Talousarvioesitys 2016

Kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 49 milj. euroa. Libanonin operaation johtovaltiovastuu jatkuu 31.5.2016 saakka. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 15,4 milj. euroa. Määrärahaan sisältyy 0,5 milj. euron osuus rauhanvälittämiseen. Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2016 yhteensä n. 690 henkilöä.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 0,7 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan v. 2016 olevan 0,35 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 498 milj. euroa sekä 320 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2016 jälkeisille vuosille. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ehdotetaan 140 milj. euroa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen ehdotetaan 87 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 1,6 milj. euroa. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa.

Oikeusturva

Tuomioistuimille, oikeusaputoimistoille, ulosottolaitokselle, syyttäjälaitokselle, Rikosseuraamuslaitokselle ja Oikeusrekisterikeskukselle ehdotetaan 17,5 milj. euron lisämäärärahaa vuodelle 2016 osana hallitusohjelman panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon.

Tuomioistuimille ja oikeusapuun esitetään yhteensä n. 13 milj. euron lisäystä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteuttamiseen liittyvien tehtävien hoitamista varten.

Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimenpiteitä jatketaan. Ohjelman hankkeilla pyritään siihen, että oikeusturva voidaan varmistaa, vaikka oikeudenhoitoon kohdistuu menopaineita ja säästöjä.

Tuomioistuinmaksuja korotetaan ja maksullisuuden soveltamisalaa laajennetaan hallitusohjelman mukaisesti niin, etteivät muutokset heikennä vähävaraisten oikeusturvaa.

Ulosottotoimen rakenneuudistusta jatketaan toimintasuunnitelman pohjalta tuottavuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta. Julkisen oikeusavun toimintaa tehostetaan kehittämällä oikeudellista neuvontaa, sähköistä asiointia ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä v. 2015 valmistuvan oikeusavun kokonaissuunnitelman mukaisesti.

Rikollisuuden torjunta

Vankien terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittamisvastuu siirretään Rikosseuraamuslaitoksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen 1.1.2016 lukien.

Rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään uhridirektiivin edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja palveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Palvelutuotannon rahoittamiseksi otetaan käyttöön rikosuhrimaksu ja kehitetään siihen liittyvää valtionavustusjärjestelmää. Tukipalveluiden järjestämiseen osoitetaan lisämäärärahaa 2,7 milj. euroa vuodelle 2016. Valtion tulot kasvavat vastaavasti.

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakennetta uudistetaan määrärahakehysten ja vankiluvun laskun edellyttämällä tavalla siten, että se mahdollistaa turvallisen toiminnan, tukee rangaistusten täytäntöönpanolle asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja edistää uusintarikollisuuteen vaikuttavan toiminnan jatkumista. Tavoitteena on säilyttää vankilaverkosto alueellisesti kattavana.

Saatetaan voimaan rikesakko- ja sakkomenettelylait sekä EU:n uhridirektiivi.

Sakon muuntorangaistuksen käyttöalan laajentaminen peruutetaan.

Poliisitoimi

Poliisin hallintorakenteen uudistamishanketta (Pora III) jatketaan. Poliisitoiminnan toiminnallista tavoitetasoa ja poliisin resursseja arvioidaan uudelleen vastaamaan taloudellisia reunaehtoja. Poliisin kustannusrakennetta ja erityisesti toimipisteverkostoa tarkastellaan tavoitteena toimitilakustannusten alentaminen.

Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia pyritään säilyttämään korkeana.

Poliisi edistää toimillaan tietoverkkoturvallisuuden torjuntaa ja kyberturvallisuutta.

Suojelupoliisi siirtyy vuoden 2016 alusta lukien Poliisihallituksesta sisäministeriön suoraan alaisuuteen.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella sekä rajaliikenteen kehitys. Rajavartiolaitoksen toiminnan painopiste on itärajalla, jossa ylläpidetään uskottava ja itsenäinen toimintakyky. Kriisivalmiudesta ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustointa kehitetään siten, että pelastustoimen valmiudet toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa ovat hyvällä tasolla. Pelastuslaitosten tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 milj. euron vuosittainen säästö palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä.

Hätäkeskustoimintaa kehitetään käyttöönottamalla viranomaisten yhteinen hätäkeskusjärjestelmä kaikissa hätäkeskuksissa maaliskuun 2017 loppuun mennessä.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallinnon toimintaan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä. Vuoden 2016 hakijamäärää on vaikea ennakoida. Talousarvioesityksen määrärahat on mitoitettu 15 000 turvapaikanhakijan mukaan. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt sijoitetaan mahdollisimman nopeasti kuntiin. Kiintiöpakolaisten määrä vuositasolla on tarkoitus pitää 750—1 050 pakolaisessa. Myös EU:n yhteiset päätökset Välimeren alueen vaikean pakolaistilanteen johdosta uudelleen sijoittaa turvapaikanhakijoita vaikuttavat myös Suomeen.

Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) tuoma tuottavuuden lisäys hyödynnetään täysimääräisesti työprosesseja kehittämällä. Sujuva ja nopea turvapaikkahakemusten käsittely hillitsee pitkällä tähtäimellä turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia, kun turvapaikanhakijoiden odotusaika vastaanottokeskuksissa ei pitkity.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 866 milj. euroa, missä on lisäystä 23 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Muutos aiheutuu pääosin toimitilavuokrien nettomääräisestä lisäyksestä, jossa on otettu huomioon puolustusvoimien kestävän vuokratason saavuttamiseksi tarvittava lisäys Senaatti-kiinteistöjen vuokriin ja omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-kiinteistöjen vuokriin aiheutuva vähennys.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 594 milj. euroa, mikä on 177 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin aikaisempina vuosina sidottujen tilausvaltuushankintojen maksatuksien myöhentymisestä ja hallitusohjelman mukaisesta puolustusbudjetin tasokorotuksesta (50 milj. euroa v. 2016) puolustusmateriaalihankintoihin.

Talousarvioesitys sisältää 314 milj. euron tilausvaltuuden sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi. Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2016 -tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2016—2020.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 37 milj. euroa, missä on vähennystä 2 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kriisinhallintaa käsitellään myös ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Verotus ja tullitoimi

Tullille ehdotetaan 4 milj. euron määrärahalisäystä sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon menoihin. Takaisin maksettujen verojen määrärahoihin ehdotetaan 14,7 milj. euron lisäystä. Lisäys perustuu valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemään arvonlisäveroa koskevaan verohuojennuspäätökseen.

Palvelut valtioyhteisölle

Määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 6,2 milj. euroa, joka koostuu pääosin useista Valtiokonttoriin kohdistuvista säästöistä.

Tietohallinto- ja tuottavuushankkeet

Osana hallituksen kärkihankkeita hallinnon digitalisoinnin tukemiseen kohdennetaan 27 milj. euroa v. 2016. Kansallisen tulorekisterin toteuttamiseen suunnataan v. 2016 5,9 milj. euroa.

Tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä tuottavuushankkeiden edistämisen määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 17 milj. euroa vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Talousarviossa varaudutaan rahoittamaan julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviä tietohallintohankkeita, tutkimusten ja palveluiden hankkimista sekä keskeisiä tietojärjestelmähankkeita keskitetyn rahoituksen kautta. Tätä on käsitelty tarkemmin luvussa 6.2

Valtion alue- ja paikallishallinto

Valtion alue -ja paikallishallintoon ehdotetaan 88 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin vuodelle 2015 myönnettyjen ympäristölupien kertaluonteisen ruuhkanpurkurahan 0,7 milj. euroa ja julkisen hallinnon yhteisen Asiakaspalvelu2014 -hankkeen pilotointiin myönnetyn 1,4 milj. euron määrärahan poistumisesta.

Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 248 milj. euroksi, missä on vähennystä 1,4 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna tuloarvioiden muutoksista johtuen.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4 731 milj. euroa, missä on lisäystä 38 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu indeksitarkistuksista, eläkkeiden volyymikasvusta sekä muutoksesta korkoennusteessa.

EU ja kansainväliset järjestöt

Euroopan unionin maksujen määrärahaksi ehdotetaan 2 131 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan uusia valtuuksia saada sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin jäsenyydestä aiheutuvaan peruspääoman merkintään, josta aiheutuu menoja vuosina 2016—2020 yhteensä 62 milj. Yhdysvaltain dollaria, sekä saada sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvaan vaadittaessa maksettavaan pääomaan yhteensä 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin edestä. Uusista valtuuksista aiheutuisi 11 milj. euroa menoja v. 2016.

Kreikan toinen sopeutusohjelma päättyi kesäkuun 2015 lopussa ilman ohjelman loppuunsaattamista sovitusti. Tämän takia raukesi euroryhmän marraskuussa 2012 tekemä päätös siitä, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät Kreikan valtionvelkakirjoihin osana Eurojärjestelmän arvopaperimarkkinaohjelmaa tehdyistä sijoituksista saatavia tuottoja vastaavan määrän Kreikan valtiolle. Tämän vuoksi talousarvioesityksestä on poistettu momentti Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle. Vuonna 2015 tähän tarkoitukseen on budjetoitu 27 milj. euroa.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 9 028 milj. euroa, missä on lisäystä 528 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionosuutta kasvattaa eniten valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, 269 milj. euroa. Valtionosuutta lisäävät myös lisäpanostus lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun, veroperustemuutosten kompensaatio sekä asukasluvun ja laskentatekijöiden muutokset. Valtionosuutta puolestaan vähentävät edellisellä hallituskaudella päätetty valtionosuuden leikkaus sekä seuraavat kuntien kustannuksia alentavat toimenpiteet: alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden muuttaminen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä v. 2016 indeksikorotusta. Kuntien yhdistymisavustuksiin ehdotetaan 26 milj. euroa. Vuonna 2016 toteutetaan neljä kuntaliitosta.

Valtion talousarvioesityksen vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin luvussa 7.

Varhaiskasvatus, yleissivistävä koulutus ja vapaa sivistystyö

Subjektiivista päivähoito-oikeutta muutetaan 1.8.2016 alkaen siten, että jatkossa jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Varhaiskasvatuksessa nostetaan yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdetta 1/7:stä 1/8:aan. Päivähoitomaksuja sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan 1.8.2016 alkaen. Samalla käynnistetään varhaiskasvatuksen kehittämisohjelma, jolla vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätään määräaikaisesti lastentarhanopettajien koulutusta. Varhaiskasvatuksen kehittämisohjelman rahoitukseen osoitetaan yhteensä 7 milj. euroa.

Perusopetuksen voimavaroja suunnataan oppimistapoja ja -ympäristöjä kehittäviin toimenpiteisiin sekä varmistetaan perusopetuksen saavutettavuus. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Osana hallituksen kärkihankepanostuksia osoitetaan digitaalisen materiaalin käyttöönoton vauhdittamiseen sekä digioppimisen kokeiluihin ja kehittämiseen 6 milj. euroa sekä opettajien digitaalisen osaamisen lisäämiseen perus- ja täydennyskoulutuksella 9,5 milj. euroa v. 2016.

Valmistellaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamista tavoitteena, että lukiokoulutuksen vaikuttavuus, laatu ja tehokkuus parantuvat ja, että lukiokoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan.

Vapaassa sivistystyössä otetaan käyttöön uusi rahoitusjärjestelmä.

Ammatillinen koulutus

Valmistellaan ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamista tavoitteena yhtenäinen ammatillisen koulutuksen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät.

Käynnistetään koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva rakenteiden ja prosessien uudistaminen vapaaehtoisuuteen perustuen. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja, monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin omalla toiminta-alueellaan.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Korkeakoulut edistävät profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistävät yhteistyötä keskenään sekä yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulujen toiminnan tehostamis- ja korkeakouluverkon rationalisointitoimenpiteen johdosta korkeakoulujen valtionrahoitusta vähennetään yhteensä 75 milj. eurolla.

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä yhteistyötä lisäämällä, sekä uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation ja uuden pedagogiikan tuomia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Opetusta jaksotetaan uudella tavalla ympärivuotiseksi. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.

Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta sekä suunnataan voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Osana hallituksen kärkihankkeita Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään 30 milj. eurolla korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavien ja innovaatioiden kaupallistamista edistävien hankkeiden tukemiseksi.

