Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

29. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2011 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen yli taloudellisen taantuman edellyttää panostamista koulutukseen tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Taloudellisesta taantumasta johtuva työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden voimakas kasvu on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka alkaa pienentyä. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti.

Heikentyvä kuntatalous edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Aikuiskoulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä.

Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Koulutuksen laadun jatkuvaan kohottamiseen ja laadun varmistukseen kiinnitetään huomiota kaikilla koulutusasteilla. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen. Lukiokoulutuksen kehittäminen käynnistetään. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntakehitystä vahvistetaan.

Tavoitteena on, että

  • perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa
  • suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee
  • korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja
  • tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu.
Korkeakoulujen opiskelija (FTE)1)-opettajasuhde  
  2006 2007 2008
arvio2)
2009
arvio
2010
arvio
2011
arvio
             
Ammattikorkeakoulut 16,6 16,5 16,6 16,5 16,5 16,4
Yliopistot 8,7 8,8 8,4 8,4 8,3 8,3

1) Kokoaikaiseksi (Full Time Equivalent) muutettu laskennallinen opiskelijamäärä, yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilökunta (pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat)

2) AMK toteutuma, YO arvio

Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus  
  2006 2007 2008 2009
arvio1)
2010
arvio
2011
arvo
             
T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,45 3,47 3,72 3,92 3,9 3,9
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,55 2,41 2,40 2,4 2,4 2,4
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)2) 1 700 1 700 1 900 1 900 1 900 2 000

1) Vuoden 2009 tiedoissa T&K menojen BKT-osuus Tilastokeskuksen arvio, tutkimushenkilöstön osuus arvio, tieteelliset julkaisut toteutuma.

2) Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut)

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Käynnistetään uudistus opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloittamisiän alentamiseksi. Jatketaan ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista kokoamalla järjestäjäverkkoa ammattiopistostrategian mukaisesti. Jatketaan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa. Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavien opettajien ja ohjaajien osaamista. Opintotuki edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, päätoimisen opiskelun edellytyksiä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Tavoitteena on, että

  • perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee
  • tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee
  • korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee
  • tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee
  • vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 % vuonna 2012 ja
  • koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen kohtaanto paranee.
Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)1)
  2006 2007 2008 2009
arvio
2010
arvio
2011 arvio
             
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 41,9 42,9 44,2 45,3 45,5 45,5
— perustutkintoon johtava koulutus 40,1 40,7 41,9 42,5 42,5 42,5
— valmistavat koulutukset2) 1,8 2,2 2,3 2,8 3,0 3,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet 51,1 50,8 50,6 50,5 50,5 51,2
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5
— peruskouluissa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0
— kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 91,2 91,5 92,5 93,0 93,0 93,7
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 4,3 4,7 4,8 5,3 5,5 5,5
Yhteensä 95,5 96,2 97,3 98,3 98,5 99,2

1) Lähde: Tilastokeskus. Kansanopistoissa järjestettävää perusopetuksen lisäopetusta koskevat luvut ovat arvioita myös vuosilta 2006—2008.

2) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen (ammattistartin).

Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%)1)
  2005 2006 2007 2008 2009
arvio
2010
arvio
2011
arvio
               
Ylioppilastutkinto              
työllistyneet (ei opiskelevat) 17,9 18,0 19,0 18 17 17,0 16,0
jatko-opintoihin siirtyneet (työllisinä) 22,7 24,1 25,8 25 24,5 24,0 23,0
jatko-opintoihin siirtyneet (ei työllisinä) 40,8 38,8 37,1 39 41  42,0 45,0
Ammatillinen perustutkinto (opetussuunnitelmaperusteinen)2)              
työllistyneet 61,4 62,6 66,0 65,5 65,5 66,0 66,5
jatko-opintoihin siirtyneet 10,2 10,2 9,6 10,0 10,0 10,0 9,5
Ammatillinen perustutkinto (näyttötutkinto              
työllistyneet 77,1 79,6 68,2 67,0 67,0 68,0 69,0
jatko-opintoihin siirtyneet 3,0 3,8 2,9 3,5 3,5 3,0 3,0
Ammattitutkinto2)              
työllistyneet 81,0 82,8 76,6 75,5 75,5 76,5 78,0
jatko-opintoihin siirtyneet 3,0 3,2 2,8 3,0 3,0 2,5 2,5
Erikoisammattitutkinto              
työllistyneet 95,6 96,0 95,3 95,0 95,0 95,5 95,5
jatko-opintoihin siirtyneet 0,5 0,9 0,7 1,0 1,0 0,5 0,5
Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus              
työllistyneet 83,0 84,0 86,2 87,2 84,0 86,0 87,0
jatko-opintoihin siirtyneet 4,6 4,5 3,8 3,3 4,0 4,0 4,0
Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus              
työllistyneet 91,0 90,9 91,5 92,5 91,0 92,0 92,0
jatko-opintoihin siirtyneet 1,3 1,3 1,3 1,2 1,4 1,4 1,4
Ylempi korkeakoulututkinto              
työllistyneet 84,2 84,9 85,0 85,6 84,5 85,0 85,5
jatko-opintoihin siirtyneet 4,3 5,0 4,5 3,8 5,3 5,0 5,0
Tohtorintutkinto              
työllistyneet 83,4 80,5 79,4 80,6 81,0 82,0 83,0
maasta muuttaneet 7,1 8,3 9,5 8,2 9,0 8,0 8,0

1) Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteri. Kuvaa tarkasteluvuotta edeltävänä vuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tarkasteluvuoden lopussa. Työlliset opiskelijat lasketaan työllisiin, pl. ylioppilaissa, jossa ne on eroteltu omaksi kohdakseen.

2) Vuoden 2007 muutos aiheutuu työvoimapoliittisen koulutuksen määrän kasvusta.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)    
  2006 2007 2008 2009 arvio 2010
arvio
2011 arvio
             
Ammattikorkeakoulututkinto 25,2 25,1 25,1 24,9 24,8 24,6
Ylempi korkeakoulututkinto 27,4 27,5 28,6 27,1 27,0 26,8

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)
  2005
toteutuma
2006
toteutuma
2007
toteutuma
2008
toteutuma
2009
arvio
2010
arvio
2011
arvio
               
Lukiokoulutus (3 vuotta) 84,3 86,1 86,2 86,2 86,3 86,5 86,5
               
Ammatillinen perustutkinto              
(3 vuotta) 57,0 56,6 58,3 60,0 60,5 61,5 62,5
               
Ammattikorkeakoulututkinto
(5 vuotta)
58,6 61,3 59,8 59,8 62,0 64,0 66,0
               
Alempi ja ylempi korkeakoulu-
tutkinto (7 vuotta)
    49,2 56,0 55,0 60,0 64,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin ja tehtäviin. Korkeakoulujen rakenteita kehitetään vuonna 2010 valmistuvan rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman pohjalta. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt.

Tavoitteena on, että

  • opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat
  • korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja
  • korkeakoulujen tuloksellisuus paranee.
Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus ja opiskelijoiden liikkuvuus
  2007 2008 2009
arvio1)
2010
arvio2)
2011
arvio
           
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta (yo) 1,90 1,89 2,00 2,10 2,15
Tohtorintutkinnot/professorit (yo) 0,67 0,67 0,72 0,72 0,73
           
Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (yo) 5 897 6 195 6 800 7 200 8 200
Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (amk) 5 299 6 294 6 700 7 000 7 500

1) 2009 tohtorintutkinnot/professori toteutuma, muut arvioita.

2) Vuoden 2010 luvut ovat kansainvälistymisen osalta vuosien 2010—2012 keskimääräisiä tavoitteita ja tunnuslukujen osalta tavoitetila vuoteen 2012.

Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä ja parannetaan opettajien työolosuhteita. Opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen parannetaan Osaava-ohjelmalla.

Tavoitteena on, että

  • opettajien kelpoisuustilanne ja opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet paranevat ja
  • halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain vähintään 5 000.
Opettajien kelpoisuus1)          
  2005 2008 2009
arvio
2010
arvio
2011
arvio
           
Yleissivistävän koulutuksen opettajista kelpoisia, % 88 88 89 90 90
Ammatillisen peruskoulutuksen opettajista kelpoisia, % 76 75,2 78 79 79

1) Päätoimiset opettajat

Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan.

Opetustoimen henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen
  20081) 2009
arvio
2010
arvio
2011
arvio
         
Perusopetus ja lukiokoulutus 21 550 21 000 33 700 34 000
Ammatillinen aikuiskoulutus 4 540 4 500 5 900 6 000
Vapaa sivistystyö 680 640 900 950

1) Opetushallituksen ja lääninhallitusten /aluehallintovirastojen järjestämä täydennyskoulutus.

