Talousarvioesitys 2017
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin ilmastokokouksen tulosten toimeenpanoon ja jatkotyöhön sekä sopimuksen voimaansaattamiseen. Osallistutaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon tavoitteena mm. EU:n päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Tavoitteena on saavuttaa etupainotteisesti Suomen vuoden 2020 ilmastotavoitteet.
Lisätään ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta sekä toimien kustannustehokkuutta saattamalla päätökseen vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelu.
Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.
Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla, mukaan lukien kunnissa ja alueilla, sekä kuluttajavalinnoissa.
Tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja.
Ohjauskeinoilla ja kokeiluilla edistetään vihreää kierto- ja biotaloutta ja siihen liittyvää luonnonvarojen kestävää käyttöä mm. toiminnan sijoittumisen ohjauksella. Innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen avulla parannetaan ympäristöä, julkisen sektorin resurssitehokkuutta sekä kehitetään suomalaista cleantech-liiketoimintaa. Kehitetään tapoja vähentää jätteiden syntyä koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana. Uudistetaan valtakunnallinen jätesuunnitelma. Vaikutetaan ja osallistutaan aktiivisesti EU:n kiertotalouspaketin valmisteluun.
Kierrätetään ravinteita tehokkaasti ravinnepäästöjen vähentämiseksi, fosforivarojen säästämiseksi sekä vesien hyvän tilan edistämiseksi. Tehostetaan lannan ja muiden biomassojen ravinteiden hyödyntämistä sekä edistetään ravinteiden talteenottoa. Ehkäistään ruokahävikkiä ja ruokajätteen määrää.
Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää vesiin kohdistuvia paineita, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita.
Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat sekä kansainväliset sitoumukset. Yhteistyötä jatketaan muiden Itämeren valtioiden kanssa Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tiedot tukevat Itämeren suojelutoimia sekä sen luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Öljy- ja kemikaalivahinkoja ehkäistään ja rajoitetaan turvaamalla riittävä torjuntavalmius. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta.
Pilaantuneiden maa-alueiden riskikohteiden tutkimista ja kunnostamista edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan uudistuvan valtion jätehuoltojärjestelmän sekä öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta. Hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteisiin kuuluvan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhankkeen avulla vauhditetaan kunnostusteknologiaosaamista ja -vientiä.
Jatketaan merkittäviä ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelua jatketaan ja pannaan toimeen EU:n päästökattodirektiivi ja sen Suomelle asettamat päästövähennysvelvoitteet. Valmistellaan pieniä ja keskisuuria energiantuotantolaitoksia koskevan direktiivin täytäntöönpanon vaatimat säädökset.
Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuutta tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti.
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisen toimintaohjelman toteutusta jatketaan. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä. Soidensuojelussa edetään vapaaehtoiselta pohjalta. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta jatketaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien, lehtojen ja lintuvesien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia ja lajistokartoituksia. Suojelualueverkoston toimivuuden ja edustavuuden kokonaistarkastelu aloitetaan esiselvityksen perusteella. Luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarviointeja jatketaan. Luonnonsuojelulain maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.
Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa toteutetaan. Kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä turvataan ja eliötyöryhmätyötä jatketaan.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.
20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 5 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin
2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin
3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.
Selvitysosa:Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99.
Korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta tuloutetaan momentille 12.35.10.
Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
| 2017 talousarvio | 5 900 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | 520 000 |
| 2016 talousarvio | 5 900 000 |
| 2015 tilinpäätös | 4 767 595 |
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdassa 3) myös avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia, hoidetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja ja seurataan uhanalaisuuden muutoksia. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Näiden suunnitelmien ja toimenpiteiden kohdentamisen tueksi käynnistetään valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan.
| 2017 talousarvio | 2 440 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 2 440 000 |
| 2015 tilinpäätös | 2 440 000 |
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 14 725 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilanarvioinnin kehittämiseen
2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön suunnittelun edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) pilaantuneeksi epäiltyjen maa-alueiden kartoittamiseen sekä niihin liittyvän tiedon kokoamiseen ja tallentamiseen, ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan
5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan
6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen
8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin
9) enintään 76 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 15 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) ja 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1), 2), 3), 7) ja 8) tehtäviin
10) avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi
11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen | 6 490 000 |
| Ympäristötehtävien ostopalveluiden hankinta | 4 225 000 |
| Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen | 1 350 000 |
| Materiaalin ja jätteiden kierrätyksen edistäminen | 200 000 |
| Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen | 2 000 000 |
| Ilmastopaneeli ja ilmastohankkeet | 460 000 |
| Yhteensä | 14 725 000 |
|---|
Määrärahasta käytetään 6 490 000 euroa Itämeren suojelun edistämiseen ja sen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen (VELMU-ohjelma). Määrärahaa käytetään hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluvaan ravinteiden kierrätysohjelman toteuttamiseen Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi, jota kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille suunnattaviin kehittämishankkeisiin. Määrärahaa käytetään myös hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluvaan vesien- ja merenhoidon edistämiseen sekä pohjavesien suojelun suunnittelun ja ympäristön tilanarvioinnin kehittämiseen.
