Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
              50. Eräät avustukset
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Selvitysosa:Vuonna 2018 edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemiä kulttuuripolitiikan strategisia tavoitteita vuoteen 2025:

Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuneet

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Koska taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan, tarvitaan taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämistä kokonaisuutena, mutta myös eri aloille kohdennettuja kehittämistoimia.

Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden asema työmarkkinoilla vaihtelee ja on usein epävakaa. Heidän toimintaedellytyksiään on tuettava riippumatta siitä, tehdäänkö työtä ammatinharjoittajina, työntekijöinä, yrittäjinä tai itsensä työllistäjinä. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Taiteilijoiden apurahojen määrä ja apurahojen koko on pysynyt pitkään entisellä tasolla tai heikentynyt ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu. Taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyvät asiat kuuluvat kuitenkin usean eri ministeriön toimivaltaan, joten tarvittavia toimia tulee käsitellä myös yhdessä.

Globalisaatio lisää kilpailua taide- ja kulttuurituotteiden markkinoilla. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat taiteen aloilla sisältöjen luomista, jakelua, liiketoimintaosaamista, vientiä ja kansainvälistymistä. Kansainvälistyminen voi onnistuessaan tuoda suomalaisille tekijöille uusia työtilaisuuksia ja -tuloja sekä mahdollisuuksia kehittää sisältöjä. Koska aiempaa suurempi osa kulttuurin ja taiteen tuotannosta ja jakelusta tapahtuu yritystoimintana, luovan alan yritysten tarpeet on otettava huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön omissa, mutta myös yhteiskunnan muissa rahoitus- ja tukijärjestelmissä.

Digitaalinen kehitys asettaa tekijänoikeusjärjestelmälle uusia vaatimuksia. Internetin lailliset sisältöpalvelut, erityisesti globaalit digitaaliset jakelualustat, kasvattavat suosiotaan. Tässä tilanteessa on tärkeää varmistaa, että myös suomalaiset oikeudenhaltijat saavat tekijänoikeudella suojatun aineistonsa käytöstä oikeudenmukaisen korvauksen. Esteiden poistaminen EU:n digitaalisilta sisämarkkinoilta edesauttaa suomalaisten toimijoiden ja oikeudenhaltijoiden kansainvälistymistä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Taiteellisen toiminnan edellytykset parantuvat taide- ja taiteilijapolitiikan tavoiteasettelua ja ohjausta selkeyttämällä
    • — Mittari: Tehtävää varten asetettava työryhmä määrittelee taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen keskeiset tavoitteet ottaen huomioon myös taiteenalojen erilaisuuden
  • — Taiteellisen työn ja tuotannon, teosten jakelun ja viennin sekä taiteen alan kansainvälistymisen kannalta keskeisen välittäjäportaan toimintaedellytykset vahvistuvat
  • — Elokuva-alan toimintamahdollisuudet vahvistuvat uudistetun lainsäädännön tultua voimaan.

Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet

Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on entistä tärkeämpää yhteiskunnan monimuotoistuessa ja alueiden erilaistuessa. Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja.

Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja levittämiseen tarvitaan uusia malleja ja uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös vuorovaikutusta palvelujen käyttäjien kanssa tulee lisätä sekä löytää keinoja tavoittaa ne, jotka käyttävät palveluja vähän tai ei lainkaan.

Kuntien välisiä eroja kulttuuripalveluissa ja taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonnassa tulee kaventaa. Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot kattavat kohtuullisen hyvin koko maan. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella toimivat ryhmät monipuolistavat palveluja, mutta ryhmien asemaa tulee vahvistaa. Yleisten kirjastojen palvelut ovat hyvin tavoitettavissa ja ne tarjoavat kaikille mahdollisuuden vahvistaa myös digitaalisuuteen liittyviä taitoja ja hyödyntää digitaalisia sisältöjä. Kirjastojen toiminnan kehittäminen ehkäisee siten erojen kasvamista kansalaisten digitaalisessa osaamisessa ja osallisuudessa.

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden kärkihankkeessa parannetaan taide- ja kulttuuriharrastamista sekä taiteen perusopetusta varhaiskasvatuksessa ja koulupäivien yhteydessä ja koulun tiloissa. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen tavoitteena on vakiinnuttaa taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveystoimen rakenteisiin mm. uusien toiminta- ja rahoitusmallien avulla.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
  • — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin
  • — Lasten mahdollisuudet harrastaa kulttuuria lisääntyvät taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyvän kärkihankkeen avulla.
Mittarit 2016
toteutuma
2016
tavoite
     
Harrastetunteja tarjoavien koulujen määrä 600 1 200
Harrastetunteja tarjoavien kuntien määrä 51 120
Harrastetunneille osallistuvien lasten ja nuorten määrä 20 000 60 000
  • — Edellytykset taide- ja kulttuuripalvelujen juurtumiselle osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa paranevat taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyvän kärkihankkeen avulla.
Mittarit 2016
toteutuma
2018
tavoite
     
Hankkeet taiteen prosenttiperiaatteen laajentamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin (kpl)1) 5
(käynnistyneet)
10
(toteutuneet)
Kokeilut taiteen prosenttiperiaatteen laajentamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin1) 5
(käynnistyneet)
10
(toteutuneet)

1) Hankkeiden ja kokeilujen pohjalta laaditaan toimintasuositus maakunnille, kunnille ja eri toimijoille taide- ja kulttuuripalvelujen juurruttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Pääosin ennallaan säilyneet kulttuurin infrastruktuuri, perusrakenteet ja rahoitusjärjestelmät ovat taanneet vakautta toimialan toimintoihin. Kulttuurin rahoitusjärjestelmiin on kuitenkin tarve saada lisää strategisuutta, joustavuutta ja kannustavuutta ennustettavuuden lisäksi.

Puolet toimialan valtion rahoituksesta rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroin, minkä vuoksi on tärkeää turvata nykyisten tuotto-osuuksien mukaiset osuudet kulttuurin toimialan edunsaajille myös jatkossa.

Kulttuuriperintö- ja museopolitiikan toteuttamista ohjaavat kulttuuriympäristö- ja maailmanperintöstrategian, museopoliittisen ohjelman sekä kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpano. Vuonna 2018 vietetään kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta myös Suomessa. Keskeisenä tavoitteena on kulttuuriperintöön liittyvien mahdollisuuksien esiintuominen ja hyödyntäminen kulttuurisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen edistämisessä. Tavoitteena on myös parantaa kansalaisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa kulttuuriperintöön. Kulttuuriperinnön hyödyntäminen digitaalisessa muodossa edellyttää, että kulttuuriaineistojen digitointia jatketaan ja aineistot saatetaan laajasti käytettäviksi sekä niiden pitkäaikaissäilytys turvataan.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Kulttuuriperintöalan organisaatiot kartuttavat aineistojaan ja lisäävät niiden käyttöä toimien vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen ja yksilöiden kanssa. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalinen saatavuus, käyttö ja pitkäaikaissäilytys lisääntyvät
    • — Mittari: Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-palvelun karttuminen ja käyttö
  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
tavoite
       
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä 106 207 340
Haettavissa oleva aineistomäärä 10,2 milj. 12,2 milj. 16 milj.
Verkossa saatavilla olevat aineistot 1,2 milj. 1,6 milj. 2,5 milj.
Verkkokäynnit 2,7 milj. 7,4 milj. 15 milj.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet:

Strateginen ohjaus vahvistuu

  • — Kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikka kehittyy aiempaa strategisemmaksi
  • — Kulttuurin toimialan valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitys valmistuu.

Uusi digitaalinen valtionavustusten hakujärjestelmä rakentuu tavoitteena

  • — lisätä asiakaslähtöisyyttä
  • — tehostaa ja yhtenäistää avustusprosessia
  • — lisätä avustusmyöntöjen läpinäkyvyyttä
  • — lisätä valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta.

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 966 000 euroa.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus edistää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uusiutumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Viraston tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään.

Taiteen edistämistä varten viraston yhteydessä toimii vertaisarviointia tekeviä luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat sekä niiden yhteydessä toimivat jaostot, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Apurahojen jaossa laadullisten kriteerien lisäksi kiinnitetään huomiota hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueelliseen jakaumaan sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asemaan apurahan hakijoina ja saajina.

Viraston yhteydessä toimivan taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä
  • — Lisätään lasten ja nuorten osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin
  • — Lisätään taiteen ja kulttuurin moninaisuuden painoarvoa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
tavoite/arvio
       
Valtionavustus- ja apurahahakemukset 14 000 13 500 14 600
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset 3 000 3 595 2 800
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) 17 17 15
Tukimuotojen lukumäärä 25 20 20
Lausunnot valtionavustushakemuksista 800 350 100
Toimielinten lukumäärä 37 37 24
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 95 90 92
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,5 3,48 -

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 4 472 4 062 3 976
Bruttotulot 97 10 10
Nettomenot 4 375 4 052 3 966
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 844    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 831    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -22
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -9
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -3
Palkkaliukumasäästö -10
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -3
Toimintamenojen tuottavuussäästö -20
Toimintamenosäästö (HO 2015) -10
Työajan pidentäminen (Kiky) -5
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -5
Vuokrien indeksikorotus 1
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -1
Tasomuutos 1
Yhteensä -86

2018 talousarvio 3 966 000
2017 talousarvio 4 052 000
2016 tilinpäätös 4 362 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 277 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun Suomenlinnan restauroinnista, ylläpidosta ja käyttämisestä sekä maailmanperintökohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoitteena on Suomenlinnan maailmanperintökohteen esimerkillinen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalueen elinvoimaisuus ja vetovoimaisuus vahvistuvat. Tavoitteena on myös, että rakennuksia ja ympäristöä hoidetaan kestävästi, ja että asukkaiden sekä kävijöiden tyytyväisyys pysyy korkealla tasolla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tehostetaan hoitokunnan vuokratilojen kunnossapitoa sekä lisätään energiatehokkuutta.

Tavoitteena on Suomenlinnan kunnostusohjelman (2018—2021) mukaisesti vajaakäytössä olevien tai korjauksen takia tyhjillään olevien huoneistojen käyttökuntoon saattaminen. Tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä 97 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan tulossopimuksen ja yleisen vuokratason nousun mukaisesti siten, että vuokrien jälkeenjääneisyys suhteessa yleiseen vuokratasoon kurotaan asteittain umpeen. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat tulevat osaltaan kattamaan kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistökustannusten nousun aiheuttamat kustannukset.

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
tavoite/arvio
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka—huhtikuu) 223 000 282 000 260 000
Toiminnallinen tehokkuus      
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % 96 95 97
Vuokratuotot, kasvu % 7,6 0,8 asetetaan vuonna 2017
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 78,8 76,1 79
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) 3,5 3,5 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 8 791 8 606 8 762
Bruttotulot 6 568 6 485 6 485
Nettomenot 2 223 2 121 2 277
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 92    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 61    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 517 6 450 6 450
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 586 6 650 6 650
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -69 -200 -200
Kustannusvastaavuus, % 99 97 97

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lisämääräraha asuinrakennusten perusparannuskustannuksiin 200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -20
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Palkkaliukumasäästö -2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenosäästö (HO 2015) -10
Työajan pidentäminen (Kiky) -1
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -2
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -1
Tasomuutos 1
Yhteensä 156

2018 talousarvio 2 277 000
2017 talousarvio 2 121 000
2016 tilinpäätös 2 192 000

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 316 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluu Kansallismuseo, joka vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestää kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.

Museovirasto pyrkii huolehtimaan monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä ja edistämään sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Kulttuuriperintötyöllä tuetaan kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Toiminnalla pyritään tavoittamaan ihmisiä laajasti ja tarjoamaan osallisuutta kulttuuriperintöön.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Hyvin säilynyt ja monimuotoinen kulttuuriperintö on osa ihmisten ja yhteisöjen arkea
  • — Kulttuuriperintö tunnistetaan ja sitä hyödynnetään eri asiakas- ja väestöryhmien hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden voimavarana
  • — Maailmanperintötietoisuutta lisätään ja maailmaperintökohteiden vastuullista hoitoa edistetään.
Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Sähköisten aineistojen ja palveluiden saatavuus ja käyttö lisääntyvät
  • — Kulttuuriperinnön asiantuntijapalveluiden tarjonta on laadukasta ja kustannustehokasta.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
tavoite/arvio
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Verkkopalveluiden käyttöaika, tuntia 70 737 72 580 73 000
Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä 120 447 140 272 145 000
Määräajassa annetut lausunnot, % 90 90 95
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä 610 806 613 533 625 000
Toiminnallinen tehokkuus      
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 2,04 2,12 2,12
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 2,95 3,86 3,86
Henkisten voimavarojen hallinta      
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) - 3,63 3,60
Henkilötyövuodet 280 254 250

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 24 943 26 393 22 616
Bruttotulot 4 928 3 300 3 300
Nettomenot 20 015 23 093 19 316
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 625    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 341    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisten tietovarantojen avaaminen -40
Kansallismuseon perusnäyttely -200
Kertamenon poisto -100
Toimitilamuutokset (TA2017) -3 200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -38
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -15
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 13
Palkkaliukumasäästö -44
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -89
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Työajan pidentäminen (Kiky) -2
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -18
Vuokrien indeksikorotus 62
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -6
Tasomuutos -1
Yhteensä -3 777

2018 talousarvio 19 316 000
2017 talousarvio 23 093 000
2016 tilinpäätös 21 731 000

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 866 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, esim. äänikirjoina ja pistekirjoina yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celian toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Celia tuottaa sekä lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalin että tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat tuotantopolitiikan mukaisesti. Kokoelmissa olevia oppikirjoja voi lainata maksutta.

Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Asiantuntija- ja konsulttitoiminnan painopisteenä on yhteistyön vakiinnuttaminen yleisten kirjastojen kanssa sekä saavutettavan julkaisemisen edistäminen.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
tavoite/arvio
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
Lukemisesteisten henkilöiden kirjallinen tieto- ja kulttuurivaranto lisääntyy      
— Celian kirjatuotanto, uusien nimekkeiden määrä 1 565 1 518 1 300
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm 23 26 25
Kirjastopalvelujen saatavuutta lukemisesteisille henkilöille lisätään      
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: kunnat/toimipisteet 142/298 169/421 280/500
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: korkeakoulukirjastot 21 28 38
— Celian palveluita säännöllisesti käyttävät lapset ja nuoret 1 483 1 778 2 370
Toiminnallinen tehokkuus      
— Asiakkaita palveluiden piirissä 30 660 35 300 42 700
— Oppikirjatoimitusten määrä 13 915 14 485 15 000
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy      
— Sähköisiä palveluja käyttävien määrä 7 557 11 586 14 000
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % 27 39 45
Henkisten voimavarojen hallinta      
— Henkilötyövuodet 54 52 44
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,16 3,21 3,50

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 6 050 5 100 4 976
Bruttotulot 535 163 110
Nettomenot 5 515 4 937 4 866
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 185    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 117    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -6
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -2
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 8
Palkkaliukumasäästö -9
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 3
Toimintamenojen tuottavuussäästö -25
Toimintamenosäästö (HO 2015) -40
Työajan pidentäminen (Kiky) 3
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -3
Vuokrien indeksikorotus 1
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -2
Tasomuutos 1
Yhteensä -71

2018 talousarvio 4 866 000
2017 talousarvio 4 937 000
2016 tilinpäätös 5 448 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 969 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa KAVI:lle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja kokoelmia yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta

— Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille mm. siirtämällä pääkaupunkiseudun esitystoiminta Keskustakirjastoon

— Medialukutaitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä edistetään.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
tavoite/arvio
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm 129 821 132 094 134 700
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät 56 257 51 033 50 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) 390 451 551
— Mediakasvatuksen koulutusten ja luentojen määrä - - 27
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä 76 43 50
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva 23,9 24,8 23,6
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua 3 824 3 285 3 084
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) 70 171 108
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) 142 193 150
       
Henkisten voimavarojen hallinta      
— Henkilötyövuodet 81 85 82
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,5 3,25 3,5

1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

2) Tilauksesta luokitellut

3) Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 7 503 6 869 6 719
Bruttotulot 949 789 750
Nettomenot 6 555 6 080 5 969
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 141    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 078    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -8
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -3
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 3
Palkkaliukumasäästö -15
Toimintamenojen tuottavuussäästö -32
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Työajan pidentäminen (Kiky) -2
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -6
Vuokrien indeksikorotus 4
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -2
Yhteensä -111

2018 talousarvio 5 969 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 6 080 000
2016 tilinpäätös 6 491 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 960 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke on 1 336,60 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2018 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2551).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkkeiden indeksitarkistus 112
Yhteensä 112

2018 talousarvio 18 960 000
2017 talousarvio 18 848 000
2016 tilinpäätös 17 846 273

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 15 686 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kotkaniemen vuokra (siirto momentilta 29.10.20) 115
Urajärven varastokirjaston siirto kokonaisvuokrauksen piiriin 17
Vuokrien indeksikorotus 154
Yhteensä 286

2018 talousarvio 15 686 000
2017 talousarvio 15 400 000
2016 tilinpäätös 15 042 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kirjastolain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin 2 580 000
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen 900 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan 220 000
Yhteensä 3 700 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
       
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 283 281 283
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 50 47 48
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,8 0,7 0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 384 1 542 1 550
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 9,1 9,0 9,0
Verkkokäynnit, kpl/asukas 7,1 7,7 8,0
Lainaukset, kpl/asukas 16,4 16 16,2
Toimintakustannukset, euroa/asukas 58 58 58

2018 talousarvio 3 700 000
2017 talousarvio 3 700 000
2016 tilinpäätös 3 900 000

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 615 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 53 639 euroa, orkestereilla 49 550 euroa ja museoilla 64 479 euroa henkilötyövuotta kohden.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 58 482 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Valtionosuudet
budjettivaroista
(mom. 29.80.31)
Valtionosuudet
rahapelitoiminnan voittovaroista
(mom. 29.80.52)
Yhteensä
       
Teattereiden valtionosuus 26 318 000 26 069 000 52 387 000
Orkestereiden valtionosuus 9 417 000 10 137 000 19 554 000
Museoiden valtionosuus 10 880 000 22 276 000 33 156 000
Yhteensä 46 615 000 58 482 000 105 097 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) -3 000
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan (siirto momentille 29.80.50) -357
Kertamenon poisto -520
Kustannustason tarkistus 1 711
Yhteensä -2 166

2018 talousarvio 46 615 000
2017 talousarvio 48 781 000
2016 tilinpäätös 51 091 143

35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesti Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille.


2018 talousarvio 8 000 000
2017 talousarvio 8 000 000
2016 tilinpäätös 8 000 000

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2018 talousarvio 252 000
2017 talousarvio 252 000
2016 tilinpäätös 240 000

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.


2018 talousarvio 26 648 000
2017 talousarvio 26 648 000
2016 tilinpäätös 20 313 000

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen:

1) Svenska Teaternin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun

2) kansalaisjärjestöjen toimintaan

3) taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

4) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Svenska Teaternin peruskorjaukset 4 200 000
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 400 000
Kärkihankkeen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus toteuttamiseen 2 000 000
Kärkihankkeen Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen toteuttamiseen 600 000
Matkailun kärkihankkeen kulttuurimatkailuosion toteuttamiseen 150 000
Yhteensä 7 350 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan (siirto momentilta 29.80.31) 357
Kertamenon poistuminen -150
Matkailu 4.0 (siirto momentilta 32.50.41) 150
Osaaminen ja koulutus: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen -200
Tasomuutos -1 100
Yhteensä -943

2018 talousarvio 7 350 000
2017 talousarvio 8 293 000
2016 tilinpäätös 9 821 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 615 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 11 069 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) 446 000
Yhteensä 14 615 000

Taiteilija-apurahan suuruus on 1.1.2018 lukien 1 692,45 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.


