Talousarvioesitys 2017
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä lupa- ja viranomaismenettelyjä sujuvoitetaan.
Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.
Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.
Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:
- — Osallistutaan energia- ja ilmastostrategian ja ilmastolain toteuttamiseen
- — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
- — Kehitetään alueen jätehuoltoa ja sitä ohjaavaa alueellista jätesuunnitelmaa. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa
- — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä.
- — Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta, mm. sähköisten lupa- ja valvontajärjestelmien avulla, ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Huolehditaan riskinarvioinnin perusteella laadittujen valvontasuunnitelmien ja ohjelmien toteutumisesta
- — Edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman toteutumista
- — Toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon suunnitelmia ja toimenpideohjelmia sekä edistetään valtion avustuksilla vesien tilaa parantavia hankkeita ja ravinteiden kierrätystä
- — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritystä ja luokittelua
- — Kaupunkiseutujen vaikutuksiltaan merkittävien yleis- ja asemakaavojen laatimista tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun edellytyksiä ja kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa maaseuturakentamisen käytäntöjä alueiden erilaisuus huomioon ottaen
- — Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa huomioidaan elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys sekä kulttuuri- ja viherympäristön arvot. Tällä parannetaan ihmisten hyvinvointia ja alueiden vetovoimaa. Ohjataan alueidenkäyttöä siten, että viherrakenteen ja -ympäristön laatu sekä elinympäristön viihtyisyys paranevat
- — Toteutetaan ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmaa
- — Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa.
- — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua
- — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun toimeenpanon ja turvaamistoimien osalta.
Tunnuslukuja
| Indikaattori | 2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
| METSO-alueiden suojelu, ha | 7 913 | 5 953 | 3 600 | 3 000 |
| Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl | 2 145 | 1 587 | 1 800 | 2 100 |
| Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl | 9 | 10 | 8 | 14 |
| Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), % | 64,0 | 63,81) | 63,9 | 63,9 |
1) Ennuste
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 782 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:
1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät
2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen
3) rakennustuotteet
4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.
Selvitysosa:Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2017:
- — Vaikutetaan Pariisin ilmastokokouksen tulosten toimeenpanoon ja jatkotyöhön sekä sopimuksen voimaansaattamiseen. Vaikutetaan EU:ssa vuodelle 2030 asetetun vähintään 40 prosentin päästövähennystavoitteen toimeenpanoon. Valmistellaan vuoteen 2030 ulottuva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma annettavaksi selontekona eduskunnalle
- — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta samalla huolehtien rakentamisen laadusta, rakennusten kosteusturvallisuudesta ja sisäilmastosta
- — Edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä sekä rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta alueidenkäytössä, rakentamisessa ja liikkumisessa uuden energia- ja ilmastostrategian sekä ilmastolain mukaisesti.
- — Toteutetaan aloitteita ja osallistutaan aloitteisiin, joilla edistetään vihreää taloutta
- — Vaikutetaan EU:n kiertotalous- ja jätelainsäädäntöehdotusten valmisteluun
- — Edistetään haitallisten aineiden ja kemikaalien hallintaa kestävän kierrätystalouden turvaamiseksi
- — Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja
- — Edistetään ravinteiden kierrätyksen uusia menetelmiä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi
- — Vaikutetaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen maatalous-, metsä- ja energiasektorilla sekä muussa biotaloudessa
- — Vahvistetaan arktisten alueiden ympäristökysymysten näkyvyyttä ja edistetään suojelutoimien vaikuttavuutta.
- — Ohjataan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanoa. Valmistellaan uusia ehdotuksia ympäristölupamenettelyn sujuvoittamiseksi laadittujen selvitysten perusteella
- — Sujuvoitetaan ympäristönsuojelun lupamenettelyä sähköisellä asioinnilla
- — Toteutetaan ja edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiaa sekä sen sisältämää valtakunnallista tutkimus- ja kunnostusohjelmaa sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhanketta
- — Valmistellaan valtakunnallista öljyntorjuntaohjelmaa
- — Valmistellaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa
- — Päivitetään kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma
- — Tehostetaan haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa lisääntyneiden vaatimusten vuoksi
- — Ohjataan vesien ja merenhoidon suunnittelua ja toteutusta sekä jatketaan kansainvälistä yhteistyötä Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi
- — Uudistetaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistetään sitä koskevan valtioneuvoston päätöksen toimeenpanoa
- — Edistetään merialuesuunnittelun käynnistymistä Suomen rannikkoalueella
- — Sujuvoitetaan kaavoitusta ja rakentamisen lupamenettelyä tinkimättä rakennetun ympäristön laadusta
- — Uudistetaan maankäytön ja rakentamisen ohjausta
- — Tehostetaan keinoja kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden toteuttamiseksi laaja-alaisesti koko yhteiskunnassa
- — Valmistellaan kuntien rakennusvalvontayksiköiden tehtäviä, määrää ja kokoa koskevaa uudistusta viranomaisohjauksen tehostamiseksi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa rakentamisen lupamenettelyitä
- — Uudistetaan rakentamismääräyskokoelmaa. Sääntelyä puretaan kustannusten ja byrokratian keventämiseksi
- — Tehostetaan ja sujuvoitetaan ympäristöön kohdistuvia lupa- ja arviointimenettelyitä. YVA-lain toimeenpanoa edistetään erityisesti YVA-menettelyn ja hankekaavoituksen yhdistämisen osalta
- — Edistetään digitalisaatiota koko ympäristöhallinnon toimialueella.
