Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

3. Hallituksen finanssipolitiikkaPDF-versio

Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuote on supistunut usean vuoden ajan, työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Lisäksi väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä sekä kasvattaa julkisia menoja. Julkinen talous on syvästi alijäämäinen. Julkisen talouden velka on kasvanut nopeasti ja se ylittää 60 % suhteessa BKT:seen kuluvana vuonna.

Hallituksen finanssipolitiikan linja

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan julkisen talouden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä, eikä lisävelkaa oteta enää vuoden 2021 jälkeen. Kokonaisveroaste ei nouse.

Hallitus sitoutuu julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana.

Hallitusohjelmassa on sovittu julkista taloutta välittömästi vahvistavasta sopeutusohjelmasta. Julkisia menoja vähentävien ja maksutuloja lisäävien toimien ohella toteutetaan määrärahojen uudelleenkohdennuksia. Hallitusohjelman tavoitteena on näillä toimin nettomääräisesti vahvistaa julkista taloutta vuoden 2019 tasossa n. 4 mrd. eurolla.

Työllisyyden ja talouden kasvun edellytyksiä vahvistetaan verotuksen keinoin. Verotukseen tehtävät perustemuutokset muuttavat verotuksen rakennetta siten, että verotuksen painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että verotoimien yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi neutraali vuoden 2019 tasolla.

Hallitus käynnistää muutosohjelman hallituskauden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen esimerkiksi edistämällä digitaalisuutta ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen kohdistetaan kertaluonteisesti 1,6 mrd. euroa, joka jaksotetaan kolmelle vuodelle päättyen vuoteen 2018.

Hallitus tavoitteli kattavaa yhteiskuntasopimusta, jota ei ponnisteluista huolimatta saavutettu. Hallitus kuitenkin pyrkii Suomen kilpailukyvyn parantamiseen edelleen yhteiskuntasopimusneuvottelujen päätyttyäkin ja tiedotti 8.9.2015 poikkeuksellisista toimista yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä prosentilla sekä toimista työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi. Pääministeri Sipilä tuo hallituksen esittelemät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että tarvittavat lakimuutokset on tehty viimeistään kesäkuussa 2016. Jos kilpailukykyä parantavilla toimenpiteillä ei saavuteta tavoiteltuja tuloksia, on hallitus varautunut toimeenpanemaan n. 4 mrd. euron sopeutuspäätösten lisäksi n. 1,5 mrd. euron menosäästöt ja veronkorotukset.

Joidenkin hallituksen toimenpideohjelmien aikajänne säästövaikutuksineen ulottuu yli vaalikauden. Kuntien kustannuksia pyritään vähentämään 1 mrd. eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisella tavoitellaan 3 mrd. euron säästöjä.

3.1. Finanssipolitiikan tavoitteet

EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle kolme finanssipoliittista sääntöä. Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoite (MTO).

Kevään 2013 vakausohjelmassa asetettu keskipitkän aikavälin tavoite rakenteelliselle rahoitusasemalle, -0,5 % suhteessa BKT:seen, pidetään ennallaan. Suomelta edellytetty rakenteellinen sopeutus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on v. 2015 0,1 % ja v. 2016 0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2016—2019 hallitus on päättänyt seuraavista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan:

  • — valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen.
  • — kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen.
  • — työeläkerahastojen ylijäämä n. 1 % suhteessa BKT:seen.
  • — muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema n. 0 % suhteessa BKT:seen.

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman koheneminen vaatii toimia, jotka lisäävät julkisyhteisöjen tuloja ja vähentävät julkisyhteisöjen menoja. Toimet voivat olla tuloihin ja menoihin kohdistuvia välittömiä sopeutustoimia tai toimia, jotka kohentavat talouden kasvun edellytyksiä.

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Hallitusohjelmassa sovittiin menoja vähentävistä tai maksutuloja korottavista toimenpiteistä, joilla tavoitellaan julkisen talouden n. 4 mrd. euron nettomääräistä sopeutusta vuoden 2019 tasolla. Veroperustemuutosten vaikutukset eivät sisälly tähän kokonaisuuteen. Nämä hallitusohjelmassa sovitut sopeutustoimenpiteet on pääsääntöisesti sisällytetty vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Toimenpiteiden vaikutukset ovat myös täsmentyneet valmistelun aikana. Esimerkiksi indeksikorotusten jäädyttämisillä saavutettavan säästön arvio on alentunut hallitusohjelman aikaisista vaikutusarvioista aiempaa matalampien hintaennusteiden takia. Lisäksi mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan 200 milj. euron säästön myöhentäminen vuoteen 2017 on korvattu muiden sopeutustoimien aikaistuksin tai niiden mittaluokan korotuksin. Hallitusohjelman mukaisten sopeutustavoitteiden saavuttamiseksi on myös tehty eräitä lisäsäästöpäätöksiä, kuten suurimpana KEL- ja elinkustannusindeksisidonnaisten etuuksien (pl. toimeentulotuki) indeksikorotusten jäädyttäminen myös 2017—2019. Päätettyjen menotoimenpiteiden ja maksutulokorotusten nettomääräinen vaikutus valtion budjettitalouteen on arviolta n. 0,8 mrd. euroa v. 2016. Jatkovuosien osalta osa toimenpiteistä vaatii vielä täsmentämistä. Vaikutus valtion talouteen on arviolta n. 2,7 mrd. euroa ja vaikutus julkiseen talouteen n. 3,5 mrd. euroa vuoden 2019 tasolla.

