Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 50 269 milj. euroa, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa mutta yli 2 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2010 on budjetoitu kolmas lisätalousarvio mukaan lukien. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat vähenevät reaalisesti n. 2 % vuoden 2010 varsinaisesta talousarviosta ja lähes 6 % vuodelle 2010 budjetoidusta. Hallinnonalojen määrärahojen vähennystä selittää muun muassa määräaikaisten elvytystoimien kuten finanssisijoitusten vähittäinen poistuminen. Vuoden 2010 lisätalousarvioilla korjattua menotasoa korottaa lisäksi Kreikalle ja Latvialle myönnetyt lainat. Korkomenojen arvioidaan v. 2011 alenevan vuoden 2010 tasolta.

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2009—20111)

Tunnus Pääluokka v. 2009
tilinpäätös
milj. €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2011
esitys
milj. €

Muutos 2010—2011
milj. € %
             
21. Eduskunta 116 122 133 11 9
22. Tasavallan presidentti 12 15 22 7 47
23. Valtioneuvoston kanslia 79 78 79 1 1
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 167 1 190 1 257 67 6
25. Oikeusministeriön hallinnonala 812 792 830 37 5
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 263 1 270 1 324 54 4
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 788 2 709 2 853 144 5
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 14 463 14 869 15 273 404 3
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 5 978 6 218 6 558 340 5
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 804 2 833 2 805 - 28 - 1
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 282 2 215 2 043 - 172 - 8
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 851 4 228 3 290 - 937 - 22
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 10 031 11 529 11 552 23 0
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 379 329 317 - 12 - 4
36. Valtionvelan korot 1 872 2 076 1 933 - 143 - 7
  Yhteensä 46 897 50 474 50 269 - 205 - 0

1) Taulukossa määrärahat on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Vastuullisen ja pitkäjänteisen menopolitiikan varmistamiseksi hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Menosääntö asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin kolmelle neljännekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistetun valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, asumistuki, kansaneläkelaista johtuvat siirrot Kansaneläkelaitokselle sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä suorituksen välittäjänä.

Maaliskuun 2010 kehyspäätöksellä vaalikauden kehys tarkistettiin teknisesti vastaamaan talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia sekä muutettiin vuoden 2011 hinta- ja kustannustasoon. Kehyspäätöksen mukainen menokehys vuodelle 2011 oli 38 003 milj. euroa, josta ns. jakamattomaksi varaukseksi jätettiin 53 milj. euroa 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Vuoden 2010 kevään lisätalousarvioissa vuoden 2011 kehystaso on tarkentunut edelleen yhteensä 121 milj. eurolla hinta- ja kustannustason sekä talousarvion rakenteen muutoksia vastaavasti. Näiden tarkistusten jälkeen kehystaso vuodelle 2011 oli 38 124 milj. euroa.

Talousarviossa kehystasoa on tarkistettu yhteensä -52,5 milj. eurolla vastaamaan tarkentuneita hintaennusteita ja rakenteellisia muutoksia. Rakennemuutoksista aiheutuvat tarkennukset vuodelle 2011 ovat yhteensä -85,1 milj. euroa ja ne on eritelty tarkemmin taulukossa 9.

Taulukko 9. Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2010 2011
       
25.01.03 Tietosuojavaltuutetun toimiston valvontamaksusuoritetulojen bruttobudjetointi (lisää tuloja momentilla 12.25.99)   0,1
27.10.18 Puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien menojen ajoitusmuutoksen tarkentuminen; 5 milj. euron rahoitus vuodelta 2010 myöhentyy vuoden 2011 sijaan vuodelle 2013 (vrt. LTA III 2010) 5,0 -5,0
28.91.41 Energiaverojen korotuksista aiheutuvan energiaverotuen menovaikutuksen muutos kehyspäätöksen 2010–2013 arvioon nähden (taustalla on verotuksen rakennemuutos, jossa sosiaalivakuutusmaksuja kevennettiin ja välillistä verotusta kiristettiin)   -95,0
29.40.50 Yliopistojen alv-kompensaation tarkistus vuoden 2009 tilinpäätöstietoihin perustuen   15,9
31.20.01 Katsastustoiminnan valvontamaksun bruttoutuksen lykkääminen vuoteen 2012 (vähentää momentin 11.19.07 tuloja vastaavasti)   -4,8
32.20.03 Momenteilta 30.30.01 ja 35.01.04 siirrettävät henkilöstökustannukset bruttobudjetoidaan.   0,6
33.03.04, 33.70.52 Arpajaisveron korotus vähentää kehyksen ulkopuolisten Veikkauksen momenttien menotasoa, jota vastaavasti lisätään rahoitusta kehykseen kuuluville momenteille.   3,2
       
  Yhteensä 5,0 -85,1

Hinta- ja kustannusarvioiden tarkentumisesta johtuen kehystasoa on tarkistettu nettomääräisesti 32,6 milj. eurolla. Tarkistettu menokehys vuodelle 2011 on 38 072 milj. euroa.

Taulukko 10. Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2011
   
Tarkistus määrärahaan ja kehystasoon  
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) -15,6
   Sopimusperusteisesti hintatarkistettavat menot (valtion palkat sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, puolustusmenot) 16,0
Tarkistus kehystasoon  
   Harkinnanvaraiset menot 32,2
Yhteensä 32,6

Jakamaton varaus

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 37 673 milj. euroa, mikä jättää n. 99 milj. euron jakamattoman varauksen vuosittaisen 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen lisäksi.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 12 596 milj. euroa. Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on alentunut nettomääräisesti n. 1 182 milj. euroa verrattuna vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon. Vähentymisestä pääosa, nettomääräisesti n. 1,0 mrd. euroa, selittyy elvytysluonteisten finanssisijoitusten poistumisella. Lisäksi mm. työttömyysturvan ja asumistuen menot alenevat yhteismäärältään yli 200 milj. eurolla. Kehyksen ulkopuolisia menoja lisäävänä tekijänä on tuloveronkevennyksen kompensaatio kunnille, 129 milj. euroa. Valtionvelan korkomenot ovat kasvavasta valtionvelan määrästä huolimatta v. 2011 n. 143 milj. euroa alemmat kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa poikkeuksellisen matalasta korkotasosta johtuen.

Taulukko 11. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2011
  esitys
   
Menosäännön mukaan  
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja Kela-siirto 5 707
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 1 002
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 151
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot 860
Osakkeiden myyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavat menot 1
Korkomenot 1 933
Finanssisijoitukset 825
Tekniset läpivirtauserät 124
Arvonlisäveromäärärahat 994
Yhteensä 12 596

5.2. Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman määrärahat on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Politiikkaohjelmaa johtaa elinkeinoministeri, jota tässä tehtävässä avustaa työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettu ohjelmajohtaja.

Talouden syvästä taantumisesta ja sitä seuranneesta työttömyyden kasvusta huolimatta työvoiman riittävyys muodostuu ongelmaksi talouden alkaessa jälleen elpyä. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman toimenpiteillä tähdätään työn tuottavuuden kohottamiseen ja työvoimapanosten riittävyyden turvaamiseen seuraavien parinkymmenen vuoden ajanjaksolla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi.

Työvoimapanoksen vähenemistä pyritään ehkäisemään eri keinoin:

  • Kehitetään työelämän turvallisuuden ja joustavuuden vaatimusten välille kansalaisten työllistymisturvaa ja toisaalta työelämän joustavuutta lisäävä malli, joka myös lyhentää työttömyysjaksojen kestoa.
  • Toteutetaan toimia vaikeasti työllistyvien työhön osallistumisasteen nostamiseksi parantamalla sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista. Selvitetään keinoja ikääntyvien ja eläkeiän jo saavuttaneiden työhön osallistumisen lisäämiseksi.
  • Työvoiman saatavuutta parannetaan työvoimapolitiikan uudistamislinjauksilla, joilla puututaan mahdollisimman varhain työttömyyteen ja estetään syrjäytymistä ja työttömyyden pitkittymistä. Edistetään myös työurien alkupäätä pidentäviä toimia. Samoin pyritään vähentämään terveydellisistä syistä aiheutuvia keskeytyksiä työuran aikana.
  • Työmarkkinoiden toimivuutta vaarantaviin kohtaanto-ongelmiin haetaan ratkaisuja. Työvoimatarpeiden ennakointia parannetaan ja tehostetaan ennakoinnin vaikutusta koulutukseen.

Yhtenä lähtökohtana on tunnistaa työelämän laadun vaikutus työorganisaatioiden innovaatiokykyyn ja sen myötä tuottavuuteen. Työelämän laatua parantavat kehittämistoimet kootaan samaan päämäärään tähtääväksi kokonaisuudeksi. Yksi osa ohjelmapohjaista kehittämistä ovat panostukset yritysten innovaatiokykyä tukevaan johtamiseen ja liiketoimintaosaamiseen.

Yritystoiminnan edellytyksistä huolehditaan muun muassa tukemalla eri hallinnonalojen toimia yrittäjyyshalukkuuden ja erityisesti yritysten kasvuhalukkuuden kohottamiseksi. Vaikuttavia toimia tässä suhteessa ovat riskinottoon kannustavat yritysten verotuksen muutokset sekä yrittäjien sosiaaliturvaa kohentavat toimet. Yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään tähän tähtäävän toimintaohjelman mukaisesti, erityisesti sähköisen asioinnin kautta. Myös maa- ja metsätalous- ja maaseutuyrittäjyyden kehittämistoimia sisältyy politiikkaohjelman toteutussuunnitelmaan.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toimintamäärärahat on budjetoitu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Politiikkaohjelmaa johtaa peruspalveluministeri, jota tässä tehtävässä avustaa sosiaali- ja terveysministeriöön sijoitettu ohjelmajohtaja.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toimenpiteillä, kuten muillakin politiikkaohjelmilla, pyritään edistämään huoltosuhteen ja työllisyysasteen myönteistä kehitystä. Erityisesti keskeisten kansansairauksien syihin vaikuttamalla voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia merkittäviä kustannuksia. Erityisesti työterveyshuollon kehittäminen ennaltaehkäisyä painottavaksi ja työhyvinvointia koskevan tiedon levittäminen ovat keskeisiä painopistealueita.