Opintotuki

Opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovutaan 1.8.2016 lukien. Itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotetaan 13 % 1.1.2016 lukien. Opintotukijärjestelmän uudistamista valmistellaan siten, että uudistus astuu voimaan syksyllä 2016 hallitusohjelman mukaisesti.

Kulttuuri- ja taidepolitiikka

Huolehditaan taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisten tehtävien toteuttamisedellytyksistä sekä taide- ja kulttuuripalveluiden alueellisesta saavutettavuudesta.

Kehitetään taide- ja kulttuurihallinnon virastojen toimintatapoja ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset.

Nuoriso- ja liikuntapolitiikka

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelut pyritään varmistamaan ja samalla kehittämään kyseisiä työmuotoja vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeisiin. Tavoitteena on vahvistaa nuorten elämänhallintaa ja vähentää nuorisotyöttömyyttä.

Tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja sen avulla osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Lisäksi tuetaan eettisesti vahvaa kansainväliseen menestykseen tähtäävää huippu-urheilua. Laajennetaan liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi tavoitteena, että liikutaan tunti päivässä. Tämän johdosta rahoitusta lisätään 7 milj. euroa.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 537 milj. euroa, josta 16,5 milj. euroa on rahastoituja jakamattomia voittovaroja. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 24 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 64 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Hallinto ja tutkimus

Maaseudun kehittäminen

Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta sekä luodaan edellytyksiä monipuoliselle yrittäjyydelle ja liiketoiminnan kilpailukykyiselle kasvulle. Edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020. Määrärahat vähenevät n. 92 milj. eurolla johtuen lähinnä ohjelmakauden 2007—2013 päättymisestä.

Luonnonvaratalous

Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö ja niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.

Määrärahojen lisäyksenä on otettu huomioon kärkihankkeiden lisärahoitus, yhteensä 13,5 milj. euroa. Luonnonvarataloudessa määrärahat vähenevät yhteensä n. 17 milj. euroa. Suurimmat vähennykset aiheutuvat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman rahoitusosuusjärjestelyistä sekä säästöjen kasvusta.

Maanmittaus ja tietovarannot

Maanmittauslaitoksen organisaatiota ja tehtäviä uudistettiin vuoden 2015 alusta lukien. Maanmittauslaitoksen osaksi liitettyjen hallinnonalan tietotekniikan palvelukeskuksen sekä paikkatietokeskuksen toiminnan ja teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan. Määrärahat vähenevät n. 2 milj. eurolla. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan.

Viestintäpolitiikka

Viestintäpolitiikalla edistetään edistyksellisten huippulaatuisten viestintäverkkojen ja uusien tietoperusteisten digitaalisten palveluiden syntymistä sekä markkinoiden kehitystä vapauttamalla alaa kilpailulle sekä joustavoittamalla normi- ja toimilupaohjausta huolehtien samalla kuluttajan oikeuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään digitaalisen tiedon hyödyntämisen edellytyksiin sekä siihen, että tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan. Viestintäpolitiikalla vaikutetaan myös siihen, että tarjolla on monipuolisia, käyttäjien tarpeisiin vastaavia mediapalveluita. Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja sen roolia median murroksessa arvioidaan.

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 32,9 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 11,4 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalle ehdotetaan median innovaatiotukeen 10 milj. euroa. Valtakunnallista haja-asutusalueiden laajakaistahanketta toteutetaan aiemmilta vuosilta siirtyneillä määrärahoilla. Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 508 milj. euroa.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan tavoitteena on tukea elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä taata kaikille mahdollisuudet toimivaan ja turvalliseen arkeen. Liikennepolitiikalla parannetaan liikenneverkon kuntoa ja mahdollistetaan liikennejärjestelmän uudistaminen digitalisaatiota hyväksi käyttämällä. Liikennepolitiikka perustuu jatkossa yhä enenevässä määrin liikenne palveluna -toimintamallille. Digitalisaation hyödyntämistä estävää sääntelyä uudistetaan, luodaan puitteita liikenteen palvelu- ja automaatiokokeiluille sekä edistetään avoimen tiedon käyttöä liikennepalveluissa.

Liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion liikenneväylillä sekä liikennejärjestelmän toimivuudessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vastaavan Liikenneviraston toimintamenoihin osoitetaan 79 milj. euroa. Perusväylänpidon menoiksi arvioidaan 1 116 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 1 065 milj. euroa. Mitoituksessa on otettu huomioon 100 milj. euron lisärahoitus perusväylänpitoon osana hallituksen panostuksia kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen. Liikenneinvestointeihin ml. jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeet ehdotetaan 505 milj. euroa. Vuonna 2016 ehdotetaan aloitettavaksi uutena investointihankkeena Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää lähi- ja kaukojunaliikenteen häiriöitä Helsingin alueella ja muualla Suomessa sekä lisätä ratapihan kapasiteettia.

Liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin liittyvistä liikenteen viranomaispalveluista vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikenteen viranomaispalvelujen menoiksi arvioidaan 128 milj. euroa, josta 81 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 48 milj. euron määrärahalla.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan 208 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 100 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 84 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ylläpitoon, ostoihin ja ostosopimuksiin 18 milj. euroa.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 69 milj. euroa, josta 25 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 44 milj. euroa määrärahalla. Ilmatieteen laitoksen toimintamenomäärärahoja vähentää valtion tutkimusrakenneuudistukseen liittyvät siirrot.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 316 milj. euroa. Tästä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) toimintamenoihin kohdistuu 191 milj. euroa, jossa on vähennystä 22 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys aiheutuu aluehallintoon kohdistuvista tehostamistoimenpiteistä.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Hallitusohjelman säästöpäätösten mukaisesti Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusvaltuudet vähenevät vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon nähden 360 milj. eurosta 231 milj. euroon. Tekesin lainavaltuudet myös laskevat kertaluonteisten lisäysten poistuessa 20 milj. eurolla. Tekes Pääomasijoitus Oy:n pääomitukseen varattu määräraha kasvaa 10 milj. eurolla yhteensä 30 milj. euron tasolle. Lisäys johtuu hallituksen kärkihankkeiden sisältämästä lisäpanostuksesta tutkimustulosten kaupallistamiseen.

Aiempien vuosien kertaluonteisten kasvupanostusten osin poistuessa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen määrärahat vähenevät 80 milj. eurosta 30 milj. euroon. Teollisuussijoituksen vuoden 2016 määräraha suunnataan suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi Suomessa.

Osana hallitusohjelman säästöpäätöksiä kansainvälistymisavustusvaltuudesta luovutaan vuoden 2016 talousarviossa. Määräraha säilyy kuitenkin niin kauan kuin ennen vuotta 2016 tehdyistä myöntöpäätöksistä aiheutuu maksatuksia.

Finpron toiminnan rahoitus on budjetoitu omalle momentilleen (32.20.41), samalla muut kuin Finpron valtionavustukseen tarkoitetut yritysten kansainvälistymisen ja yrittäjyyden edistämisen avustusmäärärahat on siirretty momentille 32.01.40. Finpron yleisavustukseen sisältyy 2 milj. euron suuruinen lisämääräraha hallituksen kärkihankekokonaisuudesta käytettäväksi Team Finland -verkoston vahvistamiseen. Finnvera Oyj ottaa käyttöön pk- ja mid cap -yritysten kasvua tukevan juniorilainaohjelman, mutta tästä ei arvioida koituvan tappiokorvausmenoja vielä v. 2016.

Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen sisältää osana hallituksen kärkihankkeita 8,5 milj. euron lisämäärärahan Team Finland -toimintaan. Erityisavustus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin sisältää kärkihankkeiden mukaisen 5 milj. euron lisävaltuuden biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukemiseen ehdotetaan 30 milj. euroa kärkihankerahoitusta.

Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan aiemmin myönnettyjen luottojen maksatuksiin ehdotetaan 106 milj. euroa, jossa on lainojen nostojen poistumisen johdosta vähennystä 353 milj. euroa.