Opiskelijat ja tutkinnot1)  
  2006 2007 2008 2009
arvio
2010
arvio
2011
arvio
             
Esiopetus            
— opiskelijamäärä 57 930 57 510 56 880 57 800 58 000 58 000
Perusopetus            
— uudet opiskelijat 58 000 57 650 57 030 56 700 57 700 57 500
— päättötodistuksen saaneet 65 790 65 570 66 810 65 700 65 000 64 000
— opiskelijamäärä 568 720 560 610 551 710 545 000 526 000 521 000
Lukiokoulutus            
— uudet opiskelijat 39 400 38 520 38 500 38 500 38 000 38 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) 32 790 33 100 32 600 33 000 33 000 33 000
— opiskelijamäärä 114 140 112 390 111 300 109 700 110 000 110 000
Ammatillinen peruskoulutus3)            
— uudet opiskelijat 64 710 67 710 68 400 71 300 69 500 69 500
— suoritetut tutkinnot 37 280 38 860 39 110 40 500 42 000 43 500
— opiskelijamäärä4) 150 450 156 860 161 760 164 170 163 950 164 230
Ammatillinen lisäkoulutus5)            
— uudet opiskelijat 31 000 33 500 32 500 34 300 34 450 34 450
— suoritetut tutkinnot 16 170 18 100 17 700 18 500 18 520 18 900
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 33 840 35 000 34 000 35 840 36 000 36 000
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 22 150 24 500 27 231 27 200 27 300 27 300
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot            
— aloittaneet 32 370 32  120 32 590 33 500 34 500 34 963
— suoritetut tutkinnot 20 767 20  570 20 951 20 044 21 800 22 000
— opiskelijamäärä 115 760 114 730 113 390 115 828 115 400 115 400
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot            
— aloittaneet 1 380 1 770 1 990 2 300 2 400 2 400
— suoritetut tutkinnot 150 362 681 941 1 798 2 000
— opiskelijamäärä 2 070 3 300 4 380 5 366 5 540 5 600
Yliopiston perustutkinnot6)            
— uudet opiskelijat 20 150 19 648 19 643 20 169 19 600 19 600
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 3 814 5 879 13 876 10 535 12 000 13 000
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 13 128 13 884 21 825 10 535 14 900 14 900
— opiskelijamäärä 152 165 152 196 140 558 145 033 145 000 145 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 409 1 526 1 527 1 642 1 600 1 600

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2009 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksena järjestetyn perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

4) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alueet ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka. Kulttuuripolitiikan keinoin edistetään myös eri hallinnonaloja läpäisevien kehittämistehtävien, kuten kestävän kehityksen, arkkitehtuuripolitiikan, luovuus- ja innovaatiopolitiikan, alueiden kehittämispolitiikan, lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan toimeenpanoa, sekä huolehditaan maahanmuuttajien ja muiden eri väestöryhmien kulttuurisista tarpeista.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perustan vahvistaminen

Kulttuurin perustaa vahvistetaan edistämällä kulttuurin ja tiedon saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantaminen

Luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannetaan kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmää, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Kaikkien väestöryhmien kulttuuriin osallistumismahdollisuuksien tukeminen

Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia vahvistetaan parantamalla paikallisesti ja alueellisesti kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä.

4. Kulttuurin talouden ja luovan talouden vahvistaminen

Kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä vahvistetaan kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoituspohjaa, tukemalla kulttuurivientiä sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä.

Taiteen ja kulttuurin tunnuslukuja
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2011
arvio
       
Kulttuurisen perustan vahvistaminen      
Valtion (OKM:n hallinnonala) tuki taiteelle, milj. euroa 430,3 483,5 420,0
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden toteutuneet:      
— henkilötyövuodet 2 760 2 770 2 790
— esitysten määrä 11 754 11 534 11 800
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden toteutuneet:      
— henkilötyövuodet 1 156 1 160 1 165
— konserttien määrä 1 639 1 716 1 790
Suomen Kansallisoopperan      
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 546 544 550
— esitysten määrä 289 317 339
Suomen Kansallisteatterin      
— henkilöstön määrä 335 333 330
— esitysten määrä 701 724 750
— EU:n Kulttuuri-ohjelmasta tukea saaneet yhteistyöhankkeet, joissa mukana suomalaistoimijoita pää- tai yhteisjärjestäjinä 19 17 17
— OKM:n tukemat kulttuuriviennin ja -vaihdon hankkeet 101 143 155
— Museoille myönnetyt henkilötyövuodet 1 158    
— Pää- ja sivukirjastojen määrä 833 815 815
— Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuella hankittujen kirjojen osuus yleisten kirjastojen kirjahankinnoista, % 2,6 2,6 2,6
— Myönnettyjen valtiontakuiden määrä, 1 000 euroa 251 078 1 159 694 250 000
       