2018 talousarvio 14 615 000
2017 talousarvio 14 615 000
2016 tilinpäätös 13 994 907

52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 238 294 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen

7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 645 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta syntyviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 877 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 12 573 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen.

Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Luova työ ja tuotanto 99 455 500
Elokuva 19 162 000
Esittävä taide 35 665 000
Kirjallisuus 832 500
Musiikki 13 219 000
Rakennustaide ja muotoilu 655 000
Visuaalinen taide 4 637 000
Kulttuurin tuotanto ja levitys 25 285 000
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin 30 649 500
Kirjastot ja tiedon saatavuus 7 199 000
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta 23 450 500
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus 108 189 000
Museot ja kulttuuriperintö 33 889 000
Kulttuuritilat 6 580 000
Kansalliset kulttuurilaitokset 62 885 000
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen 4 835 000
Yhteensä 238 294 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönottoon liittyvien siirtojen kompensaatio rahastovaroja purkamalla 3 000
Kansallisteatterin pienen osan perusparannuksen suunnittelu rahastovaroja purkamalla 1 000
Rahastopurkuna toteutetun taiteen rahoituksen lisätuloutuksen päättyminen -4 000
Tuloutusarvion muutos 4 705
Yhteensä 4 705

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 238 294 000
2017 talousarvio 233 589 000
2016 tilinpäätös 233 260 678

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 27 671 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Suomen maatalousmuseosäätiön näyttelyhalli 147
Vuokrien indeksikorotus 267
Yhteensä 414

2018 talousarvio 27 671 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 27 257 000
2016 tilinpäätös 24 548 984

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.


2018 talousarvio 1 950 000
2017 talousarvio 1 950 000
2016 tilinpäätös 2 200 000

(59.) Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2017 talousarvio 10 000 000
2016 tilinpäätös 10 000 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.


2018 talousarvio 739 000
2017 talousarvio 739 000
2016 tilinpäätös 739 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 688 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 2 889 000
Yhteensä 3 688 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2018 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 300 000 euroa.

2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2018 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Suomenlinnan Upseerikerhon perusparannuskustannukset 789
Tasomuutos -2 000
Yhteensä -1 211

2018 talousarvio 3 688 000
2017 talousarvio 4 899 000
2016 tilinpäätös 7 019 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.


2018 talousarvio 50 000
2017 talousarvio 50 000
2016 tilinpäätös

96. Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lahjoitukseen Suomalais-virolaiselle kulttuurisäätiölle.

Selvitysosa:Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön tehtävänä on edistää Suomen ja Viron välistä kulttuuri- ja taidealojen verkostoitumista ja yhteistyötä, molemminpuolista kielitaitoa sekä kulttuuritoimintaan välittömästi liittyvää taloudellista toimintaa.

Tarkoituksena on kasvattaa pääomaa säätiön aktiivisen toiminnan edellyttämälle tasolle siten, että Viron valtio osoittaisi omana osuutenaan pääomitusta säätiön rahoitukseen 1:10 suhteessa Suomen valtion osoittamaan pääomaan. Säätiön toiminnan tukeminen sen pääomaa kasvattamalla liittyy sekä Suomen että Viron valtioiden 100-vuotisjuhlavuosiin.

Säätiö hallinnoi lahjavaroja erillisessä rahastossa. Lahjavarat pidetään erillään säätiön muista varoista. Rahaston vuotuisesta tuotosta saa käyttää enintään 8 % rahaston hallintokuluihin. Tuotosta osa voidaan käyttää pääoman kasvattamiseen.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 6 000 000