Toisaalta hallitus on päättänyt kohdentaa 1,6 mrd. euroa kertaluonteisesti kärkihankkeisiin ja korjausvelan pienentämiseen vuosina 2016—2018. Vuonna 2016 nämä panostukset lisäävät budjettitalouden menoja 323 milj. euroa. Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä. Rahoituksesta 330 milj. euroa katetaan kehyksissä vuosille 2017—2018 varatun Pisararadan rahoituksen purkamisella.

Tuloarvioissa on huomioitu pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa päätetyt veroperustemuutokset. Hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelmassa on sekä verotusta kiristäviä että verotusta keventäviä toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään vuosittain ansiotason nousua tai inflaatiota vastaavat tarkistukset. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä. Julkisen talouden tasapainottamiseksi useita valmisteveroja korotetaan. Autoverotusta kevennetään asteittain. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Aiemmin päätetyn mukaisesti kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden 2015 lopussa, mikä alentaa kuntien yhteisöverotuottoa ja vastaavasti korottaa valtion yhteisöverotuottoa v. 2016. Kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella asteittain. Hallituksen esittämät uudet verotuloja koskevat muutokset alentavat nettomääräisesti budjettitalouden tuloja 0,1 mrd. euroa v. 2016. Vuonna 2019 toimien vaikutuksen budjettitalouden tuloihin arvioidaan olevan nettomääräisesti neutraali. Nettovaikutuksessa on huomioitu uutena päätöksenä ansiotason nousun mukainen tarkistus ansiotuloverotukseen vuoden 2016 osalta. Vuosien 2017—2019 osalta tarkistukset ovat sisältyneet jo aiempien kehyspäätöksien tuloarvioihin.

Kasvavien eläke- ja työttömyysmenojen vuoksi sosiaaliturvamaksuihin on kohdistunut korotuspaineita. Osana perättäisten korotusten sarjaa yksityisten työantajien ja palkansaajien työeläkemaksut nousivat yhteensä 0,4 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden alussa. Vuoden 2017 eläkeuudistussopimuksen yhteydessä työmarkkinajärjestöt sopivat myös työeläkemaksun tasosta. Aiemmin vuodelle 2016 sovittu 0,4 prosenttiyksikön suuruinen korotus päätettiin siirtää vuodelle 2017 ja työeläkemaksu päätettiin jäädyttää tälle 24,4 prosentin tasolle vuosiksi 2017—2019. Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkankorotusten sopimisen yhteydessä työmarkkinakeskusjärjestöt esittivät, että työttömyysvakuutusmaksuun tehdään v. 2016 yhden prosenttiyksikön korotus, joka jakautuu puoliksi työnantajien ja palkansaajien kesken. Korotuksen on oletettu jäävän voimaan toistaiseksi.

Näkymät tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen 3 prosentin viitearvon v. 2014 ja viitearvo ylittyy myös kuluvana vuonna. Valtionvarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan hallituksen vuodelle 2016 päättämät sopeutustoimet, kun ne toteutuvat täysimääräisinä, riittävät pienentämään julkisyhteisöjen alijäämän alle 3 prosentin v. 2016. Näin ollen Suomi täyttää alijäämää koskevan kriteerin, kuten Euroopan komissio arvioi kesäkuussa. Vaikka velka ylittää 60 prosentin rajan tänä vuonna ja velkakriteeri rikkoutuu vuodesta 2016 eteenpäin, kun viitearvon ylitys ei olisi enää selitettävissä solidaarisuusoperaatioilla tai suhdannetilanteella, velkakriteerin rikkominen ei yksinään johda vielä menettelyn käynnistämiseen. Myös Euroopan komissio arvioi kesäkuussa, että liiallisen alijäämän menettelyn käynnistäminen ei ole perusteltua alijäämä- tai velkakriteerin perusteella.

Suomi täytti laajasti ottaen ennaltaehkäisevän osan vaatimukset v. 2014. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi noudattaa laajasti ottaen ennaltaehkäisevän osan vaatimuksia v. 2015. Vuonna 2016 rakenteellisen jäämän muutoksen poikkeama saattaa toteutuessaan muodostua merkittäväksi, mutta tämänhetkisen kokonaisarvion mukaan poikkeama ennaltaehkäisevän osan vaatimuksista ei ole merkittävä. Arvioon liittyy kuitenkin riskejä ja epävarmuuksia, joten merkittävän poikkeaman mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Hallituksen julkiselle taloudelle vuoteen 2019 asettamien alasektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden osalta valtiovarainministeriön ennusteen perusteella sekä paikallishallinto että valtiontalous eivät tule saavuttamaan tavoitteitaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että hallitusohjelman sisältämät sopeutustoimet täsmentyvät ja toteutuvat täysimääräisesti. Myös kuntien on jatkettava omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan.