Talousarvioesitys 2011

26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:

• yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta sekä siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista
• Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, kotoutumista ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat:

• tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa
• huolehditaan ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta muuttuvissa oloissa
• toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa
• varmistetaan ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö.

Sisäasiainhallinnon viranomaisten toiminta painottuu nykyistä enemmän rikosten, onnettomuuksien ja sisäistä turvallisuutta vaarantavien muiden häiriö- ja uhkatekijöiden ennaltaehkäisemiseen. Ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen operatiivisen toiminnan ja valmiuden keinoin säilyy edelleen tärkeänä painopisteenä. Kolmas tärkeä painopiste on maahanmuutto. Sisäasiainhallinto toteuttaa aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseen tarvitaan ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä. Tämän varmistamiseksi sisäasiainhallinto varautuu poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen sisäisen turvallisuuden ennakoidaan säilyvän vakaana ja hyvänä myös lähivuosina. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla viime vuosina käynnistetyt ja osin myös jo päättyneet rakenteelliset uudistukset antavat koko hallinnonalalle hyvät lähtökohdat vastata nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin. Uudistusten vakiinnuttaminen ja hyödyntäminen edellyttää lähivuosina määrätietoisia ja voimavaroja vaativia jatkotoimia. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen sijoitus erilaisissa arvostusmittauksissa on korkealla, ja tämä lisää osaltaan hallinnonalan menestymismahdollisuuksia mm. työvoimasta kilpailtaessa.

Arjen turvallisuuden kannalta keskeisiin syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisyyn, koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin, tulipaloihin ja muihin yksittäistapauksina pieniin onnettomuuksiin sekä massarikoksiin voidaan laaja-alaisia uhkia paremmin vaikuttaa kansallisin ja sisäasiainministeriön hallinnonalan sisäisin toimenpitein. Tämä edellyttää myös tulevina vuosina eri toimijoiden tehokasta yhteistyötä, toimintaympäristön muutosten ennakointia ja esimerkiksi kehittyvän teknologian antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Viranomaisyhteistyön merkitys korostuu entisestään ja sitä tulee kyetä toteuttamaan perinteiset sektorirajat ylittävin toimenpitein.

Kansainvälisesti eletään murroskautta. Käynnissä on maailmanlaajuinen globaalin talousrakenteiden ja poliittisen vaikutusvallan uusjako. Lisäksi maailmannäyttämölle on astunut uusia suuria toimijoita. Maailmantalouden taantumassa on ohitettu aallonpohja, mutta vahvaa näyttöä uudesta nousukaudesta ei ole.

Euroopan unionin ja rahaliiton alueella julkisten talouksien vaikeudet ovat kasvamassa. Myös Suomen julkinen talous elää velkaantumisvaihetta. Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla säilyy kuitenkin huomattavana myös jatkossa. Taloudellisten vaikutusten ohella esimerkiksi uusi oikeus- ja sisäasioiden monivuotinen ohjelma vuosille 2010—2014 vaikuttaa EU:n perussopimuksia uudistaneen Lissabonin sopimuksen ohella eniten EU:n oikeus- ja sisäasioiden lähivuosien kehitykseen.

Suomen lähialueet ja erityisesti Venäjä muodostavat keskeisen elementin, jolla on merkittävä vaikutus myös sisäiseen turvallisuuteen. Venäjän kehitys on ennustettavaa ja sen kykyä vastata esimerkiksi rajaturvallisuudestaan voidaan pitää hyvänä. Itämeren kaasuputki kytkee Keski-Euroopan aiempaa tiiviimmin Venäjän energiajakeluverkkoon ja siitä seurannee myös muuta taloudellista yhteistyötä. Suomen merkitys Venäjälle suuntautuvan transitoliikenteen kauttakulkumaana näyttää säilyvän. Taloudellinen taantuma on supistanut liikennemääriä, mutta taloustilanteen parantuessa liikennemäärien ennakoidaan palaavan kasvu-uralle.