Luovan työn tekijät      
— Taiteilijoille myönnetyt apurahat ja avustukset, 1 000 euroa1) 17 886 18 486 ..
— Uusien vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä 232/2 019 277/1 979 ..
— Uusien vuosiapurahan saajien määrä hakijoiden määrästä % 11 14 ..
— Kulttuurialan työllisten osuus kaikista työllisistä % 4,28 .. 4,25
— Taidealan ammattien työttömien työnhakijoiden määrä 3 275 4 270 ..
— Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 038 1 049 1 047
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 8,55 8,88 7,51
— Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin partnereiden määrä 197 113 120
       
Kulttuuri ja kansalaiset      
— Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 473 2 419 2 480
— Valtion tuki/kävijä € 17 20 20
— Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 171 162 190
— Valtion tuki/yleisökontakti € 56 61 52
— Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. 714 639 640
— Valtion tuki/kuulija € 56 80 79
— Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. 268 252 250
— Valtion tuki/yleisökontakti € 124 136 152
— Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. 5 178 5 143 5 143
— Valtion tuki/kävijä €      
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 15 20 20
— Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 1 586 990 1 600
— Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 99 260 98 827 99 000
— Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 55 611 54 344 55 000
— Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 45 957 51 572 53 000
— Kulttuuritapahtumissa käynnit, 1 000 henk. 1 920 1 870 1 900
       
Kulttuuri ja talous      
— Kulttuurin %-osuus arvonlisäyksestä 3,19   3,30
— Luovien alojen yritystoiminnan valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuneiden henkilöiden/yritysten määrä 84/45 846/223 550/220
— Kulttuurin yksityinen kulutus, 1 000 euroa 66 450   70 000
— Valtion tuki kulttuuritapahtumien kokonaistuloista %2) 9 9 9

1) Yksityishenkilöille ja työryhmille, ei yhteisöille, myönnetty tuki. Mukana ei ole taiteilijaprofessorien ja läänintaiteilijoiden palkkoja eikä taiteen palkintoja.

2) Finland Festivals ry:n jäsenfestivaalit

Liikuntapolitiikka

Liikuntapolitiikan tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa, vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä tukea eettisesti kestävää kilpa- ja huippu-urheilua.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen

Riittämättömästi liikkuvia kansalaisia aktivoidaan terveyttä ja toimintakykyä edistävään, elämänkaaren mittaiseen säännölliseen liikkumiseen. Painopisteenä ovat lapset ja nuoret, huonokuntoiset, ylipainoiset miehet ja erityistarpeita vaativat henkilöt. Yhdyskuntasuunnittelun tueksi tuotetaan tietoa liikuntaa suosivista yhdyskuntarakenteista ja arkiympäristöistä. Yhteisessä ja kaikille avoimessa liikuntakulttuurissa otetaan huomioon erityistarpeita vaativat väestöryhmät. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla sekä tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista. Liikuntatutkimusta kohdennetaan tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä.

2. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

Luodaan edellytyksiä paikallistasoisen toiminnan kehittämiselle suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä paikallistasoiseen yhteistoimintaan. Kehitetään koulutus- ja ohjaustoiminnan laatua lasten ja nuorten, harraste- ja terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun toiminnoissa. Maahanmuuttajien inkluusiota ja kotoutumista edistetään liikunnan avulla.

3. Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen

Parannetaan tavoitteellisen huippu-urheilun toimintaedellytyksiä. Tuetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan valmentajien osaamista ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä urheilun kansainvälisten tapahtumien hakua ja järjestämistä. Luodaan edellytyksiä antidopingtoiminnan tehostamiselle sekä urheilijoiden kouluttautumiselle ammattiin.