- — Huolehditaan luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanosta toteuttamalla kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa vuonna 2016 tehtävän päivityksen mukaisesti
- — Perustetaan itsenäisyyden 100-vuotissjuhlavuoden kansallispuisto ja jatketaan luonnonsuojelualueiden perustamissäädösten valmistelua
- — Edistetään lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviointeja ja parannetaan suojelun tasoa
- — Edistetään vapaaehtoista luonnonsuojelua. Edistetään ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä kehittäen erityisesti luonnon virkistyskäyttöä, luontomatkailua ja maisemanhoitoa.
- — Kaupunkiseutujen MAL-sopimuksilla sekä suunnitteluyhteistyöllä lisätään asunto- ja tonttitarjontaa ja asuntorakentamista, parannetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta sekä vähennetään liikennetarpeita. Samalla parannetaan elinympäristön laatua
- — Kytketään asuntotarjonnan lisääminen aiempaa tiiviimmin työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä asumisolojen parantaminen hyvän ympäristön tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin
- — Alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen kehittämisessä kiinnitetään enemmän huomiota alueiden erilaisuuteen, erilaisten asuinympäristöjen vahvuuksiin ja maaseudun tarpeisiin
- — Huolehditaan asuntotuotantoon liittyvien valtion tukijärjestelmien ajantasaisuudesta ja toimivuudesta riittävän kohtuuvuokraisen asuntotarjonnan turvaamiseksi
- — Suunnataan asuntokantaan kohdentuvat tukitoimet siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti edistävät ikääntyneiden ja vammaisten mahdollisuuksia asua kotonaan
- — Edistetään turvapaikan saaneiden asumista kotoutumisen tukemiseksi
- — Selvitetään ajantasaisia keinoja asuinympäristöjen viihtyisyyden, monipuolisuuden ja luonnonläheisyyden edistämiseksi.
Tuotetaan hallinnolle tietoa, joka palvelee toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia.
Vuoden 2017 kohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain toimeenpano, kustannustehokas ja kestävä ilmastopolitiikka, kiertotalous, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin jatkotoimenpiteet, rakennetun ympäristön laatu ja kestävyys (mm. ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, rakennusten energiatehokkuus ja puukerrostalojen rakentamisen edistäminen), kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen sekä kokonais- ja kohdealuearkkitehtuurityö.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (520/2014) markkinavalvontaa sekä ja pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien tuotevaatimusten valvontaa pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti.
Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99.
EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaa koskevat velvoitteet on säädetty rakennustuoteasetuksessa. Tukes hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n nojalla myös eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) mukaisen markkinavalvonnan. Energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008), jonka mukaisesti Tukes vastaa markkinavalvonnasta.
EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.
Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)
| Tehtäväalue | 2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 arvio |
| Ympäristönsuojelu | 54 | 51 | 51 |
| Luontoympäristö | 52 | 51 | 48 |
| Rakennettu ympäristö | 83 | 77 | 78 |
| Tieto ja viestintä | 12 | 13 | 13 |
| Hallinto ja kansainväliset asiat | 53 | 49 | 46 |
| Kansliapäällikkö ja alaiset | 5 | 5 | 5 |
| Yhteensä | 259 | 246 | 241 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
| Bruttomenot | 31 771 | 29 380 | 28 582 |
| Bruttotulot | 900 | 800 | 800 |
| Nettomenot | 30 871 | 28 580 | 27 782 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 660 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 968 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Rakennustuotteiden markkinavalvonta (siirto momentilta 31.01.01) | 50 |
| Siirto momentille 23.01.01 (-1 htv) | -114 |
| Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) | 137 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -4 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -285 |
| Palkkaliukumasäästö | -33 |
| Palkkausten tarkistukset | 85 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -133 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -168 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | 21 |
| Työajan pidentäminen (Kiky) | -187 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -28 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -183 |
| Tasomuutos | 51 |
| Yhteensä | -798 |
| 2017 talousarvio | 27 782 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | -183 000 |
| 2016 talousarvio | 28 580 000 |
| 2015 tilinpäätös | 31 179 999 |
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 878 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.
SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKEn toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan noin 1 700 000 euroa. SYKEn toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 22 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta noin 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Tutkimuslaitosuudistukseen sopeutuminen vaikuttaa tehtävien hoitamiseen käytettäviin voimavaroihin vuosina 2015—2018. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.
Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen kestävyyteen tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.
Vaikuttavuustavoitteet ovat:
- — Biotalouden ja kiertotalouden kasvu ja uudet ratkaisut ovat kestäviä ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta. Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden vaikutukset terveyteen tiedostetaan. Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa
- — Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja ne on ratkaistu kokeilemalla uusia toimintamalleja ja käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia. Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:
- — SYKE lisää edelleen ammatillisten ja tieteellisten julkaisujen määrää suhteutettuna työpanoksen määrään
- — SYKE lisää sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä ympäristöä koskevan tiedon jakamisessa
- — SYKE huolehtii sekä julkisoikeudellisen että liiketaloudellisen toimintansa kustannusvastaavuudesta
- — SYKE huolehtii palvelukyvystään erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden sekä aluehallinnon kannalta tarkasteltuna
- — SYKE huolehtii toimintaansa koskevan viestinnän laadusta median kannalta tarkasteltuna.
SYKE keskittyy toiminnassaan:
- — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
- — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan
- — Itämereen ja vesistöihin liittyvien ohjausjärjestelmien ja -keinojen kehittämiseen sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan
- — kiertotalouden ja biotalouden edistämiseen ja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen
- — luonnonvarojen kestävän käytön ja vaikutusten arvioinnin edistämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen
- — luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaan ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palvelujen ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen
- — maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen kehittämiseen.
SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvavat ympäristökysymykset, kuten:
- — globaalien ympäristömuutosten voimakkaampi heijastuminen Suomeen
- — ympäristöä koskevan hallinnan muutokset
- — ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen.
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4,9 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 14,5 milj. euroa, josta yhteisrahoitteista 11,0 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7,6 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti.
Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.
Tuottavuutta parannetaan monipuolistamalla tutkimusyhteistyön toimintamalleja yhdessä valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa sekä kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä. Tuottavuusparannuksia tehdään erityisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kautta.
Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2015—20171)
| Tehtäväalue | 2015 toteutuma kustannukset milj. € |
htv | 2016 arvio kustannukset milj. € |
htv | 2017 tavoite kustannukset milj. € |
htv |
| Tutkimus ja kehittäminen | 27,1 | 298 | 25,1 | 281 | 25,2 | 275 |
| Asiantuntijatuki | 20,5 | 204 | 20,0 | 195 | 19,5 | 188 |
| Viranomaistoiminta | 2,1 | 22 | 2,1 | 21 | 2,0 | 21 |
| Ympäristötiedon tuottaminen | 7,8 | 62 | 7,2 | 58 | 6,2 | 55 |
| Yhteensä | 57,5 | 586 | 54,4 | 555 | 52,9 | 539 |
| Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä | 299 | 278 | 270 |
1) Kustannuksissa on huomioitu toimintamenomomentin käyttö sekä muiden momenttien käyttöoikeutena myönnetty rahoitus; ei kuitenkaan momenttien 35.10.20 ja 35.10.70 käyttö.
SYKEn kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan noin 540. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 310 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrässä on otettu huomioon TULA-vähennykset. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
| Bruttomenot | 55 571 | 54 014 | 52 878 |
| Bruttotulot | 26 266 | 24 000 | 27 000 |
| Nettomenot | 29 305 | 30 014 | 25 878 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 111 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 5 867 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 9 305 | 11 500 | 11 000 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 2 122 | 4 500 | 3 000 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 1 808 | 2 500 | 2 000 |
| Tuotot yhteensä | 13 235 | 18 500 | 16 000 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 23 773 | 35 000 | 28 070 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -10 538 | -16 500 | -12 070 |
| Omarahoitusosuus, % | 44 | 47 | 43 |
Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Rakenteelliset muutokset (HO 2015) | -800 |
| Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -2 270 |
| Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 1 640 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -12 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -6 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -321 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | 2 |
| Palkkaliukumasäästö | -142 |
| Palkkausten tarkistukset | 92 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -150 |
| Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -933 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -134 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -335 |
| Työajan pidentäminen (Kiky) | -211 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -32 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -201 |
| Tasomuutos | -323 |
| Yhteensä | -4 136 |
| 2017 talousarvio | 25 878 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | -199 000 |
| 2016 talousarvio | 30 014 000 |
| 2015 tilinpäätös | 32 061 000 |
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 405 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtori (siirto momentilta 28.01.29) | 32 |
| Tasomuutos | -597 |
| Yhteensä | -565 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2017 talousarvio | 6 405 000 |
| 2016 talousarvio | 6 970 000 |
| 2015 tilinpäätös | 6 514 932 |
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 230 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille
3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin
4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen
5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.
Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankinta | 500 |
| Järjestötukien säästö (HO 2015) | -4 |
| Yhteensä | 496 |
| 2017 talousarvio | 2 230 000 |
| 2016 talousarvio | 1 734 000 |
| 2015 tilinpäätös | 2 100 000 |