Määrärahasta käytetään edelleen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalveluiden hankintaan 4 225 000 euroa.
Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun ja pilaantuneisiin alueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostamistoiminnan ja seurannan kehittämiseen sekä pilaantuneiksi epäiltyjen maa-alueiden kartoittamiseen ja niihin liittyvän tiedon kokoamiseen maaperän tilan tietojärjestelmään.
Määrärahaa käytetään myös hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluvan materiaalien ja jätteiden kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun. Määrärahaa käytetään erityisesti selvitykseen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksista ja lisäsääntelyn tarpeesta sekä kierto- ja jakamistaloutta edistävien ratkaisujen kokeilemiseen ja kehittämiseen.
Määrärahaa käytetään myös, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin sekä ilmastopaneelin toimintaan. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kierrätystä edistävä sääntely ja ratkaisut | -600 |
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen | -500 |
| Yhteensä | -1 100 |
| 2017 talousarvio | 14 725 000 |
| 2016 talousarvio | 15 825 000 |
| 2015 tilinpäätös | 13 760 000 |
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 29 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien arvokkaiden kulttuurikohteiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallispuiston perustamisesta Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 aiheutuvien menojen maksamiseen.
Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvot säilyvät ja tila paranee
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 tavoite |
|
| Natura-alueiden NATA-arviointien kattavuus (% MH:n vastuulla olevista) | - | 18 | 45 | 73 |
| Ennallistaminen ja hoito (ha) | 6 250 | 5 670 | 5 620 | 5 530 |
| Lajiesiintymätarkistukset (kpl) | 3 569 | 2 755 | 3 300 | 3 450 |
| Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, luontokeskukset, historiakohteet | - | 5 297 000 | 5 280 000 | 5 300 000 |
| Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden asiakastyytyväisyys (1—5 arviointiasteikko) | 4,04 | 4,09 | 4,04 | 4,04 |
- — toteuttaa Natura 2000- ja muilla suojelualueilla hoito-, ennallistamis- ja muita suojelutoimia tavoitteena alueiden tilan ja kytkeytyneisyyden sekä ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus myös seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta
- — parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti
- — luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä seuraa näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä
- — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia
- — osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua
- — vastaa luonnonsuojelualueiden tietojärjestelmien kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta
- — ylläpitää ja hoitaa julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti
- — jatkaa luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostamista ja hoidon ja käytön suunnittelua koskevaa kolmevuotista projektia.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 4 900 000 euroa, josta noin 200 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.
Muut tunnusluvut
| 2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 esitys |
|
| Kansallispuistojen hoito (kpl) | 37 | 39 | 39 | 40 |
| Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) | 665 | 662 | 730 | 1 100 |
| Kansallispuistojen hoito (ha) | 984 000 | 989 000 | 989 000 | 1 000 000 |
| Muiden luonnosuojelualueiden hoito (ha) | 763 000 | 764 000 | 990 000 | 1 150 000 |
| Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) | 1 002 000 | 1 016 000 | 800 000 | 650 000 |
| Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha) | 1 489 000 | 1 489 000 | 1 489 000 | 1 489 000 |
| Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) | 4 211 | 5 154 | 5 154 | 5 154 |
| Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) | 18 160 | 22 567 | 22 567 | 22 567/30 000 |
| Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri) | 2 273 | 2 178 | 2 178 | 2 178 |
| Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) | 334 | 343 | 343 | 343 |
| Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) | 30 | 28 | 28 | 28 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hossan kansallispuiston perustaminen (siirto momentilta 30.64.50) | 240 |
| Kertaluonteisen siirron poisto | -8 000 |
| Paikkatietojärjestelmien ylläpito ja jatkokehittäminen | -150 |
| Tasomuutos | -300 |
| Yhteensä | -8 210 |
| 2017 talousarvio | 29 406 000 |
| 2016 I lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2016 talousarvio | 37 616 000 |
| 2015 tilinpäätös | 34 598 000 |
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.
Selvitysosa:Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 §:ssä.
Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.
| 2017 talousarvio | 3 000 000 |
| 2016 talousarvio | 3 000 000 |
| 2015 tilinpäätös | 3 000 000 |
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen
2) haja-asutuksen jätevesineuvontaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanemiseksi
3) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustusten myöntämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) hankkeista aiheutuvien enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
5) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin
6) pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen
7) Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen toimenpiteestä Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä aiheutuvien menojen maksamiseen.
8) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen sekä haja-asutuksen jätevesineuvonta | 3 521 000 |
| Pilaantuneiden alueiden kunnostus | 2 521 000 |
| Yhteensä | 6 042 000 |
Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, pohjavesien tilan parantamiseen sekä haja-asutuksen jätevesineuvontaan vesien hyvän tilan turvaamiseksi sekä 2 000 000 euroa hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluviin laaja-alaisiin vesien- ja merenhoidon hankkeisiin. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan yksityisen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken. Samalla tuetaan vesiteknologian vientimahdollisuuksia ja yritysten kilpailukykyä lisäämällä suomalaista vesiosaamista, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyviä käytäntöjä.
Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista sekä valtion jätehuoltotöinä toteutettavien pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostushankkeiden teettämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka ELY-keskukset ovat priorisoineet ja joiden toteuttamisesta vastaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Määrärahaa voidaan käyttää myös ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömien toimien rahoittamiseen tilanteissa, joissa valtio joutuu toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn takia toissijaisesti osallistumaan esim. vaarallisten jätteiden tai kemikaalien poistamiseen kiinteistöltä.
Määrärahasta käytetään 1 000 000 euroa hallituksen kärkihankkeen toimenpiteenä toteutettavan kansallisen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelman toteuttamiseen kriittisimpien riskialueiden tutkimiseksi, vedenoton kannalta tärkeiden pohjavesialueiden suojelemiseksi, maa-ainesten hyötykäytön lisäämiseksi ja kotimaisten puhtaiden teknologioiden kehityksen (kestävät kunnostusmenetelmät) vauhdittamiseksi.
Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusohjelma | -300 |
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Puhdistamolietteen prosessointi | -2 100 |
| Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen | 500 |
| Tasomuutos | -3 130 |
| Yhteensä | -5 030 |
| 2017 talousarvio | 6 042 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | 11 072 000 |
| 2015 tilinpäätös | 10 242 000 |
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 18 630 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 120 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen
9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista
10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2017 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä toimeenpannaan pääasiassa valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Lisäksi toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja. Vuosina 1971—2015 on valtion omistukseen hankittu alueita luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä noin 407 000 hehtaaria ja perustettu yksityisiä suojelualueita korvausta vastaan kaikkiaan 182 000 hehtaaria.
METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 8 000 000 euroa. Virkistysalueiden hankinnan tukemiseen varataan 100 000 euroa. Määrärahasta 1 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien |
|
| Vuoden 2017 sitoumukset | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
| Menot yhteensä | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Paikkatietojärjestelmien ylläpito ja jatkokehittäminen | 150 |
| Yhteensä | 150 |
| 2017 talousarvio | 18 630 000 |
| 2016 talousarvio | 18 480 000 |
| 2015 tilinpäätös | 48 825 808 |
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta rahoituskauden 2007—2013 ja uuden kauden 2014—2020 osarahoitettavien hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen projektitehtäviin.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtionhallinnon organisaatioiden toteuttamiin LIFE+-ohjelman 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmakauden hankkeiden EU-osarahoitukseen.
EU:n suorittama valtion rahoitusosuus LIFE-hankkeisiin ja pilottihankkeisiin tuloutetaan momentille 12.35.99.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2017 talousarvio | 4 500 000 |
| 2016 talousarvio | 4 500 000 |
| 2015 tilinpäätös | 3 000 000 |
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.
Selvitysosa:Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.
| 2017 talousarvio | 1 000 000 |
| 2016 talousarvio | 1 000 000 |
| 2015 tilinpäätös | 1 000 000 |
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 440 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilmasto ja ilmakehä | 370 000 |
| Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus | 445 000 |
| Itämeri, vesistöt ja vesivarat | 410 000 |
| Materiaalitehokkuus ja kemikaalit | 150 000 |
| Asuminen ja rakennettu ympäristö | 2 000 |
| Muut maksut ulkomaille | 63 000 |
| Yhteensä | 1 440 000 |
| 2017 talousarvio | 1 440 000 |
| 2016 talousarvio | 1 440 000 |
| 2015 tilinpäätös | 1 440 000 |
70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen sekä jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista aiheutuviin menoihin.
Mikäli vuodelle 2015 myönnettyä merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen liittyvää valtuutta solmia sopimuksia ja antaa sitoumuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2017.
Selvitysosa:Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnittelu tehtiin 2015—2016, ja peruskorjaus toteutetaan vuosina 2016—2018. Peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on 11 600 000 euroa. Korjaus- ja muutostöissä pyritään käyttökustannuksien pienentämiseen. Peruskorjauksessa huomioidaan myös aluksella työskentelevien tutkijoiden työturvallisuuden sekä itse tutkimustyön laadun varmistaminen. Määrärahaa voi käyttää myös korvaavan aluksen vuokraukseen, mikäli se mahdollistaa peruskorjauksen kokonaistaloudellisesti edullisemman toteutuksen.
Korvauksia jääolosuhteiden öljyntorjuntalaitteiden ja puuttuvan avomeritorjuntakaluston hankinnasta sekä muun öljyvahinkojen torjuntakaluston hankinnasta ja öljyntorjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneista menoista arvioidaan saatavan öljysuojarahastosta 1 500 000 euroa. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.10.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2017 | 2018 | Yhteensä vuodesta 2017 lähtien | |
| Vuoden 2017 sitoumukset | 4 000 | 3 000 | 7 000 |
| Yhteensä | 4 000 | 3 000 | 7 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Öljyntorjuntalaitteiston ja avomeriöljyntorjuntakaluston hankinta | -2 500 |
| Yhteensä | -2 500 |
| 2017 talousarvio | 5 000 000 |
| 2016 talousarvio | 7 500 000 |
| 2015 tilinpäätös | 1 450 000 |