Vuonna 2011 toimenpiteet painottuvat hyvien käytäntöjen levittämiseen, mm. terveyden edistämisen laatusuosituksia koskevan tukiaineiston julkaisemiseen, tiettyjen hankkeiden loppuunsaattamiseen sekä ohjelman tulosten analysointiin ja seuraavaa hallituskautta koskevien terveyden edistämisen keskeisten aihealueiden työstämiseen.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman toimintamäärärahat on budjetoitu opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan. Ohjelman koordinoinnista vastaa kulttuuri- ja urheiluministeri, ja ohjelmajohtaja on sijoitettu opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ohjelma pohjautuu hallituksen strategia-asiakirjaan 2007 sekä valtioneuvostossa 13.12.2007 hyväksyttyyn lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2007—2011.

Politiikkaohjelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinen yhteiskunta, hyvinvoiva lapsiperhe sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Läpileikkaavina teemoina jokaisessa osa-alueessa ovat sukupuolten tasa-arvo ja monikulttuurisuus.

Vuonna 2011 määrärahaa on tarkoitus käyttää mm. seuraaviin toimenpiteisiin:

  • Politiikkaohjelman lapsitiedon indikaattorien kehittäminen
  • Politiikkaohjelman arviointi, keskeisten tulosten raportointi, hallinnointi, viestintä, koulutus, seminaarit ja julkaisutoiminta sekä muut vastaavat toimintamenot.

5.3. Määrärahat hallinnonaloittain

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 79,3 milj. euroa, missä on lisäystä 1 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahasta 36 milj. euroa on puoluetukea, josta 18 milj. euroa on tarkoitettu tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 257 milj. euroa, missä on lisäystä 67 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 18 %, kriisinhallinnan 6 %, lähialueyhteistyön 1 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 66 % ja muiden menojen 9 %.

Kriisinhallinta

Sotilaalliseen kriisinhallintaan ehdotetaan yhteensä 117 milj. euroa, missä on lisäystä vajaat 4 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 58 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 59 milj. euroa kriisinhallintatoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahojen mitoituksessa on otettu huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan v. 2011.

Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 18,3 milj. euroa vuoden 2010 tavoin. Määrärahaan sisältyy 400 000 euroa rauhanvälittämiseen.

Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2011 yhteensä n. 650 henkilötyövuotta.

Lähialueyhteistyö

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 15,5 milj. euroa. Lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri. Lähialueyhteistyötä ohjaa v. 1992 solmittu Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyösopimus sekä valtioneuvoston v. 2004 vahvistama lähialueyhteistyöstrategia.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan talousarvioesityksessä myönnettäväksi yhteensä n. 1 074 milj. euroa. Kehitysyhteistyömenojen arvioidaan nousevan 108 milj. euroa vuoden 2010 varsinaisesta talousarviosta. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,58 prosenttiin bruttokansantulosta, ja ylittävän näin Suomen kansainväliset sitoumukset. Ulkoasiainministeriön pääluokan lukuun 30, Kansainvälinen kehitysyhteistyö, ehdotetaan myönnettäväksi yhteensä 820 milj. euroa sekä 561 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2011 jälkeisille vuosille.

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottamiseen esitetään 15 milj. euron määrärahaa.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 830 milj. euroa, joka on 37 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Ilman vuosittain paljon vaihtelevia vaalimenoja hallinnonalan määrärahojen lisäys vuoteen 2010 on 21 milj. euroa. Lisäyksestä 6 milj. euroa aiheutuu yksityisille oikeusavustajille maksettavien korvausten kasvusta.

Määrärahoista 34 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville virastoille, 335 milj. euroa tuomioistuimille, oikeusapuun ja holhoustoimen edunvalvontapalveluihin, 226 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 99 milj. euroa ulosottotoimeen, 44 milj. euroa syyttäjäntoimeen, 51 milj. euroa arvonlisäveromenoihin, 18 milj. euroa vaalimenoihin ja 23 milj. euroa muihin menoihin.

Tavoitteena on vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon. Erityisesti heikommin osallistuvien ryhmien, muiden muassa nuorten ja maahanmuuttajien, tietoisuutta omista osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista lisätään.

Oikeusturva sekä maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteistyönä toteutetaan ja käynnistetään vuoden 2010 aikana laadittavan esitutkintaa, syyteharkintaa ja oikeudenkäyntien joutuisuuden parantamista koskevan kokonaissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Kokonaiskäsittelyajasta tulee ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa tehostetaan syyttäjälaitoksessa, tuomioistuimissa ja ulosottolaitoksessa. Tähän osoitetaan lisämäärärahaa 2,8 milj. euroa. Lisäksi syyttäjälaitokselle osoitetaan vuoden 2010 talousarvion kertaluonteisen lisäyksen suuruinen 1,65 milj. euron lisämääräraha.

Lainsäädäntöä muutetaan siten, että lähisuhdeväkivaltaa koskevat asiat käsitellään aiempaa useammin viranomaisaloitteisesti. Lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi syyttäjille ja tuomioistuimille osoitetaan yhteensä 1,5 milj. euron lisävoimavarat.

Hovioikeuksissa otetaan käyttöön jatkokäsittelylupajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään luomaan hovioikeuksissa edellytykset sille, että voimavaroja voidaan kohdentaa nykyistä paremmin asioiden laadun vaatimalla tavalla. Lautamiesten käytön vähentämisestä säästyviä varoja tullaan v. 2011 edelleen käyttämään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen. Valmistellaan immateriaalioikeusasioiden keskittäminen markkinaoikeuteen vuoteen 2012 mennessä. Tuomioistuinten asianhallintajärjestelmää kehitetään vuosina 2010—2014. Hankkeen toteuttamiseen osoitetaan 1 milj. euroa vuodelle 2011.

Luottotappioiden torjunnassa tavoitteena on hyvän perintätuloksen aikaansaaminen ja asioiden joutuisa käsittely velkojan saatavien turvaamiseksi ja velkaongelmien syvenemisen ehkäisemiseksi.

Rikollisuuden vastustaminen

Kriminaalipolitiikassa erityisiä tavoitteita ovat väkivaltarikollisuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikosvastuun joutuisa toteuttaminen. Erityisesti pyritään vähentämään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Uhrien, erityisesti lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien, tarpeet otetaan tukitoimissa ja oikeusprosessissa entistä paremmin huomioon. Lisätään syyttäjien osallistumista esitutkintaan tavoitteena tukea esitutkinnan laadun parantamista.

Rangaistusten täytäntöönpanossa siirretään toiminnan painopistettä laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin ja suljetuista laitoksista avolaitoksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään väkivaltaisen käyttäytymisen vähentämiseen tähtäävien toimintaohjelmien toteuttamiseen. Hallitun vapauttamisen parantamiseksi perustetaan vapauttamisyksiköitä. Vuoden 2011 alusta otetaan käyttöön uusi yhdyskuntaseuraamus, valvontarangaistus.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 324 milj. euroa, mikä on 54 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäykset kohdistuvat maahanmuuttoon.

Siviilikriisinhallinta

Siviilikriisinhallinnan menoihin osoitetaan 1,7 milj. euroa, joka on 0,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian ja turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten pohjalta ylläpidetään ja kehitetään siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia osana Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

Poliisitoimi

Poliisitoimen menoihin osoitetaan 689 milj. euroa. Poliisiasiaintietojärjestelmän kokonaisuudistuksen (Vitja-hanke) jatkamiseen osoitetaan rahoitusta 2 milj. euroa. Vuonna 2009 käynnistettyä uudistusta jatketaan tavoitteena uuden järjestelmän käyttöönotto 2013. Kokonaisuudistukseen liittyen toteutetaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä ase- ja turvallisuusalan valvontarekisterit sekä rahankeräysrekisteri. Talousrikollisuuden torjuntaan osoitetaan 2 milj. euroa ja terrorismin torjuntaan 0,85 milj. euroa.

Poliisin toimintaa painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseen ja vähentämiseen, poliisin toimintavalmiuden sekä palvelukyvyn turvaamiseen ja parantamiseen. Väkivaltarikollisuuden torjunnassa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta sekä lähisuhdeväkivaltaa. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään ja rikollisryhmien määrää vähennetään. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen aktiivisesti.

Poliisin toimivaltuuksien sääntelyä selkeytetään toteuttamalla esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen menoihin osoitetaan 248 milj. euroa. Rajavartiolaitoksen kaksimoottorisen helikopterikaluston uusiminen aloitetaan tilausvaltuudella vuodesta 2011 alkaen. Hankinnan kokonaishinta vuosina 2011—2014 on yhteensä 62 milj. euroa, johon haetaan myös Euroopan unionin ulkorajarahaston rahoitusta. Rajavartiolaitos jatkaa yhteensä 23 partioveneen hankintaa, mihin osoitetaan rahoitusta 4,2 milj. euroa vuodelle 2011. Toisen Dornier -lentokoneen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen osoitetaan 3 milj. euroa. Hankinta rahoitetaan Öljysuojarahastosta.

Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos

Pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen menoihin osoitetaan 88 milj. euroa. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistukseen ja uudistuksen edellyttämän uuden tietojärjestelmän (TOTI) hankintaan osoitetaan 5,95 milj. euroa vuodelle 2011.

Pelastustoimen tavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia. Pelastustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden vastuuviranomaisten kanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa ja pyrkii lisäämään turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä. Uudistettu pelastuslaki tulee voimaan vuoden 2011 aikana. Pelastustoimi toteuttaa uuden lain mukaisia linjauksia ja pelastuslaitokset laativat lain mukaiset valvontasuunnitelmat.

Hätäkeskustoiminnan tavoitteena on, että Suomessa on v. 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos. Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Vuoden 2011 aikana toteutetaan ensimmäinen uuden aluejaon mukainen hätäkeskuksen lakkauttaminen ja sen toimintojen yhdistäminen toiseen keskukseen.

Maahanmuutto

Maahanmuuton menoihin osoitetaan yhteensä 207 milj. euroa, josta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon 87 milj. euroa ja kunnille maksettaviin korvauksiin 100 milj. euroa. Maahanmuuttovirastolle osoitetaan 2,9 milj. euroa 40 määräaikaisen henkilön palkkaamiseen edelleen vuoden 2011 loppuun asti.

Vuonna 2011 vastaanoton piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 5 270 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina, mistä johtuen vastaanoton kustannukset sekä kunnille maksettavat korvaukset ovat lisääntyneet. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä kunnille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 36 milj. euron lisäystä vuoden 2010 talousarvion tasoon verrattuna. Paluumuuttajien muuttovalmennukseen osoitetaan lisäystä 0,5 milj. euroa. Paluumuuttojärjestelmää ollaan lakkauttamassa siirtymävaiheen jälkeen ja paluumuuttovalmennukseen osallistuvien määrät ovat hieman lisääntyneet ennen järjestelmän lakkauttamista.

Viime vuosina maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Työvoiman maahanmuutto lisääntyy lähitulevaisuudessa, vaikkakin talouden taantuma on tilapäisesti vähentänyt ulkomaisen työvoiman tarvetta. Myös turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, mutta määrän kehitystä on vaikea ennakoida. Myös perhesiteiden ja opiskelun vuoksi tapahtuva maahanmuutto on ollut kasvussa. Hallinnonalan strategian mukaisesti maahanmuuttopolitiikka on aktiivista ja vastuullista. Toteutuksessa otetaan huomioon suomalaisen yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja maahanmuuttajien lisäksi politiikan vaikutukset lähtömaihin. Maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan edistetään hyvällä kotouttamisella. Hyvien etnisten suhteiden toteutumiseen panostetaan. Vastataan kansainvälisen suojelun tarpeisiin ihmisoikeuksien toteutumisen periaatteet varmistaen.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 853 milj. euroa, mikä on 144 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lisäys aiheutuu pääosin ajoitusmuutoksista puolustusmateriaalin tilausvaltuusmenoissa sekä ennakollisista kustannustasotarkistuksista.

Vuoden 2011 talousarvioesityksessä esitettävistä uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu vuodelle 2011 menoja yhteensä 854 milj. euroa. Tilausvaltuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1 660 milj. euron suuruiset menot. Vuoden 2011 talousarvioesityksen määrärahoilla ylläpidetään puolustusvoimien toiminnan nykytaso.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle. Puolustusvoimat valmistautuu torjumaan maahan kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkaamisen. Tämä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Puolustuskyky ja -valmius mitoitetaan siten, että tehtävät ovat toteutettavissa tilannekehityksen mukaisesti.

Puolustusvoimille kuuluvat tehtävät vaativat selkeää toimintojen ja hankintojen priorisointia. Henkilöstökustannukset, materiaalinen kehittäminen ja toimintamenot pyritään pitämään tasapainossa. Tämä edellyttää henkilöstö- ja kiinteistömenojen suhteellisen osuuden kasvun pysäyttämistä. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi materiaaliseen ylläpitoon ja kehittämiseen käytetään keskimäärin noin kolmannes puolustusmäärärahoista.

Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyjen kehittämisen haasteena on edelleen toiminnan ylläpitoon tarvittavien resurssien riittävyys sekä teknologian hankinnan, käytön ja ylläpidon kallistuminen.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja 1 696 milj. euroa, mikä on 72 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankinnat-momentilta ja ennakollisesta kustannustasotarkistuksesta.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 738 milj. euroa, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksista ja ennakollisesta kustannustasotarkistuksesta.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 59 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Kriisinhallintaa käsitellään tarkemmin ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 15 273 milj. euroa, missä on lisäystä 404 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna johtuen pääasiassa kuntien valtionosuuksien ja valtion eläkemenojen kasvusta. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 54 %. Muita merkittäviä eriä ovat valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset (26 % menoista) ja maksut EU:lle (12 % menoista).

Aluehallintovirastot

Aluehallintovirastoja kehitetään edelleen usean eri ministeriön strategisesti ohjaamana alueellisiin oikeusturva-, lupa- ja valvontatehtäviin erikoistuvana viranomaisena. Aluehallintovirastojen toimintamenomäärärahat ovat 49,2 milj. euroa. Virastojen sisäistä yhtenäisyyttä vahvistetaan. Aluehallinnon viranomaisten tietojärjestelmien yhtenäistäminen saatetaan päätökseen alue- ja paikallishallinnon tukitoimiin sisältyvällä 1 milj. euron määrärahalla.

Vero- ja tullihallinto

Verohallinnon toiminnan painopistealueita ovat palvelu, verovalvonta, verovarojen hallinta ja kansainvälistyminen. Palvelutoimintaa kehitetään asiakasryhmittäin. Verovalvontaa ja riskienhallintaa parannetaan mm. kehittämällä asiakkaan analyysi- ja valikointimenettelyä. Verovarojen hallinnassa asiakaskohtaisuutta lisätään verotilillä, johon kirjataan kaikki asiakkaan ja verohallinnon väliset tilitapahtumat (velvoitteet ja hyvitykset).

Arvonlisäverolakia on muutettu siten, että rakentamispalveluita ja päästöoikeuksia koskee käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen olisi myyjän sijasta ostaja. Päästöoikeuksien käännetty arvonlisäverovelvollisuus on tullut voimaan elokuun alusta 2010 ja rakentamispalveluiden osalta tulee voimaan huhtikuun 2011 alusta. Muutoksen tavoitteena on karsia rakennusalan harmaata taloutta, parantaa rehellisten ja epärehellisten verovelvollisten välistä kilpailutilannetta sekä ehkäistä veronkiertoa aliurakointiketjussa. Järjestelmän monimutkaistumisen on arvioitu lisäävän verohallinnon henkilötyövuosimäärää koulutuksessa, ohjeistuksessa ja perusvalvonnassa kolmen ensimmäisen vuoden aikana n. 60 henkilöllä ja sen jälkeen n. 30 henkilöllä. Resurssitarpeesta on katettu 40 henkilötyövuotta siirrolla Tullilaitoksesta.

Hallitus toteuttaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa käännetyn arvonlisäverojärjestelmän kautta ja perustamalla Harmaan talouden selvityskeskuksen Verohallintoon.

Tullilaitoksen toiminnan painopisteenä ulkomaankaupan ja verotuksen tehtäväalueilla on asiakasstrategian toimeenpano. Palvelutason tulee täyttää asiakkaiden tarpeet ja turvata tullivarmuus. Yhteiskunnan suojaamisen tehtäväalueella tullilaitos torjuu kansainvälistä rikollisuutta tekemällä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä kehittämällä tietojärjestelmään ja tiedonhankintaan liittyvää teknistä välineistöään.

Kuntien tukeminen

Peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettuun valtionosuuteen ehdotetaan 8 039 milj. euroa, missä on lisäystä 287 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahaan sisältyy 1,6 %:n kustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimea ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta.

Kuntataloutta ja valtion tukea kunnille käsitellään tarkemmin yleisperustelun kohdassa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Ahvenanmaan maakunnan tukeminen

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 225 milj. euroksi, missä on lisäystä 21 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ahvenanmaan tasoitusmaksun perusteena ovat valtion varsinaiset tulot, joiden arvioidaan kasvavan talouskehityksen johdosta.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4 017 milj. euroa, missä on lisäystä 155 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu pääasiassa uusien alkavien eläkkeiden voimakkaasta kasvusta aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Valtion eläkelain toimeenpano henkilöasiakkaiden palvelujen osalta siirretään vuoden 2011 alusta Valtiokonttorista Kuntien eläkevakuutukseen, joka maksaa jatkossa valtion eläkkeet henkilöasiakkaille.

Energiaveron tuki

Energiaverotukeen ehdotetaan 148 milj. euroa, mikä on 34 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu johtuu pääosin siitä, että esitettävän energiaverolain muutoksen johdosta energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset tulevat kasvamaan edellisvuosien tasosta.

Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta

Suomi saa v. 2011 sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, jota varten ehdotetaan 3,5 milj. euron määrärahaa. Vuonna 2011 sitoutuu peruspääoman korotuksiin, josta aiheutuu yhteensä 16,7 milj. euroa menoja vuosille 2011—2015. Lisäksi Suomi sitoutuu v. 2011 pankin takuupääomakorotukseen vuosina 2011—2015 yhteensä 265,5 milj. euron arvosta.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 770 milj. euroa, missä on vähennystä 30 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suomen maksuosuus arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvista maksuista jää heikomman talouskehityksen johdosta aiemmin arvioitua pienemmäksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 558 milj. euroa, missä on lisäystä 340 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahojen kasvu on seurausta erityisesti yliopistojen valtionrahoituksen osin kertaluonteisesta lisäyksestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen valtionrahoitukseen ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Valtio ja kunnat rahoittavat pääosan opetus- ja kulttuuritoimen menoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahaan sisältyvistä tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 49 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Yliopistouudistus toteutettiin v. 2010, minkä jälkeen yliopistot eivät enää ole osa valtiota ja sen budjettitaloutta. Valtio rahoittaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenot. Yliopistojen perusrahoitus määräytyy yliopistolain mukaisesti toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Yliopistojen valtionrahoitus kasvaa n. 160 milj. eurolla. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan sisältää 132 milj. euroa arvonlisäverokompensaatiota ja 50 milj. euroa kertaluonteista lisäystä maksuvalmiuden turvaamiseen. Vuonna 2011 yliopistojen valtionrahoituksen mitoituksessa otetaan ensimmäisen kerran huomioon kustannustason nousu. Talousarvioesityksessä on teknisenä olettamana varauduttu aiemmin tehdyn jakosuhdelinjauksen mukaisesti yhteensä 100 milj. euron finanssisijoituksiin julkisoikeudellisina laitoksina toimiviin yliopistoihin niiden hankkimia yksityisiä pääomasijoituksia vastaavasti. Lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan on vastaavin periaattein varauduttu sijoittamaan 25 milj. euroa valtion osuutena. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 21,5 milj. euroa ilman tutkijavirkamuutoksen aiheuttamaa teknistä vähenemistä. Lisäksi tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitukseen esitetään lisäystä 3 milj. euroa.

Opintotuki

Opintotukea kehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Opintotuen myöntäminen korkeakouluopinnoissa muutetaan kaksiportaisen korkeakoulututkinnon mukaiseksi. Muutos koskee uusia korkeakouluopiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2011 alkaen. Asumislisäkuukaudet lasketaan tukiaikaan. Opintojen seurantaa uudistetaan.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan 2 589 milj. euroa.

Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva laskennallinen säästö, n. 18 milj. euroa lisäyksenä edellisvuoteen, esitetään kohdennettavaksi koulutuksen laadun kehittämiseen. Tavoitteena on mm. opetusryhmien koon pienentäminen, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistaminen sekä kerhotoiminnan tukeminen. Ammatilliseen peruskoulutukseen ehdotetaan lisättäväksi n. 12 milj. euroa nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseksi. Tällä ja lisäksi esitettävällä 2 milj. euron määrärahan uudelleenkohdentamisella opiskelijamäärää voitaisiin lisätä yhteensä n. 3 250 opiskelijalla.

Yleissivistävään koulutukseen kohdistetaan 5 milj. euron lisärahoitus opinto-ohjauksen vahvistamiseen opintojen nopeuttamiseksi sekä oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseksi. Lisäksi käynnistetään ohjelma ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi, johon suunnataan 5 milj. euroa.

Kuntataloutta ja valtion tukea kunnille käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Arpajaislain mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 486 milj. euroa. Tieteen menoista 25 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 64 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 805 milj. euroa, missä on vähennystä 28 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon johtuen mm. maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen ja luopumistukien ja -korvausten supistumisesta.

Maaseudun kehittäminen

Tavoitteena on maaseudun säilyminen elinvoimaisena kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Lisäksi haasteena on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Määrärahat kasvavat n. 20,7 milj. eurolla vuosia 2007—2013 koskevan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen liittyvien maksatusten edistymisen johdosta.

Maatalous

Tavoitteena on maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa, kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Lisäksi pyritään lisäämään maatalousperäistä bioenergiatuotantoa. Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. Maatalouden ympäristötukimäärärahat kasvavat n. 10 milj. eurolla EU-maatalouden välitarkastuksen eli ns. terveystarkastuksen uusien toimenpiteiden johdosta. Maatalouden osuus pääluokan määrärahoista on 77 %.

Kala-, riista- ja porotalous

Suurpetoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisen rahoitukseen ehdotetaan lisäystä 1,5 milj. euroa. Riistanhoitomaksua on tarkoitus korottaa 28 eurosta 30 euroon.

Metsätalous

Tavoitteena on hyödyntää paremmin hakkuumahdollisuuksia lisäämällä kotimaisen puun käyttöä, turvata metsien puuntuotannon kestävyys ja metsätalouden kannattavuus sekä turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla Kansallinen metsäohjelma 2015:n toimenpiteitä, jotka on tarkistettu toimintaympäristön muutoksia vastaaviksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 043 milj. euroa, mikä on 172 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksestä 130 milj. euroa aiheutuu lähinnä liikennehankkeiden jaksotuksista ja erilaisista jälkirahoitusmalleista, 37 milj. euroa arvonlisäveromaksuista sekä 11 milj. euroa meriliikennetuen piirissä olevien alusten määrän vähenemisestä. Määrärahasta liikenneverkoille ehdotetaan osoitettavaksi 1 413 milj. euroa, liikenteen turvallisuudelle ja valvonnalle 35 milj. euroa, liikenteen tukemiselle ja ostopalveluille 195 milj. euroa, viestintäpalveluille ja -verkoille sekä viestinnän tukemiseen 19 milj. euroa sekä tutkimukseen 40 milj. euroa. Hallintoon ja toimialan yhteisiin menoihin ehdotetaan käytettäväksi 343 milj. euroa, mihin sisältyvät hallinnonalan arvonlisäverot.

Hallinnonalan virastojen ja laitosten maksullisen toiminnan ja muiden tulojen määräksi arvioidaan n. 204 milj. euroa. Käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen määräksi arvioidaan siten 2 247 milj. euroa. Keskeneräisten ja uusien väylähankkeiden valtuuspäätöksistä aiheutuu talousarviovuoden jälkeisinä vuosina 3 017 milj. euron määrärahasitoumukset.

Viestintäpolitiikka

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 35,1 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 7,5 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalle osoitetaan sanomalehdistön tukemiseen 0,5 milj. euroa. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävään kuuluvan Suomesta ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiopalvelujen järjestämiseen osoitetaan 1,4 milj. euron määräraha. Televisio- ja radiorahastoon perittävillä TV-maksuilla rahoitetaan Yleisradio Oy:n toimintaa n. 451 milj. eurolla (sis. alv. 9 %).

Vuonna 2009 aloitetun valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutukseen ehdotetaan rahoitusta vuodelle 2011 siten, että valtiontukiin on käytössä yhteensä 9,8 milj. euroa.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan toteuttaminen perustuu liikennepoliittiseen selontekoon, jossa on esitetty liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020. Liikennepolitiikkaa toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, sekä Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennepolitiikkaa toteutetaan myös tukemalla muita kuin valtion omistamia liikenneverkkoja sekä ostamalla ja tukemalla liikenteen palveluja.

Liikennepalvelujen osalta liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla ja tuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä.

Perusväylänpidon menoiksi arvioidaan 966 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 898 milj. euroa. Perusväylänpidossa asetetaan etusijalle teiden, ratojen ja vesiväylien jokapäiväinen liikennöitävyys, väyläverkon kunnosta huolehtiminen sekä turvallisuus ja ympäristö.

Älyliikenteen kansallisen strategian toteuttaminen aloitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ja sen kärkihankkeisiin varataan 20 milj. euroa. Tavoitteena on liikenneverkon ajantasainen asiakaspainotteinen operointi.

Liikenneverkon kehittämishankkeilla parannetaan liikenneoloja. Väylästön kehittämisinvestointeihin käytetään 365 milj. euroa. Uusina hankkeina v. 2011 aloitetaan E18 Haminan ohikulkutie, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie, Seinäjoki—Oulu rataosan palvelutason parantaminen II vaihe, Rovaniemi—Kemijärvi rataosan sähköistys sekä Uudenkaupungin meriväylän syventäminen. Lisäksi v. 2011 aloitetaan yhteishankkeena Kemi—Äkäsjoki -radan perusparantaminen ja Muonionjoen siltahanke. Vt 12 Tampereen rantaväylän suunnittelua jatketaan ja varaudutaan hankkeen aloittamiseen viimeistään v. 2012. Hankkeet sisältyvät liikennepoliittiseen selontekoon. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 23 milj. euroa. Muiden kuin Finavian vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 2,7 milj. euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston menoiksi arvioidaan 123,7 milj. euroa, josta 88,3 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 35,4 milj. euron määrärahalla.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä 192,1 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 89,2 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 62,7 milj. euroa, junien kaukoliikenteen ostoihin 31,5 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen 7,9 milj. euroa.

Liiketoiminta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimii yksi valtion liikelaitos, Luotsausliikelaitos Finnpilot, joka on tarkoitus yhtiöittää vuoden 2011 alusta lukien. Yhtiöittäminen liittyy nykymuotoisen liikelaitoksen toiminnan saattamiseen yhteismarkkinakelpoiseksi. Omistajaohjaus säilyy vahvan liikennepoliittisen intressin vuoksi liikenne- ja viestintäministeriöllä.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 58,0 milj. euroa, josta 17,5 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 40,5 milj. euroa määrärahalla. Eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurikartalle hyväksytty ICOS-hanke eli kasvihuonekaasupäästöjen seurantahankkeen Suomeen sijoittuvan päämajan infrastruktuurin valmisteluun, suunnitteluun ja rakentamiseen varataan 1 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 3 290 milj. euroa, jossa on vähennystä 937 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon nähden, johtuen pääosin viennin rahoituksen määrärahojen vähenemisestä.

Hallinto

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) tukevat alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Ne edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun kehittämistä, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. ELY-keskusten strateginen ohjaus tapahtuu ao. ministeriöiden yhteistyönä ja sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

ELY-keskuksille asetetaan alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2011:

  • Alueellisen kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen
  • Ilmastomuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskukset ottavat toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokkaperusteluissa asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Lisäksi edellä mainittujen ministeriöiden pääluokkien luku- ja momenttiperusteluissa on esitetty vaikuttavuustavoitteita täsmentäviä tulostavoitteita.

Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

Innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen politiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan 823 milj. euroa. Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön, johon myös ulkomaiset yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintojaan. Nykyisessä taloustilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle nousulle ja uudistumiselle.

Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuudet, lainavaltuudet mukaan lukien, kasvavat runsas 8 milj. euroa vuoden 2010 varsinaisesta talousarviosta. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) määrärahoiksi ehdotetaan hieman alle 87 milj. euroa, jossa on kasvua 1 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 1 352 milj. euroa, missä on vähennystä vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 1 050 milj. euroa. Vähennyksestä 1 000 milj. euroa aiheutuu vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa viennin rahoituksen turvaamiseen myönnetyn lainavaltuuden maksatusmäärärahojen vähenemisestä. Työllisyysmäärärahat laskevat 22 milj. eurolla parantuneen työllisyystilanteen johdosta. Työllisyys- ja yrityspolitiikkaa toteutetaan myös osalla Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka -lukuun sisältyvistä määrärahoista. Eräitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä työvoimakoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset tuet rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta.

Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, investoinneille ja vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Toimenpiteitä suunnataan pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Uusien yritysten syntymistä edistetään antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoilla ja kehittämällä starttirahajärjestelmää. Yksinyrittäjätuella kannustetaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 43 milj. euroa, josta 12 milj. euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin. Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla edistetään työllisyyttä ja alueiden toimintaedellytyksiä. Työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia kehitetään niin, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti.

Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan työttömyysjakson varhaisessa vaiheessa vahvistetulla ohjauksella ja neuvonnalla, työvoimakoulutuksella, työharjoittelulla ja työllisyysmäärärahoilla. Kouluttamattomat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muuhun työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria aktivoidaan hakemaan työpaikkoja palkkatuen ja siihen pohjautuvan rekrytointisetelin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin. Työssä oppimisen paikkoja etsitään myös ostopalveluna. Työvoimakoulutuksessa on keskimäärin 25 390 henkilöä, ja työllisyysmäärärahoilla työllistettyjä on keskimäärin 47 730 henkilöä.

Finnvera Oyj:n rahoituksesta merkittävä osa suunnataan yrityksiin, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt taloudellisen taantuman takia, mutta joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Erityisesti tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön suhdannelainat ja -takaukset. Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan 263 milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan 45 milj. euroa.

Finanssikriisin myötä vaikeutuneen viennin rahoituksen turvaamiseksi otettiin v. 2009 käyttöön tilapäinen valtion talousarviosta myönnettävä viennin jälleenrahoitus, jossa Suomen Vientiluotto Oy on rahoittanut välittäjäpankin kautta vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa. Suomen Vientiluotto voi myöntää jälleenrahoitusta 30.6.2011 saakka sellaisiin hankkeisiin, joiden hakemukset on tehty 31.12.2010 mennessä. Myönnettävien luottojen ja nostettavien lainojen määrää riippuu mm. viennin ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan kehittymisestä. Luottojen määrän arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Talousarvioesityksessä on varauduttu yhteensä 500 milj. euron luottojen nostamiseen v. 2011.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 137 milj. euroa, jossa on lisäystä 70 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 149,5 milj. euroa, jossa on kasvua n. 85 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen lisävaltuudesta varataan 50 milj. euroa liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemiseen.

Uutena määrärahana on uusiutuvan energian tuotantotuki, johon varataan 55 milj. euroa. Uusiutuvan energian tuotantotukea on tarkoitus maksaa tuulivoimalla ja biokaasulla, metsähakkeella sekä puupolttoaineesta yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksessa tuotetulle sähkölle.

Energiamarkkinaviraston resursseja lisätään uusiutuvan energian tuotantotuen lisätehtävien johdosta. Viraston toimintamenoiksi ehdotetaan 2 milj. euroa, jossa on kasvua 1,1 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen tulisi vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maanpäällisen liikenteen ja maatalouden) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 %. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % v. 2020. Hallitus toteuttaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuoden 2008 lopulla valmistuneen ilmasto- ja energiastrategian sekä vuoden 2009 lopulla valmistuneen tulevaisuusselonteon mukaisesti siten, että edellä mainitut velvoitteet voidaan Suomen osalta täyttää. Strategiassa esitetään keinot, joilla samaan aikaan turvataan uusiutuvan energian osuuden lisääminen, energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen. Energiatukea tarvitaan valmisteilla olevan uusiutuvan sähkön syöttötariffin rinnalla erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna kivihiilen korvaaminen hiilipölykattiloissa, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän politiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan noin 21 milj. euroa. Uudistettava kilpailulaki mahdollistaa sen, että Kilpailuvirasto voi keskittyä aiempaa selkeämmin olennaisiin kilpailua rajoittaviin järjestelyihin. Valtioneuvoston periaatepäätöstä yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi toteutetaan yhteistyössä keskeisten ministeriöiden, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Kuluttajapoliittisen ohjelman toimeenpano saatetaan päätökseen. Ohjelman tulosten arvioinnin pohjalta on tarkoitus valmistella uusi kuluttajapoliittinen ohjelma.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan yhteensä 615 milj. euroa, josta 32 milj. euroa on maakunnan kehittämisrahaa, 56 milj. euroa Kainuun kehittämisrahaa ja 527 milj. euroa Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon määrärahaa. Määrärahat nousevat n. 22 milj. eurolla vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon nähden. Alueiden kehittämisen rahoitusta tarkastellaan lähemmin luvussa 5.5.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 11 552 milj. euroa, missä on lisäystä 23 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa pääosin perusturvan rahoituksesta toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio takaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu.

Perusetuuksien sitominen indeksiin

Sata -komitean ehdotusten mukaan indeksisuojan ulkopuolella olevat perusetuudet sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Indeksiin sidotaan vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityishoitorahat, lapsilisät, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Etuuksien tason tarkistamisesta koituu valtiolle indeksin nykyennusteiden mukaan lisäkustannuksia v. 2011 n. 11,1 milj. euroa.

Parannuksia perhe- ja asumiskustannuksiin

Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 2 400 milj. euroa, runsaat 97,2 milj. euroa enemmän edelliseen talousarvioon verrattuna. Suurin lisäys 55,9 milj. euroa aiheutuu asumistuen menojen kasvusta. Asumistukeen ehdotetaan 608 milj. euroa, jossa on lisäystä n. 10 % edelliseen talousarvioon verrattuna. Tuen perusteet on tarkoitus säilyttää vuoden 2010 tasolla siten, että enimmäisasumismenoja korotetaan tuensaajien vuokrakehitystä vastaavasti ja omavastuuosuuksia tarkistetaan yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Keskimääräisen asumistuen, 272 euroa/kk, on arvioitu v. 2011 nousevan n. 4 % lähinnä vuokramenojen kasvun vuoksi. Tuensaajien määrän arvioidaan kasvavan vajaalla 2 000:lla lähinnä työttömien tuensaajien määrän kasvaessa vielä v. 2011.

Kuten edellä todettu, lapsilisät sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011. Indeksiin sitominen aiheuttaa 9,5 milj. euron lisäyksen lapsilisämenoihin v. 2011. Lasten lukumäärien väheneminen aiheuttaa 0,2 milj. euron vähennyksen määrärahaan.

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestäminen siirretään Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi 1.9.2010 lukien. Tulkkauspalvelujen määrärahan tarpeeksi v. 2011 arvioidaan 17,4 milj. euroa. Siirtoon liittyen esitetään momentilta 28.90.30 vähennettäväksi vuositasolla yhteensä 17,6 milj. euroa.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajilta peritään sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Työnantajien vakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työttömyys- ja työeläkemaksujen kohotessa. Lisäksi työnantajat maksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua.

Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen kohotessa.

Alueellista työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilua jatketaan Lapin alueella ja saaristokunnissa, Kainuun hallintokokeilualueella, Pielisen-Karjalan seutukunnassa sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kunnissa. Alennuskokeilu vaikuttaa sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen maksuprosentteihin.

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi vakuutetut 1 069 milj. euron osuudella ja valtio yhteensä 1 143 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoitukseen v. 2011 on 2 281 milj. euroa ja valtion osuus 138 milj. euroa.

Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2009 2010 2011
  1.1.—31.3. 1.4.—31.12.    
         
Työnantajat:        
Kansaneläkevakuutus1)        
yksityinen työnantaja, I maksuluokka 0,801 0 0 0
yksityinen työnantaja, II maksuluokka 3,001 2,20 0 0
yksityinen työnantaja, III maksuluokka 3,901 3,10 0 0
Kunta- ja seurakuntatyönantaja 1,851 1,05 0 0
Valtiotyönantaja 1,851 1,05 0 0
         
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 2,00 2,00 2,23 2,13
         
Työttömyysvakuutus2)        
alempi maksu 0,65 0,65 0,75 0,80
ylempi maksu 2,7 2,7 2,95 3,25
         
Työeläkevakuutus3)        
Työnantajan keskimääräinen TyEl -maksu 16,8 16,8 16,9 17,0
Kiinteä maksu 16,5 16,5 16,7 16,9
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaanhoitovakuutus        
Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot) 1,45 1,45 1,64 1,41
Palkansaajat ja yrittäjät 1,28 1,28 1,47 1,24
Työtulovakuutus        
Päivärahamaksu        
Palkansaajat 0,70 0,70 0,93 0,83
Yrittäjät 0,79 0,79 1,05 0,96
         
Työttömyysvakuutus 0,20 0,20 0,40 0,60
         
Työeläkevakuutus, alle 53–vuotiaat 4,3 4,3 4,5 4,8
53 vuotta täyttäneet 5,4 5,4 5,7 6,1
         
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 20,8 20,8 21,2 21,7
53 vuotta täyttäneet 21,9 21,9 22,4 23,0

1) Työnantajien kansaneläkemaksu on poistunut kokonaan 1.1.2010 alkaen.

2) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. V. 2009 raja oli 1 788 000 euroa, v. 2010 1 846 500 euroaja v. 2011 se on arviolta 1 888 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

3) Työeläkemaksuissa on arvioitu tilapäistä alennusta 1,0 %, 1,0 %, 0,6 % ja 0,4 % vuosina 2008—2011, jolla puretaan työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2011 kaikkiaan n. 4,79 mrd. euroon (4,61 mrd. euroa v. 2010). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen, lääkekorvaus- sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa. Lääkekorvausmenoissa on huomioitu viitehintajärjestelmän tuomat säästöt.

Harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen ja sen kehittämishankkeisiin käytetään 99,7 milj. euroa (v. 2010 105,6 milj. euroa). Harkinnanvaraisena kuntoutuksena annettu psykoterapia ehdotetaan siirrettäväksi Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi 1.1.2011 lukien. Jatkossa kuntoutukseen varatut määrärahat eivät rajoittaisi uusien asiakkaiden määrää, vaan kuntoutuspsykoterapia korvattaisiin kaikille sitä tarvitseville, jos he kuuluvat kohderyhmään ja täyttävät korvaamisen ehdot. Muutos lisää kuntoutusmenoja 6,6 milj. euroa, josta valtion osuus on 3,3 milj. euroa v. 2011.

Sairaanhoitokustannuksia ehdotetaan korvattaviksi kunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä hoidosta 1.3.2011 lukien. Lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioiden lisäksi korvausta myönnettäisiin terveydenhuollon ammattihenkilöiden suorittaman tutkimuksen tai hoidon kustannuksista. Uudistus tehostaa julkisten tiloja käyttöä ilman, että se vaikuttaa asiakkaan saamaan sairausvakuutuskorvaukseen. Esitys lisää valtion osuutta 0,5 milj. euroa v. 2011.

Maatalousyrittäjille ja yrittäjille ehdotetaan oikeutta saada omavastuuajan päivärahaa samanaikaisesti sekä MYEL- että YEL -vakuutuksen perusteella 1.1.2011 lukien. Lisämeno 0,5 milj. euroa rahoitetaan yrittäjien päivärahamaksuilla. Menojen lisäys rahoitettaisiin korottamalla YEL -vakuutetuilta perittävää lisärahoitusosuusmaksua arviolta 0,02 prosenttiyksiköllä. Uudistuksella ei ole vaikutusta valtion menoihin.

Sata -komitean esityksenä sairauspäivärahan enimmäisaikaan liittyviä rajoitteita ehdotetaan muutettavaksi joustavammiksi työhön palaavien henkilöiden osalta. Enimmäisaikaan on kaivattu joustoa erityisesti niissä tilanteissa, joissa vakuutettu palaa työhön sairauspäivärahan jälkeen ja sairaus aika ajoin uusii aiheuttaen lyhyitä työkyvyttömyysjaksoja. Näissä tilanteissa vakuutettu ja työnantaja jäävät nykyisin ilman korvausta. Lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi 1.7.2011 siten, että päivärahaa voitaisiin maksaa enimmäisajan jälkeenkin kahdelta kuukaudelta, jos vakuutettu palaa työhön vähintään kuukaudeksi. Lisämeno 2,3 milj. euroa v. 2011 ja vuositasolla 4,5 milj. euroa rahoitetaan palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksulla sekä työnantajien sairausvakuutusmaksulla.

Eläkemenot

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

Eläkemomenteille on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa varattu 4 272 milj. euroa v. 2011 eli lisäystä 219 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Nousu aiheutuu pääosin takuueläkkeen käyttöönotosta 1.3.2011 lukien.

Valtio rahoittaa kansaneläkkeet n. 2,5 mrd. euroa, takuueläkkeet 120 milj. euroa sekä eläkkeensaajan asumistuen ja vammaisetuudet yhteensä 917 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 531 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 122 milj. euroa ja merimieseläkkeisiin 52 milj. euroa, maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 16 milj. euroa ja maahanmuuttajien erityistukeen 4 milj. euroa.

Takuueläke

1.3.2011 käyttöön otettavalla takuueläkkeellä turvataan pienempien eläketulojen varassa elävien toimeentulo. Täysimääräinen takuueläke olisi 685 euroa kuukaudessa vuoden 2010 indeksitasossa. Takuueläke nostaa erityisesti pienituloisten naisten eläketuloa. Takuueläke korvaa nykyisen maahanmuuttajan erityistuen ja parantaa myös niiden maahanmuuttajien asemaa, joiden toimeentulo on ollut maahanmuuttajien erityistuen varassa. Takuueläke poistaa perhesuhteiden vaikutuksen vähimmäiseläkkeen määrään. Takuueläke otetaan tulona huomioon asumistukea myönnettäessä.

Takuueläkkeen saa v. 2011 arviolta 120 000 henkilöä. Takuueläkkeestä aiheutuvat lisäkustannukset arvioidaan 99 milj. euroksi v. 2011, mutta eläkkeensaajan asumistukikustannukset vähenisivät 5,4 milj. euroa. Esitys siis lisäisi v. 2011 valtion menoja 93,6 milj. euroa ja vuositasolla 111 milj. euroa. Lisäkustannuksissa on huomioitu maahanmuuttajien osuus, joka on noin 2 milj. euroa suurempi kuin nykyisten maahanmuuttajien erityistuen kustannukset. Takuueläkkeen kustannusten voidaan odottaa alenevan lähivuosina reaalisesti 2,5 % vuodessa.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 1,75 %, kansaneläkeindeksin 0,80 % ja palkkakertoimen 2,27 % vuoteen 2010 verrattuna. Arviot ovat talousarvioesityksen laadintavaiheen arvioita, jotka tarkentuvat lokakuussa 2010.

Taulukko 13. Indeksit ja palkkakerroin

  2009 2010 2011
       
Työeläkeindeksi 2 286 2 292 2 332
KEL-indeksi 1 502 1 502 1 514
Palkkakerroin 1,192 1,231 1,259

EU:n sähköinen tiedonvaihto

Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisessa siirrytään 1.5.2012 mennessä sähköiseen tiedonvaihtoon. Yhdenmukaisiin tietojärjestelmiin ja sähköisiin asiakirjoihin siirtymisellä tehostetaan jäsenmaiden välistä tietojenvaihtoa. Näin turvataan paremmin kansalaisten oikeus etuuksiin ja palveluihin EU:n alueella sekä nopeutetaan etuushakemusten käsittelyä. Suomessa yhteyspiste sijoitetaan Kansaneläkelaitokseen. Komissio rahoittaa kansainvälisen rakentamisen osuuden. Jokainen jäsenvaltio vastaa kansallisen osuuden rakentamisesta. Suomen yhteyspisteen rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 2,5 milj. euroa, joka jakautuu vuosille 2010—2012.

Yrittäjämääritelmän joustavoittaminen

Yrittäjämääritelmää joustavoitetaan sekä maatalousyrittäjän (MYEL) ja yrittäjän eläkelaeissa (YEL) siten, että johtavassa asemassa työskentelevää osakasta pidetään yrittäjänä, jos hän omistaa joko yksin vähintään 30 % tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa vähintään 50 % yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Yrittäjämääritelmän joustavoittamisen vaikutukset valtion talousarvioon ovat aluksi valtionosuutta vähentäviä. Uudistuksen arvioidaan lisäävän vakuutusmaksutuottoja MYEL:n osalta 0,3 milj. euroa ja YEL:n 8,0 milj. euroa, mikä vähentää vastaavasti valtionosuusmenoja. Uudistus toisaalta lisää vakuutettujen yrittäjien lukumäärää ja valtion osuuden maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmenoihin arvioidaan kasvavan tästä syystä 0,2 milj. euroa. Arviolta vuoteen 2030 saakka maksut kattavat uudistuksesta aiheutuvat kustannukset.

Kuntouttava työtoiminta

Valtion korvaukseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ehdotetaan vuodelle 2011 19,7 milj. euroa, mikä on 3,2 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Lisäyksen arvioidaan aiheutuvan käyttäjämäärien ja toimintapäivien kasvusta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan v. 2011 n. 17 000 henkilöä.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2011 yhteensä 1 915 milj. euroa eli vähennystä 347 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna mukaan luettuna kuntouttavan työtoiminnan menot kunnille. Työttömyysasteen on arvioitu laskevan vuoden 2010 8,6 prosentista 8,2 prosenttiin, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja ja peruspäiväraha- sekä työmarkkinatukimenoja yhteensä 83 milj. euroa. Kertaluonteisena toteutettu lomautusajan päivärahojen rahoituksen poistuminen v. 2011 (175 milj. euroa) on myös vähentävänä tekijänä. Työttömän peruspäivärahan arvioidaan nousevan nykyennusteiden mukaan 26,8 euroon päivältä.

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen esitetään yhteensä 345 milj. euroa, josta 190,9 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 65,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 50,0 milj. euroa rintamalisiin ja 30,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Edelleen määrärahoja osoitetaan sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille ja eräille muille kuntoutustoimintaan.