Liikunnan tunnuslukuja
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2011
arvio
       
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen      
Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat (väh. 2 krt/vko) 15—64 -vuotiaat, %1)      
— miehet 67 66 69
— naiset 73 72 75
       
Vapaa-ajan liikuntaaharrastavat (väh.4 krt/vko) 15—64 -vuotiaat, %2)      
— miehet 29 31 35
— naiset 34 32 35
       
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen3)      
— Liikunnan kansalaistoimintaan osallistuvat, milj. 1,1 1,1 1,1
— Lasten ja nuorten (6—18 -vuotiaat) osallistuminen seuratoimintaan      
— määrä 430 000 424 000 424 000
— josta poikia   234 000 234 000
— josta tyttöjä   190 000 190 000
— % osuus kansalaistoimintaan osallistuvista 43 43 43
       
Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen      
Urheilija-apurahat 95 95 125

1) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 2010, arvio 2011 OKM (liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee).

2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 2010, arvio 2011 OKM

3) Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2010

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2007—2011 toimeenpanoa jatketaan ja annetaan eduskunnalle selonteko sekä valmistellaan uusi ohjelma toimintakaudelle 2012—2015.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen

Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on mahdollistaa nuorten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnan asioihin nuorten uudet toimintatavat ja yhteisöt huomioon ottaen, mikä saattaa lisätä myös nuorten äänestysaktiivisuutta.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen

Tuetaan nuorisolain muutosten edellyttämän monialaisen viranomaisyhteistyörakenteen käyttöönottoa kunnissa sekä etsivän nuorisotyön laajentamista koko maata kattavaksi. Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan teho lisääntyy etsivän nuorisotyön avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua.

3. Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen

Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2007 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan lasten ja nuorten elinoloja vuonna 2010 käyttöön otettujen uusien elinoloindikaattorien avulla.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2011
arvio
       
Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen      
Nuorten aktiivinen kansalaisuus      
— Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) 105 115 120
— Jäseniä järjestöissä (hlöä) 850 000 815 000 820 000
       
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen      
Nuorten työpajatoiminta      
— Pajat, lkm 210 210 210
— Nuoret pajoissa, lkm/vuosi 8 081 11 304 11 000
— Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % 70 76 75
— Nuorisotyöttömät, lkm 22 550 34 700 30 000
       
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen      
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut      
— Kuntia palvelujen piirissä (lkm) 240 2171) 250
— Nuoret palvelujen piirissä (%) 75 82 90

1) Kuntien rakennemuutoksesta johtuen kuntien määrä supistui huomattavasti 1.1.2009 lähtien.

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. Toimintamuoto 2009 2010 2011 2010/2011
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 685 500 740 671 787 390 46 719
29.10.34 Koulurakentaminen 55 700 55 700 53 200 -2 500
29.20.30 Ammatillinen koulutus 624 809 653 673 682 496 28 823
29.30.30 Vapaa sivistystyö 157 569 163 359 166 765 3 406
29.30.31 Ammatillinen lisäkoulutus 135 461 147 240 148 767 1 527
29.30.32 Oppisopimuskoulutus 126 237 135 151 140 597 5 446
29.30.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 19 684 20 195 20 539 344
29.40.30 Ammattikorkeakoulut 390 472 403 546 412 551 9 005
29.80.30 Kirjastot 3 832 4 421 4 474 53
29.80.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 67 938 78 866 80 032 1 116
29.80.32 ja 52 Museot 30 875 37 642 38 278 636
29.80.33 Kuntien kulttuuritoiminta 106 106 106 0
29.80.34 Kirjastorakentaminen 5 400 6 000 5 000 -1 000
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 16 183 16 599 17 169 570
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 18 794 18 886 18 978 92
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 7 539 7 815 8 085 270
Yhteensä   2 346 099 2 489 870 2 584 427 94 557
           
Arvio valtionosuuksien jakautumisesta        
Kunnat ja kuntayhtymät (42,5 %) 997 092 1 058 195 1 098 381 40 186
* Kunnat   -378 895 -402 057 -420 622 -18 564
* Kuntayhtymät 1 375 987 1 460 252 1 519 002 58 750
Yksityiset (57,5 %) 1 349 007 1 431 675 1 486 046 54 371

Vuoden 2011 valtionosuusprosentti on opetustoimessa 41,89.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2011 on 469,6 milj. euroa eli 1,5 % enemmän vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 16,2 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä yhteensä 485,8 milj. euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 94,5 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 207,8 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 134,9 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 48,6 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2011 ehdotetaan 1 006,8 milj. euroa, mistä 485,8 milj. euroa eli 48,3 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
  2004
TP
2005
TP
2006
TP
2007
TP
2008
TP
2009
TP
2010
TA
2011
TAE
                 
