Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat viestintäpolitiikka ja liikennepolitiikka sekä näitä tukevat liiketoiminta, tutkimus ja hallinto.

Toimintaympäristö

Yhteiskunnan toiminta perustuu merkittävässä määrin erilaisten sähköisten tieto- ja viestintäverkkojen hyödyntämiseen ja niiden mahdollistamien sähköisten palveluiden käyttöön. Teknologinen kehitys vaikuttaa olennaisesti viestintämarkkinoihin ja viestintäpolitiikkaan. Eri tekniikoiden konvergenssi, langattomat verkkotekniikat, ip-pohjainen verkkoarkkitehtuuri ja itseohjautuvat päätelaitteet ovat osa käynnissä olevaa toimintaympäristön muutosta, joka tulee huomioida viestintäpolitiikan valmistelussa. Toimintaympäristön muutokseen kuuluvat myös murroksessa olevat sisältö- ja muiden palveluiden käyttötottumukset ja tuotantotavat. Erityisen haasteellista on globaalissa toimintaympäristössä toimivan viestintäelinkeinon toimintaedellytysten varmistaminen heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa sekä ilmastomuutoksen hillintään liittyvien kysymysten niveltäminen viestintäpoliittiseen valmisteluun.

Lähivuosina liikenteen toimintaympäristöön vaikuttaa merkittävällä tavalla ilmastonmuutos, sen hillintä ja siihen varautuminen. Toimintaa ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet ja hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma. Väylänpidon ja liikenteen tarpeisiin tuovat oman haasteensa kaksijakoinen aluekehitys, toisaalta kasvavat väestökeskukset ja toisaalta harvaanasutut alueet sekä väestön ikääntyminen. Resurssien käyttöä on pystyttävä tehostamaan palvelutason turvaamiseksi.

Viestintäpolitiikka

Tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Lähivuosina viestintäpolitiikalla haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan sekä tehoa yritysten ja julkisen sektorin toimintaan. Tietoyhteiskuntapolitiikalla pyritään vastaamaan mm. julkisen sektorin tuottavuustavoitteisiin sekä innovaatiopolitiikan haasteisiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Tietoyhteiskuntapolitiikassa keskitytään edellisen hallituksen aikana valmistellun tietoyhteiskuntastrategian käytännön toteutukseen. Toteutusta johtamaan on asetettu ministerijohtoinen neuvottelukunta, jonka tavoitteena on luoda Suomesta kansainvälisesti vetovoimainen, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen osaamis- ja palveluyhteiskunta. Toteutettaviksi valittavilla toimenpiteillä helpotetaan arjen palveluiden saatavuutta, lisätään kilpailukykyä ja tuottavuutta, edistetään alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä turvataan julkisten palveluiden saatavuus ja laatu.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiolähetysten kustannusten korvaamiseen osoitettava tuki. Viestintäpolitiikan lohkolle esitetään määrärahoja yhteensä 19,2 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa.
  • Yksityisyyden suoja, sananvapaus ja viestinnän moniarvoisuus sekä kansalaisten ja yritysten luottamus sähköisiin palveluihin säilyvät ja vahvistuvat.
  • Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden, arjen sujuvuuden, osaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi ottaen erityisesti huomioon ikääntyneiden ja eritysryhmien tarpeet.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan linjaukset on esitetty huhtikuussa 2008 eduskunnalle annetussa liikennepoliittisessa selonteossa. Selonteossa linjataan rahoituksen periaatteet ja pitkäjänteisyys, otetaan kantaa alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukemiseen, väestön sujuvaan liikkumiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Erityisesti kehitetään valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti älyliikennettä vastaamaan liikenteen toimivuuden, ilmastonmuutoksen, turvallisuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden haasteisiin. Liikennepolitiikan painopistettä suunnataan asiakaspainotteiseen liikenneverkkojen operointiin.

Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksesta. Liikenteen ympäristövaikutuksia hallitaan logistiikkaa tehostamalla, edistämällä joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja sekä yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä tehostetaan. Liikennepoliittisen selonteon mukaan investointiohjelma on raidepainotteinen. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki nousee 10 milj. euroon. Haja-asutusalueilla pyritään turvaamaan joukkoliikenteen peruspalvelutaso.

Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas, turvallinen ja älykäs liikennejärjestelmä. Valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevassa periaatepäätöksessä on linjattu, että tieliikenteessä kuolleiden määrän tulee olla vuonna 2010 korkeintaan 250. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia selvitetään sekä lähi- että kaukoliikenteen osalta.

Liikennepolitiikkaa toteuttavat Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Muita liikennepolitiikkaan käytettäviä määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet sekä tienpidon valtionavut. Liikennepolitiikan lohkolle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 628,4 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia. Julkisen liikenteen toiminta turvaa arjen liikkumisen perusedellytykset kaikkialla Suomessa. Matka- ja kuljetusajat ovat ennakoitavissa ja liikkujat ovat informoituja. Kaupunkiseuduilla maankäyttö ja liikenne sovitetaan yhteen ja parannetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maaseudulla ja saaristossa liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelut turvataan.
  • Väylien kunto mahdollistaa turvallisen päivittäisen liikkumisen sekä tehokkaat kuljetukset.
  • Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa.
  • Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan.
  • Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee.