Ruotsissa asuvat sotainvalidit esitetään saatettavaksi tasa-arvoiseen asemaan Suomessa asuvien sotainvalidien kanssa korvaamalla kunnallisten avopalvelujen kustannukset Ruotsissa asuville sotainvalideille vuoden 2011 alusta, myös muiden kuin ateriapalvelujen osalta, jotka ovat jo korvauksen piirissä.

Rintamaveteraanien kotihoitomallin käyttöön ottamiseen osoitetaan 2,3 milj. euroa, mikä vastaavasti vähentää Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettävien avustusten määrää.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Toiminnassa painotetaan entistä enemmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa ja varhaista puuttumista. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Vuoden 2010 alusta lukien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet on siirretty valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen momentille 28.90.30. Kuntataloutta ja valtion tukea kunnille käsitellään tarkemmin yleisperustelun kohdassa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Rokotteiden hankintaan esitetään 25,4 milj. euron määrärahaa eli 2,9 milj. euron lisäystä vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahan merkittävä nousu vuoden 2010 tasosta aiheutuu pääasiassa v. 2010 pneumokokkikonjugaattirokotuksen ottamisesta kesken vuotta kansalliseen rokotusohjelmaan.

Maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poronhoitajien lomitustoiminta

Maatalousyrittäjien lomitustoimintaa esitetään kehitettäväksi niin, että lomituspalvelulakiin lisätään säädökset lomittajien tilakohtaisesta perehdyttämisestä sekä palvelusuunnitelman tekemisestä. Lisäksi lomituspalvelulakia ja -asetusta ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että kotieläinten aiheuttama työmäärä otetaan huomioon nykyistä yhdenmukaisemmin riippumatta siitä, mikä eläinlaji on kyseessä. Nämä muutokset lisäävät maatalousyrittäjien lomituspalvelujen määrärahan tarvetta yhteensä 2,4 milj. euroa.

Virastot ja laitokset

Valtionhallinnossa tehdään ministeriön hallinnonalaan liittyviä tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Merkittävin niistä on kemikaaliasioiden keskittäminen Turvaallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) vuoden 2011 alusta. VALVIRAsta siirretään TUKESiin 1,9 milj. euroa ja 38 henkilötyövuotta. Edelleen VALVIRAsta siirretään ns. varmennepalvelutoiminnan resursseja Väestörekisterikeskukseen. Valtion varmennepalvelujen rakentamista varten on varattu 3,9 milj. euron määräraha. Varmennepalvelujen keskittäminen aloitetaan jo vuoden 2010 puolella ja sitä jatketaan toteutumattomilta osin v. 2011. Osa toiminnoista jää jatkossakin VALVIRAan. Varmennepalvelut liittyvät valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta -hankkeeseen (KanTa-hanke).

Edellä mainittuun sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta -hankkeeseen esitetään 16,4 milj. euroa. Määrärahaa käytetään mm. KanTa -hankkeen strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun ja ohjaukseen, hankkeeseen liittyvien kansallisten määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon sekä korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän (TikeSos) määrittelyyn ja toimeenpanoon sekä järjestelmän kehittämisyhteistyön, käyttöönoton ja levittämisen koordinointiin (KunTo).

Talousarvioon esitetään 11,8 milj. euroa valtion rahoitusta lääkärihelikopteritoimintaan. Rahoitus kerätään pääosin arpajaisveron korotuksella.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 317 milj. euroa mikä on 12 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa mm. elvytystoimenpiteiden poistumisen seurauksena. Lisäksi valtion asuntorahaston varoja käytetään n. 495 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen sekä rahastovelkojen hoitoon, minkä ohella talousarvioon tuloutetaan 166 milj. euroa.

Hallinnonalalla korostuvat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi. Rakentamisen energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen merkitys Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa. Toimenpiteitä tarvitaan useilla toimialoilla myös luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Itämeren ravinnekuormituksen ja ympäristöriskien vähentäminen vaativat edelleen panostuksia. Valtion tukemalla asuntotuotannolla ja korjaustoiminnalla on huomattava merkitys asuntotarjonnan ja rakennusalan työllisyyden turvaamisessa. Valtion uuden aluehallinnon ympäristötehtävien ohjauksessa ympäristöministeriö painottaa toiminnan ja yhteistyön vakiinnuttamista ja riittäviä toimintaedellytyksiä.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

EU:ssa hyväksyttyjen ja valtioneuvoston selontekoihin sisältyvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen pyritään kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja toimenpiteillä. Luonnonvarojen säästämiseksi pyritään parantamaan materiaalitehokkuutta, vähentämään jätteiden määrää ja lisäämään jätteiden hyötykäyttöä.

Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen ja jätevesien käsittelyn tehostamiseen. Valtioneuvoston hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehostetaan. Itämeren suojeluun kohdennetaan v. 2011 uutena määrärahana 3 milj. euroa, jolla on tarkoitus toteuttaa muun muassa maatalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun hankkeita. Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa jatketaan ja siihen osoitetaan 1 milj. euroa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008—2016 toimeenpanoon suunnatut määrärahat nousevat 35 milj. euroon. Pääosa varoista käytetään uusien metsiensuojelualueiden perustamiseen maanomistajien tekemien tarjousten pohjalta. Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu vielä eräiden alueiden osalta.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Rakentamismääräyksiä on tarkoitus muuttaa rakenteeltaan ja toteuttaa seuraavat energiamääräysten tiukennukset uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti v. 2012. Rakentamismääräyksissä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun uudisrakennusten energiatehokkuuden arvioinnissa ja rakennusten lämmitystavan huomioon ottamisessa. Myös laajoille korjauksille laaditaan energiatehokkuusvaatimukset. Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksiin osoitettavalla 90,5 milj. eurolla tuetaan mm. kerros- ja rivitalojen energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvaan energiaan siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa, hissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan ja vanhusten kotona asumista edistäviä korjauksia.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi ja uusien ongelmien torjumiseksi jatketaan vuosille 2009—2013 ajoittuvaa "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa.

Ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti voimakkaasti kasvava tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille ja sovitetaan yhteen maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Tuulivoimarakentamisen kaavoitusta edistetään uudella maakuntien liitoille ja kunnille myönnettävällä avustuksella.

Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan edistetään kaupunkiseutujen suunnittelua, erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten toteutetaan metropolipolitiikkaa sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä aiesopimusta.

Matala korkotaso on nostanut nopeasti omistusasuntojen kysyntää sekä hintoja ja lisännyt asuntorakentamista. Asuntomarkkinoiden vakauden turvaamiseksi ja kohonneen asuntohintakuplan riskin lievittämiseksi on tärkeäksi muodostunut omistusasuntojen kysyntä-tarjonta -suhteen tasapainottaminen ja omistusasuntotuotannon ripeä kasvu. Sekä omistus- että vuokra-asuntojen tarve on pitkällä aikavälillä suuri kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingin seudulla. Vuokra-asuntokysyntää ylläpitävät etenkin kaupungistumisen jatkuminen, väestön ikääntyminen, kotitalouksien koon pieneneminen ja lisääntyvä maahanmuutto. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan asuntotuotantoon osoitetaan 975 milj. euroa, mikä merkitsee vuosien 2009—2010 huomattavien elvytyslisäysten päättymistä tilan luomiseksi vapaarahoitteiselle tuotannolle. Enin osa em. asuntotuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin. Helsingin seudun aiesopimuksen mukaisesti normaalia sosiaalista vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa tuetaan 10 000 euron asuntokohtaisin käynnistysavustuksin. Kasvualueiden kunnallistekniikka-avustuksia suunnataan erityisesti Helsingin seudulle tavoitteena lisätä kuntien välistä yhteistyötä uusien alueiden käyttöönotossa, tiivistää yhteiskuntarakennetta ja lisätä kohtuuhintaista asumista.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan 110 milj. euron investointiavustuksilla. Pitkäaikaisasunnottomuus pyritään vuoden 2011 loppuun mennessä puolittamaan hyväksytyn ohjelman mukaisin toimenpitein. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa vuosina 2010—2015.

Taulukko 14. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2009—20111)

Tunnus Menolaji v. 2009
tilinpäätös
milj. €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2011
esitys
milj. €

Muutos 2010—2011
milj. € %
             
01-14 Toiminta- ja palkkausmenot 6 006 6 012 6 076 64 1
15-17 Eläkkeet 3 618 3 731 3 880 149 4
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 713 701 750 50 7
20-28 Muut kulutusmenot 1 711 1 410 1 505 95 7
29 Arvonlisäveromenot 1 078 1 012 994 - 19 - 2
01-29 Kulutusmenot 13 125 12 866 13 205 339 3
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 10 267 11 051 11 520 469 4
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 3 387 3 484 3 510 26 1
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 9 190 10 173 10 091 - 82 - 1
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 3 899 4 623 4 850 227 5
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 919 1 076 1 148 73 7
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 2 542 2 703 2 753 50 2
30-69 Siirtomenot 30 203 33 111 33 872 761 2
70-73 Kaluston hankinta 34 25 33 8 32
74-75 Talonrakennukset 29 31 41 10 32
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 34 29 28 - 1 - 3
77-79 Maa- ja vesirakennukset 443 511 375 - 136 - 27
70-79 Reaalisijoitukset 540 596 478 - 118 - 20
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 713 1 599 603 - 997 - 62
87-89 Muut finanssisijoitukset 378 202 143 - 59 - 29
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 1 091 1 801 746 - 1 056 - 59
70-89 Sijoitusmenot 1 631 2 397 1 223 - 1 174 - 49
90-92 Valtionvelan korot 1 854 2 039 1 894 - 145 - 7
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2)
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 83 61 75 14 23
90-99 Muut menot 1 938 2 100 1 969 - 131 - 6
  Yhteensä 46 897 50 474 50 269 - 205 - 0

1) Kukin momentti on varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistävä politiikka on keskeisessä asemassa, kun vahvistetaan kestävän vihreän kasvun edellytyksiä ja tuetaan taloudellista kehitystä, kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia. Entistä avoimempi ja dynaamisempi globaali toimintaympäristö ja suhdannevaihtelut asettavat vaativia haasteita Suomen taloudelle.