Joka toinen vuosi myönnettävän Kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahaksi ehdotetaan 758 milj. euroa, jossa on lisäystä reilut 3 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ehdotukset julkisen työvoima- ja yrityspalvelun kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys. Hallitusohjelman mukaisesti TE-palvelujen digitalisoimista jatketaan aiempaa voimakkaammin, ja tämän johdosta TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 10 milj. euron lisärahoitusta osana hallituksen kärkihankkeita.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisuudistuksessa arvioidaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja resurssien siirtomahdollisuus kunnille. Monialaisessa yhteispalvelussa puolestaan lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaksi ehdotetaan 557 milj. euroa, jossa on vähennystä 6 milj. euroa edellisvuoden varsinaiseen talousarvioon nähden. Mitoituksessa on otettu huomioon edeltäneiden hallitusten tekemien lisäysten päättyminen ja säästöpäätökset (-38 milj. euroa), vuoden 2015 hallitusohjelman välittömät sopeutustoimet (-50 milj. euroa), momentille sisältyvien arvonlisäverojen siirto momentilta 32.01.29 (+58 milj. euroa) ja muut kertaluonteiset lisäykset sekä heikentynyt työllisyystilanne. Momentin määräraha sisältää hallituksen kärkihankerahoitusta 5 milj. euroa, joka on tarkoitus käyttää hallitusohjelman mukaisesti yksityisten työnvälityspalveluiden lisäämiseen.

Osana hallituksen säästöjä yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen varatusta valtuudesta luovutaan. Määräraha säilyy talousarviossa kuitenkin niin kauan kuin ennen vuotta 2016 tehdyistä myöntöpäätöksistä aiheutuu maksatuksia.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 387 milj. euroa, jossa on lisäystä 50 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki sisältää 20 milj. euroa hallituksen kärkihankkeiden mukaista lisärahoitusta. Uusiutuvan energian tuotantotuki kasvaa reilulla 34 milj. eurolla — määrärahatarpeen kasvuun vaikuttavat tuulivoimakapasiteetin kasvu ja turpeen verotason lasku.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamisella turvataan maakaasun jakelua ja saantia. LNG-terminaalien investointitukeen ehdotetaan määrärahaa 33 milj. euroa johtuen vuosien 2013 ja 2014 myöntämisvaltuuksien maksatuksista.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -politiikkalohkon määrärahaksi ehdotetaan 86 milj. euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä puretaan. Lisäksi toteutetaan hallinnonalan lupa- ja ilmoitusmenettelysäännösten karsiminen ja keventäminen.

Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta valtiollistetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon 1.5.2016 alkaen.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 252 milj. euroa, jossa on vähennystä 193 milj. euroa, mikä johtuu ohjelmakauden 2007—2013 maksatusten vähenemisestä. Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmalla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Maaseudun kehittämisen määrärahat on siirretty maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. Politiikkalohkoon sisältyy hallituksen kärkihankkeiden 10 milj. euron lisärahoitus, joka käytetään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen.

Kotouttamispolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 144 milj. euroa, joka on 47 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden määrän voimakkaasta kasvusta ja pakolaiskiintiön nostamisesta vuosina 2014 ja 2015.

Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset

Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan vajaa 3,3 mrd. euroa, missä on lisäystä 606 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu aiheutuu pääasiassa Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen keskittämisestä momentille 33.10.60, v. 2015 toteutetusta asumistukiuudistuksesta, asumistuessa käyttöön otetusta ansiotulojen suojaosasta sekä asumistukimenojen kasvusta.

Hallitusohjelman mukaisesti yleisen asumistuen perusteiden tarkistus vähentää määrärahatarvetta 21 milj. eurolla. Eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistäminen lisää yleisen asumistuen menoja 193 milj. euroa ja vähentää eläkkeensaajien asumistukimenoja kansaneläkemomentilla 224 milj. euroa. Yhdistäminen toteutetaan siten, että uudet tukipäätökset aiemmin eläkkeensaajien asumistukea saaneille tehdään 30.6.2016 mennessä ja uuden päätöksen mukainen asumistuki astuu voimaan kuuden kuukauden kuluttua päätöksestä. Omaisuuskriteerit otetaan jatkossa huomioon myös yleisessä asumistuessa, josta aiheutuvasta säästöstä 7,5 milj. euroa kohdennetaan vuositasolla eläkkeensaajien asumistuen laskun loiventamiseen. Lisäksi vaikutusten loiventamiseen kohdennetaan vuositasolla 30 milj. euroa. Vuonna 2016 loiventamiseen kohdistetaan yhteensä 12,5 milj. euroa. Yleisen asumistuen menot huomioiden uudistus alentaa asumistukimenoja 18,5 milj. euroa v. 2016 ja vuositasolla 65 milj. euroa. Perustoimeentulotuen menojen arvioidaan lisääntyvän uudistusten johdosta v. 2016 yhteensä n. 8 milj. euroa, josta valtionosuus on 4 milj. euroa.