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 87,3 89,8 90,8 110,6 115,2 119,5 - -
— veikk.varat 59,0 48,5 39,9 36,5 24,7 13,1 - -
— budj.varat 28,3 41,3 50,9 74,1 90,5 106,4 -1) -
                 
Tiede 239,9 239,8 261,3 270,6 283,7 332,1 348,1 382,4
— veikk.varat 75,7 75,7 79,5 76,6 77,1 86,9 89,9 94,5
— budj.varat 163,8 164,1 181,8 194,0 206,6 245,2 258,2 287,9
                 
Taide 243,2 260,0 274,3 281,6 311,2 363,9 383,5 421,1
— veikk.varat 128,6 136,8 150,4 152,3 164,5 191,3 197,9 207,8
— budj.varat 114,6 123,2 123,9 129,3 146,7 172,6 185,6 213,3
                 
Liikunta 90,0 93,1 99,1 101,4 106,7 127,6 130,3 137,0
— veikk.varat 88,1 90,0 97,8 100,1 104,0 124,3 128,5 134,9
— budj.varat 1,9 3,1 1,3 1,3 2,7 3,3 1,8 2,1
                 
Nuoriso 30,8 34,3 39,9 42,7 47,0 55,6 59,2 66,5
— veikk.varat 28,6 31,5 35,2 36,0 37,4 44,7 46,2 48,6
— budj.varat 2,2 2,8 4,7 6,7 9,6 10,9 13,0 17,9
                 
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 351,4 334,0 362,9 365,0 383,2 447,2 462,7 485,8
Veikkausvoittovarat yhteensä 380,0 382,5 402,8 401,5 407,9 460,3 462,7 485,8

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)
  Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
       
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 2 712 000 2 443 000 5 155 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 59 030 000 235 711 000 294 741 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 37 998 000 42 034 000 80 032 000
Valtionosuus ja -avustus museoille 18 162 000 20 116 000 38 278 000
Liikunnan koulutuskeskukset 19 170 000 2 113 000 21 283 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 1 470 000 000 000

Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna 2011 ovat asianhallinnan perustoiminnallisuuden laajentaminen ja sen yhteyteen liitetyt tulosohjaus ja tulosjohtamisen prosessit.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteutetaan tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on noin 49 henkilötyövuotta.

Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vuonna 2011
   
Opetus- ja kulttuuriministeriö -6,0
Opetushallitus -12,4
Valtion yleissivistävät oppilaitokset -0,8
Valtion ammatilliset oppilaitokset -0,6
Suomen Akatemia -4,0
Arkistolaitos -3,0
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus -2,4
Varastokirjasto -0,6
Valtion taidemuseo -3,6
Museovirasto -10,0
Näkövammaisten kirjasto -4,0
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto -2,0
Yhteensä -49,4

Yliopistojen ja harjoittelukoulujen tehokkuus- ja tuottavuustavoitteet on sisällytetty yliopistojen rahoitusperusteisiin ja talousohjaukseen 266,2 henkilötyövuotta vastaavana määrärahavähennyksenä. Henkilötyövuosien määrää ei säädellä yliopistoissa valtion talousarvion kautta.

Toiminnassa otetaan lisäksi huomioon valtioneuvoston 4.2.2010 tekemä periaatepäätös toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen kehittämisen (ammattistartin) ja ammatillisen koulutuksen lisättyjen opiskelijapaikkojen arvioidaan pidemmällä aikavälillä pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta voidaan tarvittaessa suunnata eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve tulee kasvamaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan nimike on muutettu.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
  2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 86,50 36,00
  — laajuuksien vahvistamisvaltuus 55,00 -
29.30.52 Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — perustamishankevaltuus 1,00 -
  — laajuuksien vahvistamisvaltuus 1,50 -
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 361,46 315,58
29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — perustamishankevaltuus 5,00 4,50
  — laajuuksien vahvistamisvaltuus 3,50 -
29.80.54 Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha)    
  — valtionavustus Svenska Teaternin peruskorjaukseen 30,00 -
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,60 1,60

