Talousarvioesitys 2014
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määräraha on varattu viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää:
1) laajakaistarakentamisen tuesta annetussa laissa (1262/2020) tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen
2) laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.
Liikenne- ja viestintävirasto saa käyttää aiempien vuosien talousarvioissa myönnettyjä valtuuksia uuden lain mukaisiin sopimuksiin siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määräraha aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista. Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä on hyväksytty kaikissa jäsenvaltioissa ja päätös on tullut voimaan 1.6.2021.
Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta kehittää viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta Suomessa myös niillä alueilla, joille edistykselliset viestintäyhteydet eivät kaupallisesti rakennu sekä koordinoida laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja tiedottaa laajakaistasta aktiivisesti. Tavoite liittyy laajempaan tavoitteeseen viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämisestä, jolla pyritään turvaamaan nopeiden ja laadukkaiden viestintäyhteyksien saatavuus kaikille suomalaisille.
Määrärahalla täydennetään kansallista laajakaistatukiohjelmaa osoittaen julkista tukea laajakaistalain nojalla viestintäinfrastruktuurin rakentamiseen sekä osoitetaan rahaa kansallisen laajakaistatoimiston väliaikaisen koordinaattorin toimeen, jonka tehtävänä on suunnitella niin kansallisten kuin EU:n laajakaistarahoitusten yhteensovittamista ja aktiivisesti tiedottamalla lisätä tietoutta yhteyksien rakentamisesta ja hyödyistä.
Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 100 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 4 251 | 2 500 | 6 751 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Laajakaistaohjelman jatkaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 000 |
| Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantaminen (RRF pilari2) | 15 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 15 000 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 50 000 |
| 2021 talousarvio | 5 000 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 605 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)
Laajakaistahankkeeseen esitetään ensi vuodelle 15 milj. euron määrärahaa, joka rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä. Tavoitteena on lisätä nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta noin 30 000 kotitaloudelle ja toimipaikalle sekä edistää edistyksellisten viestintäyhteyksien rakentamista ja uusien alueiden pääsemistä kehittyvien teknologioiden piiriin. Tukea on mahdollista saada myös vapaa-ajan asuntojen yhteyksille, mikä voi osaltaan edistää myös monipaikkaista asumista.
Kansallisen laajakaistatukiohjelman lisäksi laajakaistarakentamista tuetaan myös EU:n maaseuturahastosta, josta tukea saavat paikalliset laajakaistainvestoinnit eli niin sanotut kyläverkkohankkeet. Maaseuturahaston hankkeet saavat 16 milj. euron rahoituksen EU:n elpymisvälineen kautta. Erilaiset laajakaistaohjelmat täydentävät toisiaan, ja niiden hyödyntämistä koordinoidaan kansallisesti yhteistyössä tukiviranomaisten kanssa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että laajakaistayhteyksiä parannetaan, jotta asetettujen tavoitteiden mukaisesti Suomessa on vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla mahdollisuus käyttää yhteyksiä, jotka tarjoavat vähintään 100 megabitin tiedonsiirtonopeuden. Saadun selvityksen mukaan erityisesti nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuudessa on edelleen merkittäviä eroja kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä. Kokonaisuutena 100 megabitin langattoman verkon laajakaistayhteydet kattoivat vuoden 2020 lopussa jo 93 prosenttia suomalaisista kotitalouksista, ja kiinteän verkon 100 megabitin yhteydet olivat saatavilla 65 prosenttiin kotitalouksista.
Valiokunta painottaa, että lisääntyvä etätyö ja digitalisoituvat palvelut edellyttävät kattavia ja luotettavia viestintäyhteyksiä kotitalouksissa ja yrityksissä. Viestintäverkkoihin tehtävät investoinnit tuottavat myös hyvinvointia ja kilpailukykyä koko yhteiskunnalle. Työmatkaliikenteen ja työajan käytön kannalta on myös tärkeää edistää junien verkkoyhteyksien toimivuutta.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määräraha on varattu viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä määräaikaista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää:
1) laajakaistarakentamisen tuesta annetussa laissa (1262/2020) tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen
2) laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.
Liikenne- ja viestintävirasto saa käyttää aiempien vuosien talousarvioissa myönnettyjä valtuuksia uuden lain mukaisiin sopimuksiin siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.
II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 4 700 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää viestintäyhteyksien laadun parantamiseen matkustajajunissa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 700 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu viestintäyhteyksien laadun parantamisesta matkustajajunissa.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentin nimike on muutettu.
| 2022 II lisätalousarvio | 4 700 000 |
| 2022 talousarvio | 15 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 050 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 605 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 4 700 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää viestintäyhteyksien laadun parantamiseen matkustajajunissa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 700 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 242/2022 vp (27.10.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 521 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 521 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu siitä, että vuonna 2020 myönnetyn määrärahan käyttö ajoittuu osittain vuoden 2022 jälkeisille vuosille.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2022 IV lisätalousarvio | 3 521 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 4 700 000 |
| 2022 talousarvio | 15 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 050 000 |
| 2020 tilinpäätös | 10 605 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 53/2022 vp (25.11.2022)
Momentille myönnetään lisäystä 3 521 000 euroa.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 521 000 euroa.