Hallitus on määrätietoisesti jatkanut jo ennen taantumaa käynnistyneitä kehittämistoimia. Tavoitteena on varmistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen riittävyys, parantaa t&k:n laatua ja edistää tiedon ja osaamisen hyödyntämistä. Uudelle kasvulle luodaan perustaa innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta sekä erikoistumalla korkeaa koulutusta ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Hallitusohjelmassa asetettu neljän prosentin t&k-intensiteetin tavoite toteutui v. 2009 (epävirallinen arvio). Tämä johtui etenkin bruttokansantuotteen supistumisesta. Eurooppa 2020 -strategiaan liittyen Suomen tavoitteena on pitää intensiteetti vähintään neljässä prosentissa myös jatkossa.

Yliopistolain voimaantulo 1.1.2010 merkitsi suurta muutosta. Yliopistojen oikeudellinen asema muuttui joko julkisoikeudelliseksi laitokseksi tai yksityisoikeudelliseksi säätiöksi. Muutokseen liittyvät taloudelliset ehdot ja erityistarpeet on kirjattu talousarvioihin. Hallinnollisten, rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten toimeenpano yliopistoissa edellyttää, että asiaan kiinnitetään lähivuosinakin huomiota.

Työ- ja elinkeinoministeriön kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma valmistuu v. 2010. Se jäsentää innovaatiopolitiikan tavoitteita ja uusia avauksia, kuten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistävät julkiset hankinnat, edelläkävijämarkkina-aloite ja säädösympäristön kehittäminen.

Innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa ja Suomen Akatemian Tieteen tila ja taso -raportissa esitetyt arviot osoittavat tarpeen vauhdittaa pitkäjänteisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä ja käynnistää uusia toimia muun ohella julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän rationalisointiin liittyen. Tarvitaan myös toimia, jotta suomalaisen tutkimuksen laatu ei jää pysyvästi jälkeen kansainvälisestä kärjestä. On panostettava pitkäjänteisesti inhimillisiin voimavaroihin ja luotava vetovoimaisia tutkimusympäristöjä. Innovaatiojärjestelmän toimintamallien toimivuutta on parannettava, lisättävä kansainvälistymistä ja uudistettava erityyppisten kokeilujen avulla rakenteita ja sisältöjä.

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma viimeistellään opetus- ja kulttuuriministeriössä syksyllä 2010. Tämän jälkeen kehittämistä jatketaan hallituksen hyväksymien suuntaviivojen ja tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus- ja innovaationeuvosto tukee ohjelman valmistelua sekä sisällyttää sen keskeiset elementit joulukuussa 2010 valmistuvaan (ja osaltaan seuraavaa hallituskautta pohjustavaan) poliittiseen linjaraporttiin.

Myös sektoritutkimuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma on määrä sisällyttää pääkohdin neuvoston linjaukseen. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tehtävät ja kokoonpano uusittiin v. 2009. Yhteiskunnan muuttuviin tieto- ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi sektoritutkimusta on kehitettävä tavalla, joka mahdollistaa uudet vaihtoehtoiset rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut. Sektoritutkimuskentän uudistamista on tarpeen jatkaa seuraavalla vaalikaudella.

Kotimaisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja Suomen osallistumista EU:n yhteisiin infrastruktuureihin pohjustettiin v. 2009 valmistuneessa kansallisessa tiekartassa. Jatkotoimet kohdistuvat infrastruktuurien valinta- ja rahoitusmekanismien sekä toimintaedellytysten luomiseen. Globaalin yhteistyön tärkeys on kasvanut nopeasti. EU:n kehitys vaikuttaa suoraan kansalliseen politiikkaan. FinNode-innovaatiokeskusten avulla edistetään kansainvälistä yhteistyötä, luodaan uusia monenkeskisiä toimintamalleja ja levitetään tietoa globaaleista kehitystrendeistä.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat päässeet toiminnassaan vauhtiin. Vastaisuudessa huomiota on kiinnitettävä niiden pitkäjänteiseen rahoitukseen, t&k:n dynamiikan vahvistamiseen ja hyvien toimintamallien käyttöönottoon esimerkiksi arviointien keinoin. Aluelähtöistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistävän osaamiskeskusohjelman (2007—2013) väliarviointi toteutetaan v. 2010. Sen avulla tehostetaan ohjelman toimijoiden ja alueiden keskinäistä yhteistyötä ja tiivistetään osaamisen verkottumista. Tavoitteena on osaamiseltaan korkeatasoisten ja sisällöiltään kiinnostavien, kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien luominen.

Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa

  2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
2010—2011
muutos
2010—2011
muutos, %
         
Korkeakoulut 552 600 48 9
Valtion tutkimuslaitokset 297 297 -1 0
— josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 85 86 1 1
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 849 897 48 6
         
Suomen Akatemia1) 324 346 22 7
Teknologian kehittämiskeskus 627 637 10 2
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 951 983 32 3
         
Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu ja keksintötoiminta 10 10 0 0
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 40 40 0 0
Yhteensä 1 850 1 929 80 4

1) Suomen Akatemian vuoden 2010 varsinaisen talousarvion valtuuksiin sisältyi 64 milj. euron tekninen, budjetointitavasta aiheutuva lisäys, joka on taulukon lukujen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi poistettu taulukon luvuista.

5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytykset eri alueiden tasapainoiselle kehittymiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle.

Hallitusohjelma ja valtioneuvoston vuoden 2007 lopussa tekemä päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista määrittelevät alueiden kehittämisen strategiset painopisteet ja tärkeimmät toimenpiteet. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen alue- ja maaseutupolitiikka ja EU:n rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien alue- ja maaseutupoliittiset linjaukset ja toimenpiteet integroidaan toimivaksi kokonaisuudeksi.

Alueiden kehittämisen toimintajärjestelmää sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttavia kansallisia erityisohjelmia ja muita toimenpiteitä käsitellään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan luvussa 32.50.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat vuoden 2011 talousarvioesityksessä

Vuonna 2011 jatketaan ohjelmakauden 2007—2013 toteuttamista. Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2007—2013 EU:n alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen. Lisäksi Suomessa toteutetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta, jonka päämääränä on mm. lujittaa unionin alueen yhdentymistä kaikilla osa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Tavoitteita toteuttavat toimenpideohjelmat noudattavat kansallisen alue-, rakenne- ja työllisyyspoliittisen strategian 2007—2013 painopistealueita. Toimenpideohjelmat rakentuvat ohjelmille yhteisille toimintalinjoille, joiden sisällössä on huomioitu muun muassa alueelliset erityispiirteet.

Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavat toimenpideohjelmat ovat alueellisia rakennerahasto-ohjelmia, ja ne on laadittu suuralueittain. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettava toimenpideohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä valtakunnallisen osion että alueelliset osiot.

Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007—2013 on käyvin hinnoin yhteensä noin 1,7 mrd. euroa ja vastaavan valtion rahoitusosuuden arvioidaan olevan noin 1,5 mrd. euroa.

Taulukko 16. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013, käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin ja vuoden 2011 TAE:ssa esitetty rahoitus (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä) milj. euroa1)

  2007—2013 TAE 2011
     
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite (EAKR):    
— Itä-Suomi 671,176 112,324
— Pohjois-Suomi 549,708 96,044
— Etelä-Suomi 273,607 47,804
— Länsi-Suomi 322,032 56,267
Tavoite 3 ja ENPI CBC 74,729 15,000
Yhteensä 1 891,252 327,439
     
Manner-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite (ESR):    
— Valtakunnallinen osio 462,880 80,824
— Itä-Suomi 314,627 49,266
— Pohjois-Suomi 120,936 21,213
— Etelä-Suomi 146,693 25,614
— Länsi-Suomi 169,337 29,570
Yhteensä 1 214,473 206,487
EAKR ja ESR yhteensä 3 105,725 533,926

1) Valtion talousarvio ei sisällä rajat ylittävää yhteistyötä toteuttavien toimenpideohjelmien EU:n rahoitusta, joka tuloutuu ohjelmien hallintomallin mukaisesti suoraan talousarviotalouden ulkopuoliselle hallinto- ja todentamisviranomaiselle. Näiden ohjelmien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy valtion talousarvioon. Valtion talousarvioon ei sisälly myöskään Ahvenanmaalla toteutettavien toimenpideohjelmien varoja, sillä nämä ohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan.

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon yhteensä 237 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2007—2013 saatavat tulot.

EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuuden budjetointia aikaistetaan siten, että alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmien sekä alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja ENPI CBC -ohjelmien vuoden 2011 rahoituskehystä korotetaan 20 %. Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin.

Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksesta löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta momentin 32.50.64 selvitysosan taulukoista.

Taulukko 17. EU:n rakennerahastojen toiminnan arvioitu kohdentuminen vuonna 2011:
Hallinnonala %
   
Työ- ja elinkeinoministeriö 67,8
Opetus- ja kulttuuriministeriö 24,4
Liikenne- ja viestintäministeriö 2,6
Ympäristöministeriö 3,4
Sosiaali- ja terveysministeriö 1,4
Maa- ja metsätalousministeriö 0,4