Lapsilisien indeksisidonnaisuus poistetaan. Lakisääteisten indeksitarkistusten vaikutus v. 2016 on -31 milj. euroa.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista. Sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat vakuutetut arviolta 1 243 milj. euron osuudella ja valtio 1 020 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio korvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sairausvakuutuskorvausten maksaminen julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatkuu vuoden 2016 loppuun.

Sairausvakuutuskorvauksiin kohdistetaan säästöjä alentamalla matkakorvauksia, lääkäri- ja hammaslääkärikorvauksia sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja perumalla AURA-kuntoutuksen voimaantulo. Näillä toimenpiteillä saavutetaan 124 milj. euron säästö julkiseen talouteen v. 2016, josta valtionosuus on 55 milj. euroa.

Lääkekustannuksiin kohdistetaan säästöjä ottamalla käyttöön alkuomavastuu, korottamalla lääkkeiden peruskorvausta 40 prosenttiin sekä useilla muilla lääkkeiden kustannusten kasvua hillitsevillä toimenpiteillä. Näillä toimenpiteillä saavutetaan n. 26 milj. euron säästö valtionosuuteen ja 58 milj. euron säästö julkiseen talouteen. Tämän lisäksi lääkekustannuksiin kohdistetaan uuden hallituksen päätösten mukaisesti 50 milj. euron säästö, josta valtionosuus on n. 22,5 milj. euroa.

Lääkinnällisen kuntoutuksen saantiedellytysten lieventämisen johdosta on määrärahan mitoituksessa otettu lisäyksenä huomioon 5,6 milj. euroa. Vaikutus julkiseen talouteen on 12,5 milj. euroa. Aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa korotetaan nuorten kuntoutuspsykoterapian korvaustasolle 1.1.2016 lukien. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 5,3 milj. euroa. Vaikutus julkiseen talouteen on 11,6 milj. euroa.

Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen määräytymisen tulorajoja ja korvausastetta muutetaan niin, että sairauspäivärahan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan työtulon rajaa lasketaan nykyisestä ja vanhempainpäivärahan 30 ensimmäisen päivän ajalta maksettavaa korotettua päivärahaa alennetaan. Lisäksi vanhempainlomakausilta karttuvaa lomaoikeutta rajataan. Muutokset alentavat työtulovakuutuksen kustannuksia mutta eivät vaikuta valtion osuuteen.

Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu enintään 8,4 milj. euroa.

Eläkkeet

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

Eläkkeensaajan asumistuki lakkautetaan 1.1.2016 lukien siten, että eläkkeensaajat saavat jatkossa yleistä asumistukea. Lisäksi takuueläkettä korotetaan n. 23 eurolla kuukaudessa, jonka kustannusvaikutus on asumistukimenojen vähennys huomioon ottaen 26 milj. euroa v. 2016.

Merimieseläkejärjestelmä uudistetaan vastaamaan paremmin yleistä työeläkejärjestelmää.

Ruokavaliokorvaus lakkautetaan vuodesta 2016 lukien. Säästövaikutus on 10 milj. euroa.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työttömyysturva

Työttömyysturvaan ehdotetaan 2,85 mrd. euroa, missä on lisäystä 102 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna, johtuen pääasiassa työttömyyden kasvusta. Vuorotteluvapaan ehtoja muutetaan siten, että säästö on vuositasolla 50 milj. euroa julkiseen talouteen ja 10 milj. euroa valtiolle. Voimaantulovuonna 2016 valtiolle kertyvä säästö on arviolta 4 milj. euroa ja säästö julkiseen talouteen on 10 milj. euroa.

Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan nykyarvion mukaan yhdellä prosentilla, josta palkansaajien maksukorotus on 0,5 prosenttiyksikköä ja työnantajien korotus saman verran. Korotus aiheutuu työttömyyden kasvusta. Kassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu ohjataan kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoitukseen. Maksun korotus alentaa valtion osuutta peruspäivärahan rahoitukseen 46 milj. eurolla v. 2016.