Venäjän taloudellisen aktiivisuuden myötä Suomenlahti altistuu ahtaana ja vilkkaasti liikennöitynä merialueena vakavasti otettavalle suuronnettomuusriskille. Sisäasiainhallinnon näkökulmasta haastavimmat tilanteet liittyvät öljykuljetuksiin ja matkustaja-alusliikenteeseen. Erilaiset yhdistelmäriskit ovat toteutuessaan niin laajavaikutteisia, että niihin on vaikeaa täysimittaisesti varautua. Vain alueen valtioiden laajapohjaisella yhteistyöllä saavutetaan riittävä valmiustaso.

Myös muiden laajavaikutteisten ja yllättävien luonnonilmiöistä, monimutkaisista järjestelmistä tai ihmisten toiminnasta aiheutuvien suuronnettomuus- ja häiriötilanteiden mahdollisuus on otettava huomioon. Yhteiskunnan varautumista ja kriisijohtamisvalmiutta on tarpeen edelleen kehittää.

Siviilikriisinhallinnan merkitys kansainvälisten konfliktien ratkaisemisen yhteydessä korostuu entisestään. Siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia antaa Suomelle hyvät valmiudet kehittää kansallisia valmiuksia vastaamaan yhä monimuotoisempiin haasteisiin globalisoituvassa maailmassa. Viimeaikaiset luonnonmullistukset maailmalla edellyttävät Suomen valmiutta antaa pelastuspalveluapua kansainvälisten sitoumusten edellyttämällä tavalla pitäen tavoitteena myös yhteensovittamista muuhun kansainväliseen avustustoimintaan erityisesti kriisinhallinnan ja humanitaarisen avunannon alalla.

Työperusteinen maahanmuutto Suomeen on ainakin hetkellisesti supistunut ja turvapaikanhakijoiden määrä vähentynyt. Tästä huolimatta monikulttuurisuuden voidaan ennakoida lisääntyvän erittäin nopeasti erityisesti kasvukeskuksissa. Maahanmuuton avulla voidaan paikata mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.

Kotoutuminen, joka edellyttää sekä maahan muuttaneiden että kantaväestön ja koko yhteiskunnan mukautumista, on ratkaisevassa roolissa kaikille turvallisen ja tasapainoisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Sen edellytyksenä on rasismin ja syrjinnän ehkäisy sekä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen koko yhteiskunnassa. Työllistyminen on maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Maahanmuuttajien työllistyminen edistää myös valtaväestön asenteiden muuttumista myönteisemmiksi maahanmuuttoa kohtaan. Maahanmuuttajien syrjäytymisriski kohdistuu erityisesti niihin maahanmuuttajiin, joiden kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan jää puutteelliseksi.

Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat.

Sähköiset palvelut lisääntyvät edelleen kaikilla yhteiskunnan alueilla ja yhä enemmän arjen toimintoja voidaan hoitaa tietoverkoissa. Kehitys on monella tavalla myönteistä. Palvelut ovat laajemmin ja tasapuolisemmin kaikkien saatavilla riippumatta asuinpaikasta.

Teknillisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa omaisuuden suojaukseen, vartioinnin parantamiseen sekä kehittää automaattisia sammutuslaitteistoja ja hälytysjärjestelmiä. Teknillisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää entistä enemmän apuvälineenä useammalla elämän osa-alueella. Samalla eriytyy asiakaskunta, joka ei pysy mukana teknologiakehityksen vauhdissa ja jolle on tarjottava palveluja perinteisillä muodoilla.

Uudet kommunikoinnin muodot tuottavat myönteisten mahdollisuuksien ohella myös kielteistä kehitystä esimerkiksi tietoverkkorikollisuuden muodossa. Samalla tavallisen kansalaisen riski joutua tietoverkoissa tapahtuvan rikoksen uhriksi on kasvanut. Erityisesti yhteiskuntamme haavoittuvimmat jäsenet, kuten lapset, tarvitsevat tukea, jotta he voivat käyttää verkkoa turvallisesti.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2011:

Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet on vahvistettu hallinnonalan strategiassa vuosille 2009—2011 ja sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Kehyspäätöksen mukaisesti selvitetään edelleen edellytyksiä ministeriön ja muilla hallinnonaloilla toimivien turvallisuusviranomaisten hoitamien toimintojen syvempään yhteistoimintaan ja voimavarojen yhteiskäyttöön paikallistasolla. Tämä koskee myös edellisen kehyspäätöksen perusteella käynnistettyjä toimenpiteitä, kuten pilottihanketta harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden varmistamiseksi sekä hanketta viranomaisten venekaluston yhteiskäytön lisäämiseksi.

Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, poliisin toimintavalmiuden sekä palvelukyvyn turvaamista ja parantamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on:

1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva.

2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa.

3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva.

4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa.

¹⁾ Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot on määritelty ensimmäistä kertaa vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Vuoden 2009 toteutuma indeksoidaan arvoksi 100. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden raportointi tehdään valtion tulostietojärjestelmässä (Netra).

Pelastustoimi

Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa nopeaa ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja.

¹⁾ Tilastointitavan muutos vuonna 2009 nostaa tilastoitujen rakennuspalojen määrää.

²⁾ Lähde: FK

³⁾ Lähde: Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2005 toteutuma: 97 % asukkaista.

Hätäkeskustoiminta

Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti.

Maahanmuutto

Toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa lainsäädäntöä tarpeen mukaan uudistamalla ottaen huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Hallittua maahanmuuttoa edistetään. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen. Parannetaan kotoutumisen vaikuttavuutta sekä aiempaa useampien maahanmuuttajaryhmien kotoutumisedellytyksiä, kehitetään uusia tarvevastaavia toimintamalleja sekä tehostetaan hallinnollista ja sisällöllistä ohjausta.

¹⁾ Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon.

²⁾ Oleskeluluvan myöntämisen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on arviolta 70 henkilötyövuotta.

Tasa-arvovaikutukset

Sisäasiainhallinnon kaikessa toiminnassa sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan huomioon. Jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu on kaiken toiminnan lähtökohta ja jokaisen perusoikeus. Etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä rasismin ehkäisy otetaan huomioon annettavassa koulutuksessa. Toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän johdolla valmistellaan vuoden 2010 aikana toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jota toteutetaan vuonna 2011. Laillisuusvalvontaa ja oikeudellisen päätöksenteon laadunvalvontaa kehitetään edelleen sen varmistamiseksi, että kaikki ihmiset saavat hallintomenettelyssä, hallintolainkäytössä ja rikosten esitutkintamenettelyssä tasapuolisen kohtelun sukupuoleen, ikään, rotuun, kansalaisuuteen ja etniseen taustaan katsomatta. Hallinnonalan pääluokan määrärahojen kohdentumista tasa-arvonäkökulmasta ei ole systemaattisesti tutkittu eikä tästä ole toteutettu ulkopuolisia arviointeja.

Tuloskeskustelujen ja toimintakertomusraportoinnin yhteydessä ministeriön eri osastot ja erillisyksiköt raportoivat hallituksen tasa-arvo-ohjelman, ministeriön henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman sekä yhdenvertaisuuslinjausten ja -suunnitelman toteutumisesta ja toteutumiseksi käynnistetyistä toimenpiteistä.

Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperusteisen syrjinnän huomioon ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman toimeenpanossa korostaen suunnitelman uhrilähtöistä lähestymistapaa sekä lapsi- ja sukupuolinäkökulmaa.

Turvapaikanhakijoista valtaosa on miehiä, joten turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannukset kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Vastaanottokeskukset pyrkivät toiminnassaan ottamaan huomioon tasa-arvon turvapaikanhakijoiden kohtelussa sekä naisten ja lasten tilanteen mahdollisena haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä. Vastaanottokeskuksen järjestämässä opetustoiminnassa pyritään tuomaan esille suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, kuten tasa-arvoa. Pakolaiset tai oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat voivat hakea perheenyhdistämistä saadakseen perheenjäsenensä Suomeen. Perheenyhdistämisen myötä sukupuolierot tasoittuvat jossain määrin, kun yksin turvapaikkaa hakeneet perheelliset miehet voivat saada perheensä Suomeen. Näin ollen kunnille maksettavat korvaukset pakolaisten kuntaan sijoittamisesta kohdentuvat turvapaikanhakijoita tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Suomeen vuosittain tulevien kiintiöpakolaisten valinnassa kiinnitetään huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin ja lapsiin.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011