Tutkimus

Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Tuotettavalla tiedolla edistetään turvallisuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalan tutkimustoiminnalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laaja-alaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
  • Sovelletaan tutkimuksessa saatuja uusimipia tietoja mm. ilmastomallien sekä havainto-, ennustus- ja varoitusjärjestelmien ja muiden palveluiden kehittämisessä.
  • Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

Liiketoiminta ja valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva Luotsausliikelaitos Finnpilot yhtiöitetään vuoden 2011 alusta lukien. Yhtiöittäminen liittyy nykymuotoisen valtion liikelaitostoiminnan uudelleenjärjestelyihin. Liiketoiminnan uudelleen järjestämisellä pyritään muodostamaan uusi valtionenemmistöinen osakeyhtiö, joka omalta osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa tukee liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukessa ovat yhtiöitettävän Luotsausliikelaitos Finnpilotin lisäksi valtion yhtiöt Finavia Oyj, Arctia Shipping Oy ja Meritaito Oy.

Hallinnonalan yhteiset tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat tavoitteet:

  • Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
  • Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista.
  • Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
  • Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta.
  • Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 51 henkilötyövuotta.

Vuoden 2010 alussa toteutetun liikennehallinnon rakenteiden uudistaminen sekä tuottavuusohjelmassa tavoitteeksi asetetut henkilöstömäärän vähentämistavoitteet asettavat lähivuosina suuria haasteita hallinnonalan henkilöstöresurssien käytön suunnittelulle.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkishyödykkeitä, joiden käyttämiseen sekä naisilla että miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään myös tasa-arvonäkökulma huomioon ottaen. Tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon valittaessa henkilöitä työryhmiin sekä rekrytoitaessa uutta henkilöstöä hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 030,5 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 342,5 milj. euroa, liikenneverkko 1 398,4 milj. euroa, liikenteen turvallisuus ja valvonta 35,4 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 194,6 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 19,2 milj. euroa sekä tutkimus 40,5 milj. euroa.

Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 68,5 milj. euroa, ratavero 16,2 milj. euroa, lentoliikenteen valvontamaksu 7,8 milj. euroa sekä Kerava—Lahti -oikoradan investointivero 4,6 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 39,2 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulot ovat yhteensä 80 milj. euroa, josta 72,7 milj. euroa on tieliikenteen toimialalta kerättäviä asiakasmaksutuloja.

Viestinnän toimialalta kerätään veroluonteisina maksuina 5,6 milj. euroa. Lisäksi Viestintävirasto saa muina maksutuloina 27,6 milj. euroa.

Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 7,8 milj. euroa.

Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 9,4 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU- ja kansallisia varoja noin 9,8 milj. euroa.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
     
31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 15,0 -
  — muu valtuus 6,0 -
31.10.41 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 2,7 -
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 423,0
31.10.79 Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 1 310,0 -
31.40.50 Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 65,5 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 371 639 378 073 342 522 - 35 551 - 9
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 047 22 805 23 591 786 3
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 34 34 211 177 521
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 350 616 354 292 317 778 - 36 514 - 10
40. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 942 942 942
10. Liikenneverkko 1 631 413 1 534 882 1 398 376 - 136 506 - 9
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 148 435 91 589 86 279 - 5 310 - 6
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 992 652 894 243 898 397 4 154 0
(34.) Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) 6 750
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 13 000 0
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 3 347 2 000 2 700 700 35
50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 23 000 23 000 23 000
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 34 396 28 950 28 350 - 600 - 2
(77.) Väyläverkon kehittäminen ja radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 18 700 18 700 0
78. Eräät väylähankkeet (arviomääräraha) 365 333 428 600 267 600 - 161 000 - 38
79. Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 57 500 66 500 60 350 - 6 150 - 9
20. Liikenteen turvallisuus ja valvonta 24 019 33 480 35 385 1 905 6
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 019 33 480 35 385 1 905 6
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 195 142 205 256 194 619 - 10 637 - 5
42. Valtionavustus koulutuksesta (kiinteä määräraha) 841 841 841
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 86 474 95 673 84 236 - 11 437 - 12
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) 887 800 800
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 200 4 200 4 200
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 63 142 63 675 65 175 1 500 2
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 267 8 667 7 867 - 800 - 9
65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha) 31 331 31 400 31 500 100 0
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 9 995 22 045 19 156 - 2 889 - 13
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 995 7 495 7 506 11 0
42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) 500 500 500
44. Valtionavustus suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha) 2 000 1 350 1 350
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 500 12 700 9 800 - 2 900 - 23
50. Tutkimus 43 846 41 216 40 461 - 755 - 2
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 846 41 216 40 461 - 755 - 2
(60.) Liiketoiminta 6 000
(40.) Avustus Ilmailulaitokselle (siirtomääräraha 2 v) 6 000
(87.) Varustamoliikelaitos
(88.) Luotsausliikelaitos
(89.) Ilmailulaitos
  Yhteensä 2 282 054 2 214 952 2 030 519 - 184 433 - 8

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 153 2 229 2 204