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 232 milj. euroa, josta 118 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 60 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 21 milj. euroa rintamalisiin ja 25 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen ehdotetaan 7 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,5 milj. euroa. Määrärahassa on huomioitu kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavan haitta-asterajan alentaminen lievävammaisille sotainvalideille 20 prosentista 15 prosenttiin, jonka kustannusvaikutus on 5 milj. euroa v. 2016. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden nousee n. 50 euroa verrattuna vuoden 2015 tasoon. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 30 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Hallituksen hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan 23,5 milj. euroa vuodelle 2016. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti osoitetaan 1,5 milj. euroa v. 2016.

Lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuutta turvataan kohdistamalla tarkoitukseen 10 milj. euron määräraha. Lastensuojelun toimintatapoja uudistetaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin keskittyväksi.

Julkista terveydenhuoltoa palvelevan lastensairaalan perustamiskustannuksiin ehdotetaan 25 milj. euron määrärahaa.

Valtiontalouden sopeuttamistoimiin sekä sektoritutkimusrahoituksen uudistamiseen liittyen eräitä valtionavustusmäärärahoja vähennetään vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Valtionavustuksiin kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä SOTE-uudistuksen toimeenpanoon kohdennetaan 1,6 milj. euron määräraha. Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 15 milj. euroa ja valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin n. 99 milj. euroa.

Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin luvussa 7.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien lomituksesta annettua lakia muutetaan siten, että toiminnan menot vähenevät yhteensä 20 milj. euroa. Menojen vähennys kohdistuu myös lomituspalvelujen hallintomenoihin.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan n. 191 milj. euroa, jossa on huomioitu yhteensä 18 milj. euron säästötoimenpiteet. Suurimpana säästönä on huomioitu Työterveyslaitoksen valtionavun leikkaus 5 milj. euroa, tutkimuslaitosuudistukseen liittyvinä siirtoina 6 milj. euroa, sektoritutkimusleikkauksina 3 milj. euroa ja muina toimintamenosäästöinä 2 milj. euroa. Lisäksi työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoihin sisältynyt 1,3 milj. euron määräraha harmaan talouden torjuntaan päättyi v. 2015.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 199 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vähemmän kuin v. 2015. Asumisen tuet maksetaan pääosin valtion asuntorahastosta. Korjausavustuksiin on osoitettu määrärahoja talousarvioesityksessä ja asuntorahastossa.

Osana hallituksen kärkihankkeita, lisärahoitusta osoitetaan ravinteiden kierrätyksen lisäämiseen ja siihen liittyvän sääntelyn valmisteluun sekä Itämeren ja vesien suojelemiseen. Lisäksi osana kärkihankkeita, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 on määrä perustaa uusi kansallispuisto. Kärkihankkeena toteutetaan myös kansallinen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelma.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Hallitusohjelman säästöpäätösten mukaisesti luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmäärärahoja vähennetään 20 milj. euroa. Aiemmat päätökset huomioiden hankinta- ja korvausmäärärahat vähenevät runsaat 30 milj. euroa vuodesta 2015. Metsähallituksen luontopalveluiden julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan kaikkiaan n. 38 milj. euroa, josta 8 milj. euroa on varattu luonnonsuojelualueiksi jo varattujen alueiden suojelutoimien loppuun viemiseksi.

Itämeren tilan parantamista edistetään kansainvälisenä ja kansallisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen. Öljyntorjunta-alusten käyttöön ja ylläpitoon osoitetaan lisäpanostusta. Merentutkimusalus Arandan peruskorjaus aloitetaan.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun aiesopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 milj. euroa. Aiesopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennetaan 1 170 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahaston varoja käytetään lisäksi 200 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 47 milj. euroa.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan lisäksi 122,2 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.

Korjausavustuksiin on varattu 25 milj. euroa, joka suunnataan pääosin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten sekä hissien jälkiasennusten tukemiseen.

Asumisneuvojatoimintaa avustetaan erityistä tukea asumisessa tarvitsevien tukemiseksi.