Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toiminta-ajatus

Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EU-oikeutta ja ihmisoikeuksia sekä huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuu kansainvälisessä vaikuttamisessa.

Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.

Toimintaympäristö

Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi globaali toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset.

Globalisaation parempaan hallintaan liittyvät kysymykset ovat Suomen kansainvälisen yhteistyön keskeinen kohde. Hallitus toimii globalisaation hyötyjen oikeudenmukaisen jakautumisen ja siihen liittyvien epäkohtien ja epävarmuuden vähentämiseksi. Suomi toimii johdonmukaisesti kansainvälisissä järjestöissä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Suomi toteuttaa arvopohjaista ulkopolitiikkaansa pyrkimällä tukemaan mahdollisimman laajaa vuoropuhelua yli poliittisten, kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen.

Syventyneen maailmanlaajuisen keskinäisriippuvaisuuden myötä Suomelle avautuu uusia vaikutusmahdollisuuksia, toisaalta myös kielteiset ilmiöt leviävät. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa uudet turvallisuushaasteet, kuten esimerkiksi rahoitus- ja talouskriisit ja niihin liittyvä protektionismin riski, ilmastonmuutos, hallitsemattomat muuttoliikkeet, köyhyys ja eriarvoisuus, epidemiat, kansainvälinen rikollisuus, joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi ja tietoverkkohäiriöt, korostavat tarvetta laajan turvallisuuden näkökulmalle, eri politiikkalohkojen johdonmukaisuudelle sekä kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamiselle.

YK:n ja muiden monenkeskisten instituutioiden merkitys vahvistuu, mutta toisaalta erilaisten poliittisesti ja taloudellisesti merkittävien maiden keskinäinen yhteistyö lisääntyy, esimerkkinä G-20, ja asettaa paineita monenkeskiselle järjestelmälle. Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys. Unionin ulkoinen toimintakyky vahvistuu Lissabonin sopimuksen toimeenpanon myötä. Euroopan unionin lähialueiden ja erityisesti sen strategisen kumppanin Venäjän painoarvo kasvaa entisestään ja modernisaatiokumppanuus tarjoaa välineen yhteistyön kehittämiseen. Yhdysvalloilla on jatkossakin vahva asema kansainvälisessä politiikassa ja transatlanttisen yhteistyön syventäminen kahdenvälisesti ja Euroopan unionin kautta on keskeisessä asemassa. Suurten kehittyvien maiden, erityisesti ns. BRICS-maiden, nousulla on keskeinen vaikutus kaikkiin kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Monitasoisen turvallisuuspoliittisen haasteen asettaa epävakauden vyöhyke, joka ulottuu Afrikasta Lähi-idän kautta Aasiaan. Hauraat valtiot, ääriliikkeiden toiminta ja Lähi-idän konfliktin kärjistyminen muodostavat merkittävän, myös Suomen turvallisuuteen vaikuttavan riskin.

Kehittyvien markkinoiden suhteellinen painoarvo jatkaa kasvuaan maailmantaloudessa ja tuotannon ja kulutuksen painopiste siirtyy edelleen kohti Aasiaa. Kilpailun kiristyessä talouteen liittyvän ulkopolitiikan merkitys kasvaa. Suomen tavoitteiden edistäminen ja etujen puolustaminen edellyttää aktiivista otetta talous- ja kauppapolitiikassa sekä vahvaa maakuvaa.

Hallinnonalan strategiset tavoitteet

Ministeriön toiminnalle on asetettu keskeiset strategiset vaikuttavuustavoitteet ministeriön toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkoasiainministeriö huolehtii siitä, että Suomi kykenee mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan kansainvälisissä suhteissa tehtäviin ratkaisuihin, jotka heijastuvat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, sekä toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ulkoasiainministeriö tukee demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja kestävän kehityksen toteutumista. Tavoitteena on:

  • EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen, ml. yhteinen edustautuminen kansainvälisillä foorumeilla, unionin laajaa keinovalikoimaa ja uutta ulkosuhdepalvelua hyödyntäen lähtökohtana kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka puitteissa kauppa-, ilmasto-, turvallisuus- ja kehityspolitiikkaa edistetään rinta rinnan. Suomen vaikutusmahdollisuuksien ylläpito ja tavoitteiden edistäminen EU:n toiminnassa.
  • Suomen aktiivinen vaikuttaminen YK:n globaalin toimintakyvyn vahvistamiseen sekä YK-järjestelmän reformien ja kansainvälisten avunantajien yhteistyön edistämiseen. Tehokas ja johdonmukainen toiminta monenkeskisessä yhteistyössä, kansainvälisissä järjestöissä ja tuomioistuimissa.
  • Kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen, myös EU:n toiminnan ja monenvälisen yhteistyön kautta. Painopisteinä ovat erityisesti transatlanttisten suhteiden vahvistaminen ml. Suomen Yhdysvallat -toimintaohjelman laatiminen ja toimeenpano, hallituksen Venäjä-toimintaohjelman päivittäminen, pohjoisen ulottuvuuden tukeminen, lähialueyhteistyön uudistaminen, arktisen strategian toimeenpano, Itämeren alueen yhteistyö sekä pohjoismainen ja NB8-yhteistyö sekä ns. BRICS-maat.
  • Euroopan unionin laajentumisen edistäminen yhteisesti sovittujen jäsenyyskriteerien pohjalta.
  • Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden kehittäminen sekä Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maissa politiikkalinjauksen (IKTO) toimeenpano.
  • EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen, ml. EU:n sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan voimavarojen kehittäminen. Vaikuttaminen keskusteluun eurooppalaisista turvallisuusjärjestelyistä. EU:n ja Naton välisen yhteistyön kehittäminen ja osallistuminen rauhankumppaneille avoimeen Nato-yhteistyöhön. Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen.
  • Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan YK:n ja EU:n puitteissa sekä yhteistyössä Naton kanssa ja siviilikriisinhallintatehtävissä toimivien asiantuntijoiden määrän lisääminen. Alueellisina painopisteinä Afganistan, Libanon, Kosovo ja Afrikka. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan edistäminen.
  • Kansainvälisen oikeuden vahvistaminen ja ihmisoikeuksien kokonaisvaltainen kehittäminen ja valtavirtaistaminen kansainvälisissä suhteissa. Ihmisoikeuspoliittisen selonteon toimeenpanon edistäminen.
  • Kansainväliseen rauhanvälitykseen osallistuminen. Rauhanvälityksen toimintaohjelman valmisteleminen Suomen osaamisen ja osallistumisen vahvistamiseksi ottaen huomioon mahdollisuudet voimavarojen joustavaan käyttöön.
  • Aktiivinen toiminta ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi sekä kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi.
  • Suomen YK-turvallisuusneuvostovaalikampanjan tehokas toimeenpano sekä valmistautuminen mahdolliseen jäsenyyteen. Kampanjan menestyksekäs toimeenpano edellyttää koko valtionhallinnon panosta lokakuussa 2012 YK:n yleiskokouksessa toimeenpantavaan vaaliin saakka.

Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet

Ulkoasiainministeriö vahvistaa kansainvälistä talous- ja kauppajärjestelmää ja kehittää avointa, sääntöihin perustuvaa maailmantaloutta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ministeriö parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Tavoitteena on:

  • Avoimen kauppapolitiikan periaatteiden edistäminen EU:ssa sekä G8- ja G-20 -ryhmittymien kauppapoliittisessa toiminnassa. Kauppa-, sisämarkkina-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan johdonmukainen kehittäminen EU2020-strategian toimeenpanon yhteydessä.
  • WTO:n monenvälisten kauppaneuvotteluiden (Dohan kierros) sekä EU:n kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen edistäminen Suomen tavoitteiden mukaisesti. WTO:n toiminnan kehittäminen. Venäjän integroitumisen kansainväliseen kauppajärjestelmään syventäminen. Suomalaisyritysten kaupankäynti- ja toimintaedellytyksien parantaminen Venäjällä. Suomen ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön parantaminen.
  • Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman laatiminen. Suomen kaupallistaloudellisten intressien edistäminen painopistealueina erityisesti ns. BRICS-maat ja muut keskeiset nousevat taloudet, Cleantech-sektori, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta koskevat kysymykset, kaupanestetyö, kansainvälisen energia-, ilmasto- ja ympäristötyön kauppapoliittiset ulottuvuudet, investointien edistäminen sekä ennakointityö.
  • Ulkoasiainhallinnon ja muiden keskeisten viennin- ja kansainvälistymisen edistämistoimijoiden yhteistyön tehostaminen Suomi-talokonseptin pohjalta, ml. Finnode-yhteistyö.

Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö

Kehityspolitiikka on keskeinen osa johdonmukaista ja laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikassa otetaan entistä paremmin huomioon kehityksen ympäristölliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Ulkoasiainministeriö tukee köyhyyden vähentämistä ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen. Ministeriö huolehtii kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta, avun laadusta ja tuloksellisuudesta. Tavoitteena on:

  • Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden parantaminen hallituksen kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjausten mukaisesti. Panostuksen monenkeskiseen yhteistyöhön ja kansalaisjärjestöjen osuuden kehitysyhteistyöstä kasvattaminen. Kehitysavun pirstaleisuuden vähentäminen ja koordinaation muiden avuntajamaiden ja järjestöjen kanssa lisääminen.
  • Määrärahoissa pyritään pitkällä aikavälillä kohti 0,7 % BKTL-tasoa; vuonna 2012 saavutetaan 0,56 prosentin taso. Innovatiivisten kehitysrahoituslähteiden käyttöönottomahdollisuuksien selvittäminen rahoituspohjan kasvattamiseksi. Annettujen sitoumusten mukaisesti 50 % kehitysyhteistyön määrärahojen kasvusta kohdennetaan Afrikkaan.
  • Suomen kehityspoliittisen roolin vahvistaminen Suomen kehitysyhteistyön kahdenvälisillä, alueellisilla ja temaattisilla painopistealueilla. EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen EU-yhteyksissä.
  • Ilmastopolitiikan ja kehityspolitiikan koordinoiminen ja leikkauspintojen vahvistaminen, ml. pitkän aikavälin ilmastorahoituksen ja kehitysrahoituksen suhteen täsmentäminen. Kansainväliseen ilmastorahoitukseen osallistuminen annettujen sitoumusten mukaisesti.
  • Monialainen kanssakäyminen kansalaisyhteiskunnan kanssa, ml. kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpano.

Kansalaispalvelut

Ulkoasiainministeriö tarjoaa Suomen viranomaispalveluja sekä vastaa maahantulolupa-asioista maailmalla. Ministeriö helpottaa suomalaisten asiointia sekä turvallista liikkumista ja elämistä ulkomailla. Ulkoasiainministeriö auttaa nopeasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti hätään joutuneita suomalaisia. Tavoitteena on:

  • Kansalaispalvelustrategian toimeenpano.
  • Konsulipalvelulain uudistaminen.
  • Pohjoismaisen yhteistyön syventäminen maahanmuuttoasioissa. Laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan tehostaminen lähtömaissa.

Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät

Ulkoasiainministeriö vastaa julkisuusdiplomatian toimeenpanosta maailmalla. Hallitusohjelman mukaisesti maakuvatyötä jatketaan. Tavoitteena on:

  • Suomen maakuvan vahvistaminen maabrändityöryhmän suositusten toimeenpanon kautta. Julkisuusdiplomatian pitkäjänteinen kehittäminen entistä tavoitteellisemmin yhdessä muiden toimijoiden kanssa Suomi-talokonseptin mukaisesti.
  • Julkisuusdiplomatian temaattisina painopisteinä ovat Suomen YK-turvallisuusneuvostoehdokkuus, Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö, Suomen arktinen strategia, World Design Capital Helsinki 2012, koulutus ja luovat energiaratkaisut.

Ulkoasiainhallinnon kehittäminen

Tehokas ja toimiva ulkoasiainhallinto edustustoverkkoineen on Suomelle tärkeä väline, jota tulee hyödyntää tehokkaasti. Voimavaroja keskitetään erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Suomen kansainvälisiä toimintoja keskitetään Suomi-talon konseptin pohjalta tavoitteena parantaa suomalaisten toimijoiden yhteistyötä luomalla edellytykset verkostoitumiselle ja koordinaatiolle. Samalla selkeytetään toimijoiden työnjakoa.

Edustustoverkon kehittämisessä otetaan huomioon edellisten lisäksi yhteistyön tiivistäminen erityisesti Pohjoismaiden kesken. Vuonna 2012 suljetaan ainakin Suomen suurlähetystö Filippiineillä Manilassa.

Hallinto- ja tukitehtävistä vähennetään vuonna 2012 yhteensä yhdeksän henkilötyövuotta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen. Ministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen kaikessa ministeriön toiminnassa, kuten rekrytoinneissa ja hallinnonalan tehtäviin määrättäessä.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 76 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Lähialueyhteistyöhankkeita suunniteltaessa otetaan huomioon tasa-arvokysymykset horisontaalisena teemana eri toimialojen hankkeissa. Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Ohjelma tukee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistamista hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
24.20.(67) Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta    
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 125,18 -
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 560,95 505,34
24.90.67 Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 0,50 0,50

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
esitys
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Ulkoasiainhallinto 226 203 222 247 224 905 2 658 1
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 204 915 200 437 201 864 1 427 1
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 67 247 478 231 94
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 16 221 17 563 17 563
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 5 000 4 000 5 000 1 000 25
10. Kriisinhallinta 65 420 76 680 74 654 - 2 026 - 3
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) 47 921 58 332 56 302 - 2 030 - 3
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) 17 499 18 348 18 352 4 0
20. Lähialueyhteistyö 19 500 16 000 5 500 - 10 500 - 66
66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 19 500 16 000 5 500 - 10 500 - 66
(67.) Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 758 596 859 248 897 284 38 036 4
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 743 596 844 248 887 284 43 036 5
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 15 000 10 000 - 5 000 - 33
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 104 190 94 177 87 097 - 7 080 - 8
50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 824 1 870 1 500 - 370 - 20
51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 33 39 39
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 101 511 90 768 84 058 - 6 710 - 7
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 323 1 000 1 000
  Yhteensä 1 173 910 1 268 352 1 289 440 21 088 2

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 542 1 510 1 501    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 2012 noin 650 henkilötyövuotta, sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2011 ja 2012 noin 1 200 henkilötyövuotta.