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 243 441 118 347 113 560 - 4 787 - 4
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 590 25 943 25 241 - 702 - 3
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 639 21 517 20 928 - 589 - 3
03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 773 8 759 8 748 - 11 - 0
04. Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi (siirtomääräraha 2 v) 2 289 2 289
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 4 061 4 511 4 711 200 4
22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 14 563 15 313 15 438 125 1
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 160 197 30 800 30 800
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 585 585 585
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 2 524 2 547 2 620 73 3
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 1 968 2 083 2 200 117 6
(88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) 1 540 4 000 - 4 000 - 100
10. Yleissivistävä koulutus 700 363 855 094 900 281 45 187 5
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 55 792 46 482 45 450 - 1 032 - 2
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 6 6
20. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 16 144 10 889 12 889 2 000 18
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 562 379 740 671 787 390 46 719 6
34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 64 700 55 700 53 200 - 2 500 - 4
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 1 346 1 346 1 346
20. Ammatillinen koulutus 636 462 666 363 695 176 28 813 4
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 425 8 300 8 290 - 10 - 0
20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) 3 026 3 026 3 026
21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 434 1 364 1 364
30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 623 577 653 673 682 496 28 823 4
30. Aikuiskoulutus 492 317 502 958 515 545 12 587 3
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) 15 359 24 233 26 247 2 014 8
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 104 3 010 3 010
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 156 666 163 359 166 765 3 406 2
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) 139 226 147 240 148 767 1 527 1
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) 140 493 135 151 140 597 5 446 4
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 19 684 20 195 20 539 344 2
52. Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 1 000
53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 9 786 8 770 8 620 - 150 - 2
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 477 302 2 607 267 2 781 577 174 310 7
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 171 9 333 12 969 3 636 39
02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 315 20 465 19 309 - 1 156 - 6
03. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 645 2 530 2 443 - 87 - 3
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 587 1 615 1 599 - 16 - 1
(05.) Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 000 10 - 10 - 100
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 25 320 21 436 21 036 - 400 - 2
30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 393 248 403 546 412 551 9 005 2
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 620 428 1 678 576 1 835 152 156 576 9
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) 169 941 209 099 235 711 26 612 13
52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 5 500 5 607 107 2
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 86 905 89 964 94 467 4 503 5
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 15 847 15 193 15 733 540 4
(87.) Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) 45 895 100 000 - 100 000 - 100
88. Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) 50 000 50 000 25 000 - 25 000 - 50
89. Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) 100 000 100 000 0
70. Opintotuki 869 466 890 413 935 535 45 122 5
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 685 699 686 - 13 - 2
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 36 334 32 500 37 400 4 900 15
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 765 921 789 020 825 305 36 285 5
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 24 466 27 100 27 400 300 1
58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 4 494 4 494 4 744 250 6
59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) 37 566 36 600 40 000 3 400 9
80. Taide ja kulttuuri 375 409 385 453 414 401 28 948 8
01. Taiteen edistämiskeskuksen ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 443 5 200 5 085 - 115 - 2
02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 556 18 948 18 651 - 297 - 2
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 678 2 570 2 685 115 4
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 863 19 527 19 813 286 1
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 968 6 484 6 447 - 37 - 1
06. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 520 6 692 6 814 122 2
07. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 825 616 614 - 2 - 0
08. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 967 978 971 - 7 - 1
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 17 500 17 500 0
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (arviomääräraha) 3 832 4 421 4 474 53 1
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 29 952 40 868 42 034 1 166 3
32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) 12 468 19 480 20 116 636 3
33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) 106 106 106
34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 5 400 6 000 5 000 - 1 000 - 17
(36.) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v) 2 000
40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) 252 252 252
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 11 695 10 375 9 875 - 500 - 5
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 12 583 13 160 13 160
52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 204 433 197 922 207 828 9 906 5
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 18 000 18 634 18 824 190 1
54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) 3 745 3 764 3 096 - 668 - 18
55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 600 2 500 - 100 - 4
56. Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 800 100 1 300 1 200 1 200
70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 2 500 1 500 2 100 600 40
72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 739 739
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 5 080 4 500 4 400 - 100 - 2
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 4 17 17
90. Liikuntatoimi 127 631 130 361 138 166 7 805 6
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 124 300 128 521 134 953 6 432 5
51. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (kiinteä määräraha) 1 100 1 100 0
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) 3 331 1 840 2 113 273 15
91. Nuorisotyö 55 613 61 290 59 956 - 1 334 - 2
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 44 740 46 267 48 583 2 316 5
51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) 10 873 15 023 11 023 - 4 000 - 27
52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) 350 350 0
  Yhteensä 5 978 005 6 217 546 6 554 197 336 651 5

  Henkilöstön kokonaismäärä 34 631 3 564 3 515