Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle.

Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseuduilla edistetään maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä yhteensovittamalla. Uusiutuvan energian lisäystä tavoitellaan merkittävällä tuulivoimakapasiteetin kasvattamisella, joka vaatii ripeää ja laadukasta kaavoitusta.

Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Valtioneuvoston vuonna 2011 hyväksymän vesienhoidon toteutussuunnitelman toimeenpanossa tarvitaan laajaa hallinnonalojen ja toiminnanharjoittajien välistä yhteistyötä sekä resurssien kohdentamista vesiensuojelutoimiin. Merenhoitosuunnitelmassa ja kansainvälisessä merensuojelusopimuksessa (HELCOM) on tavoitteeksi asetettu Itämeren ja rannikkovesien hyvä tila. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella edellyttää riittävää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiutta.

EU asetti vuonna 2010 tavoitteekseen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen köyhtymisen pysäyttämisen alueellaan vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tavoitteeseen pyritään erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tarkistetun strategian ja toimintaohjelman 2006—2016 sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008—2016 toimenpiteillä. Merien hyvä ekologinen tila tukee osaltaan luonnon monimuotoisuustavoitteita.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteossa lähtökohtana on, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyritään suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tulevaisuudessa tarvitaankin rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta.

Asuntotuotanto on elpynyt talouskriisin jälkeen 2000-luvun alkupuolen tasolle koko maassa. Huolenaiheena ovat suurten kasvukeskusten asuntomarkkinat, joissa asuntoja ei ole tarjolla riittävästi ja sekä vuokra- että hintataso ovat korkeita. Kaupungistumisen, palvelusektorin kasvavan työvoimatarpeen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa nopeasti myös jatkossa. Asumisen kohtuuhintaisuus on avainkysymys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa.

Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella on mahdollista saavuttaa mittavia energiasäästöjä ja edistää kansallisia ilmastotavoitteita. Uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano edellyttää rakentamista ja rakennuksia koskevien säännösten ja määräysten laajaa uusimista. Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa.

Valtion aluehallinnon ympäristötehtävien ohjauksella pyritään turvaamaan riittävät toimintaedellytykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen ympäristövastuualueiden tavoitteiden saavuttamiselle. Toimintatapoja kehitetään keskeisten palvelujen hyvän laadun säilyttämiseksi lisääntyvien tehtävien ja tuottavuustavoitteiden ristipaineessa.

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvion määräahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla muutoin säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ympäristöministeriö asettaaseuraavat tavoitteettoimialan yhteiskunnallisellevaikuttavuudelle:

  • Saadaan aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa globaali lämpötilan keskimääräinen nousu kahteen celsiusasteeseen.
  • Kulutus ja tuotanto on kestävää ja vastuullista siten, että materiaalitehokkuus kasvaa ja kulutuksen hiilijalanjälki pienenee.
  • Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden kierrätys tehostuu ja kaatopaikoille päätyy enintään 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2016.
  • Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Öljy- ja kemikaalivahinkojen ennakointi ja torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävää noin 30 000 tonnin suuruisen öljyvahingon tehokkaaseen torjuntaan.
  • Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008—2016 toimet suojelevat metsäisiä luontotyyppejä ja metsälajeja. Luonnonsuojeluverkosto täydentyy vapaaehtoisuuteen perustuvilla suojelukeinoilla ja suojelualueiden ekologinen tila paranee alueiden ennallistamisella ja hoidolla.
  • Itämeren ja pintavesien tilaa heikentävät paineet ovat vähentyneet ja vesien tila paranee. Pohjavesien pilaantumisriski alenee. Vesienhoitosuunnitelmien perusteella laaditun toteutusohjelman, merenhoitosuunnitelman ja HELCOM:in Itämeren toimintaohjelman toimeenpano jatkuu laajassa yhteistyössä.
  • Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovitus toimii kaupunkiseuduilla niin, että elinympäristön laatu ja ihmisten arjen sujuvuus paranevat, yhdyskuntarakenne eheytyy, liikenteen päästöt pienenevät ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen osuus kulkumuotona kasvaa.
  • Yhdyskuntien ja rakennusten energiatehokkuus paranee. Energiaa säästäviä ratkaisuja ja uusiutuvia energiamuotoja otetaan käyttöön.
  • Helsingin seudulla asuntotonttitarjonta ja asuntorakentaminen lisääntyvät parantaen kohtuuhintaisen asumisen edellytyksiä sekä vuokra- ja omistusasuntomarkkinoiden vakautta.
  • Ympäristötiedon saatavuus ja hyödyntäminen paranevat sähköisiä palveluja ja tietovarantoja kehittämällä.
  • Kansainvälinen ympäristöhallinto vahvistuu ja tukee kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanoa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
esitys
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 81 474 74 927 72 871 - 2 056 - 3
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 146 35 451 33 263 - 2 188 - 6
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 008 30 710 30 603 - 107 - 0
21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 805 716 979 263 37
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 8 465 6 000 6 350 350 6
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 050 2 050 1 676 - 374 - 18
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 103 363 102 817 99 700 - 3 117 - 3
20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 3 857 6 000 5 200 - 800 - 13
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 770 2 940 2 440 - 500 - 17
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 9 800 9 800 0
(23.) Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v) 3 000 - 3 000 - 100
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 28 456 25 867 25 406 - 461 - 2
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 300 4 300 3 700 - 600 - 14
61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 10 850 8 850 443
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 36 500 39 830 35 830 - 4 000 - 10
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 2 000 4 000 4 000
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 300 300 300
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 580 1 580 1 324 - 256 - 16
70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 3 800 850 850 0
(77.) Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 15 500 13 000 - 13 000 - 100
(88.) Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 2 300
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 122 523 145 484 89 371 - 56 113 - 39
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 775 4 634 4 521 - 113 - 2
37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 500 2 000 2 000
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 49 500 90 500 65 500 - 25 000 - 28
56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha) 65 398 46 000 15 000 - 31 000 - 67
60. Siirto valtion asuntorahastoon
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 350 2 350 2 350
  Yhteensä 307 360 323 228 261 942 - 61 286 - 19

  Henkilöstön kokonaismäärä 999 949 941