavoitteellisuuden vahvistamiseksi lisätään yhteistyötä myös elinkeinoelämän edustajien ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Nuorten palveluprosessia tehostetaan TE-toimistoissa painottamalla TE-toimistojen määräaikaishaastatteluissa aikaisempaa enemmän kasvokkain tapahtuvaa haastattelua. Yksityistä pääomaa kanavoidaan NEET-nuorten määrän vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen yhteiskunnallisen vaikuttavuusinvestoinnin hankkeella. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla.
Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Kotoutumiskoulutusta uudistetaan ja kieli- ja yhteiskuntatietouden opintojen rinnalla lisätään merkittävästi ammatillisesti suuntautuneita opetussisältöjä. Koulutuksen linkittymistä työelämään ja yrittäjyyteen kasvupolitiikan välineenä lisätään, samoin kuin maahanmuuttajien ammatillisiin tutkintoihin tai niiden osiin valmistavia koulutuksia.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Palkkatuettu työ1) | |||
— Valtionhallinto | 585 | 500 | 500 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 5 950 | 8 620 | 5 800 |
— Yksityinen sektori | 11 690 | 17 250 | 14 000 |
Starttiraha1) | 3 640 | 3 820 | 3 500 |
Työvoimakoulutuksen hankinta | 20 320 | 18 990 | 14 410 |
— Ammatillinen koulutus | 12 700 | 9 680 | 7 180 |
— Kotoutumiskoulutus | 7 620 | 9 310 | 7 230 |
Valmennukset | 2 130 | 1 560 | 1 200 |
Yhteensä | 44 315 | 50 740 | 39 410 |
Työkokeilut | 11 560 | 13 650 | 11 500 |
Yhteensä | 55 875 | 64 390 | 50 910 |
1) Vuoden 2018 palkkatuetun työn ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työttömyysetuusmäärärahoilla (33.20.50, 51 ja 52) rahoitettuja.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa ja kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) | 28,1 | < 23 | < 23 |
Rakenteellinen työttömyys vähenee | |||
— Vaikeasti työllistyvien määrä (hlöä) | 213 866 | < 190 000 | < 186 550 |
Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 47,3 | < 35 | < 35 |
Nuorten osallisuus lisääntyy | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla (%) | 37,2 | < 24 | < 24 |
Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla (kansalaisuus) (%) | 48,9 | < 43 | < 43 |
Yrittäjyys lisääntyy | |||
— Uusien yritysten määrä (lkm) | 7 610 | 10 000 | 10 000 |
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 162 576 000 euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Palvelukyky ja laatu | |||
— työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,0 | - | > 4,0 |
— työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,0 | - | > 4,0 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 2 659 | 2 757 | 2 713 |
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla | 2 320 | 2 507 | 2 463 |
— henkilötyövuodet muilla momenteilla | 339 | 250 | 250 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,4 | > 3,4 | > 3,4 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 154 767 | 173 531 | 162 976 |
Bruttotulot | 617 | 400 | 400 |
Nettomenot | 154 150 | 173 131 | 162 576 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 828 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 17 415 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Nuorisotyöttömyys: Psykososiaalisen tuen palvelupaketti (siirto momentilta 32.30.51) | 3 000 |
Ohjaamotoiminnan vakinaistaminen | 5 000 |
Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköinen käsittelyjärjestelmä (ent. Todennetun osaamisen rekisteri) (siirto momentille 29.01.02) | -150 |
Tuottavuushankkeet (siirto momentilta 32.01.21) | 200 |
Työllisyys- ja kilpailukyky: TE-palvelujen digitalisaatio | -10 000 |
Työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen (työllisyyspaketti) | -7 000 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -135 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -119 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -723 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -220 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -203 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -202 |
Vuokrien indeksikorotus | 48 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -51 |
Yhteensä | -10 555 |
2018 talousarvio | 162 576 000 |
2017 talousarvio | 173 131 000 |
2016 tilinpäätös | 164 737 000 |
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 327 050 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen
4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisiin alueellisiin kokeiluihin
5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2018 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2018 jälkeen enintään 70 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vuoden 2018 alusta lähtien opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa mm. aloitettavasta tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta, pl. kotoutumiskoulutus.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Asiantuntija-arvioinnit | 3 320 000 |
Kokeilut ja valmennukset | 26 890 000 |
Työvoimakoulutuksen hankinta | |
— Ammatillinen koulutus | 106 470 000 |
— Kotoutumiskoulutus | 72 670 000 |
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus | 1 700 000 |
Yhteensä | 180 840 000 |
---|---|
Starttiraha | 9 260 000 |
Palkkatuettu työ | |
— Valtionhallinto | 11 420 000 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 15 010 000 |
— Yksityinen sektori | 41 370 000 |
Yhteensä | 67 800 000 |
Työllisyyspoliittinen avustus | 10 000 000 |
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 10 000 000 |
Korvaukset | 1 690 000 |
Vakuutusturva | 950 000 |
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot | 1 300 000 |
Nuorten palvelut, tulosperusteiset hankinnat | 15 000 000 |
Kaikki yhteensä | 327 050 000 |
Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan vuosina 2017 ja 2018 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta työttömyysetuusmäärärahoista momenteilta 33.20.50, 51 ja 52 peruspäivärahaa vastaavan määrän osalta ja ylittävä osa rahoitetaan momentilta 32.30.51. Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momenteilta.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 tavoite |
|
— TE-palvelun kokonaistehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
— TE-palvelun kohtaantotehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
— TE-palvelun kustannustehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | - | - | 82 |
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus1) (%) | 40,6 | < 37 | < 37 |
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 50,5 | < 45 | < 43 |
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 30,7 | < 34 | < 31 |
1) Sisältää vain momentilta 32.30.51 rahoitettavan ammatillisen työvoimakoulutuksen (v. 2018 tavoite ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan ja arvioon).
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Työvoimakoulutus | |||||
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 99 647 | 28 000 | 800 | - | 128 447 |
Vuoden 2018 sitoumukset | - | 54 000 | 15 500 | 500 | 70 000 |
Menot yhteensä | 99 647 | 82 000 | 16 300 | 500 | 198 447 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aktiivimallin käyttöönotto (työllisyyspaketti) | 25 000 |
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) | -20 000 |
Kertaluonteisen EGR-rahoituserän poistuminen | -2 253 |
Kotoutumiskoulutus | -23 078 |
Nuorisotyöttömyys (siirto momenteille 29.20.30, 32.30.01 ja 33.30.60) | -16 400 |
Perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen siirtyvät | -2 912 |
Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut | -5 000 |
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus (siirto momentille 33.20.52) | -1 160 |
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen | 8 100 |
Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momenteille 29.10.30, 29.10.31, 29.20.30 ja 29.40.20) | -59 000 |
Yhteensä | -96 703 |
2018 talousarvio | 327 050 000 |
2017 I lisätalousarvio | 10 000 000 |
2017 talousarvio | 423 753 000 |
2016 tilinpäätös | 598 495 000 |